Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Transkriptio

1 Peruspalvelulautakunta LIITE NRO 13 Puumala: Laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan johtoryhmä ja peruspalvelujen toimialan henkilöstö. OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Sulkava V2 = Tuusniemi V3 = Kuhmoinen V4 = Savitaipale V5 = Rautalampi V6 = Vaala V7 = Multia V8 = Mikkelin seutukunta V9 = Etelä-Savo Puumala V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 V9 Arvo Muutos Sulk Tuus Kuhm Savi Raut Vaal Mult Mikk Etel Väestö (2012) Info Huoltosuhde, demografinen (2012) Info 72,7 77,4 67,2 87,1 79,7 75,6 72, ,2 Väestöennuste 2030 (2012) Info 1717??? Kuntien välinen nettomuutto / ,7-5,6-9,9-7,2-7,4 8,9-2,7-15,7 0,9-1,6 asukasta (2011) Info Muu kuin suomi, ruotsi tai saame 15,6 15, ,1 9,6 13,1 6,8 9,9 24,3 23,2 äidinkielenä / 1000 asukasta (2012) Info Lapsiperheet, % perheistä (2012) Info 22, , ,3 31,2 31,1 31,4 34,8 33,3 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 19, ,8 23,5 17,7 21,5 19,5 21,6 20,3 20,2 (2012) Info Yhden hengen asuntokunnat, % 44,2 44,1 43,7 50,3 43,2 40,8 44,4 40, ,6 asuntokunnista (2012) Info Työlliset, % väestöstä (2011) Info 35 35,3 34, ,5 34,2 32,5 33,4 40,1 38,9 Koulutustasomittain (2011) Info

2 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Keskeisimmäksi havainnoksi nousee Puumalan huoltosuhteen heikentyminen ja väkimäärän tasainen pieneneminen kunnan ikärakenteen vuoksi. Verrokkikuntiin nähden huoltosuhde on vielä suhteellisen hyvällä tasolla, mutta maakuntaan verrattaessa jo selkeästi heikompi. Puumalan huoltosuhteeseen vaikuttaa merkittävästi myös lasten vähäinen määrä suhteessa muuhun väestöön. Lapsiperheiden prosentuaalinen osuus on ollut seutukunnan tavoin hiljalleen laskeva, jota sekin korostuu ikärakenteen vuoksi. Vieraskielisten osuus Puumalassa on ollut ja pysynyt pienenä. Nettomuuton osalta on havaittavissa vuosittaisia vaihteluita, suunnan säilyessä miinusmerkkisenä. 10 vuoden vertailujaksolla määrä vaihteli +9,1:stä -18,9:ään. Vuosina määrä pysyi n. - 10:ssä. Vuonna 2012 nettomuutto oli käytännössä nollassa. Kymmenen vuoden jakson aikana työllisten osuus on kasvanut 1,5%:lla, vuosittaisen vaihteluvälin ollessa +1,1% -1%. Suurimmat laskut osuivat vuoden 2008 taantuman alkamiseen, mutta tämän jälkeen muutos on tasaantunut, kokonaismuutoksen jäädessä -0,4%:iin. Viime vuoden osalta työllisten osuus laski 0,7%. Väestökehitys on Puumalassa ollut ja ennusteen mukaan on pitkällä aikavälillä laskeva määrän ollessa noin 50 henkilöä vuosittain. Syynä tähän on etenkin Puumalan kunnan korkea keski-ikä ja siitä seuraava suhteellisen korkea kuolleisuus. Lyhyellä aikavälillä näköpiirissä ei ole muutosta kehityksen suuntaan, joskin väestön luonnollinen väheneminen loiventunee. Yhden hengen asuntokuntien osuus asuntokunnista on vertailujaksolla kasvanut maakunnan keskiarvoa vastaavaksi, samoin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut, tosin siinäkin on usean prosentin vuosittaisia vaihteluita. Matkailun, palvelujen ja alkutuotannon merkitys työllistäjänä korostuu Puumalassa sijainnin ja sen suomien mahdollisuuksien mukana. Työttömyyden kehitys on vertailujaksolla ollut hienokseltaan positiivinen sen laskiessa 1,2 %:ia vertailujaksolla. Kunnan tulisi jatkossa edelleen panostaa lasten saannin kannustamiseen ja lapsiperheiden houkuttelemiseen alueelle. Erityisesti miehille kaivataan kuitenkin Puumalaan työpaikkoja. Myös työssäkäynnin tukeminen Puumalasta olisi yksi mahdollinen vaihtoehto.

3 Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Info Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2011) Info Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011) Info Asunnottomat yksinäiset / asukasta (2012) Info Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) Info Terveydenedistämisaktiivis uus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2011) Info Puumala Arvo Muutos V1 Sul k V2 Tuus V3 Kuhm V4 Savi V5 Raut V6 Vaal V7 Mult V8 Mikk V9 Etel 70, , ,3 62,6 62,5 62,4 60,4 59,6 128, , ,6 133,4 131, ,5 6,3 6,4 1,6 4,5 4,9 10,8 3,3 8 7,5 25,9 27, 8 26,2 27,8 26,5 26,4 23,7 26,9-26,3 0??? ,5 0,4 17,6 21, ,8 17,9 23,4 19,2 22,4 17,4 18,1 27??? Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Kaikki ikäryhmät Vaikka käytettävissä ei ole kuukausikohtaisia tilastoja rikoksista, on perusteltua väittää niiden suhteellisen suuren määrän selittyvän osaksi Puumalan suurella loma-asukkaiden määrällä kesäisin. Tähän nähden rikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on varsin hyvällä tasolla suhteutettuna esimerkiksi muuhun Etelä-Savoon. Puumalan kunta on pienituloisten määrän osalta hieman paremmassa asemassa kuin maakunta keskimäärin. Sen sijaan terveydenedistämisaktiivisuudessa strategisessa johtamisessa Puumala jää verrokkikunnista jälkeen. Sairastavuusindeksin kasvamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Ikääntyneiden kuntalaisten kunnon kohottaminen olisi erittäin hyvä painopistealue alkaneelle valtuustokaudelle.

4 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Puumala V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 V9 Arvo Muutos Sulk TuusKuhm Savi Raut Vaal Mult Mikk Etel Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan - oppilaista (2010) Info??? ,8 10, ,8 9,2 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista (2010) Info??? ,5 13, ,4 13,1 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista (2010) -??? ,4 14, ,1 15,8 Info Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (2010) Info -??? ,1 21, ,5 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista 29,1 lapsiasuntokunnista (2012) Info 33, ,7 32,6 30,6 39, ,2 Lasten pienituloisuusaste (2011) Info 11,4 17,5 19,9 18,5 12,1 23,8 17,7 21,2 15,5 16,3 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2012) Info 18,1 77,3 70, ,3 103,168,5 30,6 39,8 61,4 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden indikaattoritieto on pääosin vajavaista. Positiivinen ilmiö on lasten muita kuntia alhaisempi pienituloisuusaste.

5 Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Puumala V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 V9 Arvo MuutosSulk Tuus KuhmSavi Raut Vaal MultMikkEtel Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info -??? ,2 7,7 Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista -??? ,2 8,2 (2010) Info Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat , , ,1 1 vuotiaat, % vastaavanikäisistä (2012) Info Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden -??? ,2 opiskelijoista (2010) Info Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. -??? ,6 23,7 vuoden opiskelijoista (2010) Info Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden -??? ,2 20,1 opiskelijoista (2010) Info Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2011) 9,9 5,1 11,3 12 9,3 12,5 9,1 14 8,9 9,3 Info Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % - lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info??? ,4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2010) Info 3,7??? - 2,9-2,5 3, ,1 3,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2011) Info??? ,8 1,4 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Nuoret ja nuoret aikuiset Vertailujaksolla koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä suhteellinen osuus laski kokonaisuutena, mutta kääntyi vuoteen 2009 jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen taas nousuun. Psyykkisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden nuorten osuus on sekin ollut vertailujaksolla kasvussa, samoin kuin myös toimeentulotukea saaneiden osuus. Tähän vaikuttaa toisaalta kunnan pieni asukasluku, joten määrällisesti vähäinen määrä voi näkyä suurena prosenttiosuuden kasvuna.

6 Paketti 5: Työikäiset Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2012) Info Puumala V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 V9 Arvo MuutosSulk TuusKuhm Savi Raut Vaal Mult Mikk Etel 13, ,6 22,7 10,9 17,8 20,9 19,1 14,2 14,7 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) 16,2 12,5 21,7 13, ,7 13,1 11,3 11,7 Info Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista (2012) Info 4,2 5,2 4,7 6,4 5,3 4,4 6,8 4,9-4,8 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 1,7 2,7 1,2 2,5 1,2 1 2,2 1,9 1,7 1,8 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-7,5 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2011) Info , ,9 3,4 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Työikäiset Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneen aikuisväestön määrässä on nähtävissä suuria vuosittaisia vaihteluita, jota osaltaan selittää kunnan pieni asukasluku. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevan aikuisväestön osuus vaikuttaisi vakiintuneen n. 16%:iin. Vaikeasti työllistyvän väestön osuus näyttää sekin kehittyvän muun maakunnan kanssa samaa tahtia. Toimeentulotukea saaneen väestön osuus on vaihdellut 1,1%:sta aina 2,2%:iin. Etenkin taantuman alkaessa 2008 määrä nousi, mutta viimeisellä vertailuvälillä kasvu vaikuttaisi talttuneen. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrässä näkyy siinäkin isohkoja vuosittaisia vaihteluita, mutta osuus on kuitenkin pysynyt maakunnallista keskitasoa korkeammalla koko vertailujakson ajan.

7 Paketti 6: Ikäihmiset Puumala V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 V9 Arvo Muutos SulkTuusKuhm Savi Raut Vaal MultMikkEtel Dementiaindeksi, ikävakioitu (2009) Info 133,2??? 76,7 76,9 110,2 83,9 82,9 128, ,5 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 66,7 69,1 70,9 66,2 60,2 69,3 71,2 72,9 64,1 66,2 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 88,5 90,4 90,3 90,2 91, ,8 86,3 90,3 89,3 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,9 2, ,3 3,6 3,1 4,5 2,6 2,6 (2012) Info Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 16,5 23,9 10, ,2 17,5 16,1 18,5 14,4 14,6 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Ikäihmiset Puumalan väestö on ikääntynyttä ja se näkyy kyseisessä paketissa. Säännöllistä kotihoitoa saavien yli 75-vuotiaiden osuus on tasaisessa kasvussa. Sen sijaan kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrässä on huomattavia vuosittaisia vaihteluita keskiarvon pysyessä lähellä 90%:ia. Tulevaisuuden kannalta Puumalan kunnan ydinkysymyksiä onkin ikääntyvän väestön toimintakyvyn säilyttäminen ja heidän palvelutarpeensa tyydyttäminen, kuitenkin huomioiden samalla kunnan talouden asettamat rajoitteet. Säännöllisen kotihoidon voi toisaalta nähdä kulueränä, mutta samalla on huomioitava kotihoidon merkitys ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäjänä, sekä merkitys ikääntyvän väestön elämänlaadulle. Dementiaindeksi johdetaan Alzheimerin tautiin myönnettyjen reseptilääkemääräysten johdosta. Korkeaa lukua saattaa siis selittää myös se, että tautia ryhdytään hoitamaan aktiivisemmin kuin muualla maassa.

8 Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Puumalan kunta on tyypillinen Etelä-Savon maaseutukunta. Puumalan väestö on ikääntyvää ja sen myötä väkiluku laskusuunnassa, joskin lasku on viime aikoina hidastunut. Tilannetta kuitenkin helpottaa matkailun ja kesäasutuksen merkitys Puumalan taloudelle, jonka voi samalla nähdä osaltaan ylläpitävän yksityisiä palveluita kunnassa. Puumalan haasteena on selkeästi hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen huoltosuhteen heiketessä ja palveluntarpeen kasvaessa, vaikkakin ikääntyneimmän väestön määrän ei lähivuosina odotetakaan merkittävästi muuttuvan. Tilastoihin perustuvien havaintojen arvoa, ikävä kyllä, heikentää Puumalan pieni asukasluku, joka osaltaan selittää suuria suhteellisia vaihteluita ja voi pahimmillaan antaa harhaanjohtavan kuvan kehityksen suunnasta. Onkin tarkasteltava tilastotiedon taustoja ennen johtopäätöksiä. Terveydenedistämisen huomioinnissa Puumala on kuntana selvästi jäljessä muita verrokkejaan, joskin tämä mittari kuvaa enemmän hallinnollisia toimia kuin todellista käytännön aktiivisuutta. 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Hyvää kehitystä on tapahtunut: Väestön sosioekonomisessa asemassa (pienituloisuusaste, pienituloiset lapsiperheet, kansaneläkeläisten määrä) Väestön koulutustasossa Työllisyydessä ja työkyvyttömyyseläkettä saavien määrässä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää seuraaviin asioihin: Väestön koulutustason parantaminen, erityisesti nuorten osalta Lapsiperheiden määrän kasvattaminen Nuorten mielenterveysongelmien ehkäisy ja toimeentulotuen varassa elävien nuorten tilanne Dementia Ikäihmisten selviytyminen kotioloissa

9 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Saaristokunta Puumala 2020: Puumala on hyvästä elämänlaadustaan, turvallisuudestaan ja puhtaudestaan tunnettu virkeä muuttovoittopaikkakunta, jossa kattava palvelutarjonta takaa hyvän ja terveellisen elämän edellytykset. Kunta edistää toimillaan monipuolisen yritystoiminnan elinedellytyksiä ja perustamista. Puumalasta on kehittynyt entistä merkittävämpi matkailu- ja veneilykeskus Saimaalle. Puumala on parannetun kantatie 62:n varrella sijaitseva suosittu matkailukohde ulkomaalaisten, erityisesti venäläisten, keskuudessa. Puumalassa on tarjolla hyvälaatuiset ja taloudellisesti järjestetyt kunnalliset peruspalvelut ja kunnassa on panostettu merkittävästi asukkaiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Kunnassa on edelleen laajentunut, monipuolinen kaupallinen palvelutarjonta. Strategia jalkautuu neljään eri kulmakiveen: Kulmakivi 1: Elinkeinojen, yrittäjyyden, ympäristön puhtauden ja matkailun edistäminen. Kulmakivi 2: Henkisen ja fyysisen elämänlaadun parantaminen. Kulmakivi 3: Monipuoliset ja viihtyisät vapaa-ajan ja vakituisen asumisen mahdollisuudet keskellä puhdasta Saimaata. Kulmakivi 4: Toimivat ja taloudellisesti järjestetyt peruspalvelut. 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Puumalan kunnan ikäihmisten strategia Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

10 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Henkisen ja fyysisen elämänlaadun parantaminen Tavoitteet Panostetaan ihmisten työllisyyteen ja työllistymiseen Kuntalaiset ovat osallistuvia ja aktiivisia Nuorille taataan hyvät edellytykset elämään Toimenpiteet ja vastuutaho Kunta, TEtoimisto, Savonlinnan seudun nuorisotoiminnan tuki Opetuspalvelut, etsivä nuorisotyö ja nuorisopalvelut Resurssit Taloudellinen tuki yrityksille työllistämiseen, suora työllistäminen, etsivä nuorisotyöntekijä Ikäihmiset selviytyvät arjessaan hyvin 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Toimivat ja taloudellisesti järjestetyt peruspalvelut Toimenpiteet ja Tavoitteet vastuutaho Kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihinsa. Ennaltaehkäisyllä saadaan vähennettyä palvelujen tarvetta. Arviointimittarit Kunnan työttömyysaste on Etelä-Savon keskiarvoa pienempi. Nuorisotyöttömyysprosentti Etelä-Savon keskiarvoa pienempi. Kansalaisopistossa opiskelee yli 20 prosenttia väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jää alle 7 prosenttia vuotiaista. 75 vuotta täyttäneistä asuu itsenäisesti kotona yli 90 prosenttia Resurssit Arviointimittarit Toteutettujen asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset (kyselyt kahden vastuualueen toiminnasta/vuosi) Tarvevakioidut sote-menot alle maan keskiarvon