MIKKELI-FOORUMI Tuloksia ja kehityspolkuja Tilannekatsaus 9.12.2009
Mikkeli-foorumien idea Mikkeli-foorumit ovat osa kansalaiskuntaa Virallinen päätöksenteko tarvitsee tuekseen neutraalia keskustelua. Epävirallisuus vapauttaa keskustelun ja keskustelijat avoimeen kehittämiseen. Pyritään parempaan ja laajempaan viestintään kehittämistä tukeva puhunta. Tavoitteena kaikkia osapuolia vahvistava ymmärrys toisista osapuolista ja omasta roolista. Foorumitoiminnan periaatteita Kommunikaatio panostetaan kommunikaatioon, vuorovaikutukseen ja keskusteluun Avoimuus toiminta on helposti lähestyttävää, asiat näkyvillä Läpinäkyvyys dokumentoidaan hyvin ja selkeästi; kansalaiset näkevät missä ja miten teeman käsittely etenee Vuorovaikutteisuus foorumissa annetaan osallistumisen mahdollisuus ja kannustetaan keskusteluun Rakentavuus vältetään riitoja ja riitelyä, korostetaan näkökulmia mielipiteiden sijaan Demokraattisuus tilaisuudet ja valmistelu on avointa kaikille kansalaisille Verkon käyttö minunmikkeli.fi-verkkosivu on alusta tiedon siirrolle ja keskustelulle Kumppanuus foorumin avulla haetaan uusia ja erilaisia kumppanuuksia
Tähänastiset foorumit Käyttäjätorit (kevät 2009) pohjustivat uutta toimintamallia. Mikkeli-foorumit I Senioreiden Mikkeli (6/2009) II Omaishoito (10/2009) III Maaseutukaupunki-Mikkeli (12/2009) IV Nuorten ja lasten Mikkeli (2-3/2009) Lisäksi vielä yksityiskohtaisempaan teemaan keskittyvät osallistavat foorumit (mm. kulttuuriperintöfoorumi)
Mikkeli-foorumien avulla luodaan Kansalaisyhteiskuntaa Mikkelin paikat kansalaiskeskustelulle (Mikkeli-foorumit, www.minunmikkelini.fi) Keskustelun ylläpito Avoimuus Tiedonvälitys Käyttäjät (asukkaat, työntekijät ja vierailjat) Mikkeli Osaamisyhteiskuntana (ns. Quadruple Helix) Mikkelin kaupunki Tutkimus ja koulutus Paikallinen osaaminen Yritykset Palvelut, tuotteet ja ympäristöt Yritykset ja palvelujen tuottajat (asukkaat, työntekijät ja vieraat) Mikkeli Kansalaisyhteiskuntana (ns. Penta Helix) Arki ja käytännöt Asuminen ja työnteko Aloitteet Parannukset ja muutokset Paikallistalouden vahvistaminen
Mikkeli-foorumin prosessi aloitteesta itseorganisoitumiseen Foorumissa asiaa esitellään monipuolisesti eri näkökulmista. Osallistuva työskentelytapa. 3 4 Foorumissa käyty keskustelu ja ryhmätyöt dokumentoidaan ja laitetaan verkkoon Foorumin valmistelussa hyödynnetään osaamisverkostoa 2 5 Foorumin tulosten käytäntöön viennissä hyödynnetään osaamisverkostoa Foorumin teeman taustalla oleva arkinen ongelma 1 6 Kansalaisyhteiskunnan itseorganisoituvat toimintatavat
Mikkeli-foorumin prosessi aloitteesta itseorganisoitumiseen 1. ALOITE Tunnistetaan tarve, havaitaan puute, huomataan ongelma ja tehdään aloite. 2. VALMISTELU Teema nostetaan esille ja valitaan foorumin aiheeksi. Valitaan foorumille vastuullinen valmistelija. 3. FOORUMIKÄSITTELY Avataan teema alustuksella, teatterin ja kulttuurin avulla avulla tunteet peliin, paneelissa keskustellaan, osallistutaan ja yhteiskehitellään, dokumentoidaan, kysytään palautetta ja uusia foorumiteemoja. 4. TIEDON LEVITTÄMINEN Foorumikeskustelujen ja ryhmätöiden tulokset jaetaan verkon välityksellä. 5. JATKOTYÖSTÄMINEN Jatketaan yhteiskehittelyä kumppanien kesken, yritetään ymmärtää, nähdään eri näkökulmat ja eri roolit, tunnistetaan toteutuskelpoiset ideat, etsitään kustannustehokkaita ja itselähtöisiä ratkaisuja, haetaan vastuullisia osapuolia (=kuka ottaa kopin). 6. KÄYTÄNTÖÖN VIENTI Kokeillaan, opitaan ja otetaan käyttöön
Tuloksia vuoden 2009 foorumeista Ensimmäisessä foorumissa (teema: seniorit) esitettiin kysymys, miten kylien uimarannoilla olevia laitureita ylläpidetään. Foorumin jälkeen asia vietiin valmisteluun, ja päädyttiin malliin, jossa kyläyhdistykset vastaavat uimarantojen ylläpidosta. Toisen foorumin foorumin (teema: omaishoito) jälkeen Kokoomus järjesti omaishoidon teemaillan, jossa käsiteltiin omaishoitajien tilannetta ja kehittämisasioita. Omaishoitoon ja omaishoitajien tilanteen kehittämiseen kytkeytyvää järjestökenttää tehtiin foorumissa näkyväksi. Mikkelin kaupungin talousarvioon tehtiin 12 omaishoitajan määrärahan lisäys. Lisäys on merkittävä kun otetaan huomioon se että monissa kunnissa omaishoitajien määrärahoja on leikattu. Kolmannen foorumin (teema: maaseutukaupunki Mikkeli) on käynnistynyt keskustelu paikallistaloudesta miten paikallisesti omalla toiminnalla ja myös ekologisesti voidaan vahvistaa alueen omia vahvuuksia ja omia palveluelinkeinoja. Aloina ovat energiatuotanto (mm. energiapaju), lähiruoka (mm. alueen oma elintarviketuotanto) ja lähikulttuuri (mm. alueen omat tapahtumat).
Kritiikki on osa foorumin kehittämistä Kritiikkiä pitää kuunnella. Maaseutukaupunki Mikkeli -foorumi sai varsin paljon kriittistä palautetta maaseudun romantisoimisesta. Koettiin ettei keskusteltu riittävästi siitä mikä on maaseudun tulevaisuus, ja mikä on maaseutukaupunki Mikkelin tulevaisuus. Kunnan rooli muuttuu miten muiden roolia vahvistetaan? Mitkä ovat tulevaisuuden menestyksen avaimia tilanteessa, jossa kunnan rooli väistämättä muuttuu? Miten tuetaan omaehtoisuutta, itselähtöistä yhteisöjen ja yhteistyön rakentumista? Mikkeli-foorumin roolina keskustelun avaaja ja ajatusten herättäjä. Mikkeli-foorumit ovat osoittaneet, että tilaisuuden onnistumisen mittarina ei voi olla ratkaisujen aikaansaaminen vaan vallitsevan ymmärryksen näkyväksi tekeminen. Maaseutukaupunki Mikkelistä kirvonnutta keskustelua on ohjattu mm. Minun Mikkeliini.fi sivustolle. Käsitteellisen ymmärryksen ja tutkimustiedon merkitys. Mikkelissä toimivan Ruralia-instituutilla on tärkeä rooli käsitteellistää ymmärrystä ja tuoda tutkimustietoa käytäntöön. Tällä tavalla voidaan osoittaa konkreettista tarvetta yhteistyölle ja tehdä instituutin perustehtävää aluevaikuttavuuden osalta käsinkoskeltavaksi.
Foorumit ovat osa tulevaisuuden kansalaisyhteiskuntaa Foorumit vahvistavat keskustelukulttuuria. Yhteistä ymmärrystä ja kykyä käydä vuoropuhelua, rakentavasti ja ilman päätöksenteon taakkaa on saatu aikaan. Mitä teemalle tapahtuu foorumin jälkeen? Käytäntöön vientiä tulee selkeyttää, samoin varmistaa asioiden jatkon seuraaminen. Mitä foorumeiden jälkeen tapahtuu? Osa asioista tapahtuu piilossa, kahvipöytäkeskusteluissa ja niiden tuloksena. Osa näkyvämmin ja näyttävämmin. Miten näitä kehityskulkuja ja polkuja voidaan tehdä näkyviksi? Näkyväksi tekeminen on välttämätöntä jotta ihmisten kiinnostus foorumitoimintaan säilyy ja vahvistuu. Tätä tullaan vahvistamaan myös kolmannen foorumin osalta. Foorumit aktivoivat kuntalaisia. Mikkeli-foorumitoiminta on poikinut myös muita kuntalaisten osallisuuden foorumeita. Tällainen tullaan järjestämään muun muassa kulttuuriperintöohjelmaan liittyen. Foorumit ovat osa kansalaisyhteiskunnan oppimisprosessia. Mikä on Mikkeli-foorumien rooli? Tätä keskustelua käydään jokaisen foorumin yhteydessä, ja myös foorumien jälkeen ja ennen niitä. Mikkeli-foorumit ovat osa kansalaisyhteiskunta Mikkelin toimintamallia. Se, millaiseksi foorumien rooli ja tehtävät muotoutuvat, selviää seuraavien foorumien aikana. Tahtotila on kuitenkin selvä: Mikkeli-foorumien toiminta jatkuu!
Foorumikävijän palautetta (2.12.09) Foorumin parasta antia oli minusta ryhmätyöt ja paneeli. Paneelissa olisi voinut antaa jopa enemmän tilaa yleisökysymyksille ja kommenteille ja vastaavasti vähentää juontajan kommentteja, koska keskusteluaktiivisuutta oli varsin kiitettävästi. Erityisesti jäin pohtimaan kaupunkikeskustan ja kylien välisen yhteistyön kehittämistä ja toisaalta kylien välisen yhteistyön kehittämistä. Mikä tässä on kenenkin rooli? (Esim. lähiruoka - miten tuottajat voivat edistää asiaa, miten kaupunki voi omissa keittiöissään edistää sitä kilpailulainsäädännön tarjoamien mahdollisuuksien rohkeamman soveltamisen kautta, entä itse kuluttajana?) Miten saadaan synnytettyä yhdessä tekemisen kulttuuri? (Vai onko täällä jo sellainen - en tunne vielä paikkakuntaa kuin vaillinaisesti.) Ja miten oikeasti turvataan ne lähipalvelut, joustava julkinen liikenne jne. Ruotsissa ymmärtääkseni on hyviä kokemuksia joustavista kutsuliikennejärjestelmistä, mutta jostain syystä ne eivät ole samassa mittakaavassa rantautuneet Suomeen. Pidän tärkeänä Mikkeli-foorumin vaikuttavuutta. Silti suhtaudun jotenkin empivästi kysymykseen, pitäisikö Mikkeli-foorumi kytkeä tiiviimmin päätöksentekoon. Jotenkin itse näen foorumit vapaan keskustelun ja ideoimisen areenoina, joissa syntyy uusia ajatuksia tai uudenlaisia yhteistyökuvioita erilaisten asioiden edistämiseen. Joku idea voi edetä virkamiesten kautta valmisteluun, joku kuntalaisaloitteeksi, joku muuhun yhteistyöhön eri tahojen kesken. Ideoiden hankkeistaminen voisi tosiaan olla mielenkiintoista ja luontevaa jatkokehitystä. Miten kaupunki tällä hetkellä tukee ja rohkaisee hanketoimintaa? Onko esimerkiksi olemassa jokin hankerahapotti, joka jaetaan järjestöille tai muille toimijoille parhaiden kehittämisideoiden edistämiseen? Voisiko olla joku avoin "kilpailu" vuosittain? (Aiemmista kotikunnistani mulle on tullut sellainen fiilis, että kunta tukee joitain hankkeita ja toisia ei ja yleisesti on vähän epäselvää, miksi jotain tuetaan ja jotain ei.) Suhtaudun vähän skeptisesti Mikkeli-foorumin merkitykseen käyttäjälähtöisessä palvelujen kehittämisessä. Minusta käyttäjälähtöinen kehittäminen pitäisi sitoa paljon tiiviimmin palveluprosesseihin. Ja nimenomaan niin, että se olisi jatkuva toimintatapa, eikä jokin muutostilanteessa esiin nouseva juttu. Jos esimerkiksi kehitysvammaisten asumisyksikössä on omaistenraati, joka kokoontuu säännöllisesti ja toisaalta siinä rinnalla asukkaiden omia yhteisökokouksia/foorumeita, niin näistä uskoisin saatavan ideoita ja palautetta palvelujen kehittämiseen. Onko olemassa eri palveluille palvelunkäyttäjäpaneeleita tms. eli joukko kyseistä palvelua käyttäviä ihmisiä, jotka esim. säännöllisesti antaisivat palautetta ja vastaisivat tiettyihin kysymyksiin omasta näkökulmastaan? Sähköisesti tämmöinen ei olisi edes vaikeaa toteuttaa, mutta se tietysti karsii osan mahdollisista vastaajista pois... Summa summarum: Mikkeli-foorumit ovat minusta todella hieno idea! En ole vastaavaan aiemmissa kotikunnissani törmännyt. Hyvin todennäköisesti osallistun myös seuraaviin foorumeihin elleivät työt vie minua sitä ennen pois Mikkelistä. :-)