Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Samankaltaiset tiedostot
Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

Itämeren kala elintarvikkeena

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Ohjelma Torstai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma ja kalatalouden innovaatio-ohjelmat

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

Elinkeinokalatalouden kehittäminen

- Potentiaalia innovaatioiksi

Kestävän kalatalouden mallialueet

Kiertotaloudella kilpailukykyistä kalankasvatusta

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Kalatalousrahaston tuet kaupalliselle kalastukselle. Jari Leskinen Lapin ELY-keskus

CASE BENELLA INNOTORI

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma ja valtioneuvoston vesiviljelyn kärkihanke

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kalastuslain kokonaisuudistus

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Murrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Pohjanlahden lohikantojen tila

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Kokemuksia avomeritekniikoista

Liiketoimintalähtöinen kalastus veden laadun turvaajana kaupallisen hoitokalastuksen malli Järvikalaa NAM! hankkeen päätösseminaari

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Suomen toimintaohjelman strategia ja saavutukset. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu /P-K ELY-keskus/VMK

Raaka-aineen fraktiointi

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen

Megaluokan kalankasvatus, teknologia ja synergiset toimintamallit

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

saalisvahingot vuonna 2013

Puulan kalastustiedustelu 2015

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

välinen kumppanuusohjelma

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Toimintasuunnitelma vuodelle 2019

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Vesi biotalouden raaka-aineena Pohjois-Pohjanmaalla

KASVUN

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit

Vesivarojen arvo Suomessa

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Transkriptio:

Ammattikalastuksen koulutus- ja rekrytointihankepäivät 5-6.4.2018 Kalatalouden tulevaisuudennäkymät Petri Suuronen Ohjelmapäällikkö, Sininen biotalous Luonnonvarakeskus (Luke)

Kalalla on tulevaisuus Kalalla on kasvava maailmanlaajuinen kysyntä. Kalan tulevaisuus osana suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria ja ravintohuoltoa näyttää lupaavalta. Elinkeinokalatalouden arvoketjut tuottavat työtä, toimeentuloa ja terveellistä ruokaa lukuisille ihmisille. 2 5.4.2018

Kala luonnon super-ruokaa! Lisäarvoa kaloista uusia tuoteinnovaatioita ja arvoketjuja! 3 5.4.2018

Haasteita kuitenkin riittää - kalaomavaraisuus Ammattimaisen kalastuksen ja kalanviljelyn tulevaisuuden turvaamisessa on Suomessa merkittäviä haasteita. Suomalaiset syövät kalaa noin 14 kg per henkilö tästä vajaa kolmannes on kalastettu tai viljelty Suomessa Kotimaisen kalan tarjonta on vähentynyt viimeiset 20 vuotta ja tuontikalan vastaavasti noussut. Suomalaiset haluaisivat syödä nykyistä enemmän kotimaista kalaa. Suomessa on kalaresursseja, joita ei hyödynnetä täysimääräisesti. Suomalaisesta kalasta ei myöskään oteta sen potentiaalista arvoa. 4 5.4.2018

Ammattikalastajien määrä laskee Päätoimisia ammattikalastajia on Suomessa noin 700 400 kalastajaa merialueella 300 kalastajaa sisävesialueella Sivutoimisia kalastajia on 3400, joista merialueella 1500 ja sisävesillä 1400. Ammattikalastajien määrä on puolittunut 2000- luvun aikana. Sama trendi näkyy myös muissa EU-maissa ja monella muullakin alueella (Norja, USA, Kanada). Nuoria tulee alalle hyvin vähän. Miksi ala ei kiinnosta? 5 5.4.2018

Ammattikalastuksen haasteisiin on useita syitä Kalastusmenetelmät eivät ole kehittyneet yhteiskunnan muun teknisen kehityksen vauhdissa: kalastus on edelleen raskasta ja epäsäännöllistä työtä se ei ole riittävän tehokasta ja kilpailukykyistä; kannattavuus usein huono Jalostusaste ja volyymit ovat jääneet jälkeen kysyntätarpeista, ja saaliin toimitusvarmuudessa olisi parannettavaa: kuluttajat haluavat yhä pidemmälle jalostettuja ja helppokäyttöisiä tuotteita. On etsittävä uusia toimintamalleja, joiden avulla kalastussektorin sekä kuluttajien tarpeet kohtaavat. Tarvitaan uutta teknologiaa hyödyntäviä menetelmiä: pyynti ja saaliin käsittely tehokkaampaa kalastajan työolosuhteet nykyistä helpommat. 6 5.4.2018

Rannikkokalastuksella vaikeuksia Rannikkokalastuksen saalis on pudonnut nopeasti. Kalastuksen elintila on kaventunut; vapaa-ajan asutus, vesirakentaminen ja suojelualueet ottavat enemmän tilaa. Tilannetta on vaikeuttanut harmaahylje ja myös merimetso. Työvoiman saatavuus monin paikoin vaikeaa, byrokratian määrä kasvaa. Rannikkovesien huono tila on vaikuttanut. Suomukaloihin kohdistuu voimakas kalastuspaine niin vapaa-ajankalastajien kuin ammattilaisten taholta. Jotta rannikolta saataisiin kalaa tarjolle, on haettava monipuolisia uusia ratkaisuja. Kalastukseen on saatava lisää automatiikkaa ja yhteistyötä! 7 5.4.2018

Automaatiota lisää Kalastus on raskasta ja epäsäännöllistä työtä. Työolosuhteita on helpotettava käyttöönottamalla laitteita ja automatiikkaa niin pyynnissä kuin saaliin käsittelyssä. Tarvitaan laitevalmistajia ja teknologiayrittäjiä. Särkikalojen ja kuoreen kysyntä on kasvanut; kysyntä on jalostetuissa tuotteissa. pyyntiin soveltuvien uusien menetelmien, lajittelun ja logistiikan kehittäminen tärkeää. kalojen pieni koko tekee jalostamisesta haastavaa. Monikäyttöisten pyyntiveneiden kehittäminen: samalla veneellä pitää pystyä toimimaan tehokkaasti useiden erilaisten pyydysten ja saaliskalojen kanssa. Saaliin säilytysmenetelmissä on vielä paljon kehittämistä. 8 5.4.2018

Uusia pyyntiteknisia ratkaisuja Led-valon käyttösovellutukset Uudet ponttoonirysä-sovellutukset Paineilman käyttö Rysän saalislaskuri (detektori) Itseohjautuvat pyyntialustat Monitoimialukset - monitoimiveneet Uudet hyödyntämisteknologiat vähäarvoisen kalan pyynnissä yms 9 5.4.2018

Yhteistyö vapaa-ajan kalastajien kanssa Kalavesien ja kalakantojen hyvä tila on rannikkokalastuksen elinehto. Yhteiset toimenpiteet vapaa-ajan kalastuksen kanssa ovat välttämättömiä alan kehittämisessä ja ristiriitojen vähentämisessä. kutualueiden kunnostukset kalastuksen pelisääntöjen kehittäminen Vapaa-ajan kalastajat voisivat esimerkiksi kuhan kalastuksessa soveltaa nykyistäkin suurempaa alamittaa ja verkon silmäkokoa. Ammattikalastajat voisivat vapauttaa isoimmat saaliskalat, jotka ovat kannan uusiutumisen kannalta tärkeitä, mutta tulonmuodostuksen kannalta toisarvoisia. On kehitettävä tiedonkulkua ja keskinäistä ymmärtämystä Ammattikalastuksen turvaamiseksi tarvitaan myös tehokasta merialuesuunnittelua. 10 5.4.2018

Kalanviljely - Vesiviljely Vesiviljely on maailmalla nopeimmin kasvava elintarviketuotannon ala. Yli puolet ihmisen kuluttamasta kalasta on viljeltyä. Suomessa on noin 400 kalaviljelylaitosta, joista 158 on ruokakalalaitoksia. Tuotanto tapahtuu pääosin pienissä yksiköissä. Tuotantoa rajoittaa tiukka ympäristölupa-politiikka. Kotimaisen kalan saatavuuden oleellinen lisääminen on mahdollista vain vesiviljelyn kautta. Vesiviljelyn edellytysten kehittäminen on prioriteettialue Suomen hallitusohjelmassa sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmassa. 11 5.4.2018

Kalankasvatuksen potentiaali on suuri Osuus kuormituksesta pienentynyt merkittävästi Ympäristövaikutuksia voidaan edelleen pienentää Uudet teknologiat ja toimintamallit: Ravinnekuormituksen pienentäminen Tuotannon mittakaavan kasvattaminen Rehu Itämeren kalasta Avomerikasvatus Kiertovesiviljely-tekniikka (RAS) o kontrolloidut olosuhteet o tehokasvatus 12

Kiertovesikasvatus kehittyy vauhdilla Finnforel, Varkaus Luke, Laukaa Kuva: Kauppalehti Kuva: Luke 13 5.4.2018

14 5.4.2018

Offshore kalankasvatus innovaatiota maailmalta 15 5.4.2018

Kalan jalostus ja kauppa Vuonna 2015 kalaa jalostavia yrityksiä oli Suomessa 135. Näistä 24 käytti yli puoli miljoonaa kiloa kalaa vuodessa. Kalaan erikoistuneita vähittäiskauppayrityksiä oli noin 130. Valtaosa kalasta kuitenkin myydään päivittäistavarakauppojen kautta Suomessa on noin 15 000 suurtalouskeittiötä, joista pääosa tarjoaa kalaa. Kalanjalostusteollisuudessa ja kalakaupassa logistiikalla sekä raaka-aineen saatavuudella ja laadulla on suuri merkitys. Tulossa on uusia tuotteita ja uusia tapoja tarjota tuotteita kuluttajille suuri mahdollisuus 16 5.4.2018

Elpyviin kalakantoihin perustuva matkailun kasvu Case Tornionjoki. Kalastusmatkoihin käytettiin vuonna 2017 vähintään 10 M. 17 5.4.2018

Sininen biotalousohjelma Kestävä ja kannattava kalastus Kestävä vesiviljely Uudet liiketoimintamahdollisuudet Lisäarvo-tuotteet Sininen hyvinvointi Teolliset symbioosit Ravinteiden talteenotto ja kierrätys 18 5.4.2018

Kiitos! 19 5.4.2018