Sosiaalinen pääoma ammattikorkeakoulussa Päivi Vuokila-Oikkonen, terveydenhuollon opettaja, terveystieteiden tohtori tutkijayliopettaja sposti: etunimi.sukunimi@diak.fi
Syrjäytyminen-sosiaalinen pääoma Helneen (2002,7) mukaan syrjäytymisellä tarkoitetaan tavallisesti sekä syrjäytymistä tuottavaa prosessia että syrjäytynyttä asemaa. Syrjäytyminen kuvaa yleensä tiettyjen (ulkomaalaiset, nuoret, naiset, päihteiden käyttäjät, mielenterveysongelmaiset) yhteisiä piirteitä ja unohtaa näiden ryhmien väliset erot. Kuitenkin syrjäytymiseen liittyvissä kehittämishankkeissa on ollut lähtökohtana yhteisöllisyyden lisääminen (Helne 2002, 3).
Sosiaalinen pääoma Sosiaalinen pääoma käsite esiintyi ensimmäisen kerran 1800-luvulla. Nykykeskusteluun se ajallisesti tuli 1970-1980-luvuilla sosiologien James Coleman ja Pierre Bourdieu toimesta. Laajempi kiinnostus sosiaalista pääomaa kohtaan syntyi kuitenkin vasta 1990-luvun puolessa välissä, jolloin Robert Putman ryhmänsä kanssa julkaisi Italian hallintouudistuksesta kirjan Putman, Leonardi & Nanetti (1993) Making Democracy Work. Sosiaalisen pääoman käsite juontaa juurensa myös taloustieteisiin Rajapinta yhteisöllisyys käsitteen kanssa(väärälä 1998).
Sosiaalinen pääoma on merkityksenä positiivinen ja käsite on aineetonta pääomaa, joka vertaantuu käsitteisiin inhimillinen, kulttuurinen ja intellektuaalinen. Kuitenkin pääoma-käsite on ongelmallinen, sen merkitys liittyy taloudellinen pääoma- käsitteeseen ja sen määritteleminen on haastavaa käsitteen moninaisuudesta johtuen Bourdieu liittää sosiaalisen pääoman yksilön voimavaraksi kun taas Putman yhteisön voimavaraksi (Voipio 2000). Sosiaalisen pääoman käsitteessä ja siihen liittyvässä tutkimuksessa on keskeistä, että sillä ajatellaan olevan jokin tuotos (Iisakka & Alkanen 2006). Tuotos on syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnossa ja opiskelun edistyminen (Vuokila-Oikkonen & Kainulainen 2010, Vuokila-Oikkonen & Mantela 2011)
Sosiaalisen pääoman mittaaminen Sosiaalisen pääoman käsite ei ole yksiselitteinen tai kirkas ja se on yleinen käsite. Ensimmäiseksi sosiaalinen pääoma on kontekstisidonnainen, näin ei päädytä käyttämään valmista mittaria. Kuitenkin käytetään aikaisempien mittareiden tuomaa tietoa kehitettäessä mittaria ammattikorkeakoulukontekstiin. Toiseksi mittarin avulla kartoitetaan sosiaalisen pääoman varanto ja sen lähteet.
Mittari luottamus, osallisuus ja voimavarat Luottamusta ja osallistumista opiskelija arvioi suhteessa ammattikorkeakoulun toimijaryhmiin kuten oma opiskeluryhmä ja opettajat, amk-ympäristöön kuten opetussuunnitelma, opetusmenetelmät jne. Ja opiskelijan voimavaroihin kuten psyykkinen hyvinvointi, työssäkäynti ja harrastukset, ihmissuhteet, harrastustoiminta (Vuokila-Oikkonen & Kainulainen 2010)
Mittari LUOTTAMUS OSALLISUUS VOIMA- VARAT Voimavarat toimivat suojaavana tai ehdollisena tekijänä tukien sosiaalisen pääoman vajeita
23. Minulla on luottamukselliset ja hyvät suhteet ammattikorkeakouluni LUOTTAMUS...opettajiin...opiskelijoihin...harjoitteluohjaajiin harjoittelupaikoissa...opintojen ohjauksesta vastaavaan henkilöön...opiskelijahuolto- tai hyvinvointiryhmään 24. Seuraavat tekijät tukevat selviytymistäni opinnoissa VOIMAVARAT oma psyykkinen hyvinvointi taloudellinen tilanne ihmissuhteet asumisolosuhteet harrastustoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut Likert 1-5 (täysin eri mieltä vs täysin samaa mieltä) 25. Opiskeluympäristössä minulla on halutessani mahdollisuus osallistua OSALLISUUUS...mukavaan yhdessäoloon muiden opiskelijoiden kanssa...opiskelijajärjestön toimintaan...opetuksen kehittämiseen...oman oppimiseni suunnitteluun
Mittarin testaus Hankkeen projektiryhmä testasi mittaria sen eri vaiheissa Pilotti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa syksy 2010 Muodostettiin summamuuttujat ja ne arvioitiin cronbachin alfalla Osallisuus(.777) Voimavarat (.719) Luottamus (.822)
Tulokset Ensimmäinen mittaus tehtiin Diakissa keväällä 2010, toinen 2011 (sis.muutosmittarin) n=1447, N= 1475 42.5% opiskelijoista oli iältään 21-25 vuotiaita ja 66,6% opiskeli nuorisoasteen kulutuksessa
Osallisuus Yleensä opiskelijoilla on positiivinen kokemus osallisuudesta, mutta kokemus opetuksen kehittämiseen osallistumisesta vähäinen
Osallisuus riippuu Opiskelijan iästä Alle 25-vuotias keskiarvo 3.8 ja yli 41-v. ka 3.6 Nuorisoasteen opiskelijat aktiivisimpia ja erikoistumisopintoja suorittavat osallistuvat vähiten Osallisuus laskee opintojen edetessä 1. Lukukaudella se on aktiivisinta (ka 3.75) 9. Lukukaudella passiivisinta (ka 3.39)
Luottamus Opiskelija kokee omaavansa luottamukselliset suhteet opettajiin, opiskelijoihin, harjoitteluohjaajiin harjoittelupaikoissa, opintojen ohjauksesta vastaavaan henkilöön ja opiskelijahuolto- tai hyvinvointiryhmään
Luottamus Kokemus luottamuksesta on korkeampi opiskelijoilla, jotka ovat käyttäneet opiskelijahuoltopalveluita, Iällä, opiskelijatyyppi (nuori, aikuinen, aikuinen tai erikoistumisopintoja suorittavat) ja opintojen kestolla ei suurta merkitystä
Opiskelijan kokemus voimavaroistaan Tärkeimmät voimavarat ovat: Mielenterveys (90%) Sosiaalinen verkosto (perhe, ystävät) (91%)
Aikuisopiskelijoilla ja erikoistumisopintoja suorittavilla on jonkun verran enemmän voimavaroja 1. lukukauden opiskelijoilla on enemmän voimavaroja (ka 4.34) kuin 9.lukukauden opiskelijoilla (ka 3.97) Opiskelijaterveydenhuoltopalveluita käyttävillä on enemmän voimavaroja (ka 4.17) kuin palveluita käyttämättömillä (ka 3.90)
Opintojen kesto ja sosiaalinen pääoma Lukukausi Luottamus Voimavarat Osallisuus Sosiaalinen pääoma N Std. Deviation 1 4,01 4,34 3,75 4,03 267,55980 2 3,94 4,24 3,70 3,96 302,49595 3 3,93 4,20 3,62 3,91 194,51833 4 3,87 4,16 3,60 3,87 210,52383 5 3,94 4,30 3,60 3,95 96,45648 6 3,90 4,25 3,59 3,91 149,49923 7 3,73 4,13 3,53 3,79 89,48941 8 3,79 4,16 3,41 3,79 68,50096 9 3,89 3,97 3,39 3,75 29,46227 Total 3,91 4,23 3,63 3,92 1404,51681
Sosiaalista pääomaa selittävät tekijät Regressioanalyysi (selitysaste 23%) Ikä (kasvaa) (Beta-kerroin.064) Lukukausi (lukukausia vähän) (-.050) opintotoimiston palvelut toimivat (.169) opettajatutoroinnin toimivuus (.182) Opiskelijahuoltopalveluiden käyttö (.160) Opetuksen mielekäs toteuttamistapa (.230)
Sosiaalinen pääoma Laskee opintojen edetessä
opetus toteutettu mielekkäällä tavalla sosiaalinen pääoma lisääntyy (.359) Opetus toteutettu mielekkäällä tavalla kokemus vähenee lukukausien lisääntyessä (-.119)
Mittariin lisätty osio muutoksesta
Muutosta kuvaava osio Missä määrin arvioit luottamuksen suhteessa seuraaviin asioihin muuttuvan tulevaisuudessa LUOTTAMUS Opettajiin Opiskelijoihin Harjoitteluohjaajiin harjoittelupaikoissa Opinto-ohjaajaan Opiskelijan hyvinvointia tukeviin henkilöihin (pastori, psykologi, tervey-enhoitaja, kuraattori jne.) Missä määrin arvioit seuraavien selviytymistäsi tukevien tekijöiden muuttuvan tulevaisuudessa VOIMAVARAT Oma psyykkinen hyvinvointi Taloudellinen tilanne Työssäkäynti Ihmissuhteet Asumisolosuhteet Harrastustoiminta Sosiaali- ja terveyspalvelut Varmuus oikeasta koulutusvalinnasta Missä määrin arvioit mahdollisuutesi osallistua seuraaviin muuttuvan tulevaisuudessa? OSALLISUUS Mukavaan yhdessäoloon muiden opiskelijoiden kanssa Opiskelijajärjestön toimintaan Opetuksen kehittämiseen Oman oppimiseni suunnitteluun Likert 1-5 (Muuttuu selvästi parempaan suuntaan - Muuttuu selvästi huonompaan suuntaan)
Kokemus osallisuuden, luottamuksen ja voimavarojen muuttumisesta alustava tulos: opiskelijat kokevat, että osallisuudessa, luottamuksessa ja voimavaroissa ei tapahdu muutosta tulevaisuudessa
Toiminnan kehittäminen Mittarin käyttöönotto ammattikorkeakouluissa: Mukana 14 ammattikorkeakoulua ja osassa mittari otettu käyttöön
vaihtoehdot Suomeksi Ruotsiksi Englanniksi Löytyy: Sosiaalisen pääoman mittari ammattikorkeakoulujen käyttöön CDS-hankkeessa kehitetty sosiaalisen pääoman mittari kartoittaa opiskelijoiden luottamusta, osallistumismahdollisuuksia ja voimavaroja. Lue lisää >> mittari suomeksi >>>, mittari ruotsiksi >>>, mittari englanniksi >>> http://www.diaktutkii.fi/
Sosiaalisen pääoman kehittäminen Focus Group- haastattelut Syksyllä 2010 Videoitiin opiskelijahyvinvointi- tai huoltoryhmien keskustelu, kesto n. 3 tuntia/ ryhmä Kemi-Tornion amk, Satakunnan amk ja Metropolia amk Ryhmissä jäseninä: opiskelijat, opettajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori, psykologi, oppilaitospastori, tutoreita Ryhmien koko 7-10 henkilöä
Mistä keskusteltiin Sosiaalinen pääoma ja mittauksen tulos Ensimmäinen kysymys: sosiaalinen pääoma amk:ssa on kokemusta luottamuksesta, osallisuudesta ja opiskelijoiden voimavarojen hyödyntämistä, miten niitä kehitetään amk:ssa?
Tuloksia: Osallisuutta on kehitettävä ja opiskelijat mukaan koko amk:n tasolla: paikkoja, tiloja: opiskelijoiden kanssa yhdessä rakennetaan tiloja Opiskelijalle tulee kertoa miten ja miten voi olla osallinen Osallisuudella on merkitys opiskelijalle itselleen Palautteen palaute, jos huomaa muutoksen tapahtuvan osallisuus lisääntyy Jos ei ole voitu toteuttaa muutosehdotusta, se perustellaan Palautteen antamisen ja saamisen osaamisen oppiminen Opintopisteet ovat ulkoinen palaute, mutta ei yksin riittävä
Miten oppiminen toteutetaan osallistavaksi: Oman oppimisen suunnitteluun osallistuminen Opiskelijoiden osallisuus esim. ops-työssä Opetusmenetelmät osallistaviksi dialogi Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen, dialogisuus Yhteinen kieli opiskelijan organisointikyky Opettajatutoroinnin kehittäminen osaamisperustaiseksi Tutori voi olla kun on siihen hankkinut osaamisen ja osin persoonallisuus ratkaisee Ryhmäyhtymisen merkitys koko opiskelun ajan
Opiskelijaterveydenhuoltopalveluiden merkitys Opiskelijat, jotka käyttävät opiskelijahuoltopalveluita on enemmän voimavaroja, luottamusta ja etenevät opinnoissaan Opiskelijahuoltopalveluita ja ohjausta (opo, tutor) on kehitettävä!
Lähteet: Helne, T. (2002) Syrjäytymisen yhteiskunta. Helsinki: Stakes, tutkimuksia 123. Iisakka L. & Alanen A. 2006. Sosiaalinen pääoma Suomessa: kotimaista ja kansainvälistä taustaa. Kirjassa Iisakka Laura (toim) Sosiaalinen pääoma Suomessa Tilastokatsaus. Helsinki; Edita Prima Oy. pp. 5-14. Putnam R. (1993) Making Democracy Work. Transition Modern Italy, New Jersey: Princeton University Press. Voipio T. 2000. Sosiaalinen pääoma ja köyhyyden vähentäminen. Kirjassa Kajanoja Jouko & Simpura Jussi 2000. Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. STAKES, Raportteja 252. Saarijärvi: Gummerus kirjapano Oy. pp. 101-137. Vuokila-Oikkonen P. & Kainulainen S. 2010. Sosiaalisen pääoman mittaria kehittämässä ammattikorkeakouluihin. Kever-Osaaja 1(2). (http://www.kever-osaaja.fi/index.php/k-o) Vuokila-Oikkonen Päivi & Mantela Jaana. 2011. Syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma- käsitteet ja niiden suhde toisiinsa CDS-projektissa. Teoksessa Päivi Vuokila-Oikkonen & Anu-Elina Halonen (toim). 2011. Rakentamassa ammattikorkeakouluyhteisöä. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B raportteja 89. http://www.diak.fi/files/diak/julkaisutoiminta/b_48_isbn_9789524931434.pdf Päivi Vuokila-Oikkonen & Anu-Elina Halonen (toim). 2011. Rakentamassa ammattikorkeakouluyhteisöä. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B raportteja 89. http://www.diak.fi/files/diak/julkaisutoiminta/b_48_isbn_9789524931434.pdf Väärälä R. 1998. Sosiaalinen pääoman ja sosiaalipolitiikka. Teoksessa Kajanoja Jouko & Simpura Jussi (toim.) Sosiaalinen pääoma. Käsite ja sen soveltaminen sosiaali- ja talouspolitiikassa. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. pp. 57-70.
KIITOS!