ETURAUHASEN HYVÄNLAATUINEN LIIKAKASVU on syytä hoitaa ajoissa! Virtsaamisongelmien taustalla on usein eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Keskustele lääkärisi kanssa!
ETURAUHASEN HYVÄNLAATUINEN LIIKAKASVU (Hyperplasia prostatae) Professori - Olavi Lukkarinen -
Eturauhanen Eturauhanen on miesten sukupuolirauhanen, joka sijaitsee virtsarakon alapuolella peräsuolen edessä. Aikuisen miehen eturauhanen on noin luumun kokoinen, 20 grammaa painava elin. Se ympäröi osittain virtsaputkea, joka kuljettaa virtsan rakosta elimistön ulkopuolelle. Eturauhasen ainoa tunnettu tehtävä on tuottaa eritettä, joka on eräs siemennesteen aineosa. Suurentunut eturauhanen saattaa kuitenkin ahtauttaa virtsaputkea ja täten aiheuttaa virtsaamisoireita. Eturauhanen 3
Eturauhasen liikakasvu on yleistä. Eturauhanen alkaa kasvaa monilla miehillä jo 40 ikävuoden jälkeen. Eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun vaikuttavia syitä ei tarkalleen tiedetä, mutta iällä, miessukupuolihormonilla (testosteroni) ja perinnöllisillä seikoilla on merkitystä. Kivesten erittämä testosteroni muuttuu eturauhasessa 5-alfareduktaasientsyymien vaikutuksesta dihydrotestosteroniksi (DHT), jonka on todettu vaikuttavan eturauhasen koon kasvamiseen. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on eräs yleisimmistä miesten terveysongelmista. Eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua tavataan n. 45 %:lla 50 vuotta täyttäneistä miehistä. Liikasvu ei välttämättä aiheuta oireita kaikille. 20-vuotiaan miehen eturauhanen. On osoitettu, että eturauhasen koon suurentuessa akuutin virtsaummen ja leikkaushoidon todennäköisyys lisääntyvät. 4
Liikakasvun oireina virtsaamisvaikeudet Eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua sairastavan miehen oireita ovat virtsaamisen aloituksen vaikeutuminen, virtsasuihkun heikentyminen sekä yölliset virtsaamiset. Potilas joutuu usein odottelemaan ja ponnistelemaan saa- dakseen virtsan tulemaan. Virtsasuihku saattaa katkeilla ja se on heikko. Virtsa saattaa tulla tiputtelemalla ja kastella jopa kengän kärjet. Rakko ei tyhjene täysin, vaan sinne jää jäännösvirtsaa. Tämä vuorostaan lisää virtsaamisen tarvetta ja saattaa aiheuttaa alavatsajomotusta. Potilaalla saattaa esiintyä myös virtsapakkooiretta (urge), niin että hänelle tulee kova kiire löytää vessa, koska virtsantuloa on vaikea pidätellä. 60-vuotiaan miehen eturauhanen. Eturauhasen suurentuminen saattaa pahimmillaan painaa virtsaputken kiinni, mistä seuraa virtsantulon täydellinen estyminen, eli akuutti virtsaumpi. Virtsaumpeen liittyy yleensä voimakas kipu. Akuutti virtsaumpi hoidetaan ensisijaisesti katetroimalla rakko. Virtsaummen saaneista potilaista n. 80%:lle joudutaan tekemään eturauhasen höyläysleikkaus. Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttamat oireet: Kerääntymisoireet - Tiheä virtsaamistarve - Yövirtsaaminen - Virtsauspakko (urgency) - Pakkoinkontinenssi Tyhjennysoireet - Virtsantulon viipyminen - Heikentynyt virtsasuihku - Ponnistelun tarve virtsatessa - Virtsauksen keskeytyminen - Vajaan tyhjenemisen tunne - Virtsaumpi 5
Virtsaamisvaikeudet on syytä tutkia. Virtsaamiseen liittyvien oireiden syiden selvittämiseksi lääkäri tekee tutkimuksia, joilla selvitetään oireiden vaikeusaste ja haitat. Tutkimuksilla pyritään myös sulkemaan pois mahdollinen eturauhassyöpäepäily. Oirekyselylomake Oireiden kartoittamiseksi ja haitta-asteen määrittämiseksi potilas täyttää oirekyselylomakkeen, jonka perusteella voidaan määritellä onko eturauhasen liikakasvu merkittävää. Eturauhasen alkututkimuksiksi riittävät oireiden kartoitus, eturauhasen tunnustelu ja verikokeella mitattava prostataspesifisen antigeenin (PSA) mittaus. Nämä perustutkitutkimukset voidaan tehdä avoterveydenhuollossa ja niiden perusteella lääkäri voi joko jäädä seuraamaan potilasta, aloittaa lääkehoidon tai lähettää hänet urologian erikoislääkärin vastaanotolle. Urologi voi tehdä täydentäviä tutkimuksia, joiden perusteella hän arvioi tarkemmin lääkityksen tai leikkauksen tarvetta. Eturauhasen koon arviointi tunnustelemalla Koska eturauhanen sijaitsee lähellä peräsuolen seinämää, lääkäri voi tunnustella sen peräaukon kautta (tuseeraus). Tunnustelemalla voidaan arvioida eturauhasen kokoa, muotoa ja mahdollisia kyhmyjä sekä aristusta. Jos eturauhasessa todetaan kyhmy, se ei läheskään aina merkitse syöpää, mutta antaa aiheen urologian erikoislääkärin tekemiin lisätutkimuksiin. 6
Laboratoriokokeet: PSA Laboratoriokokeista tärkein on prostataspesifisen antigeenin, eli ns. PSA-pitoisuuden määritys. PSA:n ja eturauhasen koon ja iän välillä on osoitettu olevan riippuvuus, mikä mahdollistaa eturauhasen koon suhteellisen tarkan arvioinnin PSA-arvon perusteella. Virtsaamisoireisella potilaalla kokonais-psa yli 1,4 mikrog/l merkitsee hyvin todennäköisesti suurentunutta eturauhasta sekä suurempaa riskiä saada akuutti virtsaumpi tai joutua leikkaushoitoon. Jos kokonais-psa on välillä 3 10 mikrog/l, suositellaan mitattavaksi vapaan ja kokonais-psa:n suhde. Matala vapaan PSA:n suhteellinen osuus (< 10%) verrattuna kokonais-psa:han viittaa eturauhassyöpään. PSA on eturauhasen tuottama erite, joka tekee siemennesteen juoksevaksi. PSA:ta vuotaa pieniä määriä myös verenkiertoon, joten sen pitoisuus voidaan määrittää yksinkertaisesti verikokeella. PSA:n, eturauhasen koon ja iän välillä on osoitettu olevan riippuvuus. Muut mahdolliset tutkimukset Virtsan virtaustutkimuksella (flow-tutkimus) tutkitaan virtsasuihkun maksimivirtausta. Jos maksimivirtaama on alle 10 ml/s, on potilaalla hyvin todennäköisesti virtsaputken ahtauma. Residuaali eli jäännösvirtsamittauksella voidaan arvioida rakon tyhjentymistä. Mittaus tehdään ultraäänen avulla tai katetroinnilla. Jos jäännösvirtsaa jää yli 50 ml, on potilaalla 50 %:n varmuudella eturauhasen aiheuttama virtaustukos ja 30 %:n varmuudella pelkästään rakon toiminnanhäiriö. Virtsarakon tähystyksessä nähdään koko virtsaputki, eturauhasen aiheuttama tukos virtsaputkessa sekä virtsarakko. Virtsateiden ultraäänitutkimus antaa tietoa munuaisten tilasta, virtsarakosta ja eturauhasesta. Transrektaalisella eli peräsuolen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella saadaan tietoa eturauhasen koosta ja rakenteesta. Sen avulla voidaan tarvittaessa ottaa myös näytepalat. 7
Lääkehoito usein ensisijainen vaihtoehto. Vielä n. 10 vuotta sitten hyvänlaatuinen liikakasvu hoidettiin ainoastaan kirurgisesti joko virtsaputken kautta höyläämällä tai alavatsan kautta leikkaamalla. Nykyisin on saatavilla useita hyviä lääkkeitä suurentuneen eturauhasen hoitoon. Usein eturauhasen suurentumaa sairastaville potilaille valitaan ensimmäiseksi hoidoksi lääkehoito. Jos lääkehoito ei auta ja potilaan oireet pahentuvat, tulisi potilaan kanssa keskustella kirurgisesta hoidosta. Lieväoireisen potilaan kohdalla voidaan kokeilla myös pelkkää seurantaa. Lääke valitaan oireiden mukaan Suurin osa eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua sairastavista potilaista voidaan nykyisin hoitaa lääkkeillä. Hoito tähtää perussyyn eli liikakasvun hoitoon, oireiden helpottamiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Hoidon tarkoituksena on estää sairauden aiheuttamia komplikaatioita kuten virtsaumpia, tulehduksia, rakkokivien muodostumista, kirurgisia toimenpiteitä ja ylempien virtsateiden muutoksia. Potilaan oireet ratkaisevat sen, milloin lääkehoito tulisi aloittaa. Eturauhasen koko ja seerumin PSA-pitoisuus ohjaavat vuorostaan lääkkeen valinnassa. Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun lääkehoito voidaan ryhmitellä seuraavasti: 1. Eturauhasen kokoa pienentävät lääkkeet (ns. 5-alfa-reduktaasin estäjät) 2. Eturauhasen ja virtsarakon kaulan sileälihaskomponenttia rentouttavat lääkkeet (ns. alfa-salpaajat). Eturauhasen kokoa pienentävät lääkkeet Eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua hoitavat lääkkeet, dutasteridi (Avodart) ja finasteridi (Proscar, Gefina), vaikuttavat sairauden perus- 8
syyhyn eli eturauhasen liikakasvuun. Ne ovat niin sanottuja 5-alfa-reduktaasin estäjiä, joiden vaikutuksesta testosteronin muuttuminen eturauhasen kasvua aiheuttavaksi dihydrotestosteroniksi (DHT) estyy. 5-alfa-reduktaasin estäjien vaikutuksesta eturauhanen aluksi pienenee n. 20 30 %, jonka jälkeen nämä lääkkeet estävät eturauhasen kasvun. Dutasteridin ja finasteridin pitkäaikainen käyttö pienentää virtsaummen ja leikkaushoitoon joutumisen riskin puoleen. Dutasteridi ja finasteridi ovat hyvin siedettyjä ja niiden haittavaikutukset ovat vähäisiä. Nämä lääkkeet saattavat aiheuttaa joillekin seksuaalisten toimintojen heikentymistä, kuten sukupuolivietin (libido) alentumista, erektion heikentymistä ja siemenesteen määrän alentumista. Näitä haittavaikutuksia esiintyy vain n. 3-6 %:lla lääkettä saaneista potilaista ja ne vähenevät ajan myötä. Eturauhasen ja virtsarakon kaulan sileälihaskomponenttia rentouttavat lääkkeet Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttamia oireita voidaan hoitaa myös alfasalpaajalääkkeillä. Alfa1-reseptorien salpaajat laskevat rakon kaulan, eturauhasen ja eturauhaskapselin painetta ja parantavat tällä tavoin virtsan tuloa. Itse eturauhasen kokoon ne eivät vaikuta. Tällä hetkellä Suomessa on kaksi tämän ryhmän lääkkettä: tamsulosiini (Omnic, Expros, Tamsumin, Tamictor) ja alfutsosiini (Xatral). Tutkimuksissa on todettu, että alfa-salpaajat parantavat merkittävästi virtsavirtaamaa ja vähentävät jäännösvirtsan määrää. Alfasalpaajien etuna on nopea vaikutuksen alkaminen. Niiden ei ole osoitettu pienentävän virtsaummen tai leikkaushoidon riskiä. Myös alfa-salpaajat ovat hyvin siedettyjä. Haittavaikutuksina ne saattavat aiheuttaa verenpaineen laskua, huimausta, pyörrytystä, väsymystä, heikotusta, päänsärkyä ja flunssaoireita. Joillakin miehillä siemenneste purkautuu virtsarakkoon ja tulee sieltä pois virtsan mukana. 9
Yleistä tietoa leikkaushoidosta. Lähes joka toinen TULOSSA Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun kirurgisen hoidon tulokset ovat hyvät, vaikutus potilaan virtsavaivoihin tulee nopeasti ja potilaat ovat yleensä tyytyväisiä hoitotulokseen. Kirurginen hoito on hyvä hoitomuoto niille eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua sairastaville potilaille, joilla on hyvin vaikeita oireita liikakasvusta. Kirurgisesti hoidettujen potilaiden määrä on vähentynyt tehokkaiden lääkkeiden ansiosta. Eturauhasen höyläysleikkaus ja avoleikkaus Hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun aiheuttaman tukoksen tärkein hoitomuoto on edelleen eturauhasen höyläysleikkaus. Toimenpide on ollut tunnettu jo n. 50 vuoden ajan. Välineet ja tekniikka ovat parantuneet niin, että tänä päivänä toimenpide on nopea ja turvalli- PUTKI- REMONTTI yli 50 v. mies eturauhasesta. kärsii suurentuneesta 10
nen. Potilas pääsee kotiin yleensä jo leikkausta seuraavana päivänä. Toimenpide helpottaa nopeasti potilaan virtsaamisen tukosoireita. Tulokset ovat hyvät ja komplikaatiot harvinaisia. Yleisimpinä haittavaikutuksina ovat virtsan karkaaminen, verenvuoto, tulehdukset, virtsaputken arpeuma ja heikentynyt erektio. Kutakin esiintyy n. 1 5 %:lla potilaista. Höyläyksen jälkeen siemenneste purkautuu rakkoon n. 80 %:lla potilaista. Muita hoitomuotoja Erilaisia laserhoidon muotoja on kokeiltu eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa. Toimenpide tehdään virtsaputken kautta. Laservalolla tuhotaan eturauhaskudosta. Eturauhasen liikakasvun mikroaalto- ja termoterapiassa (TUMT) nostetaan virtsaputken kautta viedyllä katetrilla eturauhasen lämpötila yli 40 astetta, minkä seurauksena syntyy kudostuhoa. Rakonkaulan ja eturauhasen halkaisu Toimenpide tehdään virtsaputken kautta halkaisemalla sähköpiikillä sekä rakon kaula että eturauhanen. Tällä toimenpiteellä virtsaputki väljenee ja virtsantulo helpottuu. 11
Yhteenveto. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on eräs yleisimmistä miesten terveysongelmista. Liikakasvua esiintyy n. 45 %:lla yli 50-vuotiaista miehistä. Eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat ikä, normaali miessukupuolihormonin tuotanto ja perintötekijät. Testosteroni muuttuu eturauhasessa 5-alfareduktaasientsyymien vaikutuksesta dihydrotestosteroniksi (DHT), jonka on todettu vaikuttavan eturauhasen koon kasvamiseen. Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttamia yleisimpiä oireita ovat virtsaamisen aloituksen vaikeutuminen, virtsasuihkun heikentyminen sekä yölliset virtsaamiset. Eturauhasen suurentuminen saattaa pahimmillaan painaa virtsaputken kiinni, mistä seuraa virtsantulon täydellinen estyminen, eli akuutti virtsaumpi. Eturauhasen perustutkimuksia ovat oireiden kartoitus, eturauhasen tunnustelu peräaukon kautta ja seerumin prostataspesifisen antigeenin (PSA) mittaus. Perustutkimukset voidaan hyvin tehdä avoterveydenhuollossa yleislääkärin toimesta. Urologian erikoislääkäri voi tarvittaessa tehdä täydentäviä tutkimuksia. 12
Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitovaihtoehtoja ovat seuranta, lääkehoito ja kirurginen hoito. Lieväoireisen potilaan kohdalla voidaan jäädä seuraamaan oireiden kehittymistä (arvio 6 12 kuukauden välein). Eturauhasen kokoa pienentävät lääkkeet, eli ns. 5-alfa-reduktaasin estäjät, dutasteridi ja finasteridi hoitavat tehokkaasti oireita, minkä lisäksi ne myös pienentävät akuutin virtsaummen ja leikkaushoidon riskin puoleen. Virtsarakon ja virtsaputken lihaksia rentouttavat lääkkeet, eli ns. alfa-salpaajat, alfutsosiini ja tamsulosiini lievittävät oireita nopeasti, mutta eivät vaikuta eturauhasen kokoon ja taudin etenemiseen. Kirurgisista hoitomuodoista yleisin on ns. höyläysleikkaus, joka on nykyään nopea ja turvallinen toimenpide ja potilas pääsee kotiin jo yleensä leikkausta seuraavana päivänä. NÄMÄ ON NIITÄ MIESTEN JUTTUJA. 13
Viitteet. AUA Practice Guidelines Committee. AUA Guideline on Management of Benign Prostatic Hyperplasia (2003). Chapter 1: Diagnosis And Treatment Recommendations. J Urol 2003; 170: 530-547. Bhargava S, Canda AE, Chapple CR. A rational approach to benign prostatic hyperplasia evaluation: recent advances. Curr Opin Urol. 2004 Jan;14(1):1-6 Boyle P ym. A meta-analysis of trials of transurethral needle ablation for treating symptomatic benign prostatic hyperplasia. BJU Int. 2004 Jul;94(1):83-8. Bricanti A ym. Impact of holmium laser enucleation (HoLEP) versus trans-urehral resection (TURP) of the prostate on sexual function: Results of a prospective multicententric randomized trial. Int J Impot Res 2003;15, Suppl 6:MP-1-9. Debruyne F ym. Efficacy and safety of long-term treatment with the dual 5-alafa-reductase inhibitor dutasteride in men with symptomatic benign prostatic hyperplasia. Eur Urol 2004;46: 488-95. Desgrandchamps F. Who will benefit from combination therapy? The role of 5 alpha reductase inhibitors and alpha blockade: a reflection from MTOPS. Curr Opin Urol. 2004 Jan;14(1):17-20. Madersbacher S ym. The European Association of Urology (EAU) guidelines on assessment, therapy and follow-up of men with lower urinary tract symptoms (LUTS) Eur Urol 2004, 46(5): 547-54). Mc Connell JD ym. The long-term effect of doxazosin, finasteride, and combination therapy on the clinical progression of benign prostatic hyperplasia. NEJM 2003;349:2387-98. Roehrborn CG ym. Efficacy and safety of dutasteride in the four-year treatment of men with benign prostatic hyperplasia. Urology. 2004 Apr;63(4). Avodart valmisteyhteenveto. Omnic valmisteyhteenveto. Proscar valmisteyhteenveto. Xatral valmisteyhteenveto. 14
Lähes joka toinen yli 50 VIIDEN KYMPIN HUOLLOSSA v. mies kärsii eturauhasesta. suurentuneesta 15
GlaxoSmithKline Oy, PL 24, 02231 Espoo. Puh: 010 30 30 30, fax: 010 30 30 600. GSK-tuoteinfo puh: 010 30 30 100. www.gsk.fi 09/2005 2005-5322-1