Tourujoen kärkihanke: Case: Puutarhakatu, hulevesien hallintaa vihreän infran keinoin. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Samankaltaiset tiedostot
Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Tourujoen kärkihanke. Kiertotalouden kärkihankkeen tuloskiertueseminaari , Lahti. Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki / Kaupunkirakenne

BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti

Suomen ympäristökeskuksen hankkeet HULE ja VERTI

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

KIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Luonto kaupunkisuunnittelussa

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta. 41 Asianro 3674/ /2012

Viheralan hulevesipäivä Lahti

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta

Luontoperustaiset järjestelmät

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

VIHERTEHOKKUUS GREEN FACTOR. Ohje suunnittelijoille

Kasvualustat. Helsingin kaupunkitilaohje

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

Loppuraportti HANKEAIKA:

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Opas katualueiden hoidosta ja vastuurajoista Reisjärven kunnassa

X = Y = X = Y =

Kompostin käyttö maanparannuksessa aktivoi maaeliöstön kehittymistä. (Huom. jätevesilietekompostin raskasmetallipitoisuudet).

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

Kaupunkivihreän suunnittelun hyviä esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta

Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja

Tehdashistorian elementtejä

Teollisuusalueiden hulevesien käsittely

Liite 1 1 (10) Biosuodatus / biopidätys... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4

Hienon asuinalueen muodostuminen

Liite 1 1 (13) Biosuodatus Biopidätys, sadepuutarhat, viherpainanteet... 4 Luonnonmukaiset avouomat... 6

Vuores. Vuores. Hulevesien käsittely Vuoreksen asuntomessualueella Lahti. Vuoreksen osayleiskaava-alue. Esityksen sisältö:

Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki

GREEN STORMWATER INFRASTRUCTURE -Hulevesiesimerkkejä Pohjois-Amerikasta. Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, Jyväskylän kaupunki

Olemassaolevan infrastruktuurin riskit ja haavoittuvuudet ilmastonmuutoksessa. IVAVIA-kaaviot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

TILAAJA TUOTTAJA päivä Takuuajan hoito kuinka varmistamme kaikkia osapuolia tyydyttävän lopputuloksen

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Työhön ryhdytään, kun lumikerroksen paksuus on keskimäärin 6 cm. Aurataan laatustandardin alituttua pääsääntöisesti kp-luokka I jälkeen.

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Menetelmiä hulevesitulvariskien hallintaan

Jyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 5773/ /2014

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

Viherkerroin alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa - kokemuksia Helsingistä

Liite 4. Työkohtainen tarkennus. Raision talvihoidon alueurakka Raision kaupunki

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

ALUEKORTTI YLEISET ALUEET ROIHUPELLON TEOLLISUUSALUE

Taiteen prosenttiperiaatteen laajentaminen Kuntamarkkinat Ylijohtaja Riitta Kaivosoja/OKM

SALPAKANGAS Hollolan kuntakeskus

Hulevesien maanpäälliseen viivyttämiseen. soveltuvat rakenteet. Hulevesien johtamiseen. Hulevettä vähentävät ratkaisut. soveltuvat rakenteet

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

Yleisten alueiden hulevesijärjestelmien ylläpitoohjelma. Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen KEHTO-foorumi Kotka

Kaivopuiston puukujanteen uusinta

...kuiskaava asfaltti, sujuva sulatus... Uusia tuulia tekniikan saralta

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteessa Marko Sjölund. Kaupunkivesistö kuntoon

PAPPILANMÄEN JA MYLLYMÄEN ALUEIDEN VERKOSTOSANEERAUS 2-alue. Tiedotustilaisuus Informationstillfälle

KATUJEN TALVIHOIDON LAATUVAATIMUKSET

Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

tripla maisema - materiaalikirjasto

Hyvinvointia tukevat työympäristöt

Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina. Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, , Mari Ariluoma

Arkkuhautojen hoitohinnat

Puutarhakadun yleissuunnitelma Green Street menetelmän keinoin

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä

arvionti refeittäin FCG projektipäällikkö Tampere Vuores Kerava mallinnus Pohjola Centra Bossmann 2,5 3,5

KATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

RAKENNAMME KUNNALLIS- TEKNIIKKAA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Vesistöhankkeiden avustaminen

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Transkriptio:

Tourujoen kärkihanke: Case: Puutarhakatu, hulevesien hallintaa vihreän infran keinoin Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelma Rakentaminen Prosessi ja sen opit

Hallituksen kärkihanke

Tourujoen kärkihanke Hallitusohjelman mukainen hanke, jossa tavoitteena kiertotalouden edistäminen sekä vesien ravinnekuormituksen vähentäminen Ympäristöministeriön rahoitusosuus 294 500 euroa Aikataulu 2017-2018 Kyseessä hankekokonaisuus, jossa useita eri vaiheissa olevia osaprojekteja (suunnittelu- / rakentamis- / seurantavaihe) Projektien yhteisenä tavoitteena Tourujoen ja sen yläpuolisten vesistöjen saattaminen hyvää ekologiseen tilaan Tourujoen virtavesikunnostus ja Autiojoen ennallistamisen esiselvitys Hulevesien hallinnan tehostaminen (useita kohteita) Käytetään ja kokeillaan uusia vihreän infrastruktuurin keinoja Ratkaisut tuottavat monia hyötyjä vesien laadun parantamisen lisäksi

6 1 1 Savulahden hulevesienhallintatoimet 2 Eerolanpuron kosteikko 2 3 4 3 4 5 Tourujoen kunnostussuunnittelu Kankaan hulevesikanava Green Street-pilottihanke 6 Autiojoen ennallistamisen esiselvitys

Puutarhakatu - Green Street menetelmän keinoin

SIJAINTI KAUPUNKIRAKENTEESSA Katu on nykyään kaksikaistainen, jossa on lisäksi pysäköintipaikat pohjoispuolella. Katu on kokonaan asfalttipintainen ja reunakivet ovat graniittia. Katualue on n. 15 metriä poikkileikkaukseltaan ja se on jaettu kahteen jalkakäytävään Puutarhakadulla ei ole lainkaan puita tai muutakaan kasvillisuutta katualueella.

MIKÄ ON GREEN STREET? tarkoitetaan hulevesien hallintaa katualueilla vihreän infrastruktuurin keinoin. määrällisen hulevesien hallinnan lisäksi tavoitellaan hulevesien laadun parantamista johdattamalla vedet kasvillisuuspeitteisille alueille sekä suodattamalla niitä maakerrosten läpi malli on otettu Portlandista, Yhdysvalloista. tuo samalla vihreyttä olemassa olevien kaupunkikeskustojen katualueille. Katutilaan lisätään läpäisevää pintaa esimerkiksi erilaisten viherpainanteiden ja istutusalueiden avulla. Läpäisevän pinnoitteen avulla vesi ohjautuu maanalaiseen viivyttävään rakenteeseen puut ja muu vihreä infrastruktuuri lisäävät katujen viihtyisyyttä, parantavat ilmanlaatua ja edesauttavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta Portland

VESI POSITIIVISENA RESURSSINA Strategisesti suunniteltu sinivihreä infrastruktuuri yhdistyy toiminnallisesti harmaaseen infrastruktuuriin ja ottaa huomioon kaupunkiympäristön erilaisille pinnoille satavan veden määrän ja laadun. Sadevesi ositellaan pieniin ja laadultaan samantyyppisiin vesijakeisiin, jolloin vettä voidaan ohjata vesitalouden kannalta tarkoituksenmukaisiin hallintaketjuihin. Tämä mahdollistaa veden fiksun hyödyntämisen ja käsittelyn. Sadevesi on sinivihreässä infrastruktuurissa resurssi.

LÄHTÖKOHDAT Työn lähtökohtana käytettiin aiemmin alueelle laadittua Rajakadun hulevesien hallintasuunnitelmaa. Tässä vuonna 2012 valmistuneessa hallintasuunnitelmassa esitettiin hulevesiviemärikapasiteetin lisäämistä. Green Street mallissa uusien putkien rakentaminen esitetään korvattavaksi sadepuutarhaan yhdistettävällä maanalaisella viivytysrakenteella. Hulevesien hallinnalle on tarkoitus löytää vaihtoehtoinen ratkaisu vihreän infrastruktuurin keinovalikoimasta. Ramboll

LÄHTÖKOHDAT Tavoitteena on myös yhdistää katupuut ja niiden kasvualustat olennaiseksi ja toiminnalliseksi osaksi hulevesien hallintaa. Tältä osin mallia on haettu myös Tukholmasta, jossa puiden kasvualustoja on tutkittu ja ennallistettu olemassa olevilla katualueilla. Tukholman kaupunki

TAVOITE KITEYTETTYNÄ 1. Pilotoida erilaisia hulevesien hallinnan ratkaisuja 2. Selvittää hulevesiratkaisujen toimivuus seuraamalla ylläpidon toimivuutta, kasvillisuuden menestymistä sekä mahdollisesti myös eri pintamateriaalien vedenläpäisevyyttä 3. Parantaa katukuvaa uusilla istutuksilla ja kiveyksillä 4. Tärkeimpänä tavoitteena on vaikuttaa Tourujokeen päätyvän huleveden laatuun ja määrään

Technical solutions? Tekniset ratkaisut? Puutarhakatu: -leveys keskimäärin 15 metriä -pysäköintikaistan leveys 2,5 metriä -kevyenliikenteenväylän leveys 3+3metriä -ei viherkaistaa

SUUNNITELMA

SUUNNITELMA

VEDEN JOHTAMINEN BIOSUODATUSPAINANTEISIIN

KASVUALUSTAT Kasvualustat on jaettu kortteleittain Kaikissa viherpainanteiden kasvualustoissa käytetään samaa kivennäisainetta

KASVUALUSTAT

KASVILLISUUDEN PERIAATTEET Kasvivalikoima toistuu joka korttelissa, jotta saamme selville erilaisten kasvualustojen vaikutuksen. Sekaistutuksen idea on luoda helppohoitoinen istutusalue, joka mukautuu kasvuolosuhteiden mukaiseksi. Tarkkoja rajoja eri kasvilajien välillä pyritään välttämään. Kasvillisuus on helppohoitoista ja voidaan leikata keväisin matalaksi Katteen sijaan käytetään 2-vuotista kylvettävää kasvillisuutta, joka kasvaa voimakkaasti ja estää rikkakasvien menestymisen siihen asti että monivuotinen kasvillisuus pääsee kasvamaan. Tämä tekee katukuvasta viihtyisän myös ensimmäisinä vuosina.

KASVILLISUUDEN PERIAATTEET

HOITOSUUNNITELMA

HOITOSUUNNITELMA / BIOSUODATUSRAKENTEET Poistetaan roskat ja lehtibiomassa katujen puhdistuksen yhteydessä Tarvittaessa kiintoaineksen poisto rakenteen lammikoitumistilassa Istutukset hoidetaan VHT 14 mukaisesti Istutettu lajisto saa kehittyä oman dynamiikkansa mukaisesti

HOITOSUUNNITELMA / LÄPÄISEVÄT PÄÄLLYSTEET Imulakaisukone Läpäisevien päällysteiden auraus voidaan tehdä pääasiassa tavanomaisten käytäntöjen mukaisesti. Läpäisevät päällysteet eivät kuitenkaan ole pintamateriaalina yhtä kestäviä kuin ns. kovat pinnoitteet, joten aurauksessa auraa ei tulisi päästää raapimaan päällysteen pintaa tai lumenpoisto tulisi tehdä harjalaitteilla Mahdollisessa hiekoituksessa tulee käyttää karkearakeista hiekkaa tai hiekoitussepeliä, jossa pienin raekoko on yli 2 mm Suolausta tulisi välttää Lumen varastointia läpäisevän päällysteen päälle tulisi välttää, koska lumen mukana oleva kiintoaines voi lumen sulaessa kulkeutua tukkimaan päällysteen huokosia

ERITYISIÄ HUOMIOITA TALVEN AIKAISESTA YLLÄPIDOSTA JA TOIMINNALLISUUDESTA on havaittu, että roudan syvyys läpäisevän pinnoitteen alla on pienempi kuin tavanomaisen tiiviin katurakenteen alla tämän katsotaan johtuvan huokoisen rakenteen eristävästä vaikutuksesta Läpäisevien rakenteiden routakäyttäytymisen osalta on vielä olemassa lisätutkimustarve on havaittu, että läpäisevän päällysteen vedenläpäisevyys pysyy riittävän suurena myös talvikautena säännöllinen auraus on tarpeen vedenläpäisevyyden ylläpitämiseksi riskinä kuitenkin että hajotetaan paikkoja hiekoitusta voidaan tehdä pyritään rakeisuudeltaan mahdollisimman karkeaan saadaan käytännön tietoa ja kokemusta Katu on suunniteltu niin, että jos rakenne ei toimi ohjautuu vesi ylivuotona hulevesijärjestelmään

Ensimmäisen korttelin rakentaminen käynnistynyt kesäkuussa 2018 RAKENTAMINEN Kesällä ollut käynnissä valmistelevat toimet, kaukolämmön rakentaminen sekä vanhan linjan purku Green Street rakenteiden toteutus keväällä 2019

PROSESSI Uuden tyyppisen katuhankkeen suunnitteluun panostettiin merkittävästi jo yleissuunnitteluvaiheessa. Suunnitelmaratkaisuja käytiin tarkasti läpi eri sidosryhmien kanssa niin yleissuunnittelu- kuin rakennussuunnitteluvaiheessa, ja myös hankkeen rakentajat sekä katujen ylläpitäjät pääsivät vaikuttamaan suunnitelmien sisältöön. Jo suunnitteluvaiheessa korostettiin, että kyse on kohteesta, jossa ratkaisut ovat perinteisestä poikkeavia. Kuitenkin nyt rakentamisvaiheessa on saatu palautetta suunnitelmaratkaisuista ja rakentamisen vaikeuksista, minkä vuoksi asioita olisi varmasti syytä käydä vielä yhdessä läpi viimeistään ainakin seuraavan vastaavan suunnittelukohteen osalta. Uusien toimintatapojen läpivienti vaatii aina tavallista enemmän osallistamista ja keskustelua sekä ratkaisujen perustelua, jotta eri toimijat ymmärtävät, mitä uusilla ratkaisuilla tavoitellaan. Keskustelu on tarpeen myös yhä parempien ratkaisujen kehittämiseksi. Ylläpitovaiheen kokemusta ei kohteesta vielä ole

PROSESSI Itse suunnittelulle varattiin alun perin ihan kohtuullinen aikataulu, mutta jälkikäteen on havaittu, että aikaa olisi tarvittu enemmän. Lisäksi aikaa olisi kaivattu enemmän suunnittelun ja rakentamisen aloittamisen välille. Tällöin kohde olisi voitu rauhassa kilpailuttaa, mikä olisi voinut osaltaan mm. ehkäistä rakentamisen aikaisia viivästymisiä. Tämä pätee yleensä muihinkin keskustaalueen saneerauskohteisiin

PROSESSI Hankkeessa on ollut vaikeaa ennakoida, miten hankkeen toteutus tulee etenemään osana laajempaa katusaneeraushanketta. Rakentamisen osapuolet olisi pitänyt myös sitouttaa rakentamisen aikatauluun jo suunnitteluvaiheessa, jotta tapahtuneen kaltaisia viivästymisiä ei olisi päässyt tapahtumaan. Rakentamisen vaiheistaminen on myös tällaisessa kohteessa erityisen haastavaa (mm. johtuen hulevesiratkaisuista), ja tällainen kohde kannattaisikin toteuttaa hieman laajempana kokonaisuutena kerralla.

PROSESSI Lähtöoletuksena Green Street ratkaisussa on ollut, että tämän tyyppiset ratkaisut olisivat vähintään yhtä kustannustehokkaita kuin perinteiset putkiperustaiset ratkaisut. Optimaalisessa tilanteessa jopa edullisempiakin. Käytännössä Puutarhakadulla tuli vastaan tilanne, että kadun saneerauksessa päädyttiin tilanteeseen, jossa osa verkostoista uusitaan aiemmin kuin niiden käyttöikä olisi edellyttänyt. Tulevissa, vastaavissa hankkeissa onkin tarkoituksenmukaista pysähtyä tarkemmin pohtimaan kokonaistaloudellista vaikutusta. Kun otetaan mukaan tarkasteluun saavutettavat ympäristölliset hyödyt (mm. hulevesien puhdistuminen, kaupunkiympäristön viihtyisyyden paraneminen sekä pienilmastollisten olosuhteiden parantuminen) on mahdollista, että silti tällainen ratkaisu on kokonaiskustannuksiltaan edullinen.

Kiitos! Lisätietoa https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-jaymparisto/kaupunkisuunnittelu/projektit-jaohjelmat/sinivihrea-infrastruktuuri Paula Tuomi, paula.tuomi@jkl.fi tai puh. 014 266 5059.