Kulttuurisote slidepohjia

Transkriptio

1 Mervi Lehmusaho Koordinointipäällikkö, Kulttuurisote Kulttuurisote slidepohjia Ohjausryhmä

2 Kulttuurisote kuuden maakunnan kumppanuushanke 1-12/2018 Jokaisella on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ja niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin mallinnetaan miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen Keskeiset reunaehdot taide- ja kulttuurilähtöisten palvelujen järjestämiseksi osana sote-palveluja Ehdotukset kirjaustavoista keskeisiin asiakirjoihin sekä ehdotukset kansallisiksi sopimusmittareiksi Palveluketjujen sekä sisältö- ja laatukriteerien mallinnus Ehdotukset yhdyspintarakenteiksi Yleiskatsaus kansallisista koulutuksista ja niiden sovittaminen sisältö- ja laatukriteereihin Kooste sopimus- ja rahoitusmalleista eri maakunnista Viestintä alueellisesti ja valtakunnallisesti

3 Kulttuurisote painoalueet ja niihin vastaaminen 1) Sote-palvelujen järjestäjän eli tulevan maakunnan näkökulma - reunaehdot kulttuurihyvinvoinnin järjestämiselle osana sote-palveluja, asiakirjakirjaukset ->käsitteet ja kuviot ->lainsäädännön antamien mahdollisuuksien jäsennys, esimerkkikirjaukset maakuntien ohjaaviin asiakirjoihin -> yhteinen rautalankamalli kulttuurihyvinvoinnin sisällyttämiseksi uudistavaan maakuntaan (liite) 2) Kulttuurihyvinvoinnin palveluketjujen mallintaminen eri väestöryhmille - kulttuurihyvinvoinnin paikat ja toimijat sote-palveluissa, määritellyt asiakasryhmät - palvelu- ja asiakasohjaus; mt- ja päihdeasiakkaat; perhekeskukset, ikäkeskukset, perhe- ja omaishoito; maakunnan liikelaitoksen erityistason palvelut 3) Kulttuurihyvinvointia tukevien käytäntöjen ja rakenteiden mallintaminen yhdyspinnoilla - jäsennys siitä, minkä tyyppisiä alustoja yhteistyölle on (perhekeskus, ikäkeskus jne.) ja mitä jää näiden ulkopuolelle - asiat, joista täytyy sopia - kuntien tukemisen tavat (hytestä) kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä 4) Tuki osaamisen kehittämiselle ja koulutukselle - Voimalan mallit; yhteinen koulutuskatsaus; alueellisesti kulttuurihyvinvoinnin ymmärryksen lisääminen 5) Viestintäyhteistyö alueellisia ja kansallisia verkostoja hyödyntäen - Oma uutiskirje 2-3 krt/ vuosi; Taikusydän, Itä-Suomen hyvinvointivoimala; alueellinen sote- ja maakuntavalmistelun viestintä tai vastuuorganisaatioiden viestintä

4 Kulttuurisote Pohjanmaalla Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjotinmallin kehittäminen ikäihmisten sote-palveluihin. Hyvien käytäntöjen kartoitus viidessä erikokoisessa ja kielijakaumaltaan erilaisessa kunnassa: Vaasassa, Pietarsaaressa, Pedersöressä, Mustasaaressa ja Laihialla. Tavoitteena hyvien käytäntöjen juurrutus vakiintuneeksi toiminnaksi uudistuvaan maakunnassa. Osahanke on nostanut esiin kulttuurihyvinvoinnin näkökulmia Pohjanmaan sote/hyte-valmisteluryhmän työskentelyssä. Ryhmä osallistuu tekstin tuotantoon sote-palveluiden palvelustrategiaan maakuntastrategiaan. Ensin sote-palvelut, myöhemmin yhdyspintakysymykset. Työpajoja kulttuurihyvinvoinnin teemoista vanhusneuvostojen jäsenille.

5 Työpaja osallistaa ikäihmiset Millaista kulttuuritoimintaa tulisi järjestää ikäihmisten palvelutaloissa? Miten varmistetaan kotona asuvien vanhusten mahdollisuudet osallistua terveyttä ja hyvinvointia edistävään taide- ja kulttuuritoimintaan? Voivatko digitaaliset ratkaisut tuoda kulttuurihyvinvointipalvelut yhä useamman ulottuville? Pohjanmaan ikäihmiset ottavat kantaa kulttuurihyvinvoinnin kysymyksiin vanhusneuvostojen jäsenille järjestettävässä työpajassa.

6 Kulttuuria ja taidetta läpi elämän Parrattomat paapat -kuoron vanhin jäsen on 94- vuotias 93-vuotias Marget harrastaa maalaamista. (Kuvat Hanna Kleemola)

7 Kulttuurisote Etelä-Pohjanmaalla maakunnallisista linjauksista Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen näkyy keskeisenä tavoitteena. Maakunnan kulttuuri- ja hyvinvointistrategia on asettanut tavoitteeksi kulttuurin vaikuttavuuden lisäämisen ja yhteistyön kehittämisen sosiaali- ja terveysalan kanssa. Teemaan liittyen on viime vuosina toteutettu useita hankkeita sekä kehittämistyötä tukevia selvityksiä ja tutkimuksia. 8

8 Kulttuurisote Etelä-Pohjanmaalla Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen hyödyntämällä kulttuuria ja taidetta Osallistuminen kulttuuri- ja taidetoimintaan Kulttuurisen toimintaympäristön kehittäminen Kotona asuvat ja palveluasumisen piirissä olevat ikäihmiset Hyte kuntien, maakunnan ja järjestöjen yhdyspinnalla Asukaslähtöisyys, ikäihmisten kuuleminen Ikäihmisten kulttuuriharrastusten ja näihin liittyvien toiveiden, tarpeiden ja haasteiden kartoitus (ryhmätapaamiset ja henkilökohtaiset haastattelut) Taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet ikäihmisten toimintaympäristön rakentamisessa ja kehittämisessä (elinpiirin laajuus ja toimintakyky; houkutteleva ja saavutettava elinympäristö) Tavoitteena saattaa tulokset maakunnan ja alueen kuntien toimintastrategioihin ja toimenpidesuunnitelmiin. 9

9 Kulttuurisote Pirkanmaalla 1 alueellinen näkemys (K.S) Kulttuuri ja luova talous pilkahtelevat maakuntaohjelmassa; näkyvyys elämysten, kulttuurin ja tapahtumien vetovoima- ja identiteettitekijöinä. Kulttuuriympäristöt ja muutosta luova ajattelu ja palvelukehitys kaikilla toimialoilla on kirjattu strategiaan. Maakuntaliittona Pirkanmaalla ei kuitenkaan ole kulttuurin ja luovien alojen kehittämisperinnettä. Kehittämisvastuu on kunnilla ja kaupungeilla; esimerkkeinä Tampere monipuolisine kulttuuripalveluineen ja media-alan klustereineen sekä taidekaupunki Mänttä-Vilppula. 10 Kulttuurin sisällyttäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä alue- että kuntatasolla on edelläkävijyyttä, josta Pirkanmaalla ollaan ylpeitä. (K.S. Kirsi Siltasen kuvaus)

10 Kulttuurihyvinvointisuunnitelma - ohjausväline (K.S.) a) Legitimiteetti: kriittinen kohta kulttuurihyvinvoinnin rakenteistumisen ja vakiintumisen kannalta: status, asema ja suunnitelma b) Ajattelun levittäminen: erinomainen viestintäväline valmistelussa, hyväksymisprosessissa ja tiedottamisessa. Tunnettavuus hyvä alueen kunnissa. 11 c) Voimaantuminen: kunnista palautteena oivallukset ja oman työn uudelleenajattelu, voimaantuminen: tässä tehdäänkin hyvinvointityötä. Tämä auttaa löytämään perustelut sille, miksi kulttuuripalveluiden saavutettavuutta pitää ja saa tavoitteellisesti parantaa, ja että se voi hyvin perustellusti olla myös strateginen painopiste. (K.S. Kirsi Siltasen kuvaus)

11 Kulttuurihyvinvointisuunnitelma - ohjausväline (K.S.) d) Kokonaisvaltaisuus: Suunnitelma on kokonaisesitys, tavoitteellinen suunnitelma hyvien esimerkkien ja käytäntöjen virrassa. Eri kohderyhmien ja toimenpiteiden luokittelu on perusajattelua, jota on hyödynnetty muuallakin. Samoin 100 minuuttia (viikossa) on ensimmäistä kertaa määritelty mittatikku kulttuurisille oikeuksille. 12 e) Velvoittavuus: (Kulttuuri)toimijoille painetta, että asialle on tehtävä jotain. Osa kokee ahdistavana, osa toteaa mahdottomaksi (laajuus), mutta moni on poiminut sieltä yksittäisiä painopisteitä omaan työhön.

12 Kulttuurisote Pirkanmaalla 2 Maakuntaan on kehittymässä kulttuurihyvinvoinnin ekosysteemi, jossa kulttuurihyvinvointi on jo monin paikoin vakiintumassa osaksi sekä yksittäisten hoitopaikkojen että kuntien kulttuuritoimien työtä ja tavoitteita. Kulttuurisote-hanke valmistelee ns. rautalankamallia (liite), joka tukisi taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten huomioimista jatkossa koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen muutosvoimana. Osallistuminen kulttuurin ja kulttuurihyvinvoinnin indikaattorityöhön. Maakuntavalmistelussa kulttuurihyvinvointi on suunniteltu osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja sellaisena järjestäjän tehtävää. Esitetty kahta henkilöresurssia sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen että sotesektorin kulttuurihyvinvoinnin tukemiseen. 13

13 Mallinnus palvelutuotantoon Kirsi Siltanen/ Kulttuurisote, Pirkanmaa Maksalaatikko Soijabolognese Erityisravintovalmiste Kenelle: Kohdentamatonta/laajasti kohdennettua Miten: Avointa: yksilöiden, palveluohjauksen sekä so- ja tepalvelujen käytettävissä; fyysisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja viestinnällisesti saavutettavaa Miksi: kulttuuriset oikeudet, osallisuus ja toimintakyky, ennaltaehkäisevä Kenelle: kohderyhmälle räätälöityä ja/tai luokse vietyä Miten: So- ja te-palvelujen yhdyspinnoilla Miksi: toimintakykyä ja osallisuutta vahvistavaa, kulttuurisia oikeuksia toteuttavaa, palvelukokemusta parantavaa Kenelle: Erityistarpeisiin räätälöityä Miten: So- ja te-palvelun osana Miksi: Toimintakykyä ja osallisuutta vahvistavaa, palvelukokemusta parantavaa, kulttuurisia oikeuksia toteuttavaa (ei terapiaa) Kirjastopalvelut museot, galleriat konsertit ja tapahtumat julkinen taide kansalaisopistojen kurssit järjestöjen harrastusryhmät kulttuurikeskukset seurakuntien musiikkitapahtumat Museoiden muistelulaukut ikääntyville Perhesirkus nepsy-lasten perheille (kulttuurilähete) Kehitysvammaisten taideryhmät vapaaehtoisten kulttuuritoiminta Taide tiloissa Ikäsirkus psykogeriatrisella osastolla Nuorten mielenterveyskuntoutujien yhteisöllinen taideryhmä tanssikummit Sairaalaklovnit Residenssitaiteilijat hoitotyön taidelähtöisten menetelmien koulutus

14 Varsinais-Suomi alueellinen näkemys Maakuntaohjelmassa teemakokonaisuus Luova Varsinais-Suomi, missä painoalueet: - luova talous - kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä - taiteen yhteiskunnallinen merkitys. Kulttuuristrategia (2015) Luova Varsinais-Suomi Kulttuuri kuuluu Varsinais-Suomessa kaikille, ja sen saavutettavuus kaikissa ikäryhmissä huomioidaan. Monikulttuurisuutta tuetaan ja vahvistetaan, ja kulttuuri on merkittävä osallisuuden ja osallistamisen keino. Kulttuurin hyvinvointityöllä on tärkeä rooli osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Teemojen ympärille on rakentunut yhteistyöverkostoja, jotka kartoittavat ja kehittävät uuden maakunnan toimintaan sopivia toimintamalleja. (A-M. Rosenlöf)

15 Kulttuurisote Varsinais-Suomessa Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa kulttuurihyvinvointi on kirjattu yhdeksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteeksi valmistelu hytekokonaisuudessa ja osana aluekehitys- ja kasvupalveluja. Kulttuurihyvinvoinnin alatyöryhmä 16 Asiantuntijatyöpanos hankkeelle Turun ammattikorkeakoulusta (Anne Rouhelo ja Kaija Virjonen); käsitteiden kuvausta ja mallinnuksia, esim. kulttuurinen toimijuus osana hyvinvointia (kuvio).

16 Kulttuurinen toimijuus osana hyvinvointia KV & AR Ihminen kulttuurisena toimijana Toimijuuden sisältöjä Toimijuuden mahdollistajat Toimijuuden vaikuttavuus * Kokija Osallistuja Tekijä Arjen kulttuuri kulttuuri osana arjen ympäristöjä ja arkista toimintaa; arjen elämykset - esim. lukeminen, musiikin kuuntelu, ruokakulttuuri, saunominen, juhlapäivät, elokuvat, TV, pelit, retket, kodinomaisuus, taide ja estetiikka osana rakentamista ja viihtyisiä ympäristöjä Tuotetun taiteen ja kulttuurin kokeminen osallistujana -esim. museo- ja näyttelyvierailut, teatteriesitykset, konsertit, esitysten seuraaminen Oma taide- ja kulttuuriharrastuneisuus oma ilmaisu, omaehtoisesti tai ryhmässä ohjattuna - esim. piirtäminen, maalaaminen, soittaminen, kirjoittaminen, laulaminen, kädentaidot, näytteleminen, valokuvaus, sirkus, mediataide Fyysisen toimintaympäristön suunnittelijat ja toteuttajat Arjen toimijat Asiakas itse, omaiset ja läheiset, vapaaehtoiset, sote-palvelujen tuottajat Kulttuurihyvinvoinnin ammattilaiset Taiteen ja kulttuurin ammattilaiset - esim. sosiaalinen sirkus, hoivamuusikko, tanssikummi Vapaaehtoiset - esim. soitto-, laulu- ja kuoroesitykset, lausuntaesitykset Läheiset ja omaiset - käynnit kaikille tarjolla oleviin kulttuuritapahtumiin Kulttuurihyvinvoinnin ammattilaiset - esim. osallistava teatteri, yhteisötaide, kirjoittajaryhmät Sote-palveluiden tuottajat hyvä olo ja mielekäs arki, arjessa selviytyminen fyysinen ja psyykkinen terveys toimintakykyisyys sosiaalinen osallisuus, yhteenkuuluvuus yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen itsetuntemuksen, itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistuminen voimaantumisen mahdollistuminen Toimintaan sisältyvä luova tekeminen * Tutkimuksissa todettuja hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä vaikutuksia eri kohderyhmillä (mm. nuoret, ikääntyneet, maahanmuuttajat, vammaiset, erityistä tukea tarvitsevat ja mielenterveyskuntoutujat )

17 Kulttuurisote Kymenlaaksossa Esim. Kulttuuri ja liikunta, nuorten hyvinvointi ja yhteisöllisyys näkyvät maakunnallisissa ohjelmissa. Kymenlaakson Terveyttä kulttuurista - verkoston perusti keväällä 2017 joukko ihmisiä, joiden sydäntä lähellä on hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Osatoteuttajana Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea ja ohjausryhmänä alueellinen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -ryhmä. Kohderyhmänä ovat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat mallinnus tulossa! Voimaannuttava valokuvaprojekti palveluasumisyksikössä (Kuva. Päivi Eskola) 18

18 Kulttuurisote Pohjois-Savossa Esim. Kuopion kaupungin visio Hyvän elämän pääkaupunki terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta Kärkenä Itä-Suomen hyvinvointivoimalan kokemukset ja opit; visio 2020: uusi tapa tehdä työtä Yhteydet alueellisen hyte-työn painoalueisiin keinot, toimintamallit Voimalan johtoryhmä toiminut alueellisena ohjausryhmänä; tukea myös muilta Voimalan ryhmiltä ja alueelliselta hyte-työryhmältä Mukana syksyn 2018 Lapen Perhekeskus tutuksi koulutuskiertueella ja I&Okuntatyöpajoissa sekä hyte-järjestöyhteistyön-työpajoissa Tulossa vielä nykytila- ja tarvekartoitus (kuntien edustajat ja sote-vastuuvalmistelijat) Maakunnassa jatkaa Luova veto! luovat alat Pohjois-Savon kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantajina -> maakunnallinen luovien alojen, taiteen ja kulttuurin kehittämisohjelma ja palvelumalli 19

19 Työvälineenä Kulttuurihyvinvoinnin portaat Esiintymistoiminta, näyttelyt, taideinvestoinnit ja arkkitehtuuri (kokeminen) 2. Omaehtoinen harrastaminen (aktiivinen toiminta) 3. Osallistavat taiteilijavierailut (esim. yhteisömuusikot ja - taiteilijat) sekä taiteen soveltava käyttö 4. Eri alojen välinen yhteistyö koulutuksessa ja työelämässä yhteiskehittäminen uutta osaamista, hybridiset työnkuvat kuntoutumista edistävä toiminta erilaiset terapiat Pysyvä toiminta: kulttuuri osana sosiaali- ja terveysalan toimintaa ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA 20

20 Eeva Mäkinen & Tiina Riekkinen 21

21 Toimenpiteet Voimalan vision toteuttamiseksi ja Kulttuurisoten jälkeen Maakunnallinen näkökulma Kulttuurihyvinvointi maakunnan keskeisiin strategioihin ja asiakirjoihin Tarvitaan yhteisvastuullinen taho kulttuurihyvinvointityön yhteiskehittämiseen ja koordinointiin Koulutukselliset tavoitteet Monialaisia yhteistyömalleja sekä eri koulutusalat ja -asteet ylittäviä joustavia opintopolkuja Vahvistetaan koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä 22 Työelämän tavoitteet Lisätään ymmärrystä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä eri ammattiryhmien välisen yhteistyön merkityksestä työelämälle Täydennyskoulutusta työelämässä oleville osaavampia työntekijöitä, parantunut työmotivaatio, parempi työnlaatu EEVA MÄKINEN & TIINA RIEKKINEN

22 Kultturisoten tekijöitä: Kuvassa: Piia Kleimola/ Kymenlaakso Esa Vienamo/ Etelä-Pohjanmaa Anne Rouhelo ja Anna-Mari Rosenlöf/ Varsinais-Suomi Hanna Kleemola/ Pohjanmaa Kirsi Siltanen/ Pirkanmaa Eeva Mäkinen/ Pohjois-Savo (Kuvasta puuttuvat Kaija Virjonen/V-S Ja Mervi Lehmusaho/P-S) 23 Hankkeesta lisää:

23 i Ohjelma ja ilmoittautuminen: (klikkaa 9.11.) 24 Tervetuloa! (Kuva: Eeva Mäkinen) Tutustu myös #100minuuttiataidetta kampanjaan