Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa

Samankaltaiset tiedostot
Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Uuden kylvölannoitinmalliston täsmäviljelymahdollisuudet

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Sivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Envor Group Hämeenlinna

Lisälannoitus kasvukaudella

Nestemäiset kierrätysravinteet

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Tiedon kerääminen maatilan toiminnasta ja tiedon hyödyntäminen

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Kasvuohjelmaseminaari

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto

tulevaisuuden teknologiaratkaisut machine kasvinviljelyssä efficient machines Assisting and adaptive agricultural

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE)

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Sähköiset ohjausyksiköt

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Kerääjäkasvikokemuksia

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Rikinpuute AK

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kipsi vähentää peltomaan

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Nitraattiasetus (1250/2014)

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kaura vaatii ravinteita

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset

Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Circwaste-hanke Keski-Suomessa

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Biohiili ja ravinteet

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Transkriptio:

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa Liisa Pesonen, erikoistutkija Maatalouden teknologiat, Luonnonvarakeskus liisa.pesonen@luke.fi

Demonstraatio on osa CIRCWASTE Kohti kiertotaloutta -hanketta CIRCWASTE Edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. 20 kumppania ja 10 osarahoittajaa Syke koordinoi Lähes 20 pilottihanketta 2 liisa.pesonen@luke.fi

Edistetään biokaasun tuotantoa ja ravinteiden kierrätystä ruokajärjestelmissä Parannetaan kierrätyslannoitteiden laatua ja demonstroidaan niiden käyttöä viljanviljelyssä (Sub-action C8.2) Tavoitteena korvata neitseellisiä ravinteita sisältäviä lannoitteita kierrätysravinteita sisältävillä lannoitteilla viljanviljelyssä. Nestemäisten kierrätyslannoitteiden käyttö täsmäkylvölannoituksessa 3 liisa.pesonen@luke.fi Kuva: Jere Kaivosoja

Täsmäviljey periaate Panokset annostellaan paikkakohtaisesti kasvin tarpeen mukaan 4 liisa.pesonen@luke.fi

Täsmäviljely kierrätyslannoitteilla Korvataan sadossa pellolta poistuvia ravinteita Mahdollisimman vähän jäämäravinteita peltoon kasvukauden jälkeen Ravinteiden saatavuuden oikea-aikaisuus Nestemäiset kierrätyslannoitteet, joissa ravinteet mahdollisimman pitkälle kasville käytettävässä muodossa ovat mielenkiintoisia Vallitsevaan viljelyteknologiaan nivellettynä 5 liisa.pesonen@luke.fi

Kylvölannoitus Pohjoismaissa laajasti käytetty, lyhyeen kasvukauteen soveltuva tapa lannoittaa vilja Lannoitus samalla ajokerralla kuin kylvö Lannoite sijoitetaan maahan siemenen läheisyyteen => Tehokas ravinteiden otto 6 liisa.pesonen@luke.fi

Nestemäiset kierrätyslannoitteet kokeilussa Bio-Kali / Finnamyl Oy Perunatärkkelysteollisuuden sivutuotteena syntyvää väkevöityä perunan solunestettä Ravinteet: Kok-N 1,3 % Liuk N 0,85 % P 0,25 % K 4,5 % Ca 0,04 % Mg 0,28 % Kuiva-aine 42 % ph 4,5-5,6s Tilavuuspaino 1,2 kg/dm3 Ammoniumsulfaatti (AMS) / Envor Group Oy Jätevesistä strippaamalla talteen otettua typpeä Ravinteet (35% AMS): Kok-N 9% Liuk N 8,9 % (Ammoniumtyppi) S 10,2 % ph 7,1 Tilavuuspaino 1,2 kg/dm3 7 liisa.pesonen@luke.fi

Mikä rooli kierrätyslannoitteilla? Kierrätysravinteen eivät yksin voi korvata yleisesti käytössä olevia NPK lannoitteita. Paikkakohtaisessa täsmäsäädössä hyötynäkökohta muuttuu: => eri kasvupaikoissa tarvitaan ravinteita eri suhteissa => kuhunkin paikkaan tarvitaan yksilöllinen ravinnesekoitus => erilaiset kierrätysravinteet oivia ravinnelähteitä 8 liisa.pesonen@luke.fi

Kevään ja syksyn demonstraatioiden pellot vyöhykkeineen Hovi Pelto, Vihti ala 25 ha 16 vyöhykettä Kevät 2017 Somero, ala 5 ha 2 vyöhykettä Syksy 2017 Kuva: AgriSmart Kuva: 9 liisa.pesonen@luke.fi

Esimerkkejä paikkakohtaisista lannoite-/ravinneseoksista Vyöhyke Satotavoite Y3 Bio- Kali l/ha AMS l/ha Urea N N P K Hovi 2 6000* 522 385 111 250 150 17 59 26 S Hovi 5 4500 261 192 222 250 101 8 30 30 Vyöhyke Startti P Bio- Kali l/ha AMS l/ha HeVi3 GC N P K Somero 1 60 300 132 0 35 23 16 19 16 S Somero 2 30 200 262 20 40 32 10 19 32 * Syväjuurinen katekasvi 10 liisa.pesonen@luke.fi

Mahdollistava tekniikka - ISOBUS ISOBUS mahdollistaa useamman työkoneen kytkemisen yhdeksi automaatiokokonaisuudeksi Kaupalliseen ISOBUS traktori-kylvölannoitinyhdistelmään lisättiin toinen työkone ; kierrätyslannoitteiden annostelun vaatimat säädin ja kaksi pumppua säiliöineen ja varusteineen - Bio-Kalille - AMS:lle 11 liisa.pesonen@luke.fi

Demonstraatiossa käytetty ISOBUS-työkoneyhdistelmä 12 liisa.pesonen@luke.fi

Kalusto Junkkari M300 Plus 4 isobus-säädintä säiliöille (lannoite, siemen, 2 x katekasvi) Nesteen levitykseen soveltuvat vantaat EPEC & Luke isobus säädin + pumppu nestelannoitteen syötölle Epec 3724 Control Unit + Ohjelmistokehitystyökalut Happowa nesteslannoitteen suuttimet Valtra T163 + C3000 tehtäväohjain Suonentieto AgriSmart tehtävän suunnitteluohjelmisto Lannoitteet Finnamyl Bio-Kali Envor Group ammoniumsulfaatti liisa.pesonen@luke.fi

Tehtäväohjain Pumppu ja ISOBUS-säädin Kylvökoneen ISOBUS-säädin Nesteen jako vantaisiin Kylvö käytännössä Kylvövantaat nestesuuttimilla 14 liisa.pesonen@luke.fi

Täsmälannoituksessa riskin jakaminen jaettu typpilannoitus Hovi 15.6.2017 AMS:n paikkakohtainen annostelu lehtilannoksena kasvustoon kasvinsuojeluruiskulla Kuva: Jere Kaivosoja 15 liisa.pesonen@luke.fi

Huomioita 2017 (1/3) Nestemäiset kierrätyslannoitteet tukevat täsmäviljelyä Nestemäisten lannoitteiden annostelu helppo lisätä ISOBUSkonekonstruktioon, annostelu tarkkaa ph ja sulfaatti huomioitava hydrauliikkakomponenttien valinnassa Ei-allastettu Bio-Kali toimi parhaiten koneyhdistelmässä Nesteen oltava riittävän juoksevaa, ei sattumia 16 liisa.pesonen@luke.fi

Huomioita 2017 (2/3) Nestemäisten lannoitteiden varastointi hankalaa maatiloilla yli talven jäätymisriskin vuoksi Bio-Kaliastioissa myös käymistä kesävarastoinnin aikana Sesonkituote kevätkylvöihin? Kokeilussa koostumukseltaan erilaisia lannoite-eriä Bio-Kali ns. raaka ja allastettu» Allastetussa Kaliumpitoisuus pienempi 3,2 %, ph alhaisempi 4,5 (5,5), Liuk-N osuus pienempi Laadun vaihtelu ei suuri ongelma säätyville koneille, kunhan tiedossa, jotta koneiden käskytykseen voidaan tehdä tarvittavat muutokset säiliötä vaihdettaessa Logistiikan kannalta laatutieto oltava riittävän ajoissa 17 liisa.pesonen@luke.fi

Huomioita 2017 (3/3) AMS soveltui myös hyvin typen paikkakohtaiseen lisälannoitukseen lehtilannoitteena täsmäruiskulla 35% AMS, l Vettä, l 140 115 18 liisa.pesonen@luke.fi

CIRCWASTE kevätkylvö 2018 Toivon tila Salossa Ajankohta huhtikuun loppu toukokuun alku Ohra, ala 9,5 ha Kokeillaan mahdollisuuksien mukaan myös muita nestemäisiä kierrätysravinteita Lisäksi katekasvien käytön kokeilu Tapahtuma on yleisölle avoin 19 liisa.pesonen@luke.fi

Kiitos! Demoilijat Lukessa: Juha Backman Ville Jaakkola Jere Kaivosoja Raimo Linkolehto Ari Ronkainen Antti Suokannas Liisa Pesonen Kiitos myös: Lilja Farms Jussi Knaapi liisa.pesonen@luke.fi 20