Loppukeskustelu 2.2.2018 Loppukeskustelu INTOKE-hankkeen lopussa järjestettiin loppukeskustelu, joka oli avoin kaikille kiinnostuneille. Loppukeskustelu sijaitsi alkuperäisen hankkeen lopussa ennen hankintaklinikkaa, joskin se olisi voinut olla myös hankintaklinikan jälkeen. Paneelikeskustelun alustus Tietomallipohjaisen toiminnan iso kuva on aina kokonaisuus ja oikeastaan alkuperäisen toiminnan muuttuminen tehokkaammaksi, taloudellisemmaksi, enemmän isoksi kokonaisuudeksi riippumatta siitä, missä hankevaiheessa ollaan menossa. Se ei ole teknologian miettimistä, vaikka taustalla tulee aina olla mahdollisuus oikeiden ohjelmien ja tekniikan käyttöön. Se ei ole ihmisten tietotaitojen ja osaamisen miettimistä, vaan enemmän prosessin hallitsemista hankkeen jokaisessa vaiheessa. Prosessin muuttamisen tavoitteena tulee olla jonkinlainen lisäarvo (kustannussäästö, riskin pienentäminen tai hukan pienentäminen). Jotta päästään tällaiseen systeemiseen muutokseen, tulee aina ajatella isosti ja rohkeasti out of the box. Se tarkoittaa myös sitä, että uskoo itseen ja uskoo ja luottaa kumppaneihin. Vain sellainen toiminta voi olla riittävän avointa ja vuorovaikutteista. Tällä hetkellä mallipohjainen toiminta on käynnistynyt pilottien kautta. Niiden avulla on luotu YIVohjeet ja sen jälkeen on alettu viedä hankkeita eteenpäin niiden avulla. On mietittävä, edellyttääkö tietomallipohjaisen toiminnan käynnistyminen tilaajan kehittymistä, oppimista, sitä, että se uskaltaa vaatia. On uskallettava pölyttää alussa olleita mammuttimaisia YIV-ohjeita sopimaan todellisiin hankkeisiin. Kunnossapitovaihe ei ole vielä mukana mallipohjaisessa toiminnassa isossa mittakaavassa. Se saattaa johtua siitä, että vielä ei ole mallipohjaisesti toteutettuja hankkeita rakentamisvaiheen jälkeen. Kunnossapitovaiheessa on kuitenkin mahdollisuuksia vaikka mihin, kuten esim. elinkarioptimointiin (bitillä bitumia). Mallipohjainen toiminta on yksinkertaisuudessaan vain ja ainoastaan tiedon hallintaa. Voidaan kysyä, mitä se on 100 v. päästä? Suurin este muutokselle on muutosvastarinta, koska vain mielikuvitus on rajana siitä, mihin voidaan päästä. Mallinnuksen voidaan ajatella olevan 75-95 % ihmistä ja vain 5-25 % teknologiaa. Lyhyellä tähtäyksellä edessä on koneluettava digitaalinen tieto. Jos ensin oli koneohjaus, seuraavana digitalisaatio, onko seuraavana digi-ihminen?
Koneohjaus, Markku Suominen Tärkeitä edellytyksiä koneohjattuun toimintaan ovat: Aineiston laaduntarkastus Henkilöstön perehdytys aineistoon Hyvä malli työmaalle Tukiaseman rakentaminen työmaalle, laitteistojen kalibrointi Uusimmat mallit käytössä Määrien hallinta ja tiedon hyödyntäminen Laadunvarmistuksen hoitaminen mallipohjaisesti Mitkä ovat oikeat ohjelmat, laitteet, koneet, pilvipalvelut -> valtava kirjo yhteensovittamatonta asiaa. On hyväksyttävä, että kaikkea tietoa ei koskaan tarvitse mallintaa. Samalla voi kysyä, tarvitaanko aineiston käsittelyynkään niin monta ohjelmaa? Koneohjauksen ehdottomia hyötyjä ovat Parempi työteho Lopputuloksen laatu Materiaalihukan väheneminen Toiminnan joustavuus Työturvallisuus Nopeus Mielekkyys Teknologian tuomat lisämahdollisuudet. Isossa yrityksessä tällä hetkellä kaikissa kaivavissa koneissa on koneohjaus. Haasteena tulevaisuudessa tulee olemaan sen vieminen uusiin työvaiheisiin kuten louhintaan, kuljetukseen, tms. Kustannusten säästön osuus mallipohjaisessa toiminnassa voi olla vielä isompi kuin 15 %. Isompina ongelmina ovat tällä hetkellä laitteistojen ja ohjelmien rajapinnat. Voidaan sanoa, että työmaan suurin virhe on aina mittavirhe. On alettava laittaa koko hankeketjun kaikkien osavaiheiden ketju mallipohjaiseksi. Paperituloste vai malli, Kari Partiainen Tilausvaiheessa on tällä hetkellä vain muutama isompi tilaaja, joka käyttää tilausvaatimuksena mallipohjaisuutta. Se tarkoittaa sitä, että suurin osa tarjouspyynnöistä, tarjouksesta, hankintapäätöksistä tehdään edelleen paperisina. Samoin tarjouslomake on tällä hetkellä paperinen tuotos hintoineen. Nykyään suunnittelijat saavat suurimman osan hankkeista lähtötietoineen digitaalisina. Tavoitteena on, että kaikki hankkeet suunnitellaan mallipohjaisesti, joskin moniportaisessa hankkeessa
se tulisi aloittaa aivan ensimmäisessä vaiheessa. Esittelytilaisuuksissa edelleen paperiset kartat ovat pääosassa ja vain osissa hankkeita malleja käytetään visualisointiin. Valmiit suunnitelmat tuotetaan mallipohjaisesti ja toimitetaan tilaajalle ja rakentajalle. Mutta arkistointi edellyttää vielä toistaiseksi paperisia tulosteita. Isot tilaajat eivät halua mitään tulosteita mallipohjaisissa hankkeissa rakentajalta ja Turun kaupunki tavoittelee samaa tilannetta. Rakentamisvaiheessa urakoitsijat laativat itselleen koneohjausmallit. Osassa hankkeita mallipohjainen laadunvarmistus on jo tätä päivää. Työmaatoimistoissa näkyy edelleen paperitulosteita seinillä yleiskatsauksen tekemiseen, mutta massojen laskenta, aikataulun seuranta tai resurssien suunnittelu tehdään kyllä mallipohjaisesti. Hankkeen toteutuma-aineisto tuotetaan mallipohjaisesti. Päällimmäisenä on seuraavia kysymyksiä Osaako tilaaja tarkastaa suunnitelman mallista Miten arkistointia tulisi kehittää Miten itselleluovutus suunnittelussa malleista Saadaanko kaikki esittelyaineisto virtuaalimalleista Mitä koneohjauksen jälkeen (ovat jo tätä päivää) Miten toteumaseuranta, aikatauluseuranta, työnsuunnittelu, kustannusseuranta, hankinnat Onko laatuaineiston tuottaminen helpompaa paperilla? Jäljellä on vielä ihan isoja perimmäisiä kysymyksiä Kuka hallinnoi koko tiedonhallinnan ketjua ja ottaa siitä vastuun Onko mahdollista saada koneälyä tietojen käsittelyyn Häviääkö ammattitaito esim. konekuskilta vai muuttuuko se toisenlaiseksi Miten varmistetaan tilaajan, suunnittelijan, rakentajan, kunnossapitäjän ammattitaidon säilyminen niin, että se ei huku uudenlaisen mallipohjaisen toiminnan edellyttämien taitojen alle? Yhteistyö, Ville Suntio Mikä on homman taika? Konkreettisia esteitä ovat ohjelmat ja formaatit, arkistointitapa, liian laaja aineisto ja epämääräinen mittausperusta. Sen lisäksi on vielä isoja arvoesteitä kuten kilpailu, kateus ja se, että ei nähdä isompia mahdollisuuksia yhdessä. Voisi olla mahdollista luoda vaikka yhteisiä Kick Off tilaisuuksia usealle rakentajalle suunnattuina. Pitäisi tutustua allianssimaailmaan ja katsoa, antaako se jotain uutta mallipohjaiseen toimintaan. Ei saisi jäädä rikkinäisen puhelimen taakse, vaan pitäisi uskaltaa ottaa yhteyttä ja pitäisi miettiä
mahdollisuuksia. Ison kuvan muuttaminen edellyttää vielä yhteisten pelisääntöjen luomisen alalle, tärkeimpänä tiedonhallinta, jotta hankalat rajapinnat eivät olisi esteenä. Yhteistoiminta edellyttää Yhteistä teknologiaa Sopivaa hankemuotoa Yhteistoimintaa eri osapuolten kanssa Oikeaa asennetta ihmisiltä. Se tarkoittaa, että yhteistyö on molemminpuolista, aina. Esteet, hyödyt, tulevaisuus, Petteri Paavilainen Tällä hetkellä koetaan mallipohjaisen toiminnan esteinä koulutus ja osaaminen. Sen lisäksi prosessi ja organisaatio vaikuttavat isosti toimintaan, esteenä sitä pitää lähes puolet osallistuneista (47 %). Kaikkein tärkein asia on tietojen siirtyminen prosessin edetessä ja se tulisi aina varmistaa. Osana suurta haastetta on osallisten muutosvastarinta (26 %). Tällä hetkellä ei olla varmoja koneiden ja laitteiden toimivuudesta kaikissa tilanteissa. Kustannushyödyt tai muut konkreettiset asiat eivät saa aikaan muutoksia vaan tilaajan edellyttämä pakko. Jos suunnittelu saadaan virheettömäksi, niin saadaan aikaan 15 % säästöä rakentamiseen. Mallipohjaisesti toteutetun hankkeen Länsimetron huoltokirjan laatiminen ja käyttö on laskettu saavan aikaan noin 10 M säästöt. Kaikessa ytimessä sisältö kuitenkin on tärkein, ei mikään ulkoinen muoto. Konkreettisesti työmaalta puuttuvat tikut. Hankkeessa tulee aina sopia yhteisestä hakemistorakenteesta. Huomioita mallipohjaisesta toiminnasta Koneohjaus muuttuu BIM tiedonhallinnaksi Tehokkuus, laatu, tuottavuus Tietoisuus, koulutuksen puute, kiinnostuksen puute Käyttöönoton helppous, toimintatavat, hukka Juurtunet toimintatavat, uuden oppiminen, minä perässä Läpinäkyvä prosessi Uusi ajattelutapa Eurot talteen Suunnannäyttäjä Konenäkö Koneluku Robotiikka Tietomalli on edelleenkin vain työkalu, edelleen kaivataan ammattilaista jokaiseen työvaiheeseen. Alalla tulee olla yhteiset pelisäännöt, vuorovaikutuskyvyt, vuorovaikutusmahdollisuus. Asiat eivät tule etenemään, ellei uskalla ottaa kipeitä asioita esille.
Tykkään, tykkään Kerrata, kerrata Asioita, asioita. Turussa 5.11.2018 DI Pirjo Oksanen Projektipäällikkö