että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

Transkriptio

1 H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka perustuu rangaistusm ääräyksestä 25 päivänä toukokuuta 1934 annettuun lakiin (228/34), on osoittautunut tarkoituksenm ukaiseksi vähäisten rikosasiain käsittelymuodoksi. Sen käyttö on vuosi vuodelta lisääntynyt. Niinpä ran gaistusmääräyksin tuomittiin esim. vuonna , vuonna ja vuonna sakkorangaistusta. Kehitykseen on erityisesti vaikuttanut moottoriajoneuvoliikenteessä tapahtuneiden rikosten lukumäärän voimakas kasvu sotien jälkeisenä aikana. Rangaistusmääräyksin käsitellyistä asioista oli liikennerikkomuksia vuonna , vuonna ja vuonna Tästä havaitaan, että liikennerikkomusten suhteellinen osuus kaikista rangaistusmääryksin käsitellyistä asioista osoittaa jatkuvaa nousua ollen vuonna %, vuonna % ja vuonna %. Koska juopumuksen rangaistavuus on 9 päivänä elokuuta 1968 annetulla lailla (491/68) poistettu, tulee liikennerikkomusten suhteellinen osuus rangaistusmääräysasioissa vielä huomattavasti nousemaan, sillä aikaisemmin juopumustapaukset ovat muodostaneet tuntuvan osan kaikista rangaistusmääräysasioista. Voidaan myös todeta, että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista henkilöistä tuom ittiin rangaistusmääräyksin vuonna vuonna % ja vuonna %. On ilmeistä, että tilastojen osoittama kehityssuunta edelleen jatkuu. Liikennerikosasiain käsittelyn vaatiman suuren työm äärän vuoksi näyttäisi rangaistusmääräysmenettelyn kehittäminen olevan tarpeen. Esillä olevan lakiehdotuksen ensisijainen pääm äärä onkin liikennerikkomusten käsittelyn saattam inen entistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Samalla on kuitenkin otettu huomioon m uutkin rikkomukset, joista rangaistus voidaan tuom ita rangaistusm ääräyksin. Lakiehdotusta valmisteltaessa on erityisesti kiinnitetty huomiota esitutkintaan sekä rangaistusvaatim uksen antam ista ja tiedoksiantoa koskevaan menettelyyn. Rangaistusmääräysmenettelyn käyttämisen muodollisia edellytyksiä ja eräitä menettelyn kulkua koskevia säännöksiä on niin ikään todettu olevan aihetta tarkistaa. Samalla kun rangaistusmääräysmenettelyä nopeutetaan ja tehostetaan, on kuitenkin toisaalta huolehdittava syytetyn oikeusturvasta. Rangaistusmääräysmenettelyllemme on ominaista, että asia yleensä tulee tuomioistuimen käsiteltäväksi vain, jos syytetty ryhtyy sitä tarkoittaviin toimenpiteisiin. Säännöksiä muutettaessa olisi pyrittävä lisäämään syytetyn mahdollisuuksia käsittelyn kuluessa esittää oma käsityksensä asiasta sekä ne muut seikat, joita hän pitää tärkeinä. Oikeusturvan lisäämistä tarkoittavia säännöksiä laadittaessa on kuitenkin pidettävä silmällä sitä, ettei niillä vaaranneta rangaistusmääräysmenettelyn joustavuutta ja käyttökelpoisuutta viranomaisten työn rationalisoinnin kannalta. Selostetuista syistä olisi nykyiseen lakiin rangaistusm ääräyksestä tehtävä niin moninaisia ja luonteeltaan niin perustavaa laatua olevia muutoksia, että on katsottu asianmukaiseksi osittaisuudistuksen sijasta ehdottaa kokonaan uutta lakia, jolloin samalla voitaisiin tehdä tarpeelliset korjaukset asiallisesti samansisältöisinä pysyvien säännösten saattamiseksi nykykielen vaatim aan kieliasuun. Uuden rangaistusm ääräyslain säännösten johdosta on osoittautunut tarpeelliseksi ehdottaa tehtäväksi muutoksia myös eräitä valtuuslakeja vastaan tehtyjen rikosten rankaisemisesta annetun lain ( /305) 18 :ään ja leimaverolain 12 :ään (laissa /198), minkä lisäksi lasten-

2 Laki eräiden rikoslain 44 luvun säännösten kumoamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Täten kumotaan rikoslain 44 luvun 14, 16 Tämä laki tulee voimaan ja 17, niistä 16 sellaisena kuin se on kuuta päivällä heinäkuuta 1950 annetussa laissa (363/50). Helsingissä 28 päivänä helm ikuuta Tasavallan Presidentti URHO KEKKONEN. päivänä Oikeusministerin esittelystä muutetaan 8 jeluasetuksen (203/36) 7 :n 2 momentti Sosiaalilautakunnan tulee seurata lapsen tai nuoren henkilön tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon tutkimista sekä olla edustettuna esitutkinnassa ja tuomioistuimessa. Jos tekoa koskeva syyte voidaan ajaa rangaistusmääräysmenettelyssä, ei lautakunnan kuitenkaan tarvitse olla edustettuna esitutkinnassa. Asetus lastensuojeluasetuksen 7 :n muuttamisesta. päivänä toukokuuta 1936 annetun lastensuonäin kuuluvaksi: Lautakunnan on myös annettava tutkinta- ja oikeusviranomaisille lapsesta tai nuoresta henkilöstä ja hänen oloistaan saatavissa olevat tiedot. Tämä asetus tulee voimaan kuuta 196. päivänä Helsingissä päivänä kuuta 196. Oikeusministeri Aarre Simonen T asavallan P residentti O ikeusm inisteri