Katevaihtoehdot marjanviljelyssä

Samankaltaiset tiedostot
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Hedelmän- ja marjanviljely

Harsot, kankaat ja katteet

Hajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat

Biohajoavien katemateriaalien kehittely marjan- ja vihannesviljelyyn

Marjanviljely elinkeinona

Marjanviljelyn edellytykset

Karjanlannan hyödyntäminen

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Antti Korpela, VTT Jukka Ahokas, HY Maataloustieteiden laitos

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus Airi Kulmala MTK

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Biohajoavat katteet vaihtoehtona rikkakasvien hallintaan

Novarbo luomulannoitteet

Mistä saisi luomutaimia?

Hamppu viljelykiertokasvina

Herukkaviljelmän perustaminen

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Rikinpuute AK

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Envor Group Hämeenlinna

Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 2. tapaaminen 27.2.

Ympäristökorvaus LHK. Tilusjärjestelyiden kautta max 5 ha. lohkoihin EI MUUTA. Lohkojen lisäys sitoumuksiin: Tilusjärjestelyiden kautta

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

SANEERAUSKASVIT 2016

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Kylvö suoraan vai suojaan?

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

RAUDANLUJAA KASVUA rönsyävä englanninraiheinä

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Slootsmid veitsimultain

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Karhunvadelman viljely

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Tukiuudistus MTK Pohjois-Savo

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Adare Co. Limerick Irlanti Puh Sähköposti: Verkkosivu:

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella. Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke Laitila/Kalanti

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Kuminan perustaminen suojakasviin

Valtioneuvoston asetus

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Kuminan perustaminen suojakasviin

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Transkriptio:

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katevaihtoehdot marjanviljelyssä Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 2. tapaaminen 27.2.

Miksi kate? Estää rikkakasvien kasvua Auttaa pitämään marjat puhtaana Vähentää veden haihtumista Vähentää maanpinnan kulumista Orgaaninen kate lisää humusta maahan Musta muovikate lämmittää maata Rivivälinurmi auttaa pitämään maan rakenteen hyvänä

Kate riviin vai riviväliin? Paras rikkatorjuntatulos saadaan, kun kate on sekä rivissä että rivivälissä Mansikka ja vadelma: rivissä muovi + rivivälissä nurmi yleinen Herukat: rivissä ei katetta + rivivälissä nurmi yleinen Pensasmustikka: rivissä katekangas + rivivälissä nurmi yleinen

Musta muovikate Yleisin katetyyppi Suomessa mansikkaviljelmillä, jonkin verran myös vadelmalla ja herukan pistokaslisäyksessä PE-muovia, UV-suojattu Saatavilla eri leveyksiä Voidaan levittää koneellisesti, myös mansikan istutukseen suoraan muovikatteeseen löytyy koneita Myös muita värivaihtoehtoja hieman erilaiset ominaisuudet (esim. valkoinen viivästyttää satoa mustaan muoviin verrattuna)

Kuva: Mirja Tiihonen Kuva: Marjo Marttinen

Kuva: Marjo Marttinen Kuva: Marjo Marttinen. Kuva: Marjo Marttinen

Kuva: Marjo Marttinen Kuva: Marjo Marttinen

Muovin edut ja haitat + Rikkakasvitorjunta + Aikaistaa satoa n. 5-7 päivää + Kasvusto pysyy ilmavana + Marjat pysyvät puhtaana + Haihtuminen vähenee + Ravinteiden huuhtoutuminen vähenee + Muovin alla hyvät olosuhteet ravinteiden otolle - Aikainen kasvuunlähtö voi altistaa hallavaurioille - Kasvusto ei uusiudu luontaisesti - Raivaus työlästä - Marjan laatu voi kärsiä muovin päällä (kuumuus, vesi) - Kosteissa oloissa voi estää liian veden haihtumisen maasta - Hankaloittaa rivivälileikkurin käyttöä - Korvakärsäkkäät ja punkit voivat lisääntyä

Biohajoava muovi Yleensä maissipohjaisia Hajoaa UV-säteilyn ja mikrobitoiminnan seurauksena Yksivuotisia vaihtoehtoja enemmän, mutta myös monivuotisia on Koneellinen levittäminen onnistuu, mutta repeilee helpommin kuin tavallinen muovi Musta, musta/valkoinen, valkoinen Hieman kalliimpaa kuin tavallinen muovi, yv n. 0,13 e/m²; mv n. 0,36 e/m² Hyväksytty luomutuotantoon

Biohajoava muovi tuotenimiä mm. BioAgri, Valota, Bioska. Paperikatteita kehitteillä Stora Ensolla ja Walkilla. Eivät oikein hyvin sovellu mansikkamuovin levityslaitteilla levitettäväksi. Kokeiltu lähinnä vihanneksilla.

Kuva: Mirja Tiihonen Kuva: biobagworld.com

Katekangas (mansikkakangas, Mypex) Muovisuikaleista kudottu kangas Läpäisee veden ja hengittää Kestää käytössä useita vuosia Kallista, käytetään pääasiassa pitkän kierron kasveilla kuten pensasmustikka ja omena, mutta myös luomumansikalla Saatavana nyt myös biohajoavana (kestää n. 5 vuotta)

Kuva: Marjo Marttinen

Olki Yleisin orgaaninen katemateriaali Vehnän olkea pidetään parhaana (Norja/Tanska) Levitys onnistuu koneellisesti Euroopasta löytyy myös koneita, jotka silppuavat oljen riviväliin Voi käyttää joko rivivälissä tai myös rivin katteena Myös yhdistäminen biohajoavan kalvon kanssa on mahdollista

Oljen hyvät ja huonot puolet + Myöhästyttää satoa + Pitää marjat puhtaana + Hajoaa 100 % maassa, lisää orgaanista ainesta + Kuiva kate, sadevesi ei jää marjan alle - Myöhästyttää satoa - Rikkakasvien siemenet ja itämiskykyiset jyvät - Hajoaa melko nopeasti, syö typpeä hajotessaan - Myyrät viihtyvät

Kuva: Marjo Marttinen

Lehtipuuhake Lehtipuuhaketta pidetään parempana kuin havupuuhaketta Tarvitaan melko paksu kerros, jotta hillitsee rikkakasveja Syö typpeä, voi rajoittaa kasvua Lisää orgaanista ainesta maahan Soveltuu parhaiten pensasmarjoille

Muut orgaaniset materiaalit Tattarinkuori: sisältää runsaasti typpeä, saattaa kasvaa itse rikkakasviksi Vihermassa: sisältää runsaasti typpeä, pysyy märkänä, hajoaa nopeasti, hyvä mikrobitoiminnalle Ruokohelpirouhe kokeilussa LuomuKS-hankkeessa Paperi kaupallinen kehitystyö kesken Pellavaneuloshuopa ei toiminut Hamppupäistäre?

Luomumansikantaimien tuotantokokeilu Niemijärven tilalla. Kokeilussa emotaimimaalla erilaisia katteita Tattarinkuoren joukossa oli runsaasti itämiskykyisiä siemeniä -> Tattarista tuli itsestään rikkakasvi.

Luomumansikantaimien tuotantokokeilu Niemijärven tilalla. Kokeilussa emotaimimaalla erilaisia katteita Ruokohelpirouhe muodosti sateisena kesänä paksun katteen, joka piti rikkoja kurissa.

Rivivälinurmi Vaadittavat ominaisuudet: Matalakasvuista nopeasti itävää Peittävää ei rönsyävää Esimerkkejä riväliin sopivista kasveista: Niittynurmikka kestää tallaamista puna-, puisto- ja jäykkänata sietävät kuivuutta ja kestävät leikkaamista, hillittykasvuisia raiheinä itää nopeasti ja suojaa hitaammin itäviä siemeniä Käyttömäärä 2 2,5 kg / 100 m² Nurmiseokset, Berner Nurmikon kestoseos, Hankkija Kestoseos 2,5 kg niittynurmikka, % 20 punanata, % 70 monivuotinen raiheinä, % 10

Matalakasvuisen, ei rönsymäisen nurmen kylväminen ennen muovin rei ittämistä. Kuva: Marjo Marttinen.

Katteet ja ympäristökorvaus Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla: Monivuotisten kasvien maanpinta on katettava rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruoko- tai ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla tai muulla orgaanisella materiaalilla, katepaperilla tai leikattavalla nurmikatteella. Rivivälit on katettava joko riviväleihin perustettavalla leikattavalla nurmikatteella tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella katteella. Lohkosta voi kattaa vain rivin tai rivivälin tai lohkon voi kattaa kokonaan.

Kate on säilytettävä sadonkorjuuseen asti ja monivuotisilla kasveilla kasvin kaikki viljelyvuodet. Leikattava nurmikate on perustettava ensimmäisenä sitoumusvuonna ja sen on peitettävä maanpinta viimeistään toisena sitoumusvuonna. Katetun rivin tai rivivälin katemateriaalin on peitettävä katettavan maan pinnasta 90 %. Leikattava nurmikate on pidettävä lyhyenä leikkaamalla se kasvukauden aikana riittävän usein.