Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti 3.10.2011 Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden?
Hirven taloudellinen merkitys: Maan tärkein riistaeläin, v. 2004 saaliin arvo noin 50 miljoonaa euroa, noin 100 000 metsästäjää vuosittain, n. 10 milj. kg lihaa Metsästäjiltä kerätään vuosittain lupamaksuina noin 11 milj. euroa (2004) Liikenteessä ja metsätaloudessa haittaeläin Pelkästään hirven aiheuttamien liikennevahinkojen laskennallinen kustannus yli 100 milj. euroa /vuosi Teiden suojaaminen ja kustannukset sairaanhoidolle Valtiontalouden kannalta hirvi on haitta
Hirvikannan säätelyjärjestelmä: Ongelmana on säätelyjärjestelmän tehottomuus ja heikko ohjautuvuus alueellisen hirvikannan koon mukaan (Hirvikannan säätelyjärjestelmä 2005) Kannan arviointi ei aina osu kohdalleen, myös systemaattista virhettä Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen tutkimusten mukaan Tyypillistä ollut, että kannan kasvuvaiheessa ei uskota sen kasvuun, vaan aliarvioidaan (kanta kasvaa nopeasti) ja laskuvaiheessa yliarvioidaan hirvikantaa (liian tehokas verotus)
Hirvikannan kehitys: Suomessa hirviä esihistorialliselta ajalta asti Kanta oli luonnonolosuhteissa nykyistä heikkotuottoisempi Suurpetoja esiintyi 2000-luvulle asti vain Itä-Suomessa Naaraiden säästäminen ja voimakas vasaja urosverotus muuttivat hirvikannan ikä- ja sukupuolijakaumaa
1990-luvulla tuottotavoite korostui ja paikallissääntelyn lisääntyminen yleisesti hallinnossa yhteiskunnan kehityssuuntana Kannan rakenne muuttui entistä naarasvoittoisemmaksi, kun MMM:n metsästäjäorganisaatioille antaman tulostavoitteen mukaan kannassa tulisi metsästyksen jälkeen olla 1,0-2,5 naarasta yhtä urosta kohti
Ruotsissa urosvasoja 60 % v. 1970. 56 % vuonna 1978 ja 52% vuonna 2001. Norjassa urosvasoja 58% v. 1971-1974, mutta 1990-luvun lopulla enää 51-52% Suomessa uroksia keskimäärin 52% Kaksosten osuudet laskeneet 2000-luvulla Ruotsissa vasojen painot alentuneet 25 vuodessa 80 kg 65 kg Myös Suomessa 1980-luvulla 80 kg tyypillinen vasapaino Aikuiskannan rakenteen ja kaksoisprosentin välistä korrelaatiota käytetään kuvaamaan kannan kehityskykyä
Vuoden 2009 hirvihavaintotietojen perusteella Suomessa maailman tuottavin hirvikanta Kannansäätely nykyoloissa vaikeaa: vaikeasti ennakoitava kehitys, suuri liikkuvuus Liikenne- ja metsävahinkojen määrä kohtuuton Ns. hyllylupia 10-20%, kaatolupien käyttöaste ei kerro kannan kehityksestä yhtä hyvin kuin ennen Hirvihavaintokorttien tietojen perusteella v. 1975-2005 muista syistä kuin metsästyksestä kuolleita 2%, näistä 11 553 yksilöstä: 39 % liikenneonnettomuuksissa, 12 % karhujen tappamia, 11 % sudet, 6 % salakaatoja
Norjassa urosvasat painavat nykyään 67 kg ja naaraat 63 kg, vasojen paino pudonnut noin 12 kg Meillä vasat paremmassa kunnossa, mutta myös meillä vasojen ja aikuisten painot alentuneet Mitä kertoo laitumien kunnosta ja ravintotilanteesta? Hirvellä sosiaalinen stressi lisää liikkuvuutta, levottomuutta ja energian kulutusta Nämä kaikki tekijät lisäävät liikenne- ja metsätalousvahinkojen määrää
Yhteiskunnalle aiheutuvat haitat/ hirviyksilö kasvaneet Metsästäjien vaikea luopua tuottotehon maksimoimisesta Hirvikannan säätely on hyötyjen ja haittojen suhteen kompromissi Metsien rakennemuutos taimikkovaltaisiksi on mahdollistanut hirvikannan rajattoman kasvun Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin paljon hirvieläimiä Suomessa
Hirven ravinnonkäyttö: Talvella hirvi voi syödä noin 10 kg oksia vuorokaudessa, kesällä ravinnon määrä voi olla kaksinkertainen Noin 350 kg painoinen aikuinen tarvitsee tuoretta ravintoa kesällä 15 kg ja talvella noin 5 kg vuorokaudessa Kesäaikainen ravinnonkäyttö 2-3-kertainen talviaikaiseen verrattuna Kiima-aikana ravinnonkäyttö vähäisempää
Hirven ravinnonkäyttö: Hirviyksilö käyttää vuosittain noin 8 000 kg (vaihteluväli 7 200-9000 kg) kg tuoretta biomassa ravintonaan Tuottaa 5000 ulostekasaa vuodessa Yhden hirven tuottama ulosteen kuivaainemäärä on 860 kg vuodessa Virtsaa 13 litraa päivässä, mistä aiheutuu (13 l x 5,15 g N per 1 l virtsaa x 180 pv) 12,1 kg:n typpikuormitus kesäaikana Lähde: Persson, I.-L., Danell, K. & Bergström, R. 2000. Ann. Zool. Fennici 37: 251-263.
Hirven ravinnonkäyttö: Kesäravintona mehevät ruohot, esim. maitohorsma, kastikka ja koivu Pihlajan ja haavan oksat (+kuori) talvella ja syksyllä Koivusta syödään vain versojen päitä Katajaa syödään ympäri vuoden
Hirvivahingot koivulla: Hirvi riipii lehtiä, katkoo, rikkoo kuorta, tallaa taimia
yksittäiset puut voivat kuolla heti voimakkaan syönnin tai vioituksesta seuraavan lahoamisen seurauksena toisaalta latvanmurron seurauksena puu voi menettää runkomuotonsa ja pensastua Kasvutappiot ja piilevät laatuviat jäävät usein huomaamatta ja korvaamatta
Hirvivahingot männyllä: Toistuva syönti tekee neulaset latvustot tuuheiksi ja lisää niiden riskiä tulla uudelleen syödyksi Versojen toistuva syönti parantaa niiden maistuvuutta Talvilaidunalueilla toistuva syönti pilaa taimikot
Neulasia tavoitellessaan katkoo usein latvan Yleensä hirvi syö 0,5-1,5 m korkuisia taimia, joiden kasvaimet 4-7 mm paksuisia (mä, koivut), jopa 30 mm paksuja latvatuhoja ei ole yleensä yli 2,5 2,7 m taimissa alentaa tyvitukin laatua
Hankaaminen, kelottaminen Hirvi kelottaa kuorta harvaoksaisista varttuneista taimista tai ohutkuorisista isommista puista Hankaa myös varttuneiden mäntyjen runkoja Kalvaa kuorta isojenkin haapojen rungoista
Hirvi kuluttaa loppuun lehtipuut (pihlajat, haavat) puulajit joiden karike hajoaa hitaammin yleistyvät (havupuut), Maaperän ravinnekierto hidastuu Maaperä köyhtyy Esimerkiksi Skotlannissa nummiriekkokannat ovat laskeneet isokauriskantojen kasvun myötä (Baines et al. 1994) Perhosten toukkia aitausten sisällä kaksinkertainen määrä, myös meillä mustikan peittävyys alentunut VMI-inventointien mukaan Mustikka tärkeä hirvelle ja metsäkanalinnuille keväällä ja syksyllä, valkohäntäkauris syö tammikuussa
Hirven vaikutukset muille Hirvieläinten aiheuttama liikalaidunnus estää monin paikoin pihlajan, katajan, lepän ja raidan uudistumisen ja kasvun Esim. haapa ei toivu yhtä hyvin kuin koivu Tätä kautta yksipuolistaa lajistollista biodiversiteettiä puulajeille: Pihlaja tai leppäkuva
Hirvieläinten vaikutukset muille puulajeille: Jos hirvieläinten kanta korkea, niin voi estää kokonaan metsän luontaisen ja keinollisen uudistamisen Kuva Vogeeseilta Ranskasta, jossa korkea hirvieläinkanta estää lehtipuiden ja kuusen uudistumisen ja kasvun ilman aitaamista
Hirvieläinten vaikutukset muille lajeille: Puuston tiheydellä on suuri vaikutus metsikön muun rakenteen kehitykseen Kasvipeitteen jatkuva kulutus vaikuttaa maaperässä muutoksiin Lehtikarikkeen väheneminen hidastaa typen mineralisaatiota, muuttaa mikrobi- ja eliötoimintaa, heikentää maan tuottokykyä Johtaa vähitellen luontaisen hirvikannan alenemiseen ylikulutuksen seurauksena
Hirvituhojen vaikutukset metsänuudistamiseen Joka viidennes taimikko Suomessa hirvituhojen vioittama Puulajivalinta ohjautuu kuusen hyväksi, koivun kustannuksella (2 670 ha koivun istutusala v. 2008, vastaavasti kuusen istutusala 68 124 ha) Reheviä kasvupaikkoja istutetaan kuuselle, kun koivun kasvatus koetaan liian riskialttiiksi, metsien käyttömahdollisuudet kapenevat jatkossa, kun yhdessä ikäluokassa on liikaa kuusivaltaista puustoa
Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet ja tuontitaimet, 1000 taimea, sekä hirvisaalis, kpl 160000 140000 120000 100000 koivu mänty kuusi kotim kuusi kokonais hirvisaalis 80000 60000 40000 20000 0 Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2010, Riistaweb
Nykyisestä puustosta lehtipuuvaltaista (75- >95%) Etelä-Suomessa 1/3 VMI10 mukaan Alle 3 % viljeltävästä pinta-alasta uudistettiin v. 2009 muilla puulajeilla kuin kuusella tai männyllä Nyt ja tulevaisuudessa kannonnosto ja aktiivinen taimikonhoito lehtimetsien muodostumisessa avainroolissa
Hirvi ja metsänuudistaminen: Esimerkiksi Sallassa kunnan hirvituhoala 800 ha, kun kunnan vuosittainen hakkuuala 700 ha Onko metsänuudistaminen ja sen seurauksena viljelymetsätalous enää kannattavaa?
Yhteenveto Toimenpiteitä hirvituhojen rajoittamiseksi Valtion korvaukset hirvivahingoista metsätaloudelle pitäisi lopettaa Pelkkiin taimi- ja liikennevahinkoihin tuijottaminen on vain osa hirven aiheuttamista ongelmista, eivätkä metsäekosysteemivaikutukset ole vähäisiä Metsänviljely laajassa mittakaavassa on mahdollistanut hirvikannan kasvun nykyiselle tasolle Nyt hirvikanta ohjaa metsänuudistamisen puulajivalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi