Mervi Lehmusaho, THM Koordinointipäällikkö, Kulttuurisote Pohjois-Savon liitto 9.11.2018 osa 2 Kulttuurisote slidepohjia Tulosten yhteenveto
Kulttuurisote - kumppanuushanke 1 Miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen? 2 5 & 3 1 2 5 6 4 & 4 3 6
Kulttuurisote tavoitteista tuloksiin 1) Sote-palvelujen järjestäjän eli tulevan maakunnan näkökulma - reunaehdot kulttuurihyvinvoinnin järjestämiselle osana sote-palveluita, asiakirjakirjaukset 2) Kulttuurihyvinvoinnin palveluketjujen mallintaminen eri väestöryhmille - kulttuurihyvinvoinnin paikat ja toimijat sote-palveluissa, määritellyt asiakasryhmät & 3) Kulttuurihyvinvointia tukevien käytäntöjen ja rakenteiden mallintaminen yhdyspinnoilla 4) Tuki osaamisen kehittämiselle ja koulutukselle 5) Viestintäyhteistyö alueellisia ja kansallisia verkostoja hyödyntäen
Tuotoksia ja tuloksia 1) Sote-palvelujen järjestäjän - tulevan maakunnan näkökulma Kannanotot palvelumallikuvauksiin ja valinnanvapauslainvalmisteluun sekä maakuntien järjestämissuunnitelmiin: Kulttuurihyvinvointipalvelut (yhteys sote-palveluihin) - henkilökohtainen budjetti (HB) (mm. vanhus- ja vammaispalvelut) esim. päivä- ja virkistystoiminta, mahd. kuljetuspalvelut näihin, sosiaalisen kuntoutuksen osana - asiakassetelillä hankittavia (sosiaalinen kuntoutus; omaishoitajan vapaa) - suoran valinnan palvelujen ja maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osaksi. Kannanotossamme: Palveluohjauksessa, palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelmaa laadittaessa asiakkaan kulttuuriset perusoikeudet ja kulttuurihyvinvointipalveluista saatava hyöty tulee huomioida samaan tapaan kuin muu elintapaohjaus tai arjen tukitoimet kaikissa ikäryhmissä. Asiakassuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa häntä kuullen. Rautalankamalli kulttuurihyvinvoinnin integroimiseksi järjestämisen kokonaisuuteen, huomioitu osin myös tuotannon roolia (Kulttuurisote, Pirkanmaa)
Kulttuurihyvinvoinnin organisoinnin rautalankamalli (pelkistetty) Vastuut ja johtaminen Yhdyspinnat ja verkostot Sopimukset, strategiat ja kuvaukset Asiakas- ja palveluohjaus Osallisuus ja vaikuttaminen JÄRJESTÄJÄ Kulttuurihyvinvoinnin vastuutus ja koordinointi, tehtäväkuvaus Yhdyspinta kuntiin: työnjako, rahoitus ja tuotantovastuut; yhteistyöryhmät, viestintä Kirjaukset: maakunnan järjestämissuunnitelma, palvelusopimukset, palvelukuvaukset Palvelutarjottimet ja digiratkaisut, Maakunnalliset mallit (Kaikukortti) Kulttuurihyvinvointi asiakasraadeissa ja neuvostoissa (vanhusneuvosto) TUOTANTO Palveluiden indikaatiot Ohje hankintaprosessista Yhteyshenkilö ja osallistuminen yhteistyöryhmiin (kunnan Hyte, Lape) Mallipohjat hankintasopimuksille Yleinen toimintaohjeistus vapaaehtoistyölle, hankkeille ym. Asiakas- ja palveluohjaajien koulutus, tietojärjestelmissä paikat malleille Palautekyselyihin kulttuurihyvinvointi mukaan Seuranta ja indikaattorit Minimitietosisällöt Mallikysymykset kulttuuripalvelujen laadun ja vaikuttavuuden seurantaan TKI, hanketoiminta ja henkilöstökoulutus Kulttuurin tekijät mukana, myös organisaation kehittämisessä Yhteiskehittäminen, henkilöstön osaamiskartoitukset ja täydennyskoul. Tilat Prosenttiperiaate (ohje soveltamisesta) Tilojen käyttöperiaatteet (arjen kulttuurin mahdollistaminen) 5
Kulttuurihyvinvointipalvelujen jäsentäminen - mallinnuksia 6
2) ja 3) Kulttuurihyvinvoinnin palveluketjujen mallintaminen eri väestöryhmille ja yhdyspinnat YHDYSPINTASOPIMUS tai muu sopimusohjaus: sovitaan yhteistyöstä ja työnjaosta kunnan palvelujen ja maakunnan soten välillä; myös kustannusvastuista ja siitä, miten muut toimijat mukana (vrt. Pirkanmaan malli) - Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut: Perhekeskuspalvelut Esim. Neuvolasta LAKU-lähete, Taideneuvola Kunnissa kulttuurikasvatussuunnitelma! - Työikäiset ja ikääntyneet, myös perheet (sosiaali- ja terveyspalveluissa) Suositeltava toimintamalli: Kaikukortti* maakunnan soteen tai muu vastaava alueelle tai kuntiin muotoiltu tukikäytäntö, palveluasumiseen ja laitoshoitoon malliksi Elämänpuu* Erityistä tukea arjessaan tarvitsevat Kymenlaaksosta tarinallistetut esimerkit: Jere 15-v. koul., Paula 58-v. yksinäinen, Matti 75-v. alkoholia Asiakasohjauksessa hyödynnetään kattavaa palvelutarjotinta ja kulttuurihyvinvoinnin portaita* Palveluasuminen ja omais- ja perhehoidon palvelut; kulttuuri palvelukuvauksiin ja miten integroidaan arkeen.
Miksi Kaikukortti? Kaikukortin tavoitteena on edistää kulttuurin saavutettavuutta ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia. Tavoitteena on tukea kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan rakenteellista yhteistyötä. Kaikukortti voi tukea sosiaalista kuntoutusta ja tuoda uusia yleisöjä kulttuuritarjonnan piiriin. Kaikukortin avulla kulttuuritoimijat voivat lisätä toimintansa käyttöastetta ja kasvattaa tunnettuuttaan. Kaikukortti-toimintamalli voitti Talentia ry:n vuoden 2018 Hyvä käytäntö-palkinnon! Kaikukortti tukee kuntien ja maakuntien työtä hyvinvoinnin edistämiseksi ja voi toimia työkaluna kulttuurin saamiseksi mukaan mm. kuntien hyvinvointikertomuksiin, HYTE-työryhmiin, kuntien hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreihin sekä maakunnalliseen soteen. Tutustu: Kaikille kulttuuria Kaikukortilla Opas Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon (Kulttuuria kaikille -palvelun julkaisuja 1/2018) www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti
(Malli kehitetty Tampereen kaupungissa leviää uusille alueille) 9
KOKONAISHYVINVOINNIN MAHDOLLISTAJAT JOHTAMINEN MONITOIMIJUUS HENKILÖKOHTAISTAMINEN ---------------------------------------------------------------- Toimenpidesuosituksia ikäihmiset huomioiden 10 -> Edellytykset/ ohjeistus palveluntuottajille, kun ikäihminen säännöllisten palvelujen piirissä - hoito- ja asuinympäristö; henkilökunnan osaaminen; - organisoitu vapaaehtoistyö, yhteydet asiakasohjaukseen - > Vanhusneuvostot mukaan kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen & hyödynnä kokemusasiantuntijuus! - > Yhteys hyvinvointikertomukseen seurattavat indikaattorit - > Taide ja kulttuuri rakennetussa ympäristössä (K. Virjonen & A. Rouhelo, H. Kleemola, E. Vienamo)
4) Tuki osaamisen kehittämiselle ja koulutukselle Voimalamalli - Konsortio, missä on mukana alueen keskeiset koulutusorganisaatiot, Kuopion kaupunki ja Kuopion yliopistollinen sairaala/ Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri sekä Tukipilari. - Kumppanuusverkosto kehittää kulttuuria hyödyntäviä hyvinvointipalveluja ja siihen liittyvää moniammatillista osaamista. Kärkihankkeissa kehitetyt toimintamallit tai muut hyvät käytännöt - Maakunnan tapa ottaa näitä mukaan TKI-työhön ja maakunnan tarjoamana hyte-työn tukena alueen kunnille ja sote-tuotannolle, myös asiakas- ja palveluohjaukseen.
Kulttuurihyvinvoinnin nykytila- ja tarvekartoitus Pohjois- Savossa, syksy 2018 (n=44) Täydennyskoulutustarpeita 1. Kulttuurilähtöisen menetelmien ja toimintamallien hyödyntäminen sotepalveluissa, 77 % 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kulttuurihyvinvointipalveluihin hakeutumisen, ohjaamisen ja osallistumisen käytännöt, 61 % 3. Asiakaslähtöiseen ja monitoimijaiseen yhteistyöhön valmentaminen, 46 % + esimiesten ja palveluohjaajien täydennyskoulutus + kuntapäättäjille/ poliitikoille tutkimustietoon pohjautuvaa perehdytystä + tieto kulttuurisista oikeuksista ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sisällytettävä sote- ja kulttuurialojen täydennyskoulutuksiin 12
Kulttuurihyvinvointi rakenteissa 1. Esiintymistoiminta, näyttelyt, taideinvestoinnit ja arkkitehtuuri (kokeminen) 2. Omaehtoinen harrastaminen (tekeminen, oppiminen) KUNTIEN HYTE 3. Osallistavat taiteilijavierailut (esim. yhteisömuusikot ja - taiteilijat) sekä taiteen soveltava käyttö Itä-Suomen Hyvinvointivoimala YHDYSPINTA 4. Eri alojen välinen yhteistyö koulutuksessa ja työelämässä SOTE 5. Pysyvä toiminta: kulttuuri osana sosiaali- ja terveysalan toimintaa Kaikkien yhteinen tavoite! 1a + 1b 2a + 2b 3a 3b 4 5 4a b
14
5) Viestintäyhteistyö alueellisia ja kansallisia verkostoja hyödyntäen - Taikusydän-uutiskirjeet ja Itä-Suomen Hyvinvointivoimalan kotisivut (-> 2 Kulttuurisoten uutiskirjettä) - Taiken kärkihankerahoitettujen hankkeiden verkosto (Fb) - Alueittain omaa viestintää esim. maakuntauudistuksen sivuilla - Näkyvyyttä mm. STESO-päivillä elokuussa ja Taiken aluekumppanuuksien päivässä syyskuussa sekä WHO:n Healthy Cities konferenssissa lokakuussa - Selvityshenkilön raportissa: Järjestöjen rooli maakunta- ja sote-uudistuksessa. STM:n raportteja ja muistioita 26/2018. (Simuloinnissa Pirkanmaalla Kulttuurisote esillä). - HYVINSIVI-raportissa Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 58/2018 (Etelä-Pohjanmaalta kulttuurin ja Pirkanmaalta kulttuurihyvinvoinnin edistämisestä kuvaukset) - EU-raportissa: Brainstorming Report; Social Inclusion: Partnering with Other Sectors, October 2018. (Voimala) - Innokylässä: Kulttuurisote-hanke: https://www.innokyla.fi/web/hanke6864175/etusivu Taikusydän-foorumi: https://www.innokyla.fi/web/verkosto1195361/toimintamallit-ja-kaytannot-jakoon-
Itsearviointia POINT-menetelmällä Hyvät asiat (Plusses) Hyvä yhteistyö kumppanuushankkeessa Verkostoituminen ja laajempi yhteistyö Vaikuttaminen (myös ministeriöön ja valtakunnallisiin toimijoihin) Huolta aiheuttavat (Inquiries) Miten pidetään kulttuurihyvinvointi maakunnissa mukana Resursointi ja rahoituskysymykset Yhdyspinnat (milloin sopimuksia?) Koulutus (huomio taiteen laatuun ja kohtaamisen taitoihin!) Mahdollisuuksia (Opportunities) Vastuuhenkilöt (hytessä ja sotessa) Yhteistyöelimet, verkostot Hyvien käytäntöjen ja työvälineiden levittäminen ja vakiinnuttaminen (Kaikukortti, LAKU-lähete, palveluohjaukseen työkalupakki/tarjotin) Alojen rajat ylittävä koulutus ja osaamisen kehittäminen Hyvinvointikertomus Uutta ajattelua (New thinking) Kulttuuripalveluissa ymmärretty toiminnan seurannan ja mittaamisen merkitys Soten ja kulttuurin yhteistyöhön uusia toimintatapoja eri alojen osaamisen yhdistäminen myös työnkuvissa (hybridi) Sopimusohjaus kulttuuristen oikeuksien huomiointi osaksi sote-palvelutuottajien laatukriteerejä (pitkäaikaishoito ja hoiva, palveluasuminen)
Jatkokysymyksiä ja askelmerkkejä Indikaattorivalmisteluun Kansalliset minimitietosisällöt alueelliseen ja kuntien hyvinvointikertomukseen Kuntien kulttuuritoimintalain toimenpiteiden toteuttaminen kunnissa Kulttuurikasvatussuunnitelma ja toimenpiteet Ministeriön suositusten toimenpiteet kunnissa ja maakunnissa Alueilla huomioitavaa/ sovittavaa Vastuutaho, yhdyshenkilöt Verkostot ja ryhmät, joissa kulttuuri ja kulttuurihyvinvointi mukana - Hyte-ryhmät, myös Lapsi- ja perhepalvelujen ja ikäihmisten palvelujen kehittäminen - sote- ja TKI-kehittäminen - koulutusyhteistyö Yhdyspintavalmistelu vastuut, työnjako, kustannukset Vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja muu kokemustieto Vaikuttajaverkostot Tulossa: #100minuuttiataidetta kampanja 17
Kuvassa: Piia Kleimola/ Kymenlaakso, Esa Vienamo/ Etelä- Pohjanmaa, Anne Rouhelo ja Anna-Mari Rosenlöf/ Varsinais- Suomi, Hanna Kleemola/ Pohjanmaa, Kirsi Siltanen/ Pirkanmaa Eeva Mäkinen/ Pohjois-Savo Kaunis kiitos! - Taiteen edistämiskeskus, OKM - PSSHP ja Carea, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan liitot, Turun kaupunki - Kuntaliitto, STM, THL, kärkihankkeet - Projektiryhmä työpareineen ja ohjausryhmä - Monet alueelliset ja paikalliset yhteistyötahot ja koulutusorganisaatiot! 18