Opettajan työhyvinvointi ja ammatillinen. toimijuus

Opettajan työhyvinvointi ja ammatillinen toimijuus PROF. KIRSI PYHÄLTÖ 11.11.2015

Luennon juoni I. Opettajan työ hyvinvoinnin rakentuminen koulun arjessa II. Mitä on opettajan ammatillinen toimijuus ja mikä merkitys sillä on III. Ammatillisen toimijuuden ja työhyvinvoinnin välisestä suhteesta

Opetustyön erityisyys Opetustyö on vaativaa ihmissuhdetyötä: Opettajan työ vaatii liikkumista paitsi erilaisten kasvattaja roolien välillä myös näiden rajojen tunnistamista. Toiminnan kohde ja opiskelutapa vaihtelevat. Opettaja on myös useiden ryhmien jäsen Opettajan työlle ominaista on tasapainoilu itsenäisyyden ja yhteisen tekemisen välillä. Koulun on monitasoinen ja tahoinen vuorovaikutusverkosto, joka tarjoaa opettajalle monia mahdollisuuksia. TÄMÄ ASETTAA ERITYISIÄ HAASTEITA HYVINVOINNILLE JA AMMATILLISELLE TOIMIJUUDELLE

Miksi opettajan hyvinvoinnista kannattaa olla kiinnostunut? Opettajat kuuluvat kuormittumisen riskiryhmään. Uupuneet opettajat: kärsivät terveysongelmista, masennuksesta ja vaihtaa alaa ja jäävät sairaseläkkeelle todennäköisemmin. Hyvinvoivat opettajat ovat avoimia uusille ideoille ja luovempia. Opettajan hyvinvointi on yhteydessä oppilaiden oppimistuloksiin ja häiriökäyttäytymisen määrään.

Opettajan uupumisen seurauksia Opettajan uupuminen on yhteydessä lisääntyneeseen suoritusorientaatioon opetuskäytänteissä (Retelsdorf et al., 2010). lisääntyneeseen opiskelukielteisyyteen oppilailla(esim. lunttaamiseen) (Anderman & Midgley, 2004), negatiivisiin sosiaalisiin suhteisiin luokkayhteisössä (Tolmie, et al., 2010) ja alhaisempiin käsitteiden soveltamistaitoihin oppiaineiden opiskelussa (Fraser, 1998; Gillies & Ashman, 2003).

Opettajaryhmien kuormittumisriskeissä on eroja Eri opettajaryhmien työn kuormittavuuden riskitekijöissä on erilaisia painotuksia: Aineen ja erityisopettajien riski kyynistyä on kohonnut Aineen opettajien riski kokea riittämättömyyttä suurempi Nuorempien opettajien riski kuormittua on suurempi Kouluissa tarvitaan opettajien monipuolista asiantuntijuutta (=eri opettajaryhmien osaamista)

Pedagoginen hyvinvointi Koulun pedagogisissa prosesseissa rakennetaan sekä oppimista että hyvinvointia. Hyvinvointi voidaan ymmärtää paitsi oppimisen edellytyksenä myös oppimisprosessina. Hyvinvointia tukevia toimintatapoja & pedagogisia käytäntöjä voidaan oppia Luokkahuonekäytännöt tuottavat positiivisia tai negatiivisia kehiä, jotka uuvuttavat tai voimauttavat Opettajia Oppilaita Kouluyhteisössä hyvinvointi tarttuu ja ulottuu koulun ulkopuolisiin lähiyhteisöihin. (Esim. Pietarinen et al. 2008; 2010; Pyhältö et al. 2010; Soini et al. 2010; Stattin et al. 2011; Zimmer-Gembeck et al. 2006)

Esimerkki pedagogisen hyvinvoinnin rakentumisesta Jouduin tonne xxx:n peruskouluun, eli sen nimi oli silloin xxx:n yläaste, ja siellä on ihan toisenlainen oppilaspohja kun täällä, elikkä ne on niinkun sosiaalisesti varmaan niinkun vaikeemmista olosuhteista ne lapset. Ni siellä mulla oli niin vaikeeta, että must tuntu, että mä ittekkin henkisesti sairastuin ja tuli jo sellasta niinku ihottumaa ja allergiaa ja ihan kaikkee, et mä olin niinku henkisesti ihan kovilla, ennen kun mä sitten tajusin, että hätäänsä ne huutaa nekin lapset, että, et vaikka ne on niin härskejä ja niin inhottavia, kun ne tietää, et mä oon siellä vaan käymässä, mä olin vaan siellä, olinko mä kerran viikossa tai korkeintaan joskus puoltoist päivää, niin mä olin sillä tavalla vieras, että mulle kehtas olla tosi kauhee, et, et sieltä mä sit kantapään kautta opin, että, et jos mä en niinkun nää sitä oppilasta siinä kokonaisena ja yritä auttaa häntä, niin mulla tulee olemaan karmeeta tää työnteko lopun elämää. Et, et, et sieltä mä niinkun sain sen, sen käsityksen, et mun on niinkun katottava sitä oppilasta ihan sinne sydämeen asti ja päästävä perille, missä mennään ja sit mä pystyn auttamaan ja sillon sillä menee jakeluun ne mun asiatkin, kun me ollaan niinkun samalla linjalla. (opettajanhaastattelusta n=68

Keskustelkaa pienryhmissä Mitkä asiat kuormittavat ja voimauttavat opettajaa kasvatus- ja opetustyössä? Miksi? 3-4 hlö:n ryhmä aikaa 7min

Haastavat tilanteet joko voimauttavat tai kuormittavat opettajia Hyvinvointi rakentuu koulun arjen kohtaamisissa Opettajan ja oppilaan välisessä suhteessa Ammatillisessa yhteisössä Huoltajien kanssa Opettajat kokivat erityisesti pedagogisesti haastavat sosiaaliset ongelmatilanteet ja niiden ratkaisut oman työnsä mielekkyyden kannalta tärkeiksi. Hyvinvointia rakentaville tilanteille tyypillistä oli yhteisöllinen, holistinen, aktiivinen ja osallistava ongelmanratkaisu Kuormittumisen kuvauksille puolestaan leimallista oli toimijuuden kaventuminen, atomistinen ja reaktiivinen ongelmanratkaisu

Opettajan kuormittumisen muodoista (n=68 opettajaa) 140 128 120 100 99 80 60 40 20 39 46 12 26 38 4 Ammatillinen etääntyminen ja kyynistyminen Epävarmuus ja epäonnistuminen 0 Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Salmela-Aro, K. (2011). Teacher - working environment fit as a framework for burnout experienced by Finnish teachers. Teaching and Teacher Education 27 (7), 1101 1110.

Opettajien strategiat vaihtelevat konteksteittain (n=68 opettajaa) Teacher-pupil Teacher community Teacher-parent Holistic orientation (f) 80 60 40 20 Emotional support (f) 0 Identification of object of activity (f) Professional efficacy (f)

Mikä säätelee opettajien koettua työhyvinvointia ja ammatilliseen yhteisöön kuulumista (n=2310)?.186** KYYNISTYMINEN AMMATILLISEEN YHTEISÖÖN R²=.202.319** -.752** OMAN JAKSAMISEN SÄÄTELYTAIDOT -.594** YLEINEN TYÖPERÄINEN VÄSYMYKSEN TUNNE R²=.352.131** AMMATILLISESTA YHTEISÖSTÄ SAATU TUKI, KANNUSTUS JA ARVOSTUS R²=.587.585** Standardized model: ² (1, N=2310)=.236, p=.627; RMSEA=.000; CFI/TLI=1.000/1.000; SRMR=.001, ** p level <.001 RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNNE OPPILAIDEN KANSSA R²=.486.201** PIETARINEN, J., PYHÄLTÖ, K., SOINI, T. & SALMELA-ARO, K. (2013B). REDUCING TEACHER BURNOUT: A SOCIO-CONTEXTUAL APPROACH. TEACHING AND TEACHER EDUCATION 35, 62 72.

Yhteenvetoa 1/2: Opettajien hyvinvoinnin rakentuminen Samat tilanteet sekä kuormittavat että rakentavat hyvinvointia. Pedagogisesti haastavat sosiaaliset ongelmat Opettajan kuormittumisen muodot varioivat. Opettajan ja hänen työympäristönsä välinen dynaaminen suhde on keskeinen työssä jaksamisen säätelijä. Ongelmien ratkaisut ovat opettajan hyvinvoinnin avain. Hyvinvointia rakentavalle ongelmanratkaisulle tyypillistä oli: Aktiivinen ja ennakoiva ongelmanratkaisu Ongelman holistinen analyysi Yhteissäätely Pyhältö et al, 2010, Soini, et al 2011; Pietarinen et al, 2013; Pyhältö et al, 2012; Pietarinen et al. 2013

Yhteenvetoa 2/2 : Opettajien hyvinvoinnin rakentuminen LISÄÄVÄT UUPUMUSTA Liiallinen työmäärä Tunnustuksen ja arvostuksen puute Tuen puute rehtorilta Huonot työolosuhteet Oppilaiden käytöshäiriöt Negatiivinen työilmapiiri Passiivisten & emotio keskeisten strategioiden käyttö Aikapaine Yläluokilla opettaminen Tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten neuroottisuus MIKÄ SUOJAA KUORMITTUMISTA Aktiiviset ja sosiaaliset strategiat Proaktiiviset strategiat Hyvä työilmapiiri Vastavuoroiset ammatilliset suhteet Itsen ja työympäristön yhteensopivuus Pystyvyyden kokemus Kontrollin tunne Toimivat oppilas-opettajasuhteet Opetuskokemus Tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten ekstrovettius

Opettajan ammatillinen toimijuus

Miksi opettajan oppimisesta kannattaa olla kiinnostunut - opettajan ammatillisesta toimijuus OPPIMINEN Opettajat ovat koulun kehittämisen voimavara. Tarve jatkuvalle ammatilliselle oppimiselle ja koulun kehittämiselle tunnistettu. mahdollisuus oppia uutta säätelee pedagogisen toiminnan onnistumista ja edelleen kehittämistä Koulu muuttuu hitaasti. Bakkenes, Vermunt & Wubbels, 2010; Hakanen et al 2006; Kwakman, 2003; Pyhältö et al 2010; Pyhältö et al, 2012; Sarason 1991; Salmela-Aro et al: Van Eekelen et al. 2006

Esimerkki ammatillisesta toimijuudesta ammatillisessa yhteisössä Että se [yhteisöllisyys] on, siinä minusta piilee ihan älytön voima. Sen minä nään niinku tällä hetkellä suurimmaks voimavaraks tän kaiken niinkun. Että musta, ei mikään raha ei sitä ratkase eikä meitä estä tekemästä niinku entistä laadukkaampaa työtä näillä, valtavalla ammattilaisten määrällä, mikä esimes tässä koulurakennuksessa on. Jos me saahaan niinku jotenki soimaan tämä instrumentti paremmin niinku samaa säveltä, niin tuota oppilaat aistii sen äärimmäisen herkästi. Et jos ne niinku on, näkee, että hemmetti nuo opettajat niinku on toisilleen ystävällisiä, niin ne niinku viihtyy toistensa seurassa, ne on niinku jotenki hymyssä suin, ne sanoo päivää ja näin, niin meillä on ihan älytön mahdollisuus vaikeimmatki kysymykset ottaa käsittelyyn ja todeta, että kyllä me tästä selvitään. Että mehän ollaan niinku totuttu näitä hoitamaan. Kyllä me täällä pärjätään ja pystytään yhdessä luomaan näitä ratkaisuja. (opettajahaastattelusta n=68)

Ammatillisesta toimijuudesta havaittua Opettajan aktiivinen intentionaalinen oppiminen ja valmius säädellä omaa ja toisten oppimista = ammatillinen toimijuus edellyttää: halu oppia (motivation), kokemus siitä, että voi oppia (efficacy), ja osaa oppia (skills) Monet opettajat eivät kokeneet itseään toimijoiksi koulun kehittämisessä. Käsitys kehittämisen kohteesta oli yhteydessä toimijuuteen. Ammatillinen toimijuus on kontekstisidonnaista, relationaalista ja muuttuvaa. Pyhältö et al, 2012; Pyhältö, et al. 2013; Soini et al., 2014; Pyhältö et al, 2014; Ahonen, et al. 2013; Pietarinen et. al, 2014

Ammatillinen toimijuus koulun kehittämisessä Toiminnan kohd e Toimijuu s Subjekti Opettajien määrä Holistinen At om istinen Yhteensä 52 20 72 Toimijuus (%) 72,2% 27,8% 100,0% Toiminnankohde (%) 56,5% 19,8% 37,3% Yhteensä (%) 26,9% 10,4% 37,3% St and. Residuaalit 3,0-2,9 Objekt i Opettajien määrä 40 81 121 Toimijuus (%) 33,1% 66,9% 100,0% Toiminnankohde (%) 43,5% 80,2% 62,7% Yhteensä (%) 20,7% 42,0% 62,7% St and. Residuaalit -2,3 2,2 Yhteensä Opettajien määrä 92 101 193 Toimijuus (%) 47,7% 52,3% 100,0% Toiminnankohde (%) 100,0% 100,0% 100,0% Yhteensä (%) 47,7% 52,3% 100,0% St and. Residuaalit

Opettajan ammatillinen toimijuus ammatillisessa yhteisössä selittää opettajan toimijuutta luokkahuoneessa. 11.30.25.46 12 13 14 21 22 23 24 31 32 33 41 42 51 52.74.72.76.79.69.69.71.81.66.74.73.62.77.76.77.60.73 PROF1 OPPIMIS- ORIENTAA-TIO.68.82 PROF2 KOLLEKT. PYSTYVYYS- USKO.78.76.71 PROF3 YHTEIS- SÄÄTELY PROF4 SITOUTU- MINEN.76.79 PROF5 SOSIAALI- NEN TUKI.71 -.26.48.30.67 -.42.47.44.64.33.86.46 CLASS1 SOSIAALISET TAIDOT R²=.27 CLASS2 REFLEKTII- VISYYS R²=.68 CLASS3 ITSE-SÄÄTELY R²=.19 CLASS4 SILTAUTTAVA OPPIMINEN R²=.85.56.39.33.66.62.67.64.58.61.61.32.71.75.73.65.66.64 11 12 13 21 22 23 24 31 32 33 41 42 43.38 Standardized model: ² (321, N=2310)=2080,074, p <.01; RMSEA=.05; CFI/TFI=.92/.90; SRMR=.05 p level <.001

Opettajan ammatillinen toimijuus ammatillisessa yhteisössä Figure 2. Standardized model: χ² (218, N = 2310) = 1759.02 p <.001; RMSEA =.06; CFI/TFI =.91/.90; SRMR =.06. Normed Fit Index = 1- (1759.02:17455.43) =.90 (Bentler &Bonett, 1980). All parameters were significant at p level.001.

Opettajan ammatillinen toimijuus luokkahuoneessa Figure 2. Standardized model: ² (199, N=2310)= 1345.13 p<.001; RMSEA=.05; CFI/TLI=.92/.91; SRMR=.05. Normed Fit Index (NFI) = 1- (1345.13:14727.13) = 0.91 (Bentler & Bonett, 1980). All parameters were significant at p level.001.

Yhteenvetoa: Opettajan ammatillinen toimijuus Opettajan halu, kyky ja taidot oppia ammatillisessa yhteisössä selittävät Opettajan oppimista luokkahuoneessa Opettajan oppiminen luokkahuoneessa estää työssä uupumista Opettajan oppiminen ammatillisessa yhteisössä lisää proaktiivisten strategioiden käyttöä ja vähentää työstressiä. Tehokkaille toimintatavoille leimallista: yhteissäätely, ennakoiminen, aktiivisuus, monipuolinen resurssien käyttö ja osallistaminen.

Keskustelkaa vierustoverinne kanssa Palauta mieleesi opintojesi varrelta jokin tilanne, jossa opit jotain merkittävää Mitä tapahtui/teit? Mitä opit? Miksi tuo tilanne olisi sinulle merkityksellinen? Miltä sinusta tuntui? Mitä ajattelit jälkeenpäin?

Luokan-, aineen- ja erityisopettajaksi opiskelevien ammatillinen toimijuus Taitavaan oppimiseen yksin ja yhdessä harjaannuttiin tilanteissa, joissa Sosiaalinen tuki vahvaa Ongelmat aitoja ja avoimia Haaste korkea Tilanteet sijoittuivat usein harjoitteluun tai opinnäytetyön tekemiseen Sosiaalisen tuen laatu säätelee opettajaksi opiskelevan hyvinvointia Saatu tuki tunnistetaan, mutta tukea ei opita antamaan. Haluanko, pystynkö ja osaanko oppia? Erityisesti vertaisvuorovaikutus ja oman opiskelun peräsimessä oleminen tukivat opiskelijoiden aktiivista oppimista.

Ammatillisen toimijuuden ja hyvinvoinnin välisestä suhteesta havaittua Toimijuus ammatillisessa yhteisössä selittää opettajan käyttämiä strategioita Aktiiviset ja yhteisölliset strategiat puskuroivat työstressiä. Koettu ammatillinen toimijuus luokkahuoneessa puskuroi uupumusta, kyynistymistä ja riittämättömyyden kokemuksia. Hyvinvointia tukevia toimintastrategioita ja pedagogisia käytäntöjä voidaan oppia! Pyhältö, et al 2014; Soini, et al, 2014

Tieteellisiä julkaisuja 2013-2015 Saariaho, E. Pyhältö, K., Toom, A., Soini, T. & Pietarinen, J. (in press). Student teachers self- and co-regulation of learning during teacher education. Learning: Research and Practice. Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Soini, T. (in press). When teaching gets tough. Improving Schools. Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. (in press). What if teachers learn in the classroom? Teacher Development. Ahonen, E., Pyhältö, K. Pietarinen, J. & Soini, T. (2015). Becoming a Teacher Student Teachers Learning Patterns in Teacher Education. Journal of Education and Training Studies, 3(5), 89-101. Soini, T., Pietarinen, J., Toom, A. & Pyhältö, K. (2015). What contributes to first year student teacher s sense of professional agency in the classroom? Teachers and Teaching: Theory and Practice. DOI:10.1080/13540602.2015.1044326 Pyhältö, K. Pietarinen, K. & Soini, T. (2015). Teachers professional agency and learning from adaption to active modification in the teacher community. Teachers and teaching: Theory and Practice. DOI:10.1080/13540602.2014.995483 Ahonen Elsi, Pyhältö Kirsi, Pietarinen Janne, Soini Tiina. (2015). Student teachers key learning experiences mapping the steps for becoming a professional teacher. International Journal of Higher Education, 4(1), 151 165. Pietarinen, J., Pyhältö, K. & Soini, T. (2014). Student s emotional and cognitive engagement as the determinants of well-being and achievement in school. International Journal of Educational Research, 67, 40-51. Ahonen, E., Pyhältö, K. Pietarinen, J. Soini, T. (E-pub ahead of print). Teachers professional beliefs about their and pupil s roles in the school. Teacher Development. DOI: 10.1080/13664530.2014.900818 Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Soini, T. (E-pub ahead of print). Comprehensive school teachers professional agency in large-scale educational change. Journal of Educational Change. DOI 10.1007/s10833-013-9215-8. Ulmanen, S., Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. (2014). Strategies for academic engagement perceived by Finnish sixth and eighth graders. Cambridge Journal of Education, 44(3), 425 443. Soini, T., Pietarinen, J., Pyhältö, K. & Tirri, K. (2014). The education context: strategies for promoting well-being and ethically sustainable problem solving in teacher pupil interactions. In D. Jindal-Snape & E. Hannah (eds.) Exploring the dynamics of ethics in practice: Personal, professional and interprofessional dilemmas. Bristol: Policy Press. Pietarinen, J., Pyhältö, K., Soini, T. & Salmela-Aro, K. (2013) Reducing teacher burnout: A socio-contextual approach. Teaching and Teacher Education, 35, 62 72. Soini, T., Pietarinen J. & Pyhältö, K. (2013). Design research approach in the large scale educational innovations. In Ian R. Haslam, Myint Swe Khine and Issa M. Saleh (Eds.) Large scale reform and social capital building: The professional development imperative. Westling, SK., Pyhältö, K. Pietarinen, J. & Soini, T. (2013). How do ninth-graders perceive their involvement in the most meaningful episodes of their school career? International Journal of Educational Research. Pietarinen, J., Pyhältö, K., Soini, T. & Salmela-Aro, K. (2013) Validity and Reliability of the Socio-Contextual Teacher Burnout Inventory (STBI). Psychology, 4 (1).

Arvioinnissa (elokuu 2015) Tikkanen, L., Pyhältö, K., Soini, T. & Pietarinen, J. (submitted). Interrelations between principals risk of burnout -profiles, proactive self-regulation strategies and turnover intentions. Educational Management Administration & Leadership Väisänen, S., Pietarinen, J. Pyhältö, K, & Soini, T. (submitted). Social support as a contributor to student teachers' experienced well-being. Research Papers in Education. Palmgren, M., Pyhältö, K. Soini, T. & Pietarinen, J. (submitted). The minority of minority students positive and negative school experiences. Remedial and Special Education Journal. Pietarinen, J., Soini, T. & Pyhältö, K. (forsubmitted) How does teacher learning in the professional community resonate with teacher learning in the classroom? Exploring the ingredients of teacher s professional agency. Instructional Science. Salonen-Hakomäki, S-M., Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. (submitted). Examining The aims and process of Finnish comprehensive school core curriculum reform: state viewpoint. Journal of Curriculum Studies. Anttila, H., Pyhältö, K. Soini, T. & Pietarinen, J. (submitted) How does studying in teacher education feel like? Student teachers academic emotions in collaborative and individual activities of teacher education. Social Psychology of Education: An International Journal Heikonen, L., Pietarinen, J., Pyhältö, K. & Soini, T. (submitted). Early year teachers turnover intentions and their professional learning in classroom interaction. Asian-Pasific Journal of Teacher Education. Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. (submitted). Leading a school through change - Principals hands-on leadership strategies in school. School Leadership and Management.