TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 LUONNOS SISÄLTÖ 1. Toimintaympäristö 2015... 2 2. Tarkoitus, toiminta-ajatus, visio ja arvot... 3 3. Arviointi ja seuranta 2015... 4 4. Henkilöstö... 5 5. Strategia 2010-2015... 8 6. Toimintasuunnitelma (tavoitteet, sisällöt, seuranta)... 9 7. Talousarvio... 14 Työtä nuorten reviireillä vuodesta 1969
2 1. Toimintaympäristö 2015 Matti Apunen väitti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että hyväntekeväisyys on liima, joka tiivistää ihmisiä yhteisöiksi. Järjestöjen tekijät voivat väittää samaa. Järjestöt tuottavat merkityksellisyyttä, kokoavat ihmisiä yhteen ja tarjoavat mahdollisuuksia kanavoida omaa panosta yhteiseen hyvään. Riku Rantalan kritiikin mukaan Apunen on väärä ihminen puhumaan hyväntekijöiden vaikutuksista koska Apunen edustaa elinkeinoelämän tuhovoimaa, joka vie mennessään niin julkiset palvelut kuin elinkelpoiset pienyhteisötkin pilkkomalla todellisuuden yksilöllisiksi tarpeiksi vapailla markkinoilla. Tälle kritiikille on perusteensa. Ajankäyttö ja toimintaan sitoutumisen muutokset ja vaatimukset heijastelevat yksilöllistyviä tarpeita. Tästä huolimatta toimimme ensikin vuonna nuorten arkisen hyvinvoinnin Troijanhevosena kaupallisten voimien keskellä. Yksilöllisiä tarpeita on liimattava siellä missä niitä tehtaillaan. Kaupallisten kasvuympäristöjen neliöala kasvaa, nuorisotilojen, koulujen, asukastupien ja kylätalojen neliöala pienenee. Nuorten hyvinvointia tulkitaan usein erilaisten puutteiden, vajeiden, vikojen ja ongelmien kautta. Moniongelmaisella nuorella havaitaan osattomuutta, työttömyyttä, kouluttamattomuutta, näköalattomuutta, asunnottomuutta, varattomuutta, päihde- ja lääkeriippuvuutta, mielenterveysongelmia, huonoja elintapoja ja asenteita. Näihin kysymyksiin tarttuvat hyvinvointipalvelut ovat muutosten edessä kun suuri sosiaali- ja terveysalan kuntauudistus etenee. Vaikka muutokset ovat ensi vuonna arvatenkin pieniä, on muutoksen aiheuttama hämminki totisinta totta sekä nuorille, että kysymysten kimpussa hääriville ympäröiville tahoille. Nuorten kokonaisvaltaisen tuen ja tukihenkilötoiminnan määrän järjestöperusteinen tarve tulee pysymään selvänä jatkossakin. Hyvinvoivassa nuoressa on potentiaalia, toimintakykyä, tutkintoja, tulevaisuudenuskoa, terveitä elämäntapoja ja tasapainoa. Hän osallistuu, kuuluu yhteisöön ja kokee, että hänen osallistumisellaan on merkitystä ympäröivän maailman muotoutumisessa. Hän ei ole yksin, eikä häpeällinen kuluerä vaan korkoa kasvava pääoma muiden joukossa. Ensi vuoden aikana on ennustettu taloudellisen matalapaineen lisäävän menestymisen paineita niillä, jotka jo nytkin menestyvät. Mahdollisuus siihen, että luova tuho osuu kohdalle, lisääntyy ja luo epävarmuutta toisille näköalattomuutta, toisille pontta toimia. Nuoren kelpaamisen tunteen vahvistaminen, kaveriporukoiden syntymisen tukeminen, porukoihin pääsy ja yksinäisyyden estäminen ovat vuonna 2015 toiminnan suuntia, mitä vahvistetaan. Nuorisotakuulla ei ole ollut suuria vaikutuksia monenkaan osattoman nuoren arkeen. Hyvää tahtoa ja mahdollisuuksia on nuorille tullut lisää, mutta niin myös viranomaisten ja hyvää tarkoittavien tahojen luomia ulkokultaisia odotuksia aktivoitua ja osallistua. Vuonna 2014 tunnistettiin nuorten aikuisten keskuudessa ns. maalitauluefekti, jossa hyvää tarkoittavat aktivoijat lähestyvät nuorta aiempaa yksilöllistävimmillä toimenpiteillä samalla kun nuoren tunne siitä ettei tule kuulluksi, nähdyksi tai kosketetuksi vahvistuu. Tilannetta kuvaa myös hyvin nuorta ympäröivän, eri toimijoista koostuvan terapeuttisen, hoitavan, ymmärtävän saartorenkaan ja piiritystilanteen syntyminen ja tiukentuminen. Vuonna 2015 Nuorten Palvelu ry:n edunvalvontatehtävä on kerätä tästä nuorten elämänympäristön tilasta havaintoja.
3 Nimestään huolimatta ei Nuorten Palvelu tarjoa palvelutuotteita. Toiminta on keskittynyt joko kehittämään nuoren arjessa pärjäämisen lähipalvelurakenteita tai organisoimaan kansalaisjärjestötoiminnan tilaisuuksia, koulutuksia, tapahtumia ja toimintaedellytyksiä. Tehtävämme on ollut ylläpitää nuorten hyvää vointia heidän arjessaan, tunnistaa riskejä hyväja huono-osaisuuden rajapinnoilla sekä auttaa niitä nuoria, jotka apua tarvitsevat. Vuoden 2015 aikana uutta nuorisolakia valmistellaan kiivaasti. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että laki tulisi voimaan vuoden 2016 alusta alkaen. Nuorten Palvelu ry:n kannalta vuoden aikana on varmistettava, että nuorten lähipalveluita ja verkkomaailmaa koskevat kokemukset ja havainnot otetaan huomioon lain valmisteluprosessissa. Nuorten Palvelu ry:n tavoitteena on vuonna 2015 tarjota entistä vähemmän, mutta entistä kiinnostavampia osallistumisen paikkoja nuorille ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneille aikuisille. Työ nuorten arkisimpien elämänympäristöjen äärellä jatkuu. Toimintaa nuorten verkkomaailmassa kehitetään. Auttamisen ja riskien äärellä elävien nuorten näkökulma pysyy tärkeimpänä kuvakulmana. 2. Tarkoitus, toiminta-ajatus, visio ja arvot Toiminnan kivijalkana on järjestön tarkoitus, toiminta-ajatus ja visio. Nämä asiat ovat majakoita, joiden viitoittamana työtä, toimintaa ja edunvalvontaa on mahdollista tehdä. Vuonna 2014 aloitetaan strategiatyö ja sitä jatketaan vuonna 2015. Tavoitteena olkoon, että vuosille 2016-2021 tehdyt suuntaviivat olisi järjestön syyskokouksen 2015 käsittelyssä. Kivijalkoja on tuskin tarvetta vaihtaa, mutta tarvetta on varmasti muotoilla suuntaviivat niin, että toiminta jäntevöityy ja jäsentyy ennestään. Nuorten Palvelu ry:n tarkoitus on toimia kasvatuksellisena järjestönä nuorille vapaaehtoistyöntekijöille auttaa päihde- ym. psykososiaalisissa vaikeuksissa olevia nuoria ja heidän omaisiaan edistää nuorten terveitä elämäntapoja toimia paikallisten rekisteröityjen, nuorten palvelutoimintaa harjoittavien yhdistysten liittona Toiminta-ajatus Nuorten Palvelu ry toimii nuorten hyvinvoinnin puolesta heidän omilla reviireillään. Visio Nuorten Palvelu ry on järjestö jossa tunnemme vaikeassa elämäntilanteessa elävän nuoren arjen, etsimme tuen, löydämme auttajat ja toimimme yhdessä. Toimimme nuorten monialaisen nuorisotyön ja arjen asiantuntijana sekä valtakunnallisesti laadukkaan järjestö- ja vapaaehtoistyön toteuttajana. Olemme arvostettu yhteistyökumppani ja omaamme sisältöalueemme kannalta laajan kansainvälisen yhteistyöverkoston.
Toiminnan arvot 4 Vapaaehtoisuus Vapaaehtoistoimijat ovat Nuorten Palvelu ry:n tärkein voimavara avun antaminen ja vastaanottaminen on vapaaehtoista Luottamuksellisuus Toiminnan ehdoton edellytys ja työväline on luottamuksellisuus Tasa-arvoisuus Kaikki ovat tervetulleita toimintaan - jokainen tarvitsee joskus tukea Vuorovaikutuksellisuus Haluamme ylläpitää toivoa, kunnioittaa nuoren ääntä ja arvokkuutta Erilaisuuden kunnioittaminen Moninaisuus tekee elämästä rikkaan ja on puolustamisen arvoista Toimintaympäristö pitkän aikavälin suunnitelmassa Vuonna 2009 Nuorten Palvelu ry:n hallitus hahmotti neljän toimintakenttää, johon nuorten arkisen hyvinvoinnin tapahtumapaikat sijoitetaan a) kaduille ja toreille, b) kaupallisiin kasvuympäristöihin, c) nettiin ja d) koteihin (kämppiin). 3. Arviointi ja seuranta 2015 Nuorten Palvelu ry:n edustajina tiedämme, että vuonna 2015 nuorilla on tarve itsenäistyä kotoaan ja rakentaa identiteettiä, kokoontua yhteen, olla kavereiden kanssa, etsiä merkitystä ja suuntaa omalle elämälleen kohti aikuisuutta. Tämä tapahtuu aiempaa enemmän kaupallisissa ympäristöissä, joissa viihtyisiä puitteita tarjoutuu nuorille, mutta joissa puitteet eivät nuorten tarpeita huomioi. Tiedämme myös, että jokainen nuori tarvitsee tasapainoisen aikuisen mielenkiintoa, tukea, opastusta ja välittämistä pärjätäkseen elämässä. Tarve toimia ohjaa vuoden 2015 tavoitteenasettelua. Vuoden 2015 tavoitteet voidaan kiteyttää,
5 Järjestön perustyön osalta - päätetään yhdistyksen sääntömuutoksista kevätkokoukseen päätettäväksi, - tehdään yhdessä vuosia 2016-2018 koskeva toimintastrategia hyväksyttäväksi syyskokouksessa 2015 - tarjotaan jäsenyyttä pienille yhdistyksille, jotka tekevät työtä nuorten hyväksi - ylläpidetään tukihenkilötoimintaa vanhoilla ja uusilla toimipaikoilla - kehitetään ja laajennetaan verkkoperusteista vapaaehtoistoimintaa - järjestetään kaupallisissa kasvuympäristöissä tapahtumia ja osallistumismahdollisuuksia - tarjotaan pienyhteisöjen rakentumiseen puitteita epätavanomaisina ajankohtina - kehitetään kuulemisen, nähdyksi tulemisen ja kosketetuksi tulemisen (voice) ja valitsemisen (choice) palautetyökaluja osana verkkoperusteista toimintaa Kehittämistoiminnan osalta - jatketaan kaupallisissa kasvuympäristöissä tehtävää yhteistyötä etenkin niiden kaupallisten toimijoiden kanssa, jotka arkisin kohtaavat nuoria - julkaistaan oppikirja alan toimijoille kaupallisten kasvuympäristöjen kysymyksistä - jatketaan tunturikeskuspaikkakunnilla tunturikeskuksissa tehtävää kehittämistyötä sekä paikallisten nuorten, matkailijanuorten, että yrittäjien ja kunnan kanssa, - saadaan valmiiksi opaskirja nuorten lähipalveluista, yhteistyössä kirjastotoimialan ja palvelualan toimijoiden kanssa. Vuonna 2015 vuosisuunnitelman seurantataulukko toimii seurannan työvälineenä. Taulukkoa on käytetty myös arvioinnin perusteena. Kukin työntekijä on esim. tapahtuman jälkeen kirjannut osallistujamäärät, saadun palautteen ja asiakkailta, nuorilta tai yhteistyökumppaneilta saadut reklamaatiot, kehittämisideat ja arvostelut. Seurantataulukko on tuottanut perustietoa toiminnasta ja sen laajuudesta, mutta liian vähän tietoa laadusta, jotta mahdollisuus tietoisiin toiminnan muutoksiin ja toiminnan arviointiin olisi käytännössä. 4. Henkilöstö Vuonna 2015 arvioimme toimintaamme kysymällä: - lisääntyikö aikuisten läsnäolo, kohtaamisen mahdollisuudet, - saivatko vapaaehtoistoimintaan tulleet ystäviä, - saivatko nuoret kavereita, - tapahtuiko nuoren elämässä muutosaskel, - lisääntyivätkö nuorten tyytyväisyyden kokemukset, - mitä vahvuuksia tunnistimme toiminnassamme, - mitä parannettavaa huomattiin, - toimittiinko taloudellisesti, - syntyikö pitkäjänteistä yhteistyötä (kuntakentän kanssa) Järjestö on määrätarkoitusta varten perustettu ihmisten yhteenliittymä ja Nuorten Palvelussa liittymä sisältää sekä jäseniä, jäsenjärjestöjen edustajia, että palkkatyöntekijöitä.
6 Inhimilliset resurssit ovat tärkein voima toteuttaa asetettuja tavoitteita. Ja hyvinvoiva henkilöstö ja jäsenistö ovat parhaita voimia viedä asioita eteenpäin. Palkkatyöntekijöistä puolet työskentelevät järjestötyön perustehtävien kimpussa ja puolet kehittämistehtävissä. Vuoden 2015 toimintasuunnitelman toteutus perustuu oheiseen henkilöstöratkaisuun. Nimike toiminnanjohtaja Tehtävä ja toimenkuva Valmistelee hallituksen käsiteltäväksi tulevat asiat ja vastaa päätösten toimeenpanosta. Vastaa yhdistyksen toiminnan ja talouden suunnittelusta ja toteutuksesta. Toimii työntekijöiden esimiehenä. Pitää yhteyttä toimipisteisiin, valtion ja kuntien sosiaali- ja terveyden- sekä vapaa-aikatoimen viranomaisiin sekä muihin järjestöihin. Kehittää yhdistyksen toimintaa. Auttaa muita yhdistyksen sisäisessä ja ulkoisessa tiedottamisessa ja siihen liittyvästä työnjaosta. järjestökoordinaattori Järjestökoordinaattori vastaa varsinaisen toiminnan ja kehittämistoiminnan yhteistyöstä ja keskustoimiston henkilöstöpolitiikasta sekä seurannasta ja arvioinnista. Järjestökoordinaattorin tehtävänä on tukea järjestö- ja nuorisoagenttien toimintaa keskusjärjestön ja jäsenjärjestöjen ja jäsenten työtapojen kehittämisessä, materiaalien tuottamisessa ja tiedon hankinnassa. Vastaa lähialuetyön projektien tavoitteiden ja aikataulun toteutumisesta ja raportoinnista sekä valvoo yhdessä toiminnanjohtajan kanssa projektien varainkäyttöä ja toteutusta. Järjestökoordinaattori toimii toiminnanjohtajan sijaisena tämän poissa ollessa. toimistosihteeri Vastaa yhdistyksen ja toimipisteiden kirjanpidosta, reskontrasta, laskutuksesta, maksuliikenteestä ja valmiudesta. Vastaa toimipisteiden tilinkäyttäjien koulutuksesta ja antaa tarvittaessa konsulttiapua toimipisteille ja työntekijöille. Osallistuu yhdistyksen toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä niiden toteutukseen. järjestöagentti Vastaa henkilö- ja jäsenjärjestöjäseniin liittyvästä tiedonhankinnasta ja tiedottamisesta (koulutus- ja yhteistoimintatarpeet) ja paikkakuntayhteistyöstä, toiminnan tuesta ja avustamisesta. Järjestöagentti vastaa järjestön koulutussuunnittelusta, koulutuskalenterista ja koulutustarjonnan sisällön ja materiaalien johdonmukaisuudesta. Järjestöagentti vastaa kevät- ja syyspäivien järjestämisestä ja jäsenpostista sekä materiaalien myyntiin ja lainaamiseen liittyvistä asioista. Järjestöagentti toimii työharjoittelijoiden ja opiskelijoiden ohjaajana yhdessä nuorisoagentin kanssa. nuorisoagentti Nuorisoagentti vastaa järjestön tapahtuma- ja kampanjatoiminnasta, verkko- ja nettityöstä ja sen kehittämisestä, ennakoivasta hyvinvointityöstä ja nuorten hyvinvointiin liittyvien kartoitus- ja palautetyötapojen kehittämisestä. Nuorisoagentti on myös ehkäisevän päihdetyön
ja sosiaalisen median yhdyshenkilö ja asiantuntija. Nuorisoagentti osallistuu Etsivään Nettityöhön, Löytäjä - toimintaan ja niiden kehittämiseen. Nuorisoagentti toimii järjestön nettisivujen vastuuhenkilönä ja kehittäjänä sekä sähköiseen jäsenviestintään liittyvien kysymysten yhteistyöhenkilönä ja pääkouluttajana. 7 projektivastaava asiantuntija projektityöntekijä Nuorten reviireillä Projektivastaava vastaa yhteistyösuhteista ja toimintojen kokonaissuunnittelusta sekä -toteutuksesta liikennemyymälöiden ja oppilaitosten kanssa, projektin taloudesta, selvitysten tekemisestä, nuorisomaantiede-työkalun kehittämisestä. Asiantuntijan vastuualueena on yhteistyösuhteet ja toimintojen kokonaissuunnittelu sekä -toteutus kauppakeskusten ja vartiointialan yritysten kanssa, viestintä (Internet, sosiaalinen media, artikkelit, julkaisut jne.), sisällön kehittäminen, projektin arviointi Projektityöntekijän vastuualueena nuorten vapaaehtoistoiminnan, nuorten oman toiminnan ja muun vapaaehtoistoiminnan (vanhemmat, sukupolvityö) kehittäminen, koordinointi, konseptointi, raportointi, levittäminen ja juurruttaminen, nuorten toimijoiden verkoston ylläpitäminen. projektityöntekijät Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin Vastaa projektin toimenpiteistä, yhteistyöstä (paikalliset toimijat), toiminnan käytännön suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista. projektivastaava Nuorten lähipalveluopas iltaohjaaja Etsivä nettityö ohjaaja Tyttötyö Iisalmi Projektivastaava vastaa oppaan kirjoittamisesta. kokeilujen ja kartoitusten tekemisestä, yhteistyösuhteista ja toimintojen toteutuksesta ja liikennemyymälöiden ja oppilaitosten kanssa, seurannan ja selvitysten tekemisestä sekä talouden seurannasta. Toimii työparina, vastaa nettityöasiakastyöstä iltaisin ja muulloin sovittavina ajankohtina, raportoi ja kuvaa nettityötä ja projektitoimintaa, vastaa käytännön yhteistyöstä toteuttaja verkostossa, pitää kiinteää yhteyttä muihin käytännön verkostoja kenttäyhteistyötahoihin, avustaa projektin tiedottamisessa sekä tekee muut työnantajan määräämät tehtävät. Vastaa tyttötoiminnan sisällöllisestä ja toiminnallisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, ohjaa, tukee ja neuvoo kohderyhmänä olevia tyttöjä ryhmätyön ja yksilöohjauksen keinoin, vastaa tyttötoiminnan vapaaehtoisten rekrytoinnista, perehdyttämisestä toimintaan ja toiminnallisesta tuesta, pitää kiinteää yhteyttä toteutuskumppaneihin, ja keskustoimistoon, vastaa toiminnan tiedottamisesta kohderyhmänä oleville tytöille, sidostahoille sekä yleistiedottamisesta tarpeen mukaan yhdessä toiminnanjohtajan kanssa.
5. Strategia 2010-2015 8 Vuosi on viimeinen strategian 2010-2015 toteutusvuosi. Nuorten Palvelu ry teki vuonna 2009 vuosia 2010-2015 koskevan toimintastrategian, jossa asetettiin viisi kehittämisosa-aluetta: Strategian painopiste Toteuttaminen 2015 Nuorten Palvelua kehitetään asiantuntevana nuorisokasvatuksen, sosiaalisen vahvistamisen, monialaisen etsivän työn ja nuorten vapaa-ajan arjen toimijana Tehdään laadukasta vapaaehtois- ja järjestötoiminta Edistetään innovatiivisen valtakunnallisen nuorten osattomuuden ehkäisemisen kehittämis- ja kokeilutoimintaa Ylläpidetään ja kehitetään kansainvälistä toimintaa Ylläpidetään ja kehitetään järjestön kestävää taloutta Kehitetään kaupallisissa kasvuympäristöissä tapahtuvaa toimintaa yhteistyössä julkisten, yksityisten ja järjestökumppaneiden kanssa. Jatketaan tukihenkilötyön organisointi ja kehittämistä Jatketaan kokeilutoimintaa, joka tähtää nuorten arkisten lähipalveluiden tarjontaan epätavanomaisina palveluaikoina ja toimintamuotoina Jatketaan yhteistyötä Petroskoin alueen ja Viipurin alueen kumppaneiden kanssa. Vuonna 2015 saadaan talous tasapainoon ennakoimalla paremmin yllättävät muutokset.
9 6. Toimintasuunnitelma (tavoitteet, sisällöt, seuranta) Toiminta (otsikkotasolla) Sisältö (kuvaustasolla) Ajoitus, Seuranta ja raportointi (milloin, kuinka paljon, kuka raportoi) Koulutukset vapaaehtoisille Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta QR -kyselyt, kartoitukset, jalkautuminen a) Nuorten reviirit -koulutuksia tarpeen ja tilauksen mukaan, jatketaan yhteistyötä Riistaveden kanssa. Sisältää esim. katupäivystys- ja nuorisokahvilakoulutukset. b) Nuorten nettikuiskaajaksi -koulutus, tarpeen ja tilauksen mukaan (markkinointi AMK oppilaitokset, toimii pohjana Löytäjä -koulutukselle sisältäen osittain samoja sisältöjä.) c) Löytäjä -koulutus, ks. Löytäjä-toiminta d) Tukihenkilökoulutukset, ks. Tukihenkilötoiminta e) Isosisko -koulutus, tiiviissä oppilaitosyhteistyössä Iisalmessa f) Järjestyksenvalvoja- ja ensiapukoulutukset, tarvelähtöisesti jäsenille ja työntekijöille eri paikkakunnilla g) Vapaaehtoistyön koulutukset tarpeen ja tilauksen mukaan. Tukihenkilötoimintaa jatketaan Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa entiseen tapaan. Lisäksi tukihenkilökoulutusta järjestetään Lappeenrannassa ja mahdollisesti muilla jäsenpaikkakunnilla. Mahdollisuuksien mukaan toimintaa laajennetaan myös esim. Koillis-Savoon ja Siilinjärvelle. Toiminta jatkuu yhteistyössä Kuopion ev.lut seurakunnan, Sakkyn, Ysaon ja Intryn kanssa. Katupäivystys tarvittaessa koulujen alku ja loppu viikonloppu, uusi vuosi, vappu). QR -kysely keskustojen kehittämisestä. Kartoituksia toimintapaikkakunnilla yhteistyössä hanketoiminnan ja esim. jäsenjärjestöjen (Lappeenranta, Iisalmi, Jämsä) kanssa. Kehitetään yhdessä tunturikeskukset toimintamalli/konsepti, jossa kausittaista jalkautumista/kartoitustyötä markkinoidaan ostettavana palveluna hiihtokeskuksille (vastaa tunturityöntekijät ja nuorisoagentti). Koulutusten yhteydessä kerätään reaktiopalaute, jossa osallistujia pyydetään arvioimaan koulutuksen sisältöä, kouluttajia, opitun hyötyä ja yleistä palautetta. Kouluttaja raportoi jokaisen koulutuksen osalta myös milloin koulutus tehtiin ja kuinka paljon osallistujia oli (suunniteltuun nähden). Tukihenkilötoiminnan arviointi kattaa koulutuksen suunnittelun, rekrytoinnin, koulutuksen, tukiparisuhteen koordinoinnin ja suunnittelun sekä palautteen ja yhteistyötahojen arvion toiminnasta. JA seuraa ja raportoi toiminnan. Tulosten koonti ja raportointi on osa arviointia. Löytäjä - Oppilaitosyhteistyö harjoittelupaikkojen tarjoamisessa (HUMAK Kuopion kampus, Koulutusten yhteydessä kerätään reaktiopalaute,
10 verkkovapaaehtoistoiminta Vanhempainillat Nuoruus online Mitäs nyt tehdään Savonia AMK Kuopio ja Iisalmi, MAMK, PKAMK sosiaaliala). TukiChatit 1 krt/kk Löytäjien tukemiseksi. Yhteistyö tukihenkilötoiminnan virkistystoiminnan kanssa. Vapaaehtoisten aktivointi (Kuopio, Iisalmi, Joensuu). Löytäjä -toiminnan kirkastaminen, rajaaminen ja kehittäminen. Tätä kautta vapaaehtoisen roolin rajaaminen, toiminnan markkinoinnin kirkastuminen. Vastaa nuorisoagentti yhteistyössä nettietsivien kanssa. Vanhempainiltoja Nuoruus online (eli nuorten verkkomaailma) sekä Mitäs nyt tehdään -vanhempainillat, joissa käsitellään nuorten kasvuun ja hyvinvointiin liittyviä aiheita koulujen kanssa tehtävän suunnitteluyhteistyön perusteella. jossa osallistujia pyydetään arvioimaan koulutuksen sisältöä, kouluttajia, opitun hyötyä ja yleistä palautetta. Kouluttaja raportoi jokaisen koulutuksen osalta myös milloin koulutus tehtiin ja kuinka paljon osallistujia oli (suunniteltuun nähden). Koulujen yhteydenottojen perusteella. Kerätään yhteistyötahojen reaktiopalaute. Ehkäisevä päihdetyö Valistusvessat Kännilasit NPolling Etsivä nettityö Kehittämistyö Nuorten reviireillä Valistusvessa -työpajat/ agenttien vetämät valistusvessaprojektit yhteistyössä mm. oppilaiston kanssa. Valistusvessoista vastaa nuorisoagentti. Kännilaseja vuokrataan entiseen tapaan. Mahdollisen lisämarkkinoinnin miettiminen. Vastaa järjestöagentti. NPolling työtä tehdään kohdennetusti mm. osana lähialueyhteistyötä, nuorten somekoulutuksia, vanhempainiltoja sekä Nuorten Palvelu ry:n koulutuksia. Raportoinnin kehittäminen, markkinoinnin ja toiminnasta tiedottamisen levittäminen (ay-lehdet ja toiminta, valtakunnallista tiedon jakoa, visuaalisen ilmeen uudistaminen). Aiemmissa toimintaympäristöissä toiminnan kehittäminen ja uusien toimintaympäristöjen kartoittaminen ja haltuunotto. Nuorten ohjauksen kehittäminen -> jatko-ohjausprosessin kehittäminen ja varmistaminen. Yksittäisten asiakasprosessien aukikirjoittaminen ja ohjausprosessien kuvaaminen (caset). Nettietsivät yhdessä nuorisoagentin kanssa. Nuorten reviireillä -projektin päätavoitteena on edistää nuorten osallisuutta, vastuullisuutta ja tasa-arvoa kaupallisissa tiloissa sekä kehittää kaupallisissa tiloissa toimivien aikuisten ja nuorten keskinäistä ymmärrystä. Päätavoite jakaantuu kolmeksi osatavoitteeksi kohderyhmittäin, joita ovat nuoret, kaupallinen sektori ja yhteiskunnallinen sektori. Vuoden 2015 painopiste on osatavoitteessa "Lisätään nuorten hyvinvointia ja osallisuutta kaupallisissa tiloissa sekä muissa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa." Koulujen yhteydenottojen perusteella Nuorten kanssa toimivien yhteydenottojen perusteella. Kerätään yhteistyötahojen reaktiopalaute toiminnan yhteydessä. Seurataan ja raportoidaan OKM:n ohjeiden mukaan. Kerätään lisäksi nuorten laadullista palautetta, reklamaatioita ja ideoita. Ohjaajat vastaavat seurannasta ja raportoinnista Seurataan ja raportoidaan RAY kehittämisraporttiohjeistuksen mukaan. Käytetään myös suunta arviointivalikkoa.
11 Kehittämistyö Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin Kehittämistyö Lähipalveluopas Tämän mukaisesti parannetaan nuorten osallisuutta ja asiakaskohtelua kaupallisissa tiloissa sekä ohjataan nuoria vastuullisuuteen yhteisen tilan käyttäjinä. Lisäksi kehitetään nuorten kanssa mielekkäitä tekemisen muotoja heidän suosimissaan julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa sekä lisätään vanhempien kasvatustietoisuutta ja toiminnan mahdollisuuksia heidän omien nuortensa hengailupaikoissa. Konkreettisia toimintatapoja ovat mm. nuorisotiedustelijoiden koulutus ja tiedonkeruun aloittaminen, videopalautteen käyttöönotto, nuorten osallistuminen kolmeen kaupallisen tilan suunnitteluprosessiin sekä kartoitustyökalun kytkeminen tähän, pelisääntöprosessien hiominen ja prosessikuvauksen tekeminen. Kuuden ykkösvuoden kohteen kanssa aloitetaan jatkokehittäminen. Otetaan viisi uutta kohdetta, joissa mallinnukset otetaan käyttöön mahdollisimman vähällä projektin ohjauksella. Jatketaan koulutuksia, konsultointia ja verkostojen luomista kaupallisten tilojen aikuisten ja opiskelijoiden ymmärryksen, tiedon ja toimintamallien lisäämiseksi. Lisäksi tavoitteena on ruotsinkielisen toiminnan työkalujen kehittäminen (lähinnä kääntämistä) sekä toimintamallien ja työkalujen luominen kulttuuriryhmiin vaikuttamisen parantamiseksi. RAY:lle esitetään, että projektiin voidaan palkata kolmas työntekijä vuoden 2015 alusta päävastuunaan nuoret vapaaehtoiset ja osallisuusteema. Kehitämme tunturikeskuksiin uusia nuorille kohdistettuja toimintatapoja. Kehitämme tapahtumia, tiloja ja aktiviteettejä yhteistyössä alueen koulujen, yritysten, viranomaisten nuorten ja muiden nuorten kanssa läheisesti töitä tekevien kanssa. Opastamme alueen kaupallisia toimijoita kohtaamaan nuoria asiakkainaan sekä kehittämään heidän palveluitaan nuorille. Jalkaudumme nuorten parin kartoittamaan mielipiteitä ja ajatuksia sekä selvitämme nuorten riskikäyttäytymistä, jonka kautta kehitämme tunturikeskusten palveluita ja turvallisuutta nuorten silmin. Innostamme paikallisia yrityksiä antamaan nuorille työkokemusta, jonka kautta parannamme nuorten mahdollisuutta toimia tunturikeskusten eri tehtävissä myös tulevaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa opas ja tukiaineisto, jota voidaan hyödyntää yhdessä kaupallisten ja julkisten palveluiden kanssa nuoriin liittyvissä kysymyksissä. Opas ja tukimateriaali antavat käytännön vinkkejä palvelualan henkilöstölle Seurataan ja raportoidaan RAY kehittämisraporttiohjeistuksen mukaan. Käytetään myös suunta arviointivalikkoa. Seurataan ja raportoidaan OKM:n ohjeistuksen mukaan. Käytetään myös suunta arviointivalikkoa ja oppaan arvioinnissa ulkopuolista asiantuntija-arviota.
12 Tytöt Toimii Iisalmi Uusien pienyhdistysten rekrytointi nuorisokasvatuksellisesta näkökulmasta. Tukimateriaali perustuu käytännön toimintatapoihin, joita esimerkiksi vähittäiskaupassa käytetään muutoinkin. Oppaassa on käytännönharjoituksia ja yhteistoimintamalleja, jotka vahvistavat yhteistä vastuuta nuorista sekä yhteisiä pelisääntöjä ja palautteenantomalleja. Osa tukimateriaalista tehdään opetus- ja valmennusaineistoksi, jota voidaan suoraan käyttää henkilöstön koulutus- ja kehittämistilaisuuksissa. Vertaisryhmätoimintaa 10-18 -vuotiaille tytöille, yksilö- ja ryhmätyötä, tilatoimintaa mahdollisuuksien mukaan, yhteistyössä päihde- ja seksuaalikasvatusradat, vapaaehtoisten isosiskojen rekrytointi ja perehdytys (yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa?), oppilaitosyhteistyö (Tytöt Toimii välitunnit), tapahtumien ja retkien suunnittelu ja toteutus yhdessä tyttöjen kanssa. Jalkautuminen nuorten luokse asuinalueille. Tuotetaan markkinointi- ja rekrytointiaineistoa ja otetaan yhteyttä nuorten kanssa toimiviin pieniin järjestöihin ja tarjotaan jäsenyyttä. Seurataan ja raportoidaan puolivuosittain määrällisesti ja laadullisesti. Tytöiltä kerätään pienryhmäpalautteet toimintajakson aikana ja lopussa. Tyttöjen vanhempainilloissa kysellään myös vanhempien palautetta. Asetetaan määrällinen tavoite vuoden 2015 alkuneljänneksellä. Jäsentalkoot Talkoot Enontekiöllä kesäkuussa ja Sopentuvalla syksyllä Kysytään jäsenten arvio talkoiden onnistumisesta sekä arvioidaan saavutettua työn jälkeä ja onnistumisen kokemusta. Järjestökysely 2015 Kansainvälinen työ Kasvuympäristön kenttätiedustelu Uusitaan vuoden 2014 järjestökysely, joka on tarkoitettu jäsenille ja yhteistyötahoille Lähialuetyö Petroskoissa (Nuorisoystävällinen klinikka, Moskovan virkamiesakatemia) ja Viipurissa. (Npolling, Löytäjä/ Etsivä Nettityö -verkkotyön levittäminen, ryhmätoiminta). Mahdollinen yhteistyö Viron kanssa. Jatketaan nuorten osallistamista kasvuympäristön suunnittelussa ja kasvuympäristössä tarjottavien palveluiden muotoilemisessa. Käytetään secret visitor ja mystery shopping työkaluja. Järjestökyselyyn toivotaan 80 vastausta. Vastausten laatu arvioidaan saadun tiedon hyödynnettävyyden kannalta. Seurataan ja raportoidaan toteutuneen toiminnan osalta neljännesvuosittain. Seurataan ja raportoidaan menetelmien onnistumista ja reaktioarvioita. Vaikuttaminen ja edunvalvonta Vaikutetaan nuorisolain valmisteluun siten, että siinä huomioidaan erilaisissa Vaikuttamistoiminnan laajuutta ja laatua arvioidaan
13 Tiedotus, viestintä ja markkinointi kasvuympäristöissä elävät nuoret. Tehdään aloitteita nuorisolain valmistelussa. Osallistutaan suuralueilla tapahtuvien, nuoria koskettavien palveluiden muotoiluun. Somekanavien kirkastaminen ja yhteiskäyttäminen pelisäännöillä (slideshare, twitter, fb, nuorisoagentti vetovastuussa). Paperinen jäsenlehti korvautuu kevätja syyspäivien yhteydessä jaettavalla tiedotteella. RAY viestintäkoulutuksiin osallistuminen. Viestintäsuunnitelman ja kriisiviestintäsuunnitelman päivittäminen. Järjestöviestinnän sanoman yhtenäistäminen. Sisäisen ja ulkoisen viestinnän työnjaon selkeyttäminen. Visuaalisen ilmeen kirkastaminen ja yhtenäistäminen. Lehdistö- ja mediaseurannan kehittäminen. neljännesvuosittain. Etenkin nuorisolain valmistelun vaikutusta vuonna 2015 arvioidaan. Seurataan laadullisesti ja määrällisesti toteutettu viestintä neljännesvuosittain. Talous Talous pysyy aiempien vuosien mukaisesti tasapainossa. Arvioidaan vuosituloksen ja taseen valmistuttua helmikuussa 2016. Henkilöstöpolitiikka Työparityöskentelyn kehittämisen jatkaminen Sairauspoissaolojen kehitys Yhteisten työprojektien ja tapahtumien kautta osallisuuden kehittäminen Henkilöstöpäivät 3 kertaa vuodessa Työnohjausta tarpeen mukaan (esim. nettietsivät) Valtakunnalliset kevät- ja syypäivät Kehityskeskustelut kaikille Kouluttautumissuunnitelma Viikkopalaverit Perehdytyskansio Seurataan ja raportoidaan toteutuneet henkilöstöpoliittiset indikaattorit neljännesvuosittain.
14 7. Talousarvio 2015 TALOUSARVIO Keskustoimisto Etsivä nettityö Tyttötyö Tunturikeskus Nuorten reviireillä Lähipalveluopas Lähialue YHTEENSÄ KP 10 KP 304 KP 38 KP 59 KP 62 KP 39 KP 461 Tuotot 5 000,00-20 000,00 5 000,00 44 000,00 74 000,00 Henkilöstökulut - 231 000,00-31 000,00-16 000,00-101 000,00-139 800,00-19 000,00-537 800,00 Kiinteät kustannukset - 37 500,00-700,00 - - 3 000,00-20 000,00 - - 61 200,00 Matkustus- ja kuljetus - 13 500,00-480,00-1 100,00-19 000,00-30 000,00-1 200,00-65 280,00 Puhelin ja posti - 8 000,00-160,00-900,00-4 000,00-4 000,00-700,00-17 760,00 Markkinointi ja tiedotus - 4 000,00-500,00-300,00-3 000,00-6 400,00-300,00-14 500,00 Tilitoimisto ja -tarkastuspalvellut - 12 500,00 - - - - - - 12 500,00 Muut kustannukset - 31 500,00-2 160,00-2 100,00-9 000,00-8 400,00-1 300,00-3 000,00-57 460,00 YHTEENSÄ - 338 000,00-35 000,00-20 400,00-139 000,00-208 600,00-22 500,00-3 000,00-766 500,00 Tuotot /kulut - 333 000,00-35 000,00-400,00-134 000,00-164 600,00-22 500,00-3 000,00-692 500,00 Varainhankinta 1 000,00-400,00 4 000,00 - - - 5 400,00 Sijoitus ja rahoitus 1 000,00 - - - - - - 1 000,00 Avustukset 331 000,00 35 000,00-130 000,00 180 000,00 22 500,00 3 000,00 701 500,00 Tuotot /kulut - - - - 15 400,00 - - 15 400,00