Hyvinvointia työstä
VAIKUTTAVA TANO-TOIMINTA Tutkimushanke työterveyshuollon tietojen antamisesta, neuvonnasta ja ohjauksesta (TANO) asiakasyrityksissä
TANO-tutkimushanke 2003-2011 TANO-tutkimushankkeen tarkoitus: Tuottaa monipuolista tieteellistä tutkimustietoa työterveyshuollon työterveyskasvatuksesta ja - viestinnästä, joka on työterveys-huollon lakisääteinen tehtävä (=Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus, lyhenne TANO) Parantaa TANO-toiminnan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja asiakkaiden kokemaa hyötyä kehittämällä hyviä tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen (TANO-) toimintamalleja työterveyshuoltoon Neljä osatutkimusta, joita Työsuojelurahasto on tukenut
TANO-tutkimushankkeen neljä eri vaihetta ja eteneminen 1.osatutkimus 2. osatutkimus 3. osatutkimus 4. osatutkimus 1. Tapaustutkimus 2. 9/2003-12/2004 Kyselytutkimus 3. 1/2005-12/2005 Toimintatutkimus 1/2006-1/2008 4. Vertailututkimus Työterveyshuoltoyksikön TANO-toiminnan yksityiskohtainen kuvaus: toimintastrategiat toimintatilanteet asiakkaat sisällöt menetelmät - TANO-toiminnan käsitteellistäminen ja määritelmä - TANO-matriisi =suunnittelun ja arvioinnin apuväline - Nuorten työntekijöiden työterveystarpeet ja heidän oppimisensa edistäminen Yleistettävää tietoa TANO-toiminnasta työterveyslääkärien, -hoitajien, työterveyspsykologien ja työfysioterapeuttien työssä asiakkaat sisällöt ja menetelmät toimintatilanteet suunnittelu, dokumentointi seuranta ja arviointi yhteistyö käsitykset nuorten tarpeista ja toimivista menetelmistä kokemukset TANOn vaikutuksista työterveyshuoltohenkilöstön koulutustarpeet Tano-toiminnan kehittämistarpeet Hyviksi koettuja, paikallisia TANOtoimintatamalleja ja yleinen hyvän TANOtoiminnan malli Tutkimustietoa hyvän TANOtoiminnan edellytyksistä ja esteistä työterveysterveyshuollon ja asiakasorganisaation yhteistyön merkityksestä yhteistyön esteistä ja edellytyksistä työterveyshuollon kehittämistarpeista - 1/2009-12/2011 Selkeästi kohdennettu systemaattinen TANO-toiminta on tuloksellista ja vaikuttavaa Vaikutti myönteisesti erityisesti TANO-toimintamallia hyödyntäneiden työpaikkojen työolojen parantumiseen yhteistyöhön työympäristöön työmenetelmiin työvälineisiin työkyvyn tuen toiminta mallien tunnettuuteen ja noudattamiseen arvioihin työterveyshuollon ja työpaikan työhyvinvointia edistävästä toiminnasta
TANO-matriisi MATRIISIN OSA-ALUEET YKSILÖT RYHMÄT JA TYÖYHTEISÖT TYÖNANTAJA JA MUUT TOIMIJAT ASIAKASANALYYSI tarve/ongelmat; perustelut KOHDERYHMÄ tarkempi kohderyhmä TANO-TAVOITTEET tiedot, taidot, osaaminen asenteet, toiminta, toimintatavat organisaatiossa TANO-TOIMINTA: Toimintatilanne, osallistujat Kokous, terveystarkastus, ryhmät, jne. Työterveyshuollon ammattihenkilöt, asiantuntijat ja heidän roolinsa, muut toimijat Sisältö asiasisältö tarkemmin Menetelmät käytettävät menetelmät SEURANTA JA ARVIOINTI Toteutumisen seuranta, työterveyshuollon itsearviointi, asiakaspalaute, asiakkaan kokema hyöty, vaikutusten arviointi: tavoitteiden saavuttaminen KEHITTÄMISTARPEET JA JATKOTOIMET TOTEUTUKSEN AIKATAULU JA VASTUUHENKILÖ
TANO-tutkimushankkeen neljä eri vaihetta ja eteneminen 1.osatutkimus 2. osatutkimus 3. osatutkimus 4. osatutkimus 1. Tapaustutkimus 2. 9/2003-12/2004 Kyselytutkimus 3. 1/2005-12/2005 Toimintatutkimus 1/2006-1/2008 4. Vertailututkimus Työterveyshuoltoyksikön TANO-toiminnan yksityiskohtainen kuvaus: toimintastrategiat toimintatilanteet asiakkaat sisällöt menetelmät - TANO-toiminnan käsitteellistäminen ja määritelmä - TANO-matriisi =suunnittelun ja arvioinnin apuväline - Nuorten työntekijöiden työterveystarpeet ja heidän oppimisensa edistäminen Yleistettävää tietoa TANO-toiminnasta työterveyslääkärien, -hoitajien, työterveyspsykologien ja työfysioterapeuttien työssä asiakkaat sisällöt ja menetelmät toimintatilanteet suunnittelu, dokumentointi seuranta ja arviointi yhteistyö käsitykset nuorten tarpeista ja toimivista menetelmistä kokemukset TANOn vaikutuksista työterveyshuoltohenkilöstön koulutustarpeet Tano-toiminnan kehittämistarpeet Hyviksi koettuja, paikallisia TANOtoimintatamalleja ja yleinen hyvän TANOtoiminnan malli Tutkimustietoa hyvän TANOtoiminnan edellytyksistä ja esteistä työterveysterveyshuollon ja asiakasorganisaation yhteistyön merkityksestä yhteistyön esteistä ja edellytyksistä työterveyshuollon kehittämistarpeista - 1/2009-12/2011 Selkeästi kohdennettu systemaattinen TANO-toiminta on tuloksellista ja vaikuttavaa Vaikutti myönteisesti erityisesti TANO-toimintamallia hyödyntäneiden työpaikkojen työolojen parantumiseen yhteistyöhön työympäristöön työmenetelmiin työvälineisiin työkyvyn tuen toiminta mallien tunnettuuteen ja noudattamiseen arvioihin työterveyshuollon ja työpaikan työhyvinvointia edistävästä toiminnasta
TANO-toiminnan vaikuttavuus Terveys- ja sosiaaliset tulokset Sosiaaliset tulokset mittareita esimerkiksi elämänlaatu, toimintakyky, työkyky Terveystulokset mittareita esimerkiksi alentunut sairastuvuus, työkyvyttömyys, kuolleisuus ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Välittävät tulokset = terveyden determinantit joihin voidaan vaikuttaa Terveet elämäntavat mittareita esimerkiksi tupakointi, ruokavalinnat, päihteiden käyttö Tehokkaat terveyspalvelut: mittareita esimerkiksi ehkäisevät terveyspalvelut, palvelujen saatavuus ja sopivuus Terveellinen ympäristö: mittareita esimerkiksi turvallinen fyysinen ympäristö, taloudellinen ja sosiaalinen tuki, ravinnon saatavuus ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Terveyden edistämisen tulokset = mitataan toiminnan vaikutuksia Terveyden lukutaito mittareita esimerkiksi terveystiedot ja -taidot, motiivit, asenteet ja käyttäytyminen, kyvykkyys ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- päihteiden käyttö Toiminta terveyden edistämiseksi Terveyskasvatus & viestintä: esimerkiksi henkilökohtainen terveysneuvonta, kirjallinen ja sähköinen viestintä (ohjeet, jme.) Sosiaalinen toiminta ja vaikuttaminen mittareita esimerkiksi osallistuminen yhteiseen toimintaan, normit, yleinen mielipide toimintatavat tupakointi, ruoka-valinnat, Terveyskasvatus & viestintä: esimerkiksi ryhmätoiminta, työyhteisöille suunnattu koulutus ja ohjaus, suullinen, kirjallinen ja sähköinen tiedottaminen Organisaation 'terveyspolitiikka' mittareita esimerkiksi terveyttä ja turvallisuutta edistävät toimintatavat organisaatiossannat, päihteiden käyttö Terveyskasvatus & viestintä: esimerkiksi avainhenkilöiden ja yritysjohdon koulutus ja informointi, kumppanina toimiminen yrityksen terveyden edistämiseksi Kuva 1. Terveyden edistämisen tulosmalli (mukailtu Nutbeamin 2001 pohjalta)
TANO-matriisi MATRIISIN OSA-ALUEET YKSILÖT RYHMÄT JA TYÖYHTEISÖT TYÖNANTAJA JA MUUT TOIMIJAT ASIAKASANALYYSI tarve/ongelmat; perustelut KOHDERYHMÄ tarkempi kohderyhmä TANO-TAVOITTEET tiedot, taidot, osaaminen asenteet, toiminta, toimintatavat organisaatiossa TANO-TOIMINTA: Toimintatilanne, osallistujat Kokous, terveystarkastus, ryhmät, jne. Työterveyshuollon ammattihenkilöt, asiantuntijat ja heidän roolinsa, muut toimijat Sisältö asiasisältö tarkemmin Menetelmät käytettävät menetelmät SEURANTA JA ARVIOINTI Toteutumisen seuranta, työterveyshuollon itsearviointi, asiakaspalaute, asiakkaan kokema hyöty, vaikutusten arviointi: tavoitteiden saavuttaminen KEHITTÄMISTARPEET JA JATKOTOIMET TOTEUTUKSEN AIKATAULU JA VASTUUHENKILÖ
Potilassiirrot ja nostot (Lähde P. 2008) MATRIISIN OSA-ALUEET** YKSILÖASIAKKAAT *** RYHMÄT JA TYÖYHTEISÖT TYÖNANTAJA JA MUUT TOIMIJAT ASIAKASANALYYSI - tarve - perustelut tarvittavalle muutokselle - Pysyä työkykyisenä ja mahdollisimman terveenä tuki- ja liikuntaelinten osalta - Potilaan hyvä ja turvallinen hoito - Tutkitusti hoitotyön fyysinen kuormittavuus on suuri - Tule-sairauksien suuri määrä sairauspoissaoloissa; työntekijöiden ikääntyminen - Pysyä työkykyisenä ja mahdollisimman terveenä tuki- ja liikuntaelinten osalta - Potilaan hyvä ja turvallinen hoito - Tutkitusti hoitotyön fyysinen kuormittavuus on suuri - Tule-sairauksien suuri määrä sairauspoissaoloissa; työntekijöiden ikääntyminen - Saada työntekijät pysymään työkykyisinä tuki- ja liikuntaelinten osalta - Potilaan hyvä ja turvallinen hoito - Työn fyysisen kuormittavuuden aiheuttamat työntekijöiden työkyvyn uhat -Tule-sairauksien suuri määrä sairauspoissaoloissa; työntekijöiden ikääntyminen KOHDERYHMÄ - tarkempi kohderyhmä - Kaikki potilaan nosto- ja siirtotyötä tekevät eli perushoitaja, sairaanhoitaja, röntgenhoitaja, osastonhoitaja jne., tarvittaessa lääkärit ja muut ryhmät - Kaikki potilaan nosto- ja siirtotyötä tekevät eli perushoitajat, sairaanhoitajat, röntgenhoitajat, osastonhoitajat jne., tarvittaessa lääkärit ja muut ryhmät - Ylin johto, johtava ylihoitaja, ylihoitajat, osastonhoitajat, työsuojelupäällikkö, työsuojelu, pääluottamusmiehet, yhteistyötoimikunta TOIMINTATILANNE, OSALLISTUJAT - missä tilanteissa: kokous, koulutus, terveystarkastus... - työterveyshuollon ammattihenkilöt, asiantuntijat ja heidän roolinsa - Koulutukseen osallistuvat osaston /yksikön kaikki potilaan nostoja - ja siirtoja tekevät työntekijät. - Koulutus toteutetaan säännöllisinä käytännön nosto- ja siirtokoulutuksina ym. ks. kohta menetelmät. - Osasto aina perehdyttää uuden työntekijän potilaan nosto- ja siirtotekniikoihin ja apuvälineisiin. - Osaston sisältä valitaan apuvälinevastaava /siirtovastaava, johon työfysioterapeutti pitää säännöllisesti yhteyttä. Koulutusten järjestäjänä on työfysioterapeutti yhdessä osaston fysioterapeutin kanssa - Koulutukseen osallistuvat osaston /yksikön kaikki potilaan nostoja - ja siirtoja tekevät työntekijät. - Koulutus toteutetaan säännöllisinä käytännön nosto- ja siirtokoulutuksina ym. ks. kohta menetelmät. - Osasto aina perehdyttää uuden työntekijän potilaan nosto- ja siirtotekniikoihin ja apuvälineisiin. - Osaston sisältä valitaan apuvälinevastaava /siirtovastaava, johon työfysioterapeutti pitää säännöllisesti yhteyttä. - Johdolle esitellään työterveyshuollon ja työsuojelun laatima kirjallinen Potilaan nostot- ja siirrot -toimintamalli. - Potilaan nosto- ja siirtokoulutukset osastonhoitajille ja ylihoitajille - Intranettiin tietopaketti mihin työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki velvoittavat työnantajaa ( laki velvoittaa ylintä johtoa, keskijohtoa ja työntekijöitä) SISÄLTÖ - asiasisältö tarkemmin - Potilaan nosto- ja siirtotekniikat ja apuvälineet erilaisissa tilanteissa ja erilaisilla potilailla - Miten huomioidaan sekä potilas että hoitaja - Informointi apuvälineistä, niiden käytöstä ja hankinnasta. - Potilaan nosto- ja siirtotekniikat ja apuvälineet erilaisissa tilanteissa ja erilaisilla potilailla - Miten huomioidaan sekä potilas että hoitaja - Informointi apuvälineistä, niiden käytöstä ja hankinnasta. - Työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki. Mitä ne tarkoittavat käytännössä potilaan nosto- ja siirtoasioissa eli mikä on johdon rooli - Tutkimustuloksia ja väitöskirjatuloksia perusteluna siihen miksi kannattaa investoida potilaan nosto- ja siirtokoulutukseen ja apuvälineiden hankintaan - Johdolle hyväksyttäväksi työterveysaseman ja työsuojelun tekemä toimintamalli, miten potilaan nosto- ja siirtoasiat olisi suositeltavaa järjestää
Potilassiirrot ja nostot (Lähde P. 2008) MENETELMÄT - mitä menetelmiä käytetään jaiirtokoulutuskeskus markkinoilla olevat apuvälineet) - Käytännön potilaan nosto- ja siirtokoulutukset, jotka sisältävät potilasesimerkkejä. Järjestäjänä työfysioterapeutti yhdessä osaston fysioterapeutin kanssa. - Tietoa ja materiaalia myös kirjallisesti esim. apuvälineistä ja oikeista nosto- ja siirtotekniikoista. Esim. valmis sähköinen nosto- ja siirto-ohjepankki sekä apuvälinepankki, josta hoitajat voivat tulostaa kuvia oikeista siirtotekniikoista ja apuvälineistä kiinnitettäväksi esim. potilaan sängyn päätyyn - - P- - Potilaan nosto- ja siirtokoulutuskeskus(jossa nähtävillä kattava otos markkinoilla olevista apuvälineistä) tytyö työnantajan tiloissa. - Käytännön potilaan nosto- ja siirtokoulutukset, jotka sisältävät potilasesimerkkejä. Järjestäjänä työfysioterapeutti yhdessä osaston fysioterapeutin kanssa - Tietoa ja materiaalia myös kirjallisesti esim. apuvälineistä ja oikeista nosto- ja siirtotekniikoista. Esim. valmis sähköinen nosto- ja siirto-ohjepankki sekä apuvälinepankki, josta hoitajat voivat tulostaa kuvia oikeista siirtotekniikoista ja apuvälineistä kiinnitettäväksi esim. potilaan sängyn päätyyn - Potilaan nosto- ja siirtokoulutuskeskus (jossa nähtävillä kattava otos markkinoilla olevista apuvälineistä) työnantajan tiloissa. - Työterveyshuollon ja työsuojelun tekemä kirjallinen, konkreettinen esitys toimintamallista potilaan nostoissa ja siirroissa, jonka työterveyshuolto ja työsuojelu esittelevät johdolle ym. SEURANTA JA ARVIOINTI - toteutumisen seuranta - tthuollon itsearviointi - asiakaspalaute ja asiakkaan kokema hyöty - tavoitteiden saavuttaminen - vaikutusten arviointi (millä mittareilla) KEHITTÄMISTARPEET JATKOTOIMET - Osastot ja yksiköt saavat kirjallisen koko organisaatiota koskevan toimintamallin miten hoitaa osastolla potilaan nosto- ja siirtokoulutus- ja apuvälineasiat - Työfysioterapeutti kontrolloi toteutunutta toimintaa osastolta valitun yhdyshenkilön kautta - Asiakaspalautekaavake jokaiselle työntekijälle: Onko potilaan nosto- ja siirtokoulutuksista ollut apua, mitä ja kuinka paljon? Mikä on ollut koulutusten käytännön hyöty? - Kirjallinen alku- ja loppukysely työntekijöille = Tietävätkö he asiat, jotka tavoiteosiossa on lueteltuina? - Kirjallinen alku- ja loppukysely työntekijöille (arvio omista potilaan nostoja siirtotaidoista ja omasta fyysisestä työkyvystä, apuvälineiden määrä ja käyttöaste jne) - Osastot ja yksiköt saavat kirjallisen koko organisaatiota koskevan toimintamallin miten hoitaa osastolla potilaan nosto- ja siirtokoulutus- ja apuvälineasiat - Työfysioterapeutti kontrolloi toteutunutta toimintaa osastolta valitun yhdyshenkilön kautta - Asiakaspalautekaavake jokaiselle työntekijälle: onko potilaan nosto- ja siirtokoulutuksista ollut apua, mitä ja kuinka paljon? Mikä on ollut koulutusten käytännön hyöty? - Kirjallinen alku- ja loppukysely työntekijöille = Tietävätkö he asiat, jotka tavoiteosiossa on lueteltuina? - Esim. työterveyshuolto ja työsuojelu haastattelevat johtavaa ylihoitajaa: mitä työterveyshuollon ja työsuojelun kirjallinen esitys potilaan nosto- ja siirtoasioiden hoitamisen toimintamallista herätti - Esim. työterveyshuolto ja työsuojelu osallistuvat ylihoitajien kokoukseen ja haastattelevat: mitä kirjallinen esitys potilaan nosto- ja siirtoasioiden hoitamisen toimintamallista herätti - Johdolta pyydetään kirjallinen arvio/vastaus työterveyshuollon ja työsuojelun tekemästä esityksestä potilasnostojen ja siirtojen toimintamallista TOTEUTUSAIKATAULU VASTUUHENKILÖ Sovittava Työterveyshuollon vastaava lääkäri sekä asiantuntijana työfysioterapeutti Sovittava Työterveyshuollon vastaava lääkäri sekä asiantuntijana työfysioterapeutti Sovittava Työterveyshuollon vastaava lääkäri sekä asiantuntijana työfysioterapeutti
TANO-toimintamalli TANO-toimintamalli = suunnitelmallinen, tarveperustainen ja tavoitelähtöinen työterveyshuollon terveyskasvatuksen ja -viestinnän toimintatapa, joka huomioi asiakasorganisaation eri toimijaryhmät ja jossa toiminta suunnitellaan yhteistyössä asiakasyritysten edustajien kanssa
TANO-vertailututkimus Vertailututkimuksen tarkoitus: Selvittää hyvän TANO-toimintamallin mukaisen työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä Vaikuttavuus: Muuttuvatko asiakkaiden tiedot, taidot, arvot, asenteet, käyttäytyminen ja organisaation toimintatavat? Hyödyllisyys: Saavatko asiakasyritykset lisäarvoa TANOtoiminnasta? Ovatko asiakasyritykset ja niiden henkilöstö tyytyväisiä toimintaan? Auttaako toimintamalli työterveyshuoltojen työtä?
Vertailututkimuksen tutkimusasetelma Kenttätutkimus (field experiment) Tapaus-verrokkitutkimus Tapaustyöterveyshuollot 7 kpl & tapausasiakasorganisaatiot 7 kpl Tapausyritysten työterveyshuollossa sovellettiin TANOtoimintamallia Verrokkityöterveyshuollot 6 kpl & verrokkiasiakasorganisaatiot 7 kpl Verrokkiyritysten työterveyshuollossa ei sovellettu mallia, vaan toimittiin kuten ennenkin Muutokset tapausyrityksissä vs. muutokset verrokkiyrityksissä Ennen jälkeen asetelma, seurantamittaus 6 kuukautta intervention päättymisestä Tutkittiin tilanne ennen intervention käynnistymistä (0. mittaus) ja verrattiin sitä tilanteeseen intervention päättyessä noin vuoden kuluttua aloituksesta (1. mittaus): tapahtuiko muutosta? Seurantamittauksella (2. mittaus) selvitettiin tulosten pysyvyyttä 6 kuukauden seurannassa
Vertailututkimuksen kulku 5-8/2009 9-12/2009 9-12/2009 1-6/2010-1-6/2011 1-6/2011-8/2011-1/2012 8 12/2011 lähtö- 1- Lähtötilanneselvitys 0. mittaukset asiakasorganisaatioissa ja työterveyshuolloissa Koulutusinterventiot tapaustyöterveyshuolloissa TANOtoiminnan toteutumisen seuranta 1. mittaukset TANO- 2. mittaukset asiakasorgatoiminnan asiakasorganisaatioissa ja toteutunisaatioissa ja työterveysmisen työterveyshuolloissa seuranta huolloissa../. 12/2011 1/2012
Vertailututkimuksen tutkimusmenetelmät ja -aineisto Tutkimusmenetelmät: lomakekyselyt, puolistrukturoidut haastattelut ja työterveyshuoltojen toimintadokumenttien sisällön erittely Ensisijainen tutkimusaineisto Asiakasorganisaatioiden henkilöstön lomakekyselyt 0. mittauksessa 462 henkilöä (vastaus-% 67,3) 1. mittauksessa 435 henkilöä (vastaus-% 58,3 2. mittauksessa 425 henkilöä (vastaus-% 55,8) Haastattelut Asiakasorganisaatioiden edustajien haastattelut 192 kpl Työterveyshuoltohenkilöstön haastattelut 85 kpl Muu tutkimusaineisto TANO-toimintasuunnitelmat (TANO=matriisit) TANO-toiminnan seurantamatriisit Työterveyshuoltojen toimintasuunnitelmat ja muut toimintaa koskevat dokumentit Tutkimusyrityksiin ja työterveyshuoltoihin tehtyjen seurantakäyntien muistiot Aineiston analyysi: Muuttujakohtaiset suorat jakaumat Yksittäisten kysymysten keski-arvot ja niiden tilastollisten erojen testaamisessa varianssianalyysi
Tulosmuuttujat 1. Työterveyshuoltopalvelujen käyttö (ks. tutkimusraportti) 2. Työhyvinvointitiedon saaminen eri toimijoilta (ks. tutkimusraportti) 3. Elämäntapoja koskevan tiedon ja ohjauksen saaminen työterveyshuollosta (ks. tutkimusraportti) 4. Elämäntapoja koskevan tiedon ja ohjauksen tarve (ks. tutkimusraportti) 5. Työolojen parantaminen (ks. tutkimusraportti) 6. Työterveyshuollon vaikuttavuus työjärjestelyihin, työmenetelmiin ja -välineisiin, työympäristöön, työilmapiiriin ja elintapoihin 7. Arviot työterveyshuollon ja työpaikan työhyvinvointia edistävästä toiminnasta 8. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa (ks. tutkimusraportti) 9. Työkyvyn tuen toimintamallien tunnettuus ja noudattaminen työpaikalla
Työterveyshuollon vaikuttavuus työjärjestelyihin, työmenetelmiin ja -välineisiin, työympäristöön, työilmapiiriin ja elintapoihin Taulukko 1. Onko työterveyshuollon toiminta vaikuttanut seuraaviin asioihin? Keskiarvot (ka) (1 = Vaikuttanut kielteisesti, 2 = Ei lainkaan, 3 = Vain vähän, 4 = Jonkin verran, 5 = Paljon) kaikissa tapaus- ja verrokkiorganisaatioissa Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuus Tapausorganisaatiot (ka) Verrokkiorgani- saatiot (ka) Mittaukset 0. 1. 2. 0. 1. 2. Työympäristöön 2,9 3,2** 3,1** 2,8 2,9 2,9 Työjärjestelyihin 2,5 2,8** 2,8* 2,5 2,5 2,6 Työmenetelmiin ja työvälineisiin 2,9** 3,3*** 3,1*** 2,7 2,7 2,8 Työilmapiiriin 2,6 2,8** 2,8* 2,6 2,6 2,6 Elintapoihin 3,0 3,1 3,1 2,9 2,9 3,0
Arviot työterveyshuollon ja työpaikan työhyvinvointia edistävästä toiminnasta Taulukko 2. Pistemäärä työterveyshuollon ja yrityksen työhyvinvointia edistävälle toiminnalle. Keskiarvot (ka) (0 = Huonoin mahdollinen toiminta... 10 = Paras mahdollinen toiminta) kaikissa tapaus- ja verrokkiorganisaatioissa Pistemäärä työhyvinvointia edistävälle toiminnalle Tapausorganisaatiot (ka) Verrokkiorganisaatiot (ka) Mittaukset 0. 1. 2. 0. 1. 2. Työterveyshuollolle 6,1 6,9*** 7,0** 6,1 6,2 6,3 Työpaikalle 5,8 6,4* 6,4 6,0 5,9 6,4
Työkyvyn tuen toimintamallien tunnettuus ja noudattaminen työpaikalla Taulukko 3. Onko työpaikalla/yrityksessä sovittu, miten seuraavissa tilanteissa toimitaan? Entä noudatetaanko niitä käytännössä? Keskiarvot (ka) (1 = Ei ole sovittuja toimintatapoja, 2 = On toimintatapoja, mutta niitä ei noudata, 3 = Sovittuja toimintatapoja noudatetaan) kaikissa tapaus- ja verrokkiorganisaatioissa Toimintatavoista sopiminen Tapausorganisaatiot (ka) Verrokkiorganisaatiot (ka) Mittaukset 0. 1. 2. 0. 1. 2. Varhainen työkyvyn tuki 1,6* 1,9* 2,1* 1,4 1,6 1,8 Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen 1,6 1,9*** 2,0 1,5 1,6 1,9 Työyhteisön ristiriitatilanteiden käsittely 1,8 2,1* 2,2 1,9 1,9 2,1 Työntekijän työkykyongelmien käsittely 1,9 2,2* 2,3 1,8 1,9 2,2 Päihdeongelmien käsittely 1,9 2,2** 2,3 1,8 1,9 2,2 Työtapaturmien ja läheltä piti - tilanteiden käsittely 2,2 2,4* 2,5 2,1 2,1 2,4 Väkivaltatilanteet työssä 2,2* 2,4*** 2,4 2,0 2,0 2,3 Kiusaaminen tai epäasiallinen kohtelu 1,8 2,1 2,2 1,9 1,9 2,1
Vertailututkimuksen tulosten yhteenveto TANO-toimintamallin mukainen eli tarvelähtöinen ja tavoitteellinen, yhteistyössä asiakasorganisaation kanssa suunniteltu, sen eri toimijaryhmät huomioiva ja systemaattisesti toteutettu työterveyshuollon terveyskasvatus ja viestintä on tuloksellista ja vaikuttavaa Suurin vaikutus TANO-toimintamallin mukaisella työterveyshuollon terveyskasvatuksella ja -viestinnällä oli työpaikoilla työympäristöön, työmenetelmiin ja työvälineisiin sekä työolojen parantumiseen. Nämä vaikutukset säilyivät myös seurantamittauksessa Tapaustyöterveyshuoltojen arvosanat niiden työhyvinvointia edistävästä toiminnasta paranivat, kun verrokkityöterveyshuoltojen arvosanat pysyivät ennallaan Myös tapausorganisaatioiden saamat arvosanat paranivat TANO-toimintamallin mukainen toiminta lisäsi työkyvyn tuen toimintamallien tunnettuutta ja noudattamista työpaikalla Tapaustyöterveyshuoltojen yhteistyö asiakasyritysten kanssa lisääntyi ja vahvistui edelleen seurannassa
TANO-vertailututkimuksen tulosten hyödyntäminen työterveyshuoltotyön ja työkyvyn tuen kehittämisessä Käytännön TANO-toiminnassa edelleen kehittämistä; työterveyskasvatuksen ja viestinnän hallinnan merkitys korostuu tulevaisuudessa TANO-toimintamallin mukainen toiminta sisällytetään työterveyshuollon pätevöittämis- ja täydennyskoulutukseen Työterveyshuollon täydennyskoulutus työterveyskasvatus- ja viestintämenetelmistä käynnistyy! Hyvä työterveyshuoltokäytäntö opasta kehitetään TANOvertailututkimuksen tulokset huomioiden Opas hyvän TANO-toimintamallin soveltamiseen valmistumassa TANO-vertailututkimuksessa kehitettyä materiaalia (mm. valmiita TANOmatriiseja ja muita aineistoja) työterveyshuoltojen saatavissa osoitteessa www.ttl.fi/tyoterveyshuolto Eri toimialoille sopivia TANO-matriiseja, ryhmäohjauksessa hyödynnettäviä TANO-aineistoja sekä muuta tiedotusmateriaalia kehitetään ja levitetään työterveyshuoltojen käyttöön
Lisätietoja ja materiaalia tutustumista varten ja vapaasti koulutuksessa käytettäväksi TSR-kanavalla otsikolla Tietoa, taitoa, ymmärrystä ja toimintaa http://193.64.220.92/multimedia/hyvat_kaytannot/tsr_t ano_mm/index.html http://193.64.220.92/multimedia/radio/tsr_tano_ro/ind ex.html TANO-vertailututkimuksesta ja linkit sähköiseen tutkimusraporttiin www.tsr.fi www.ttl.fi
Kiitos! Helena Palmgren, TkT, KM, kehittämispäällikkö TANO-hankkeen vastuututkija TYÖTERVEYSLAITOS Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki puhelin 030 474 2643 sähköposti etunimi.sukunimi@ttl.fi