K j j E j L j p p M j p j j p V j p j p j J p p j j " j j j ilp ailutta isen a ulkisten hankintoj en sääntelyn erkitys on kasvanut uroop an unionissa vallitsevan a ns. issab onin strateg ian elvyttä isen yö tä ed elleen voi istuneen kilp ailukykyä a taloud ellista kasvua ainottavan olitiikan seurauksena. yö s ulkisen hallinnon alvelut a ärj estel ät on sääd ettävä kokonaisuud en eli aksi aalisen kilp ailukyvyn alvelukseen. altion osalta uutosta on kuvattu siirty- änä hyvinvointivaltiosta kilp ailuyhteiskuntaan a kuntien osalta alveluj a tuottavasta a kehittävästä kunnasta kohti alveluj a kilp ailuttavaa a valvovaa kuntaa. a vaikka ed elleen on laaj asti kunnan itsensä äätettävissä iten se alvelunsa ärj estää, yhteiskunnallinen keskustelu a eräänlainen vertaisp aine" tuntuu suuntaavan toi intoj a ulkoista isen a erilaisten ulkisen a yksityisen sektorin yhteishankkeid en suuntaan. Lain ypäristönsuojelupäivät 4.-5.1 0.2 0 0 5 M aija H ak anen, K untaliitto Kilpailuttainen ja julkiset hankinnat K ilp ailutta inen on j oko isoa kilp ailutta isp olitiikkaa eli kunnan linj auksia siitä itä tehd ään itse j a itä ostetaan ulkoa tai p ientä j ulkisen hankinnan suoritta ista. J ulkisilla hankinnoilla p uolestaan tarkoitetaan tavaroid en j a p alveluid en osta ista, vuokraa ista tai siihen rinnastettavaa toi intaa sekä urakalla teettä istä silloin, kun j ulkisyhteisö tekee hankinnan o an org anisaationsa ulkop uolelta. K ilp ailutta inen j a j ulkiset hankinnat ovat niin yhteiskuntap oliittisesti kuin taloud ellisestikin erkittävä kysy ys. J ulkinen hallinto käyttää noin 1 5 % B K T : sta eli noin 20 ilj ard ia euroa hankintoihin. M elkein kol e nelj ännestä tästä uod ostuu kuntien, kuntayhty ien j a uid en kunnallisten org anisaatioid en hankinnoista. Y p äristö nsuoj elun osalta on erikseen tod ettava, että virano aisp äätö ksiä tehd ään virkavastuulla eikä niitä void a antaa yksityisen hoid ettavaksi, hoitaa yhd essä toisen kunnan kanssa yksityisoikeud ellisessa uod ossa tai kilp ailuttaa. P äätö sten val istelua void aan hankkia ulkop uolisilta, utta kunnan virano aiselle kuuluvaa toi ivaltaa virano aisten on käytettävä itse. M arkkinaehtoistu isen j a j op a p akkokilp ailutta isen tunkeutu inen j ulkiseen hallintoon saattaa kuitenkin j ohtaa esi erkiksi y p äristö nsuoj elun tarkoituksen j a tarkoituksen ukaisuud en kannalta outoihinkin p ohd intoihin. M itkä ovat kunnan y p äristö nsuoj eluvirano aisen virano aistehtäviä? L aissa kuntien y - p äristö nsuoj eluhallinnosta ääritellään kunnan y p äristö nsuoj eluvirano aisen tehtävät 1. M utta j os virano aistehtävän luonteeseen kuuluu käyttää j ulkista valtaa eli toi ivaltaa tehd ä kuntalaisten, toi innanharj oittaj ien, org anisaatioid en j ne. oikeuksia, etuj a tai velvollisuuksia koskevia sitovia p äätö ksiä, itkä kunnan y p äristö nsuoj eluvirano aisen tehtävistä itse asiassa ovat virano aistehtäviä, j oita ei void a/ täyd y kilp ailuttaa? V irano aistehtävien hallinnollinen val istelu, esittely j a p äätö ksenteko on suoritettava kunnan o assa org anisaatiossa tai kuntalain ukaisena kuntayhteistyö nä, j otta virkavastuu-, j ulkisuus- j a oikeusturvanäkö kohd at void aan ottaa asian ukaisesti huo ioon. t a y h t e i s t y ö j a j k i s e t h a n k i n n a t M p j p R j Kun ul yö s lisääntynyt kuntayhteistyö alveluid en tuotta isessa on nostanut kilp ailutta is- a hankintakysy- ykset innalle. aj anveto illoin kyseessä on kuntalain ukainen sop i usyhteistyö kuntien kesken 2 a 1 K un n a n y p ä ris tön s uo j e l uv ira n o a is e n te h tä v ä n ä o n y p ä ris tön s uo j e l un v a l v o is e k s i j a e d is tä is e k s i k un n a s s a : 1 ) h l e h s e n h o e v s l a s a s e n n o j a l l a s ä ä d e ä ä h v ; 2 ) h l e h o a l o s a l a n y p ä s j e l s n l j a k e h e s ; 3 ) h l e h y p ä a n s e n n a s s e k ä s e n l v s e l v k s j a s ; 4 ) o s a l l k n a s s a v a n y p ä s j e l k o s k e v a n o h j a s e n j a n e o n n a n j ä e s e e n ; 5 ) a n a l a j a s e k ä h d ä e s k s j a a l o y p ä s j e l l v a s l e v n o a l e ; ( 4 0 0 0 / 1 0 5 ) 6 ) h l e h o a l o s a l a n y p ä s j e l k o s k e v a s d o e s, v a l s e s j a k o s e s k n a s s a ; 7 ) e d ä k n a n y h e n v n o a n j a y h e n k a n s s a y p ä s j e l s s s a s e k ä 8 ) s a s l e j o h s ä ä n n l ä ä ä h v ä K l a a y h j a o v a uo tia id tta ik i is ta i ty is tä ta i rä ty is tä te tä is tä uo tia ta ta ris tön uo un uun itte us ta ittä is tä uo tia ris tön til ura ta iih iitty is tä ity is tä tutk i uk is ta is tua un ta rv itta ris tön uo ua uk uv rj tä is ta us un to te ity iä itte ita ris tön uo uun iitty is tä io is ta uil ira is il.2.2 uo tia ta ta ris tön uo ua ta tie tta is ta is tuk ta ul utuk ta un is tä un te is ty ötä uid ira is te te is öj ris tön uo ua ia uo ritta uut il to öl rä ty t te tä t. 2 un ta in uk is ia te is to i in ta uo to t:
2 illoin kilp ailutettava ostop alvelu ei aina ole selvää j a ratkaisuj a on kiihtyvään tahtiin etsitty arkkinaoikeud esta. E si erkiksi ns. in-house -eli sid osyrityksiltä ( esi erkiksi j äteyhtiö ) hankitut p alvelut saattavat uod ostua ong el aksi eräid en E uroop an yhteisö n tuo ioistui en p äätö sten p erusteella. V ähintäänkin aj attelutap aa j a sana uotoiluj a on tarp een selkiyttää siten, että kunta ei " osta" p alveluita kuntayhty ältä, toiselta kunnalta tai kuntien o ista ilta yhtiö iltä, vaan tuottaa niitä yhteistyö ssä uid en kuntien kanssa sop i usp erusteisesti. T oisaalta sop i usp erustaisessa kuntayhteistyö ssäkin hankintalainsääd äntö voi tulla sovellettavaksi, j os kysy ys on hankintad irektiivin tarkoitta asta hankinnasta. E Y -tuo ioistui en oikeuskäytännö ssä ( T ec kal C -1 0 7 / 9 8 ) on katsottu unionin hankintalainsääd ännö n tulevan sovellettavaksi silloin, kun hankintavirano ainen aikoo tehd ä siitä uod ollisesti erillisen j a p äätö ksenteon kannalta itsenäisen yksikö n kanssa rahallista vastiketta vastaan kirj allisen sop i uksen, j onka kohteena on tavaroid en hankinta, riip - p u atta siitä, onko tä ä itsenäinen yksikkö itse hankintavirano ainen. K oti aisessa oikeuskäytännö ssä ( K H O 20 0 4: 1 0 2) kuntalain 7 6 : ään p erustuva kuntien välinen sop i us sairaankulj etusp alvelun hankki isesta on katsottu hankintalain tarkoitta aksi hankinnaksi. K untalain 7 6 : n p erusteella tehty kuntien välinen sop i usj ärj estely voi siis olla j oko hankintalain tarkoitta a hankinta tai sen ulkop uolelle j äävä yhteistoi intaj ärj estely. Y hteistoi innan j a hankinnan raj aa täs entävä oikeuskäytäntö on toistaiseksi sup p eaa. H arkittaessa sop i usj ärj estelyn luonnetta oikeuskäytännö ssä ( K H O 20 0 4: 1 0 2) on kuitenkin kiinnitetty huo iota erityisesti sop i uksen taloud elliseen luonteeseen j a yhteistyö n hallinnon j ärj estä iseen. H ankintasop i ukseen viittaavana p iirteenä on oikeuskäytännö ssä p id etty taloud ellisen riskin tai voiton ahd ollisuus j a niid en kohd istu inen yksip uolisesti p alvelun tuottaj aan. K untien välisen kustannusvastuun j akautu inen osap uolten kesken il an riskin tai voiton kohd ista ista yksittäiseen tai yksittäisiin osap uoliin näyttäisi olevan yhteistoi intaj ärj estelylle tyyp illinen p iirre. H ankintasop i us on yleensä kertaluoteinen sop i us p alvelun tai tavaran osta isesta tai vuokraa isesta. Y hteistyö j ärj estelyn tavoitteena on yleensä p itkäkestoise p i j ärj estely, j ossa ole at osap uolet sitoutuvat toi i aan yhteisen tavoitteen saavutta iseksi. Y hteistoi innan hallintoa j a valvontaa varten p erustettu toi ielin tai uu yhteistyö elin viittaa uuhun kuin hankintaan. P elkkä yhteistyö eli en ole assaolo ei välttä ättä kuitenkaan sulj e j ärj estelyä hankintalain sovelta isen ulkop uolelle. H allinnon j ärj estä isellä voi kuitenkin olla erkitystä harkittaessa j ärj estelyn luonnetta kokonaisuutena. Y hteisen toi ieli en p erusta inen kuntalain 7 7 : n ukaisesti ei välttä ättä sellaisenaan sulj e sop i- usj ärj estelyä hankintalain sovelta isen ulkop uolelle. H ankintalainsääd äntö ä sovelletaan yö s hankintayksikö id en välisiin hankintoihin. Y ksiselitteisesti kilp ailutta isvelvollisuud en ulkop uolelle oikeuskäytännö n p erusteella j äävät vain hankinnat sellaiselta erilliseltä oikeushenkilö ltä, j oita kunta valvoo sa alla tavalla kuin o ia toi ip aikkoj aan j a j otka harj oittavat p ääosaa toi innastaan sen o ista ien virano aisten kanssa. K unta saa tehd ä hankinnan kilp ailutta atta o alta o ista altaan osakeyhtiö ltä, ikäli tä ä yhtiö ei käy erkittävässä äärin kaup p aa uid en kuin o istaj akunnan tai -kuntien kanssa. J os 1 ) K un ta h o ita a te h tä v ä ä y h d e n ta i us e a a n uun k un n a n p uo l e s ta ( K un ta l a in 7 6 ). T ä s tä y h te is to i in n a n uo - d o s ta o n p e rin te is e s ti k ä y te tty n i ity s tä s o p i uk s e n v a ra in e n y h te is to i in ta ta i s o p i us y h te is ty ö. S o p i us v o i k o s k e a e s i e rk ik s i y h te is e n v ira n p e rus ta is ta ( j o l l o in y h d e n k un n a n v ira n h a l tij a h o ita a to is e n k un n a n l a is s a s ä ä d e tty ä te h tä - v ä ä v irk a v a s tuul l a ) j a s iitä a ih e utuv ie n k us ta n n us te n j a k a is ta, v ira n o a is te h tä v ie n h o ita is ta to is e n k un n a n p uo l e s - ta ta i y h te is e n to i ie l i e n a s e tta is ta ( K un ta l a in 7 7 ). K un j o k in k un ta h o ita a s o p i uk s e e n p e rus tue n y h d e n ta i us e a a n k un n a n p uo l e s ta j o n k in v ira n o a is te h tä v ä n, k un n a t v o iv a t s o p ia, e ttä uut s o p i us k un n a t v a l its e v a t o s a n j ä s e n is tä te h tä v is tä v a s ta a v a a n e. k un n a n to i ie l i e e n. Y h te in e n to i ie l in o n n i e s tä ä n h uo l i a tta k uite n k in y h d e n s o p i us k un n a n ( n s. is ä n tä k un n a n ) v a l tuus to n j a h a l l ituk s e n a l a in e n to i ie l in. M y ös y h te is l a uta k un n a n h a l l in n o n a l a a n k uul uv a t v ira t o v a t y h d e n s o p i us k un n a n v irk o j a j a n iid e n h a l tij a t o v a t tuo n k un n a n v ira n h a l tij o ita. 2 ) K n a p e v a k y h ä n ( K l a 7 8 ) K y h ä n p ä ä s e n o s j a l ä ä ä n k n v a l j e n h y v ä k s y ä l l ä p e s o p s e l l a P ä ä v a l l a n s e s s ä k y h ä l l e y k s e n k l p k y h ä n l a a n k s a a s s a p ä ä v a l l a s a n j a v o v a a a s a n k y h ä ä n v a l e n y h ä k o k o e d j n e n l h e n k e n k a K y h ä l l ä e e o l l a j o k o y h ä k o k o y l p ä ä v a l a k ä y v ä l K n a n v e l v o l l e s k k y h ä ä n j o l l a k l a l l a j a ä ä l l ä a l e l l a s ä ä d e ä n e s e e n un t rus ta t un ta ty un ta in. un ta ty tök te ta to i ie i is tä rä tä un tie tuus to rus i uk. tös iirty un ta ty ittä in un ta uo uu un ta ty to i ia uul uv is io is tös ta i ik utta ia un ta ty ittuj ty - us us ta ie ta i uid uo tta us il öid utta. un ta ty tul ty us ta i uu in tä tös ta ttä to i ie in. un is uud ta uul ua un ta ty in to i ia rä ty ue tä rik.
3 p K j j yhtiö n liikevaihd osta yli 20 rosenttia uod ostuu kaup asta uid en kuin o istaj ien kanssa, hankinta o alta osakeyhtiö ltäkin on kilp ailutettava. unta voi tehd ä hankinnan kilp ailutta atta yö s kuntayhty- ältä, onka äsen kunta on. Y hteisen toi ieli en p erusta isen lisäksi sop i usj ärj estelyssä tuleekin selkeästi tuod a esille, erityisesti 3 kustannusvastuun j a riskin osalta, yhteistoi intasop i ukselle tyyp illiset p iirteet. Y p ä r i s t ö y ö t ä i s e t j ul k i s e t h a n k i n n a t S euraavaksi tarkastelen kysy ystä y p äristö yö täisistä j ulkisista hankinnoista. N iillä on erityinen y - p äristö ulottuvuus, utta niid en avulla on yö s ahd ollista tuod a esille uutakin oleellista j ulkisten hankintoj en suoritta isesta. J j p J j S p j p j ulkisella hallinnolla a erityisesti kunnilla voi olla tärkeä rooli tuotelähtö isessä y äristö nsuoj elussa. ulkiset hankinnat vaikuttavat suuruutensa vuoksi suoraan tuotekehitykseen a arkkinoilla olevaan tuotevalikoi aan. elvitysten erusteella ulkinen hallinto ei kuitenkaan toi i kovinkaan hyvin kysynnän veturina y äristö ä säästäville tuotteille a teknolog ialle. P ohj ois ainen tutki us y p äristö kriteerien käytö stä suuri issa eli E U : n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa osoitti, että S uo essa vain 30 % hankinnoista sisälsi j onkinlaisia y p äristö kriteereitä, j a näistä vain kol annes oli niin selkeästi uotoiltuj a, että niillä voi olla tod ellista erkitystä hankinnassa. S a- aan aikaan R uotsissa j a T anskassa 60 % tarj ousp yynnö istä sisälsi y p äristö näkö kohtia, j a p uolet oli hyvin ääriteltyj ä. S uuri at esteet y p äristö näkö kohtien huo ioi iselle j ulkisissa hankinnoissa liittyvät strateg isten tavoitteid en p uuttu iseen, hankintaohj eistuksen p uuttu iseen sekä käytännö ssä hankintoj a tekevien riittä ättö ään koulutukseen. T p p p j ( 1 ). K j j uoreen kuntien y äristö nsuoj elun hallintokyselyn ukaan hankintoj en y äristö erusteet eivät ole kovin yleisesti käytö ssä kunnissa, oskin lisäänty ässä kuva yselyn alhaisen vastausp rosentin vuoksi tarkkaa lukua on vaikea antaa, utta se lienee ossain viid enky enen a kuud enky enen kunnan välillä. Hankintojen ypäristöperusteet valisteilla käytössä 100 % % kyselyyn vastanneista 75 % 50 % 25 % 0 % 9 % 12 % 11 % 6 % 4 % 8 % Vuosi 2001 Vuosi 2003 Vuosi 2005 K uva 1. H ankintoj en y p äristö p erusteet kunnissa. E U : n ko issio antoi j ulkisia hankintoj a koskevan tulkinta-asiakirj an kesällä 20 0 1. S iinä tod etaan, että y p äristö ystävällisten tuotteid en arkkinoita void aan huo attavasti lisätä, kun hankinnoista vastaavat käyttävät y p äristö ystävällisyyttä yhtenä hankintap erusteena. Y p äristö kriteerien asetta inen ei ole ko ission tulkinnan ukaan ristiriid assa tavaroid en vap aan liikku isen tai tarj oaj ien syrj i ättö än kohtelun kanssa. 3 K un ta l iitto j a K T M p itä v ä t y l l ä j ul k is te n h a n k in to j e n n e uv o n ta y k s ik k öä, j o n k a in te rn e ts iv uil l a w w w.h a n k in n a t.f i ( l öy - ty v ä t y ös K un ta l iito n in te rn e ts iv uj e n w w w.k un n a t.n e t k a utta ) o n run s a a s ti a in e is to a j ul k is te n h a n k in to j e n s uo ritta i- s e s ta j a o n g e l a ta p a uk s is ta.
4 V 0 j E U D p Y p p j Y p j T j uod en 20 4 alkup uolella ulkisia hankintoj a koskevat -d irektiivit uud istuivat. irektiiveissä esitetään selkeästi, iten y äristö nsuoj eluun tähtääviä vaati uksia voi asettaa hankinnoissa. äristö kriteereitä voi ääsääntö isesti esittää, utta se on tehtävä täs ällisesti a kilp ailutusp rosessien oikeassa vaiheessa. äristö kriteerit eivät tässä suhteessa eroa uista hankinnan kohteille asetettavista vaati uksista, kuten hankinnan kohteen äärittelyyn liittyvistä teknisistä eritel istä a tarj ouksen valintaan liittyvistä laatukriteereistä. ä än lisäksi on kuitenkin uuta ia tulkinnanvaraisia kysy yksiä a selkeitä raj oituksia. M yö s j ulkisten hankintoj en koti ainen lainsääd äntö on uud istu assa. L uonnos hallituksen esitykseksi laiksi j ulkisista hankinnoista j a laiksi vesi- j a energ iahuollon, liikenteen j a p ostip alveluj en alalla toi ivien yksikö id en hankinnoista on p arhaillaan käännettävänä valtioneuvoston käännö syksikö ssä. H allituksen esityksen uotoisena tekstiä on 247 sivua. E sitys lähetetään ruotsinnoksen val istuttua tarkistettavaksi oikeus inisteriö ö n. E sitys p yritään anta aan ed uskunnalle vielä kuluvan syksyn aikana. E rilaiset ahd ollisuud et ottaa y p äristö tavoitteet huo ioon j ulkisissa hankinnoissa on tuotu laissa esiin. E nsi äisessä p ykälässä lain tarkoituksesta tod etaan: " H ankintayksikö id en tulisi j ärj estää hankintatoi ensa siten, että hankintoj a void aan toteuttaa taloud ellisesti j a suunnitel allisesti sekä tarkoituksen u- kaisina kokonaisuuksina y p äristö näkö kohd at huo ioid en. " Y p j S p j j p p j E f O p p j. äristö yö täisille hankinnoille alkaa olla o työ kaluj akin. uo en y äristö keskus on ulkaissut ulkisten hankintoj en y äristö op aan 4 a eko y itää yllä internetp ohj aista y äristö yö täisten ulkisten hankintoj en osaa istietokantaa 5 O te S Y K E : n op p aasta: Y p äristö näkö kul asta tärkei p iä hankinnan vaiheita ovat tarveharkinta, tarj ousp yynnö n laati inen, j a tarj ousten vertailu. T arveharkinta on tärkeä vaihe, koska siinä tehd ään usein y p äristö n kannalta suuri at valinnat, eivätkä hankintad irektiivit j a uu hankintalainsääd äntö j uurikaan raj oita tarveharkintaa j a tarj ouksen kohteen äärittelyä. T arj ousp yyntö tulee suunnitella huolellisesti, koska se äärää varsin p itkälle hankinnan lop p utuloksen. S en tulee sisältää kaikki ne tied ot j a kysy ykset, j oilla hankittava tuote raj ataan j a j oilla tarj ouksista valitaan hankintayksikö n kannalta p aras hankinta. Y p äristö näkö kohd at void aan ottaa huo ioon teknisissä eritel issä, vaihtoehd oissa, tarj oaj an teknisessä kelp oisuud essa, sop i usehd oissa, sekä kokonaistaloud ellisen ed ullisuud en arviointip erusteissa ( eli tarj ousten vertailup erusteissa). N äistä kol e ensi äistä kohtaa sisältävät luonteeltaan ehd otto ia vaati uksia, eli tarj ous p ääsee ukaan kilp ailuun vain j os se täyttää. tekniset eritel ät. E rityistä huo iota kiinnitetään y p äristö erkintö j en, y p äristö j ärj estel ien j a tavaranval istuksen y p äristö - vaikutusten huo ioi iseen hankinta enettelyissä. J a H y onetin hankkij an y p äristö op as p ähkinänkuoressa: Y p j ö P p p T p p ö E p S p j j L p ö Ä p S p p p p j K p p äristö seikat void aan ottaa huo ioon hankintap rosessin eri vaiheissa: sop i uksen kohd etta ääritettäessä, teknisiä eritel iä esitettäessä, ehd okkaita valittaessa, sop i uksen teke isen vaiheessa a sop i uksen täytäntö np anon vaiheessa aras vaihe y äristö näkö kul ien huo ioi iseen on sop i uksen kohteen äärittely eli kun äätetään siitä, itä halutaan hankkia eknisiin eritel iin, eli tuotteelta vaad ittaviin akollisiin o inaisuuksiin, voi sisällyttää y äristö n liittyviä eritel iä hd okkaita valittaessa tekniseen suorituskykyyn voi liittyä yö s y äristö näkö kohtia op i uksen teon vaiheessa y äristö kriteerit ovat osana kokonaistaloud ellisuutta; niistä tulee ainita o tarj ousp yynnö ssä, niid en on liityttävä itse hankinnan kohteeseen a siitä hankintayksikö lle aiheutuviin kustannuksiin isäksi y äristö ehtoj a voi sisällyttää sop i uksen täytäntö np anovaiheessa sop i uslausekkeisiin lä käytä kulj etus atkoj en lyhyyttä tai koti aisuutta y äristö vaati uksina isällytä hankintatoi en y äristö eriaatteet org anisaatiosi y äristö olitiikkaan a strateg ioihin erro toi ittaj ille selkeästi, että eriaatteenasi on toi ia y äristö ä säästävästi 4 w w w.y p a ris to.f i > P a l v e l ut, tuo tte e t j a l o a k k e e t > J ul k a is ut > Y p ä ris töo p a s -s a rj a > Y p ä ris töo p a s -s a rj a 2 0 0 4 > Y O 1 1 3 J ul k is te n h a n k in to j e n y p ä ris töo p a s. J ul k a is u o n s a a ta v is s a y ös p a in e tus s a uo d o s s a I S B N 9 5 2-1 1-1 6 2 5-0 ( n id.). Y O 1 1 3 J ul k is te n h a n k in to j e n y p ä ris töo p a s, A ri N is s in e n, 2 0 0 4, Y p ä ris töo p a s 1 1 3, y p ä ris tön s uo j e l u, 7 9 s. 5 w w w.h y o n e t.c o j o s s a. uus i a k s uto n e n e rg ia s iv us to, uil l a s iv uil l a k a h d e n v iik o n a k s uto n k o e k ä y ttö. M y ös p y s y v ä k ä y ttös o p i us o n e d ul l in e n.
5 L iitä tarj ousp yyntö ö n tuotekohtainen H y onetin y p äristö kysy ysliite T arj ousp yynnö n kohteen äärittely eli p äätö s siitä, itä halutaan hankkia, on tärkein vaihe ottaa y p ä- ristö seikat huo ioon. H ankintavirano aisella on vap aus ääritellä ostettava tuote sen ukaan, itä he itse p itävät y p äristö ystävällisi p änä, esi erkiksi aakaasua käyttävä b ussi, valkaise aton kierrätysp ap eri tai tuulivoi a. T arj ousp yynnö ssä on kerrottava yö s tarj ouksen valintap eruste, j oka y p äristö vaati uksia esitettäessä voi olla vain kokonaistaloud ellinen ed ullisuus ( toinen vaihtoehto olisi ollut halvin hinta). T arj ousp yynnö ssä on kerrottava yö s kokonaistaloud ellisen ed ullisuud en arviointip erusteet, j oita voivat y p äristö o inaisuuksien lisäksi olla esi erkiksi hinta, uut laad ulliset asiat, käyttö kustannukset j a toi itusvar uus. E ri arviointip erusteid en p ainoarvoj a ei ole p akko kertoa etukäteen, utta arviointip erusteet tulisi ainita tärkeysj ärj estyksessä. J os valintap erustetta ei ole kerrottu tarj ousp yynnö ssä, tarj ouksista on valittava hinnaltaan halvin. M uita kuin tarj ousp yynnö ssä ainittuj a arviointip erusteita ei saa käyttää. S euraava tärkeä vaihe on ääritellä hankinnan kohteen o inaisp iirteet teknisinä eritel inä, j otka kertovat ostettavalta kohteelta vaad itun tason. E ritel ien on oltava itattavia j a ob j ektiivisia j a kaikki tason täyttävät tuotteet tulee hyväksyä vertailtavaksi sa anarvoisina. T eknisinä eritel inä void aan esittää vaati uksia j otka kohd istuvat raaka-aineeseen ( kierrätys ateriaali), tuotantop rosessiin ( luo u, ekosähkö ) tai stand ard iin ( y p äristö erkki tai vastaava taso). K j K j p iellettyj ä teknisiä eritel iä a valintakriteerej ä ovat tarj oaj an kotip aikka, o an kunnan verotuloj en tai työ llisyyd en ed istä inen tai aikaise in käytö ssä olleen toi ittaj an suosi inen uusien tarj oaj ien kustannuksella. iellettyä on yö s akaa hankinta osiin siten, että keinotekoisesti yrittäisiin alitta aan kynnysarvoj a. P ääsääntö isesti tarj ouskilp ailu tulee j ärj estää avointa tai raj oitettua enettelyä käyttäen. A voi essa enettelyssä j ulkaistaan il oitus j a kaikki halukkaat tarj oaj at voivat tehd ä tarj ouksen. H ankinnasta tulee il oittaa siten, että ahd ollisten tarj oaj ien void aan olettaa saavan tied on tarj ouskilp ailusta. I l oitus void aan j ulkaista esi erkiksi valtakunnallisessa tai alueellisessa sano alehd essä, J ulkiset H ankinnat - lehd essä tai sähkö isesti J ul a -tied onvaihtokanavassa ( w w w. kt. f i/ j ul a) tai kunnan internetkotisivuilla. R aj oitetussa enettelyssä hankintayksikkö p yytää tarj ouksia suoraan valitse iltaan yrityksiltä. T arj ouksia on p yyd ettävä hankinnan kokoon j a laatuun nähd en riittävä äärä. M ini i ääränä void aan p itää viittä yritystä. P iene p ikin äärä saattaa tulla kysy ykseen esi erkiksi aloilla, j oilla tarj onta on vähäistä. V ain p oikkeuksellisesti hankinta void aan tehd ä uuten kuin avointa tai raj oitettua enettelyä käyttäen. A rvoltaan vähäisissä hankinnoissa ei tarvitse j ärj estää tarj ouskilp ailua, utta arvoltaan vähäisen hankinnan raj a on hyvin alhainen. V ähäisenä void aan p itää alle 2 0 0 0 euron arvoista hankintaa. T ä än raj an ylittävääkin hankintaa void aan p itää vähäisenä, ikäli tarj ouskilp ailun j ärj estä isestä aiheutuvat kustannukset ylittävät hankinnan arvon. T arvittaessa hankintayksikö llä on ahd ollisuus käyd ä tarj ouksen tekij ö id en kanssa selventäviä keskusteluj a, j oid en tarkoituksena on p oistaa tarj ouksissa il eneviä ep äselvyyksiä. M itä selve p i tarj ousp yyntö on, sitä vähe än tällaisille keskusteluille on tarvetta. S elventävät keskustelut eivät saa j ohtaa sitovien tarj oushintoj en tinki iseen, sillä tinki inen j ulkisissa hankinnoissa on kiellettyä. M ahd ollinen tarj ouskilp ailusta p ois sulke inen tehd ään ennen tarj ousten vertailua. T arj oaj a void aan sulkea p ois tarj ouskilp ailusta j oko tarj ouksen ( ei tarj ota sitä itä on p yyd etty) tai tarj oaj an kelp oisuud en p erusteella. T arj ouskilp ailusta void aan sulkea p ois tarj oaj a, j olla ei ole teknisiä, taloud ellisia tai uita ed ellytyksiä suoriutua hankinnan toteutta isesta. V aad itut kelp oisuusehd ot on ääriteltävä tarj ousp yynnö ssä. T arj ouskilp ailusta void aan sulkea p ois yö s tarj oaj a, j oka on konkurssissa tai selvitystilassa tai j oka on lai inlyö nyt veroj en tai lakisääteisten sosiaali aksuj en suoritta isen. T e v a i s e n h a a s t e i t a K p j Y p j j j K j ul uud estävän kehityksen näkö kul asta y äristö yö täisten ulkisten hankintoj en tulevaisuus näyttää ristiriitaiselta. htäältä y äristö yö täisyys kokonaistaloud ellisen ed ullisuud en äärittelyssä voi saad a tunnustelun ase an ulkisia hankintoj a koskevassa lainsääd ännö ssä, inkä ahd ollistaa ekotehokkuud en a ätteid en synnyn ehkäisyn vahvistu isen kuntien hankinnoissa. ansallista kehittä istyö tä a valtion rahoitusta ahd ollisesti ohj ataan uusien toi inta allien kehittä iseen. T oisaalta p akkokilp ailutta inen j a kokonaistaloud ellisuud en kap ea tulkintaa saattavat kaventaa kuntien liikku avaraa hankinnoissa, inkä seurauksena kestävän kehityksen kannalta tuhlailevat käytännö t
6 j j j M j p saattavat atkua a op a voi istua. yö s kuntien heikot taloud elliset resurssit saattavat yö s ohtaa lyhyen tähtäi en taloud ellisen ed ullisuud en ylikorostu iseen itkän tähtäi en kokonaised ullisuud en sij asta. K esäkuussa annettu ohj el aehd otus kestävän kulutuksen j a tuotannon ed istä iseksi p yrkii ed istä ään ensiksi ainittua ahd ollisuutta. O hj el aehd otus haastaa j ulkista sektoria esikuvaksi j a esittää uun uassa että M inisteriö t j a kuntasektori laativat vuoteen 20 1 0 ennessä hankintastrateg ioita, j otka p ainottavat kestävän kehityksen näkö kul aa. S trateg ian toteutu ista kestävän tuotannon j a kulutuksen kannalta seurataan avain ittareid en avulla. ( M inisteriö t, kunnat) P erustetaan j ulkisten hankintoj en E kof ooru i, j oka kokoaa j ulkisten hankintoj en p arissa työ s- kentelevät tahot yhteen, hah ottelee tavoitteet j a keinot ed istää ekolog isesti j a sosiaalisesti kestäviä j ulkisia hankintoj a sekä kerää koke uksia hyvistä käytännö istä. ( K T M, V M, Y M, S Y K E, j ulkisten hankintoj en neuvontayksikkö, K untaliitto, kuntien verkosto, H ansel O y, H A U S, E f eko O y, M otiva, tavaran toi ittaj ien ed ustaj at) S elvitetään, itkä tuotteet j a p alvelut ovat volyy iltään j a y p äristö vaikutuksiltaan keskeisi - ät, j a sen p erusteella asetetaan tavoitteita. ( Y M, K T M j a tutki uslaitokset) T uotetaan j ulkiselle sektorille tietoa j a koulutusta hankkeid en j a hankintoj en y p äristö -, sosiaalisista j a taloud ellisista vaikutuksista sekä keinoista haittoj en vähentä iseen. S a alla vahvistetaan j ulkisten hankintoj en neuvontayksikö n p alvelu- j a osaa isaluetta ekolog isen j a sosiaalisen kestävyyd en alueella. T uetaan y p äristö yö täisten j ulkisten hankintoj en osaa istyö kaluj en kehittä istä ( op p aat, kriteerit, tekniset eritel ät, alliasiakirj at j ne. ) j a ylläp itä istä sekä j ulkisia hankintoj a tekeville tahoille että tarj oaj ille. ( K T M, Y M, K untaliitto, S Y K E, M otiva, E f eko O y) V ahvistetaan j ulkisten org anisaatioid en sitoutu ista ekolog isesti j a sosiaalisten kestävien hankintoj en osuud en lisää iseen otta alla käyttö ö n y p äristö j ärj estel ien tai esi erkiksi W W F : n G reen O f f ic e konsep tin kaltaisia työ kaluj a. ( valtionhallinto j a j ulkiset org anisaatiot, W W F, E f eko O y) K äynnistetään tutki ushanke, j oka selvittää hyvinvointip alveluj en y p äristö vaikutuksia sekä ahd ollisuuksia vähentää kielteisiä y p äristö vaikutuksia sosiaalisesti j a taloud ellisesti kestävällä tavalla. ( S T M, S takes j a Y M ) E d istetään j ulkisesti tuotettuj en p alveluj en ekotehokkuutta. L uod aan hyvinvointip alveluille y p ä- ristö yö täiset kriteerit, asetetaan hyvinvointip alveluille energ ian j a ateriaalinsäästö tavoitteita, j ärj estetään kestävän kehityksen koulutusta sosiaali- j a terveyssektorilla j a ed istetään y p äristö - j ärj estel ien käyttö ö nottoa sekä y p äristö asioid en kattavaa huo ioi ista hyvinvointip alveluita tuottavissa org anisaatioissa. S elvitetään inf or aatioteknolog ian ahd ollisuuksia hyvinvointip alveluj en energ ia- j a ateriaalitehokkuud en kehittä isessä. ( S T M, Y M, S takes, K untaliitto, kunnat)