TORNION KAUPUNGIN HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2014 Hyvinvointitilinpäätös on käsitelty Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtoryhmän kokouksessa 12.3.2015. Hytetu johtoryhmään kuuluvat: Ronkainen Raimo puheenjohtaja Kangastalo Sampo varapuheenjohtaja Junes- Leinonen Marianne sihteeri Kannala Markus Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena Mathlein Marja Kulmuni Katri Ponkala Markku Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Terveydenhuoltolaki asettaa kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä velvoitteita. Yksi näistä velvoitteista on hyvinvointikertomuksen valmisteleminen kerran valtuustokaudessa sekä hyvinvoinnin vuosittainen raportointi. Kunnan on myös seurattava palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvointityö on kaikkien palvelualueiden yhteinen tehtävä. Hyvinvointikertomus on työväline ja julkinen asiakirja, joka kytkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista ja päätöksentekoa. Kertomus nostaa esiin poikkihallinnolliset hyvinvoinnin taustatekijät, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtoryhmä (myöhemmin hytetu) on laatinut sähköisen hyvinvointikertomuksen pohjalta vuoden 2014 hyvinvointitilinpäätöksen. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET: Kunnan on strategisessa suunnittelussa asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet. Sekä määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia (indikaattoreita). Tornion kaupunkistrategiassa 2014-2017 yksi neljästä päämäärästä on hyvinvoivien kuntalaisten ja asiakaslähtöisten palveluiden Tornio. Valtuustokauden painopisteeksi on valittu lapset ja lapsiperheet. PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI KUNNAN RAKENTEET, TALOUS JA ELINVOIMA: Tornion ikärakenne on edelleen verrokkikuntiin nähden suhteellisen hyvä, vaikkakin huoltosuhde heikkenee. Lapsia syntyy Torniossa vielä enemmän kuin verrokkikunnissa keskimäärin. Pidemmällä aikavälillä väestö kuitenkin ikääntyy ja syntyvyys laskee. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on pysynyt Torniossa tarkasteluajanjaksona lähes samana ja se on pienempi kuin verrokkikunnissa ja koko maassa. Yksinhuoltajaperhei-den toimeentulotasoa pidetään heikompana kuin parisuhteessa elävien, joten siltä kannalta Tornion tilanne on positiivinen. Muuttotappion voimistuminen on puolestaan negatiivinen kehityssuunta.
Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista Indikaattori ilmaisee kuntien välisen nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Alueen tulomuuttajat sisältävät myös muualta kuin Suomen kunnista muuttaneet ja lähtömuuttajat sisältävät myös maasta muuttaneet. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois perheistä. KAIKKI IKÄRYHMÄT HYVINVOINTITIEDOSSA: Torniolaiset ovat suhteellisen tervettä väestöä, kun sitä tarkastellaan Kelan sairastavuus-indeksillä. Tornion tilanne on pysynyt lähes samana vuosina 2008-2012. Sama tulos on nähtävissä muidenkin indikaattoritietoja osalta: väestön kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Torniossa on yhtä turvallista asua kuin koko maassa keskimäärin. Tornion indikaattoriluku on verrokkikuntien pienin ja lähes samansuuruinen kuin koko maassa. Tornion asunnottomien määrä on lievästi kasvanut 2012 vuodesta. Vuonna 2013 Torniossa on indikaattoritiedon mukaan noin 11 asunnotonta henkilöä. Luku on suurin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja verrokkikuntiin verrattuna, lukuun ottamatta Iisalmea. Putaankadulle on perustettu päihdepäiväkeskus ja asumisyksikkö 2014. Päihteiden käytön katsotaan usein liittyvän asunnottomuuteen, siksi onkin mielenkiintoista katsoa näkyykö tämä palvelulisäys tilastotiedoissa vuodelta 2014. Positiivinen tilastotieto on se, että olemme erittäin korkealla tarkasteltaessa kunnan strategisessa johtamisessa näkyvissä olevaa terveydenedistämisaktiivisuutta.
Indikaattori kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla 0-100. Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuu- den ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Kelan Sairasta vuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET HYVINVOINTITIEDOSSA: Torniolaisten lasten ja varhaisnuorten tilanne on kokonaisuutena parantunut edelliseen tarkastelukertaan nähden. Huolestuttavaa indikaattoritiedoissa on edelleen se, että 9,4 % 8. ja 9. luokan oppilaista kokee, ettei heillä ole yhtään ystävää. Luku on tarkasteluvälillä 2008-2013 muuttunut siten, että 2008 näin ilmoitti 8 %, 2010 luku oli noussut 12,7 % ja nyt 2013 siis laskenut 9,4 %. Luku on kuitenkin meillä edelleen korkeampi kuin verrokkikunnissa (6,8-8,4 %), lukuun ottamatta Kemiä. Toinen sekä positiivinen, että negatiivinen indikaattoritieto on se, että yhä harvempi kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 2010 20,6 % ja 2013 15,2 %. Tarkasteltaessa kuitenkin koulukyselyn kysymyksiä selviää asia, jolle voitaisiin etsiä ratkaisua. 30 % 8-9 -luokkalaisista ja lukion 1-2 -luokkalaisista kärsii viikoittain niskahartiakivuista ja päänsärystä. Indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Vanhemmuuden puute näkyy edelleen vastauksissa, 21,8 % vastanneista lapsisita kokee vanhemmuuden puutetta. Luku on pienentynyt, mutta se on edelleen korkeampi kuin verrokkikunnissa ja koko maassa.
Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Indikaattoriin on otettu mukaan ne vastaajat, jotka saivat summamuuttujasta enemmän kuin kolmasosan maksimipisteistä Lastensuojelusta kertovista indikaattoritiedoista selviää, että meidän lastensuojelumme on 2013 tietojen perusteella kasvavasti laitospainotteista. Meillä on lapsia sijoitettuna kodin ulkopuolelle saman verran kuin verrokkikunnissa ja koko maassa, mutta me sijoitamme heitä vähemmän perheisiin ja enemmän laitoksiin. Avohuollon tukitoimien piirissä Torniossa on vähemmän 0-17 -vuotiaita kuin verrokkikunnissa. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle laitoksiin sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista (0-20-vuotiaat). Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut sekä jälkihuollossa olevat 0-17-vuotiaat lapset. Laitoshuolto merkitsee lapsen hoidon järjestämistä lastensuojelulaitoksessa, perhekuntoutusyksikössä NUORET JA NUORET AIKUISET HYVINVOINTITIEDOSSA: Indikaattoritietojen osalta on huomioitava, että Torniossa ei tehty vuonna 2013 kouluterveyskyselyä 1-2 vuoden ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille, joten heidän tietonsa puuttuvat indikaattoreista. Nuorten 1-2 vuoden lukio-opiskelijoiden tilanne on kokonaisuutena parempi kuin aiemmalla tarkastelukerralla. Huolestuttavaa kuitenkin on, että 8,5 % lukiolaisista kokee, ettei heillä ole yhtään ystävää. Luku on meillä korkeampi kuin verrokkikunnissa (5,7-6,7%), lukuun ottamatta Raahea. Yli puolet 54,8 % lukiolaisista kokee, että työoloissa on puutteita. Nuorisotyöttömien osuus on meillä kasvussa, kuten koko maassakin. Meillä 27,7 % ja muissa verrokkikunnissa 19,9-25,9 %. Indikaattori ilmaisee niiden lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään 18-24-vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on 15-24-vuotias läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti työtön omista asioista.
TYÖIKÄISET HYVINVOINTITIEDOSSA: Torniolaiset työikäiset voivat indikaattoritietojen perusteella paremmin tai yhtä hyvin kuin verrokkikuntien asukkaat. Meillä on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia vähemmän, mutta vaikeasti työllistettävien määrä nousee samoin kuin muissakin verrokkikunnissa. Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. 25-64-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Työttömään työvoimaan luetaan 15-64-vuotiaat työttömät. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. IKÄIHMISET HYVINVOINTITIEDOSSA: Ikäihmiset voivat meillä indikaattoritietojen mukaan yhtä hyvin tai paremmin kuin verrokkikunnissa, koko maassa, Lapissa ja Länsi-Pohjassa. Meillä on mm. vähemmän dementiaa sairastavia kuin verrokkikunnissa. Ansioeläkettä saavien määrän kehitys on ollut positiivinen. Dementiaindeksi ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen resepti- Indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 lääkekorvausoikeuksien (korvauskoodilla 307: done- vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. petsiili, rivastigmiini, galantamiini tai mema) määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon koko maan tasoon. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Indeksi on ikävakioitu epäsuoralla menetelmällä 5-vuotisikäryhmissä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä.
Huomioitavaa indikaattoritiedoissa on se, että meillä on säännöllisen kotihoidonpiirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä lievästi aleneva. 2010 15,7 % ja 2013 13,7 %. Luku on kuitenkin edelleen parempi kuin esim. koko maassa 11,9 %. Tätä kehitystä on syytä seurata jatkuuko se, vai oliko alenema hetkellinen. Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. HYVINVOINTITIEDON JA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI, YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET: Arjen turvaa kunnissa hankkeessa luotiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteis-työn verkostomalli kaupunkiin. Mallin avulla pyritään löytämään yhdessä tekemisen muotoja ja tehtäviä eri organisaatioiden ja kaupungin hallinnonalojen kesken. Hyvinvointityön vuosikello yhdistettiin kaupungin talous- ja toimintasuunnittelun vuosikelloon. Mallin keskeinen tavoite on saada olemassa olevat resurssit hyödynnettyä tehokkaammin. Tämä toteutetaan käyttämällä yhteistä tietopohjaa, sitoutumalla yhdessä valittuihin kehittämistarpeisiin, organisoimalla olemassa olevat resurssit ja koordinoimalla paremmin niiden käyttöä. Nuorisotoimi on lähtenyt vastaamaan ei yhtään ystävää -tilanteeseen jalkauttamalla nuorisotyötä kouluihin. Syksyllä 2013 aloitettiin kummiluokkatoiminta kahden seitsemännen luokan kanssa ja 2014 kokeiluun tuli mukaan vielä kolmas luokka. Syksyllä 2014 mallia on muutettu, siten että ryhmäytyspäiviä järjestettiin kaikille Putaan seitsemänsille luokille kaksi. Toimintaa jatketaan neljän luokan kanssa tammikuusta 2015 alkaen ja se jatkuu kahdeksannen luokan jouluun asti. Syksyllä 2015 ryhmäytykseen tulee uudet seitsemännet luokat. Tämä toimintamalli tulisi saada kaikille kouluille. Lisäksi olisi hyvä selvittää olisiko kolmannella sektorilla esim. vanhempien yhdistyksellä ja seurakunnalla mahdollisuus osallistua työhön. Valtuuston painopistealueen mukaisesti Torniossa on lähdetty kehittämään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja. Perheiden Talo -yhdistys käynnisti Perheiden Talo-toiminnan yhdistysten, kaupungin ja seurakunnan yhteisenä toimintana. Uusia toimintamuotoja ovat mm. perhevalmennus, vanhemman neuvo ryhmät, univaikeuksista kärsivien vauvojen unirytmikoulu, kansalaisopiston toimintaa vauvaperheille. Toimintaa järjestetään yhdessä paikallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa. Tämän toiminnan jatkaminen/ kehittäminen on keskeistä kun halutaan luoda perheille suunnattuja ennaltaehkäiseviä palveluja. Kaupungin avustuksia ja sen jakoperusteita yhdistyksille olisi hyvä tarkastella tästä näkökulmasta, jotta yhteistyö ja sen merkitys tulee selvemmin näkyväksi molemmille osapuolille. 2014 aikana selvitettiin lapsiperheiden ja nuorten parissa työskenteleville työntekijöille suunnatulla kyselyllä lapsiperheiden ja nuorten palvelujen palvelujärjestelmää, sen toimivuutta, yhteistyötä ja kehittämistarpeita. 2015 ollaan käynnistämässä Perheille parasta -hanketta, joka painottuu asiakaslähtöisyyteen, verkostomaiseen työskentelyyn, ennaltaehkäisyyn ja työhyvinvointiin. Asiakkaalle halutaan luoda näkyvä lapsia, nuoria ja
perheitä kannatteleva palveluverkosto, jossa painopiste on ennaltaehkäisevissä ja perheitä tukevissa palveluissa. Tämän mallin avulla on mm. Imatralla saatu hallintaan korjaavan työn kustannukset. Työ tulee olemaan haastavaa, se vaatii sitoutumista kaikilta tahoilta ja on muistettava, että tulokset alkavat näkyä pitkällä aikavälillä. Lisätietoja hyvinvointikertomuksesta on saatavissa www.hyvinvointikertomus.fi.