Ikäihminen ja perheet muutoksessa Viides tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Taitto Brand United Oy & Raija Leinonen Kuva Kirsi-Marja Nurminen Jyväskylä 2018
Tapaamisen sisältö KOULUTTAJIEN VALMISTAUTUMINEN ALOITUS...1 IKÄIHMISEN ELÄMÄ MUUTTUU... 2 Uuteen elämänvaiheeseen liittyy myös luopuminen... 2 Miten ikäihminen tulee perhehoitoon... 3 IKÄIHMINEN JA SUHTEET LÄHEISIIN... 4 Miksi suhteiden mahdollistaminen ja tukeminen on tärkeää... 4 Menetelmiä läheissuhteiden ymmärtämiseen...6 PERHEHOITAJAN PERHE MUUTOKSESSA...6 Meistäkö perhehoitoperhe?... 7 KUOLEMAN LÄHEISYYS... 7 TAPAAMISEN PÄÄTTÄMINEN...9 LIITE 1. Harjoitus...10 LIITE 2. PowerPoint diat... 12
Kouluttajien valmistautuminen Jokaisessa tapaamisessa tarvitset: y fläppitaulu, tusseja, maalarinteippiä, tarralappuja y kyniä y tykki ja valkokangas y kouluttajien ja osallistujien nimikyltit y tapaamisten teemat - fläppi y tapaamisen ohjelma - fläppi y valmiudet -fläppi y yhteinen arviointi -fläppi y yhteiset sopimukset - fläppi y kysymyksiä -fläppi y valmennukseen osallistuvan valmennuskansio y teetä, kahvia ja/tai muita virvokkeita Harjoitukset ja PowerPoint diat, joihin tekstissä viitataan, löytyvät tapaamisen lopusta numeroituina liitteistä 1 ja 2. Lähteet ja kirjallisuutta Hoitotahto: https://www.muistiliitto.fi/application/files/5615/1327/1071/hoitotahtoni_2017_mallitaytto.pdf Hänninen J, Luomala M. (toim.) 2013. Elämän puu. Kirjoituksia saattohoidosta. Otava. Juhela P. 2006. Missä on isäsi, kuinka voi äitisi? Sukupolvet ikääntymisen muutoksissa. Kirjapaja. Kotiranta T. 2009. Omaiset osana hoidon ja hoivan kokonaisuutta. Opas ammattihenkilöstön ja omaisten välisen yhteistyön tueksi. Omaisena edelleen ry*. Kotiranta T. 2009. Omaisena edelleen. Opas kodin ulkopuolisessa hoidossa olevien omaisille. Omaisena edelleen ry*. Kaivolainen M, Kotiranta T, Mäkinen E, Purhonen M, Salanko-Vuorela M. (toim). 2011. Omaishoito -Tietoa ja tukea yhteistyöhön. Duodecim. Laine M, Heimonen S. 2010. Mahdollisuuksien Matka. Logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoidossa. Oriveden hoivapalveluyhdistys ry. Mattila K-P. 2008. Arvostava kohtaaminen. PS-kustannus. Mattila K-P. 2010. Asiakkaana ihminen. PS-kustannus. Sarvimäki A, Heimonen S, Mäki-Petäjä-Leinonen A (toim). 2010. Vanhuus ja haavoittuvuus. Kohtaaminen vanhustyössä. Edita. Voutilainen P, Vaarama M, Backman K, ym. (toim). 2008. Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu. Opas laatuun. Stakes, Oppaita 49. *Omaisena edelleen ry. www.tmr-data.com/joomla (yhdistyksen materiaaleja saa tilattua täältä kautta).
Aloitus Tapaamisen sisältö ja tavoitteet ¾Toivota osallistujat tervetulleiksi tapaamiseen. ¾Esittele viidennen tapaamisen teema, joka on ikäihminen ja perhehoitajan perhe muutoksessa. ¾Käy läpi tapaamisen ohjelma (fläppi). ¾Kerro, että tapaamisen tavoitteena on saada tietoa ja oppia ymmärtämään: y Mitä muutoksia perhehoidon aloittaminen tuo ikäihmiselle ja hänen läheisilleen sekä perhehoitoperheelle? y Miten ikäihminen tulee perhehoitoon? y Miten ikäihmisen sopeutumista perhehoitoon voi tukea? y Mikä merkitys ikäihmisen läheisten kanssa tehtävällä yhteistyöllä on ikäihmiselle, hänen läheisilleen ja perhehoitajalle? y Miten tukea ikäihmistä elämän rajallisuuteen ja kuoleman läheisyyteen liittyvissä kysymyksissä? Teemaan liittyvät valmiudet ja yhteinen arviointi ¾Käy tarkemmin läpi tämän tapaamisen teemaan liittyvät valmiudet, jotka ovat y Pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista (hoivata). y Mahdollistaa ja tukea ikäihmisen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa. y Tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa. y Sitoutua perhehoitajan tehtävään. ¾Anna mahdollisuus osallistujien kysymyksille. Yhteys edelliseen tapaamiseen ¾ Palauta mieliin edellisen tapaamisen teema, joka oli ikäihmisen hyvä arki. Viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä käsiteltiin toisessa tapaamisessa, tänään tarkastellaan yhteistyön merkitystä ja yhteistyön tekemisen tapoja ikäihmisen, hänen läheistensä ja perhehoitajan välillä. Kouluttajakansio 1
Ikäihmisen elämä muuttuu Uuteen elämänvaiheeseen liittyy myös luopuminen Jokaisen perhekotiin muuttavan ikäihmisen kokemus muutosta ja sen ikäihmisessä ja omaisessa herättämät tunteet ovat yksilöllisiä. Ikäihminen kohtaa menetykset ja muutokset olemassa olevilla voimavaroillaan käyttäen niitä selviytymiskeinoja ja tukea, joita hänellä on. Muuttaminen perhekotiin voi olla pitkän odotuksen ja tietoisen päätöksen tulosta. Vaikka siihen liittyisi paljonkin haikeutta ja surua muutoksesta, se voi olla kokonaisuutena myönteinen kokemus. Joskus taas muutto perhekotiin saattaa olla yksi vaikeimmista ja kuormittavimmista vaiheista hänen elämässään. Ikäihmisellä on elämän varrella kohdatuissa vaikeuksissa ja menetyksissä rakentuneita voimavaroja ja selviytymiskeinoja, joiden käyttämistä kuitenkin esimerkiksi muistisairaus tai mielenterveyttä vahingoittava sairaus voi heikentää. ¾Kerro, että joskus ikäihmisen muutossa perhekotiin voi olla tunnistettavissa selkeitä surutyön vaiheita (kieltäminen, kaupankäynti, viha, ymmärtäminen, selviytyminen, menetyksen hallinta). Näistä lisää on valmennuskansion materiaalissa. TEHTÄVÄ ¾Palauta mieliin ensimmäisessä tapaamisessa tehty Martan matka perhehoitoon - harjoitus. Pohtikaa pienryhmissä, mitä perhehoitoon siirtyminen merkitsee Martalle ja muillekin ikäihmisille. Varmista, että esille tulevat ainakin luopuminen omasta kodistaan, tutuista tavaroista, tuoksuista ja ympäristöstä, naapureista, joistakin omista tavoistaan ja tottumuksista. Myös itsemääräämisoikeus kaventuu, rooli muuttuu jne. ¾Kerro, että omaisetkin tarvitsevat aikaa muutokseen sopeutumisessa. He saattavat kaivata kuuntelijaa tilanteen herättämiin tunteisiin, tukea omaan luopumisprosessiinsa ja hyväksyntää omalle tavalleen olla omaisena. Omaiset eivät välttämättä ole valmistautuneita tilanteeseen, jossa iäkäs läheinen ei selviä kotona, ja siirtyminen kodin ulkopuoliseen hoitoon on ajankohtaista. Jos omaisella on ollut aiemmin paljon hoitovastuuta, siitä luopuminen voi olla helpotus, mutta samalla aiheuttaa ristiriitaisia tunteita ja syyllisyyttä. ¾Keskustele siitä, miten tunteet vaikuttavat omaisen tekemiin havaintoihin (esimerkiksi pölyä sängyn alla, likatahra puserossa) ja niistä tehtyihin tulkintoihin sekä vuorovaikutukseen ikäihmisen ja perhehoitajan kanssa. Omainen pohtii ehkä, voiko hän luottaa hyvään hoitoon ja huolenpitoon tai miten ikäihminen sopeutuu perhekodin perheeseen. Toisinaan omaista voi huolestuttaa sekin, että vieras ihminen ottaa hänen paikkansa rakkaan ihmisen arjessa ja lähellä. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen vie aikaa. ¾ Kerro, että omaisen huolta ja menetyksen tunnetta voi lieventää mahdollisuus osallistua läheisensä arkeen ja saada mahdollisimman paljon tietoa perhekodin elämästä. Hänen voi olla vaikea löytää omaa paikkaansa perhekodin yhteisössä ja hän tarvitsee tukea siinä. Kouluttajakansio 2
Seuraavat kysymykset voivat pohdituttaa perhehoitajaa ja omaista: y Mitä jos omainen haluaa olla enemmän kuin vierailija? Onko se mahdollista perhekodissa? y Miten läheinen suhde perhehoitajan ja omaisten välille voi syntyä? y Tuleeko omaisista osa perheyhteisöä? Haluaako perhehoitaja pitää etäisyyttä? y Voiko omainen mennä jääkaapille? Keittää kahvia? y Voiko omainen tulla etukäteen ilmoittamatta ja sopimatta vierailulle perhekotiin? Tukea ja ymmärrystä TEHTÄVÄ ¾Jaa osallistujat pienryhmiin. ¾Näytä Dia 1 (Liite 2). Dian taulukossa on kuvattuna erilaisia menetyksiä, joita ikäihminen saattaa kohdata perhehoitoon muuttaessaan. Tutustumalla niihin liittyviin tarpeisiin voidaan lisätä ymmärrystä ja löytää keinoja ikäihmisen tukemiseksi muutokseen sopeutumisessa ja perhekotiin kotiutumisessa. ¾Pyydä osallistujia pohtimaan, miten perhehoitaja voi tukea ikäihmistä muutoksissa ja menetyksissä. Pyydä heitä kirjaamaan konkreettisia arjen asioita ja tekoja, joilla perhehoitaja vaikuttaa siihen, että ikäihmisen tarpeet täyttyvät (taulukon oikean puolen kysymykset)? ¾Huolehdi, että ainakin seuraavat asiat tulee käsitellyiksi: y Ikäihminen otetaan perheyhteisön jäseneksi. y Ikäihmisellä on halutessaan mahdollisuus kalustaa ja sisustaa huoneensa omilla tavaroillaan. y Ikäihmistä kuullaan ja hänelle annetaan aikaa. y Tiedetään, kuka ikäihminen on ihmisenä (ei vain sairaudet ja avuntarve). y Ihmisellä saa olla omia rutiineja, tapoja ja arvoja perhekodissakin. y Ikäihmisen kanssa suunnitellaan tulevaa (esimerkiksi tulevat juhlapyhät, kesäloma, huomisen ruoka jne.) y Muistellaan elämän merkityksellisiä asioita ja rooleja arjen askareiden lomassa (apuna esimerkiksi Elämän leipä, valokuvat, tarinat, esineet) y Ikäihmisen mielipidettä kysytään, vaikkei hän kykenisi kommunikoimaan ¾Muistuta lopuksi, että perhehoitajalla on oikeus saada kaikki sellainen ikäihmistä koskeva tieto, joka on oleellista ja välttämätöntä perhehoidon onnistumisen kannalta. Miten ikäihminen tulee perhehoitoon ¾Kerro, miten omassa organisaatiossasi ikäihmisen sijoitus perhehoitoon yleensä tapahtuu. Näytä osallistujille oman organisaatiosi sijoitusprosessikaavio tai käytä liitteenä olevaa PowerPoint diaa (Dia 2 / Liite 2). ¾Huolehdi, että käsittelet ainakin seuraavat asiat (Diat 3-4 / Liite 2) y Perhehoitopaikan valinta Ikäihmisten tarpeet ja perhehoitajan valmiudet vastata niihin. Ikäihmisen ja hänen läheistensä toiveet perhehoitopaikan suhteen. Perhehoitajan toiveet perhehoitoon tulevasta ikäihmisestä. Kouluttajakansio 3
y Perhehoidosta vastaavan työntekijän yhteydenotto perhehoitajaan Ikäihmisestä annettavat tiedot mm. perhehoidon tarve, terveydentila, lääkitykset, apuvälineet, sukulaissuhteet. y Ikäihmisen tarvitsemien muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden selvittäminen y Perhehoitajan, ikäihmisen ja hänen läheistensä tutustuminen toisiinsa, tapaamiset, mahdollinen lyhyt tutustumisjakso y Päätös ikäihmisen sijoittamisesta perhehoitoon Kunta, ikäihminen läheisineen, perhehoitaja y Hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen / päivitys y Toimeksiantosopimuksen tekeminen y Ikäihmisen muutto perheeseen tai lyhytaikaisen perhehoidon käynnistyminen HARJOITUS ¾Tee Naruharjoitus (Harjoitus / Liite 1). Ikäihminen ja suhteet läheisiin Miksi suhteiden mahdollistaminen ja tukeminen on tärkeää ¾Kerro, miten muistoesineet voivat olla mielihyvää tuottavia, muistoja herättäviä, tuttuutta ja turvallisuutta luovia. Ne voivat olla siltoja menneisyyden ja nykyhetken välillä. TEHTÄVÄ ¾Jaa osallistujat pienryhmiin ja pyydä heitä käymään muutaman minuutin porina seuraavasta aiheesta: y Mikä muistoesine / tavara on sinulle elämänvarrella tullut niin tärkeäksi, että haluat säilyttää sen. Kenet tai mitä se tuo mieleesi? (Laita kysymykset fläpille) ¾Pura tehtävä antamalla jokaiselle ryhmälle mahdollisuus kertoa lyhyesti, millaisia asioita heidän ryhmässään nousi esille. Jatka teeman käsittelyä. ¾Ohjeista osallistujat miettimään samoissa pienryhmissä kuin edellä, miksi ikäihmisen ja hänen läheistensä suhteiden mahdollistaminen ja tukeminen on tärkeää ja mitä myönteisiä vaikutuksia niillä on: y ikäihmiselle y ikäihmisen läheisille y perhehoitajalle ¾ Jaa tehtävä ryhmittäin siten, että yksi ryhmä (ryhmien määrästä riippuen useampi) miettii suhteiden mahdollistamisen ja tukemisen tärkeyttä ikäihmisen, yksi ikäihmisen läheisten ja yksi perhehoitajan kannalta. Kouluttajakansio 4
¾Pura tehtävä siten, että kukin pienryhmä kertoo keskustelemansa asiat ja toiset ryhmät tarvittaessa täydentävät niitä. ¾Huolehdi, että ainakin seuraavat asiat tulevat käsitellyiksi (fläppi A-C otsikot): A) Yhteydenpidon merkitys ikäihmisen kannalta: y Tukee ikäihmisen itsetuntoa ja identiteettiä. y Tuo jatkuvuutta, pysyvyyttä ja turvallisuutta ikäihmisen elämään. y Tukee ikäihmisen kokemusta siitä, että hänestä välitetään. y Antaa tietoa ikäihmiselle siitä, mitä hänen läheisilleen kuuluu. ¾Pohdi yhdessä osallistujien kanssa, millaisen viestin ikäihminen saa, kun hänen yhteydenpitonsa hänelle läheisiin ihmisiin mahdollistetaan ja sitä tuetaan? ¾Käsittele ainakin seuraavat näkökohdat y Ikäihminen ja hänen läheisensä ovat tärkeitä perhehoitajalle. y Ikäihmisen taustasta ollaan kiinnostuneita. y Ikäihmisen läheisiä kunnioitetaan. y Ikäihminen hyväksytään omana itsenään. B) Yhteydenpidon merkitys ikäihmisen läheisten kannalta: y Antaa mahdollisuuden kertoa ikäihmisen elämänpolusta, tavoista, tottumuksista jne. y Luo turvallisuutta ja antaa läheisille mahdollisuuden varmistua siitä, että ikäihmisestä huolehditaan. y Antaa läheisille mahdollisuuden kuulla, mitä ikäihmiselle kuuluu. y Antaa mahdollisuuden läheisille olla osallisena ikäihmisen elämässä. y Antaa mahdollisuuden tukea perhehoitajaa hänen tehtävässään. y Tuo jatkuvuutta läheisten elämään. C) Yhteydenpidon merkitys perhehoitajan kannalta: y Antaa mahdollisuuden tutustua ikäihmisen läheisiin ja luoda luottamuksellista suhdetta. y Auttaa luomaan jatkuvuutta, pysyvyyttä ja turvallisuutta ikäihmisen elämässä. y Auttaa saamaan tietoa ikäihmisen elämänpolusta, tavoista, tottumuksista jne. y Auttaa ymmärtämään ikäihmisen toiveita, pelkoja, reagointitapoja, käyttäytymistä jne. y Antaa mahdollisuuden saada palautetta ikäihmisen läheisiltä. y Osoittaa kunnioittavaa ja arvostavaa suhtautumista ikäihmisen läheisiin. ¾ On hyvä mainita myös se, että perhekotiin voi muuttaa ikäihminen, jonka ihmissuhteet ovat ainoastaan ammattilaisia. Hänellä ei ehkä ole ketään läheisiä ihmisiä tai ne eivät ainakaan ole tiedossa. Ikäihmisellä on myös oikeus valita, ketkä ovat hänen läheisiään ja keneen hän haluaa pitää yhteyttä. Kouluttajakansio 5
Menetelmiä läheissuhteiden ymmärtämiseen ¾Kertaa Elämän leivän ja muiden elämänkaarityöskentelymenetelmien (sukupuu, verkostokartta) tarkoitus. ¾Palauta mieliin toisessa tapaamisessa käyty keskustelu pysyvyydestä ja jatkuvuudesta. ¾Korosta, että kaikilla ihmisillä on tarve jatkuvuuteen. ¾Pyydä osallistujia muistelemaan, miten oman sukupuun tekeminen auttoi heitä ymmärtämään omia perheyhteyksiä ja niiden jatkuvuutta. Verkostokartta ¾Esittele verkostokartta keinona ymmärtää paremmin oman elämän ihmissuhteita ja niiden merkitystä. Kerro, että oman verkostokartan piirtäminen on viidennen tapaamisen kotitehtävä. ¾Käytä verkostokartan perehtymiseen PowerPoint diaa (Dia 5 / Liite 2). Perhehoitajan perhe muutoksessa ¾Kerro, että ikäihmisen tulo perheeseen vaikuttaa koko perheeseen, kotoa jo poismuuttaneet lapset mukaan lukien. Uudella elämäntilanteella on vaikutuksia tapoihin ja mahdollisuuksiin viettää aikaa ystävien ja sukulaisten kanssa. Perhehoitajuus voi tuoda uutta myös naapuruussuhteisiin. ¾Kerro, että muiden perheenjäsenten mahdollisia tunteita voivat olla: y innostus ja uteliaisuus uutta elämäntilannetta kohtaan y halu osallistua ja auttaa ikäihmisten hoitamisessa y pelko omasta asemasta y jännitys y mustasukkaisuus menetetystä ajasta ja huomion määrästä y kodista poismuuttaneiden lasten ja heidän perheidensä huoli menetetystä mummolasta y hämmennys uuden tilanteen takia y syyllisyys omista kielteisistä tunteista uutta elämäntilannetta kohtaan ¾Kerro, että perheenjäseniä tulee valmistaa uuteen elämäntilanteeseen keskustelemalla, antamalla tilaa kysymyksille ja tunteille. Voi olla hyvä ja tarpeen sopia joistakin käytännön järjestelyistä esim. aikuisten lasten vierailuja, yöpymisiä jne. ajatellen. ¾Kerro, että ikäihmisen tulo perhehoitoon vaikuttaa perheen elämään esimerkiksi seuraavilla tavoilla: y Perheen verkosto laajenee huomattavasti. y Perhehoitajuus merkitsee yhteistyötä perhehoidosta vastaavan tahon työntekijän ja muiden ikäihmisen palveluista vastaavien työntekijöiden kanssa. Kouluttajakansio 6
y Ikäihmisen omaiset ja läheiset tulevat osaksi perheen verkostoa. y Perhehoitajan omien tukimuotojen (vertaisryhmä, työnohjaus jne.) Kautta tulevat ihmiset ovat tärkeä osa perhehoitajuutta. y Osa perhehoitajan omista harrastuksista voi jäädä pois. y Yhteydenpidon määrä ja muodot ystäviin voi muuttua. y Lähityöyhteisön puuttuminen on uusi tilanne henkilölle, joka on aiemmin työskennellyt kodin ulkopuolella. y Perheen rutiinit, traditiot ja tavat toimia tulevat uudelleen mietittäviksi. y Perheenjäsenten juhlat ja niiden järjestäminen tarvitsevat erityisjärjestelyjä. ¾Keskustelkaa ryhmän kanssa, millä tavoin perhehoidon käynnistymisestä on hyvä puhua muiden sukulaisten, ystävien ja naapureiden kanssa. ¾Huomioi, että ainakin seuraavat asiat tulevat käsitellyiksi: y Perheen elämään liittyvien ihmisten on hyvä tietää perhehoidon käynnistymisestä. y Näissä tilanteissa on tärkeää muistaa perhehoitajan vaitiolovelvollisuus ikäihmistä koskevissa asioissa. Meistäkö perhehoitoperhe? ¾Kerro, että kuudennen tapaamisen kotitehtävänä tehdään SWOT -analyysi. Sen tarkoituksena on auttaa pohtimaan perhehoitajaksi ryhtymiseen liittyviä sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia. SWOT analyysia tehtäessä huomioidaan mm. omat valmiudet, mahdollinen työkokemus ja koulutus, perheen tukiverkostot, elämänkokemus, elämänarvot, perheen vahvuudet, lähi- ja sukulaispiirin vahvuudet, taloudelliset uhkat / mahdollisuudet, asumiseen ja pihapiiriin liittyvät uhkat ja mahdollisuudet sekä oma jaksaminen. ¾SWOT-analyysin pohjalta voidaan pohtia, miten vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi, voidaanko heikkoudet muuttaa vahvuuksiksi, miten tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään ja miten uhat vältetään. ¾Kerro, että SWOT analyysi voi auttaa myös yhteisessä arvioinnissa ja päätöksenteossa, koska siinä pohditaan myös omia valmiuksia perhehoitajan tehtävään. ¾Anna esimerkki SWOT analyysin tekemisestä oman kokemuksesi kautta esim. työpaikan vaihtamisesta, asunnon ostamisesta, opiskelun aloittamisesta. Kuoleman läheisyys (Dia 6 / Liite 2) ¾Kerro siitä, miten jokaisella ikäihmisellä on oma ainutkertainen tapansa suhtautua kuoleman läheisyyteen. Hyvin vanhakin ihminen voi kokea olevansa valmistautumaton elämän loppumiseen. y Ikätovereiden kuolemat tuovat ajatuksen omasta kuolemasta entistä lähemmäksi. Oman kuoleman lähestyminen nostaa esiin kysymyksiä siitä, miten ja missä kuolee ja mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Kouluttajakansio 7
y Vastausten etsiminen ja tietämättömyys lopullisesta totuudesta voivat aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. y Ikäihmisen elämänkatsomus voi antaa hänelle vastauksia, jolloin lähestyvä kuolema nähdään toivottuna ja odotettuna siirtymänä johonkin entistä parempaan todellisuuteen. ¾Muistuta siitä, miten perhehoitaja voi auttaa ikäihmistä näkemään elämänsä kokonaisuutta. y Ikäihmisen katse saattaa herkästi kiinnittyä kaikkeen siihen, mistä hän on joutunut luopumaan tai mitä hän on menettämässä elämässään. Tällöin elämäntarinan rikkaus, kaikki elämän vilja-aitassa olevat eletyt ja koetut asiat voivat jäädä näkemättä ja lähestyvä kuolema ahdistaa. y Kun perhehoitaja tietää ikäihmisen elämäntarinan merkityksellisiä vaiheita, hän voi valaista viljaaitan aarteita ja muistelemalla ikäihmisen kanssa yhdessä rakentaa hänen elämäntarinastaan ainutkertaista, arvokasta ja sellaisenaan hyväksyttävää kokonaisuutta. ¾Keskustelkaa siitä, miten kuoleman läheisyyden tultua tietoisuuteen uskonnolliset, hengelliset tai maailmankatsomukseen liittyvät kysymykset voivat nousta esille aivan uutena tai uudella tavalla. y Koko ikänsä uskonnoton ihminen voi haluta liittyä seurakuntaan, osallistua jumalanpalvelukseen tai tavata seurakunnan työntekijöitä. y Ikäihminen voi saada lohtua siitä, mitä hän uskoo kuoleman jälkeen tapahtuvan. y Jo lapsuudesta tutut virret tai laulut, filosofiset ajatelmat, omaan uskontoon kuuluvat rituaalit tai kertomukset ja lauseet voivat lohduttaa ja tuoda rauhaa. Elämän loppuvaiheen hoito (Dia 7 / Liite 2) ¾Kerro, että elämän loppuvaiheen hoidosta on hyvä keskustella jo hyvissä ajoin ennen kuin ikäihmisen vointi heikkenee niin, ettei hän kykene enää ottamaan kantaa hoitoonsa. y Hoitotahto ja elämän loppuvaiheen hoitoa koskevat toiveet ohjaavat hoitoa. y Ellei ikäihminen ole esittänyt tahtoaan, eikä siihen enää kykene, omaiset ovat tärkeitä tiedon antajia. Tällöin on tärkeä erottaa omaisen ja ikäihmisen toiveet toisistaan. ¾Käsitelkää se, mitä saattohoito on ja milloin se on mahdollista perhekodissa. y Saattohoito on ikäihmisen ja hänen läheistensä tukemista oireista ja tunteista selviytymiseksi. y Lääkäri tekee aina kokonaisharkintansa pohjalta päätöksen saattohoidosta. y Ikäihmisen vointi ja oireet vaikuttavat siihen, missä saattohoito on mahdollista toteuttaa. y Saattohoito perhekodissa on mahdollista, mikäli ikäihminen ei tarvitse sairaalahoitoa perhehoitajalla on tahtoa ja valmius ottaa tehtävä vastaan perhehoitaja saa siihen tarvitsemansa tuen ja lisäavun ¾ Kerro vielä lopuksi, miten kuoleman lopullisuus koskettaa väistämättä monia ihmisiä ikäihmisen lähellä, myös perhehoitoperhettä. Jokainen tarvitsee aikansa hyvästellä, surra ja muistella ikäihmistä perheen traditioiden mukaisesti. Perheeseen kuuluneesta ikäihmisestä jää muisto perhehoitajan ja perheenjäsenen elämäntarinaan. Hänestä tulee osa perhehoitajan vilja-aittaa. Kouluttajakansio 8
Tapaamisen päättäminen Tapaamisen keskeiset asiat ¾Viittaa tapaamisen teemaan ja tavoitteisiin ja ilmaise ryhmälle, että toivot tapaamisen olleen hyödyllinen. ¾Pyydä osallistujia: y Palauttamaan edellisen kerran kotitehtävät ja kiitä niiden tekemisestä. y Tutustumaan valmennus kansion viidennen tapaamisen materiaaliin, jonka jaat heille. Viidennen valmennustapaamiseen liittyvien kotitehtävien tavoitteina on: y Auttaa pohtimaan omia valmiuksia tukea ikäihmisen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa ja suhteita. y Auttaa pohtimaan, mitä muutoksia perhehoitajuus tuo itselle ja perheelle. y Auttaa pohtimaan omia menetyksiä ja niistä selviytymistä. y Auttaa pohtimaan omaa suhtautumista elämän rajallisuuteen ja luopumiseen. Katsaus seuraavaan tapaamiseen ¾Kerro seuraavan tapaamisen teema, joka on paneeli tai tutustumiskäynti perhekotiin. Toteutustavasta riippuen kerro, y että paneeli on pituudeltaan noin kaksi tuntia. Ennen paneelin aloittamista on kahvitarjoilu. Pyydä osallistujia pohtimaan etukäteen asioita, joita he haluavat paneelin osallistujilta kysyä. y että tutustumiskäynti perhekotiin kestää mahdollisine tarjoiluineen maksimissaan kaksi ja puoli tuntia. Anna osallistujille yhteystiedot ja ajo-ohjeet. ¾Muistuta valmennuskansion lopussa olevasta lisämateriaaliasta ja siihen liittyvistä kotitehtävistä, jotka tehdään kuudennen tapaamisen kotitehtävän yhteydessä. ¾Kiitä ryhmäläisiä osallistumisesta tapaamiseen. Kouluttajakansio 9
Liite 1 Harjoitus Naruharjoitus Tarvikkeet y roolikyltit (ripustetaan harjoitukseen osallistuvien kaulaan) esim.: koti ja piha itsemääräämisoikeus raha (omaisuus; metsää, peltoa yms.) läheiset ihmiset (myös naapurit ja tuttavat) tavat ja tottumukset (omat ruoka-ajat, sisällä tupakointi, yösnapsi) auto lemmikki rooli (perheessä tai yhteiskunnassa) roolien määrää vastaava määrä yhtä pitkiä pätkiä narua/lankaa (reilun metrin pituisia) sakset y Lisäksi tarvitaan: osallistujia em. rooleihin symbolisoimaan asioita, jotka ovat meille kaikille tärkeitä ja joita yleensä jokaisella on ainakin jossain määrin yksi henkilö edustamaan eri roolien omistajaa ( ikäihminen ) yksi henkilö edustamaan perhehoitajaa Sovita roolien määrä ryhmän kokoon; jos ryhmä on suuri, osa voi jäädä tarkkailijoiksi. Ohjeet harjoituksen toteuttamiseksi: ¾Kysy yksitellen, rooli kerrallaan, kuka haluaa edustaa harjoituksessa asuntoa, itsemääräämisoikeutta, läheisiä ihmisiä, rahaa jne. ¾Anna aina roolin valinneelle roolikyltti ja kysy häneltä, minkälaisia asioita hän edustaa ollessaan esim. asunto, itsemääräämisoikeus, läheinen ihminen... jne. Mikä merkitys ko. asialla on hänen elämässään? ¾Kun roolit on jaettu totea: Elämämme perustuu näille asioille. Onko joku, joka haluaisi omistaa kaiken tämän? ¾Pyydä tähän omistajan rooliin tulevaa asettumaan piirin keskelle. ¾Kysy, minkä asian hän haluaisi ensin saada ja sido hänet kädestä (esim. ranteesta ranteeseen) tähän roolihenkilöön. Jatka eteenpäin, kunnes henkilö on yhdistetty naruilla kaikkiin em. asioihin. ¾Kun yhdistäminen on tapahtunut, kysy: Miltä tuntuu omistaa nämä kaikki? Olet varsin rikas ihminen. (Voit kysyä myös ulkopuolisilta.) ¾ Jatka harjoitusta ja kerro piirin keskellä olevalle, että on tapahtunut jotakin sellaista, jonka vuoksi joudut ottamaan häneltä yhden hänen omistamansa asian pois. Kysy: Mistä luopuisit ensimmäisenä? Kouluttajakansio 10
¾Voit kysyä vuoroin ryhmältä, vuoroin henkilöltä itseltään, mikä naru katkaistaan seuraavaksi. ¾Voit kysyä myös rooleilta, miltä niistä tuntuu. ¾Totea päähenkilölle: Olet vaikeassa tilanteessa, menetät kaiken ja katko kaikki loputkin yhteydet. ¾Kysy häneltä: Miltä sinusta nyt tuntuu? Voiko tällaisessa tilanteessa elää? Yhteys ikäihmisten perhehoitoon: ¾Kerro, että perhehoidossa oleva, muistisairas ikäihminen, voi kokea tämän kaiken. Hänellä ei ole tuttua roolia esim. kauppiaana, hän ei muista omaa lähihistoriaansa, mutta hän muistaa lapsuuden, nuoruuden ja aikuisiän tärkeimmät asiat, joiden muisteluun hän palaa toistuvasti. Ikäihminen on menettänyt oman tutun kotinsa. ¾Jatka harjoitusta siten, että pyydät perhehoitajan rooliin otetun osallistujan mukaan. Hän näyttää havainnollisesti kuinka hän auttaa ikäihmistä saamaan yhteyden menettämiinsä asioihin. y Kysy keskellä olevalta, minkä asian hän haluaisi ensimmäisenä saada takaisin. Perhehoitaja solmii narut uudelleen kiinni. (Voit auttaa häntä narujen solmimisessa.) ¾Kun kaikki narut on jälleen yhdistetty, kysy henkilöltä, joka omistaa jälleen kaiken menettämänsä: Olet saanut yhteyden kaikkiin tärkeisiin asioihisi takaisin, miltä nyt tuntuu, onko tilanteesi sama kuin ennen menetystä? Entä miltä yhteistyö tuntui? Mahdollisia vastauksia y helpotus, ilo y pelko uudelleen menettämisestä riippuu siitä, miten tiukasti solmut on sidottu kiinni riippuu yhteistyöstä, miten hyvin solmut on tehty Prosessointi: y Miltä tuntui osallistua demonstraatioon? Mahdollisia vastauksia: lisäsi ymmärrystä menetysten merkityksestä syntyi halu luoda turvallinen arki ikäihmiselle syntyi halu auttaa muistamaan menneisyyttä (keinot; valokuvat, omat huonekalut ja esineet) syntyi halu tukea läheisten ihmissuhteiden ylläpitämistä y Miltä tuntui olla ulkopuolella? y Mitä ajatuksia herätti? Harjoituksen tarkoitus (kerro vasta harjoituksen päätyttyä): Naruharjoituksen tarkoituksena oli auttaa osallistujia eläytymään siihen, miltä tuntuu omistaa asioita, menettää ne ja saada niihin uudelleen yhteys. Perhehoitajan tehtävä tässä tilanteessa on: y Luoda ikäihmiselle mahdollisuuksien mukaan uudelleen yhteys hänen menettämäänsä asiaan, muun muassa mahdollistamalla yhteydenpito läheisiin ja tuttaviin, muistelemalla tai esineitä katselemalla, tekemällä yhdessä tuttuja asioita. y Ennaltaehkäistä ikäihmisen turvattomuutta ja ahdistuneisuutta Kouluttajakansio 11
Liite 2 PowerPoint diat Kouluttajakansio 12
Kouluttajakansio 13
Kouluttajakansio 14
Kouluttajakansio 15
Kouluttajakansio 16