Hyvä elämä Kaarinassa KAARINAN Kaarinan vihreiden ajatuksia ja tavoitteita vuosille 2003-2004 VIHREÄT Anna äänesi vihreämmälle tulevaisuudelle Kuusistonsalmi ja Kaarinan vesitorni Eduskuntavaalit 2003

KAARINAN VIHREÄT Avoimuus Riippumattomuus Inhimillisyys Ekologisuus Kansanvaltaisuus Taloudellisuus Vastuullisuus Suunnitelmallisuus Julkaisija: Kaarinan Vihreät ry Toimitus: Hannu Rautanen (vastaava) Outi Ahonen Hannele Haapaniemi Tomi Kurkilahti Jenni Rautanen Kuvat: Tomi Kurkilahti Hannu Rautanen Hannu Lahtonen Taitto: A1 Media Oy Koriston kokousaitta Luhtikuja 20780 KAARINA Kaarinan Vihreät ry PL 118 20781 KAARINA Pj Anna-Leena Gröning puh 230 5180 Sivu Valtuustokausi on nyt puolivälissä...3-4 Kaarina - Turun seudun Kauniainen...5 Terveydestä huolehtimalla syrjäytymistä ehkäisemään...6 Ei kiitos kosteusongelmille!...7 Me arvostamme menneiden sukupolvien työtä...8 Lemunniemen alueelle tulossa lisää asukkaita...9 Littoistenjärven kehittämissuunnitelma valmistuu talven aikana...10-11 Liito-oravilla elämänoikeus...11-12 Koulutiet turvallisiksi...13 Kotimäen kouluun uudenaikainen oppimisympäristö...14-15 Koulujen suuret luokat jäivät historiaan..16-17 Koululaisten hoitoon oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa...18 Kaarinassa kelpaa harrastaa...19 Ville Niinistö - Parempaa sanottavaa...20-21 Outi Ahonen...22-23 Kokoonnumme säännöllisesti idyllisessä aitassa. Kokoontumisemme ovat kaikille kiinnostuneille avoimia. kaarinan.vihreat@vihrealiitto.fi Kokousajankohdat löytyvät kotisivultamme ja Kaarina-lehden yhdistykset toimivat-palstalta. Tervetuloa mukaan! 2

Kaarinan vihreät Tunnetta myös politiikkaan Kaarinan vihreillä on kaksi ehdokasta eduskuntavaaleissa: Outi Ahonen ja Ville Niinistö. Heihin voit tutustua sisäsivuilla. Sydäntä ja asiantuntemusta eduskuntaan On aika arvioida syksyllä 2000 asetettuja tavoitteita Esittelemme tässä lehdessä niitä asioita, jotka ovat edenneet ajatustemme mukaisesti. Tarkat tavoitteet löydät kotisivuiltamme. Olemme iloisia poliittisen yhteistyön parantumisesta. Kaipaamme silti kaupungin toimintaan enemmän herkkyyttä ja tunnetta ihmisen ja luonnon ymmärtämistä. Kaupunki on palvelulaitos, jossa kaupunkilaisten muuttuvat tarpeet on tärkeä tunnistaa ja kehittää toimintaa sen mukaan. Raha ei saa olla suunnittelun ainut lähtökohta. Valtuustokausi on nyt puolivälissä Kaarinan palvelut parantuneet Kaarinan vihreät ovat tyytyväisiä kehitykseen, jota olemme voineet edistää kuluneet kaksi vuotta. Palvelujen tasoa ja laatua on parannettu. On tunnustettu, miten tärkeää on toimia ennaltaehkäisevästi. On sitten kyse lastenhoidosta, oppimisvaikeuksista, terveydestä, vanhustenhuollosta, kaavoituksesta tai liikennesuunnittelusta. Ympäristöviihtyvyyttä on lisätty ja turvallisuutta parannettu. Kaupungin keskusta on siistiytynyt ja liikenneturvallisuus lisääntynyt. Paljon parantamista on vielä asenteissa. Luontoa ja kulttuuriympäristöä ei oteta tarpeeksi huomioon, vaan ne koetaan useimmiten rasitteiksi tai pelkiksi tuotantovälineiksi. Välillä tuntuu kuin kaupunki olisi yritys, jonka kaikkea toimintaa ohjaa vain raha. Sydäntä ja syvempää elämän ymmärtämistä kaivataan enemmän. Ihmisten tarpeet ovat elämänläheisiä ja inhimillisiä. Palveluja on voitu parantaa, koska verotuloja on kertynyt yli odotusten. Myös palvelutuotanto on ollut edullista, koska Kaarina on kooltaan pieni, asukastiheys on suuri ja taloutta on hoidettu hyvin. 3

Valtuustokausi on nyt puolivälissä Terveys on meille tärkeä asia Olemme olleet eri mieltä enemmistön kanssa siitä, miten terveyskeskusta johdetaan ja palveluja siellä tuotetaan. Kaupungin johdon on tärkeää tukea osaavaa terveyskeskusta ja annettava työrauha palvelutuotannolle, jota kaarinalaiset arvostavat. Kaikista kuntayhtymistä ei tule luopua eikä niiden päätöksiä saa sanella. Kasvu vaatii rakentamista ja palveluja Kaarinan väestömäärä lisääntyi vuonna 2002 reilun prosentin 269 uudella kaarinalaisella. Meitä on kesän koittaessa 21 000. Viime vuonna toteutunut kasvu on hallittavissa. Valtuusto haluaa vielä suurempaa väestönlisäystä. Silloin palvelujen kysyntä ja rakentamistarpeet kasvavat: kaupungin rahat vähenevät ja palveluista on tingittävä. Me vihreät kannatamme maltillista kasvua. Tällöin päiväkodit ja koulut eivät tule ahtaiksi tai lapsiryhmät liian suuriksi. Meillä on paremmat mahdollisuudet hoitaa vanhuksemme kunnolla ja huolehtia perheiden ja nuortemme hyvinvoinnista. Maltillinen kasvu on kaikkien etu. Kestävä kehitys etenee ontuen Kaarinassa on nyt toiminut kaksi vuotta kestävän kehityksen toimikunta. Se on kuullut eri työpaikkoja ja osastoja. Näin on kartoitettu kokonaistilanne. - Monissa työpaikoissa on edetty kestävän kehityksen polun alkuun hienosti, toteaa toimikunnan puheenjohtaja Hannu Lahtonen - Toimikuntamme on saanut kartoituksensa valmiiksi ja ennen kevättä työmme julkistetaan. Ehdotamme, että Kaarinassa tuetaan edelleen työpaikkoja kestävän kehityksen edistämisessä. On valitettavaa, ettei Kaarinan ylimmässä johdossa nähdä ympäristöjohtamisen tärkeyttä kuten me toivoisimme. Olemme kuitenkin sitkeitä ja uskomme, että silmät vielä aukeavat. Hyvä ja terveellinen ympäristö on asetettava kaikkien päätösten peruslähtökohdaksi. Vastuullinen kulutus on vastuuta tulevaisuudesta: lapsistamme ja heidän elämänehdoistaan. Kaupungin on tärkeä olla tiennäyttäjä. Kaarinan vihreät on kahdeksalla valtuutetulla kolmanneksi suurin poliittinen ryhmittymä Kaarinan valtuustossa. Vihreillä on kaupunginhallituksen pöytäkunnassa kolme edustajaa. 4

Kaarina - Turun seudun Kauniainen Kaarinan taloustilanne muuttui viime vuonna aina vaan paremmaksi. Verotulot kasvoivat odottamattoman paljon ja kulut pysyivät kurissa. Pitkäaikaista lainaa ei tarvinnut nostaa lainkaan ja vanhojakin lainoja maksettiin pois. Talouden vakaus heijastui palvelutuotantoon ja rakentamiseen. Kaarinaa voi väittää Turun seudun Kauniaisiksi, väläyttää tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Tomi Kurkilahti. Kaarinan taloudessa menee tosi lujaa: vuoden 2002 ylijäämä on 10 M ja tälle vuodelle on jo tullut kuin lottovoittona vuoden 2001 yhteisöveron tuottoja 1.8 M. - Luvut ovat huimia, jos leikittelemme niillä hiukan. Yhden veroprosentin tuotto on näet 2,5 M. Viime vuoden veroprosenttimme 17.5 % olisi voinut olla Kauniaisten tasolla eli 15 %, jopa allekin. Olisimme silti pysyneet budjetissa, heittää Tomi Kurkilahti. Talouden suotuisan kehityksen merkittävä syy on valtionosuusuudistukset. Kaarinan koko, sijainti ja rakenne on sellainen joka suosii valtionosuuksia jaettaessa. Toinen tekijä on hyvät veronmaksajat, kaarinalainen veronmaksaja tienaa eniten Varsinais-Suomessa. Koko Suomen kattavassa tilastossa kaarinalainen on 11. sijalla. Muina hyvän tuloksen tekijöinä ovat olleet edullisesti ja tehokkaasti tuotetut palvelut. Jos ylijäämät alkavat olla viime vuoden tasolla, on veroja ja maksuja tasattava, mutta ei tietenkään velkaannuttamalla kaupunkia tai laskemalla palvelutasoa. Korkeasti koulutetut, hyvin ansaitsevat ja runsaasti veroja maksavat kaupunkilaiset vaativat tietenkin kunnon palveluja: lapsille hyvää päivähoitoa, ajanmukaisia kouluja ja vanhuksille hoitoa, sanoo Tomi Kurkilahti. Kaarinan taivaalla ei näy talouden uhkatekijöitä, mutta rajojemme ulkopuolella niitä on enemmänkin. Siksi taloudenhoidossa varautuminen on viisautta ja ylirikkaaksi heittäytyminen varomattomuutta. Kaupungin väestö ikääntyy nopeasti. Vanhusten hoiva-, ja hoitotarpeen lisääntyminen on järkevä ennakoida. Lähivuosina jää kymmeniä kaupungin työntekijöitä osaaikaiselle tai varsinaiselle eläkkeelle. On tarkasti selvitettävä, miten työtehtävät organisoidaan kasvattamatta ja rasittamatta liikaa henkilöstöä samalla kuitenkin mahdollistaen kokonaan uusien tehtävien hoidon. Tuleviin investointeihin - Kotimäen koulu, Lemunalueen kunnallistekniikka, kulttuuritalo, ja muut vapaa-ajan hankkeet - on viisasta varautua. Kaupungin rakennusten, putkistojen ja teiden saneeraus vaatii myös rahaa. Omaisuuden hyvä hoito on varallisuuden lisäämistä. Tomi Kurkilahti on valtuuston I varapuheenjohtaja, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja ja käräjäoikeuden lautamies. Hän on myös A1 Median Oy:n toimitusjohtaja, Kaarinan yrittäjien hallituksen jäsen ja tunnettu partiojohtaja. Tomi asuu Koristossa. puh 044-0741 147 tomi.kurkilahti@kaarina.fi 5

Terveydestä huolehtimalla syrjäytymistä ehkäisemään On sattuvasti sanottu, että jokainen kaupungin päätös on terveyspäätös. Kaikella, mitä teemme, on vaikutuksia välillisesti tai välittömästi ihmisten terveyteen. Olemme olleet eri mieltä enemmistön kanssa siitä, miten terveyskeskusta rahoitetaan ja sinne voimavaroja suunnataan. Emme ole ymmärtäneet ja hyväksyneet talouden prosenttilinjaa, jossa ei palvelutarpeita tarkastella niiden merkittävyyden mukaan erityisesti terveyden kannalta. Terveyskeskus on joutunut karsimaan suunnitelmiaan ja siten ennaltaehkäisevää työtä on siirretty tulevaisuuteen. Tyytyväisiä olemme, että tavoitteittemme mukaisesti on jälleen aloitettu kymppiluokka, maahanmuuttajien suomen kielen opetus, annettu varoja ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön, luotu malli huumeiden käytön vähentämiseen ja käyttöön puuttumiseen. Samoin psyykkistä ennaltaehkäisytyötä on koulukuraattorin viran perustaminen ja erityisopettajien lisääminen. Osattomiksi eivät ole jääneet Nuorten paja eikä työttömien toiminta. Eri hallintokunnat ovat yhdistäneet voimiaan ja saaneet hyviä tuloksia niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin parissa. Kasvava vanhusten määrä asettaa meille uusia haasteita. Vanhusten hoito on saanut suunnitelmansa, jota on pystytty hyvin toteuttamaankin. Silti paljon on vielä tehtävää. - Kyllä minä näen terveydenhuollossa tärkeäksi asiakaskeskeisen työtavan. Asiakkaan tarpeet, ihmisarvo ja keskinäinen kunnioitus hoitotilanteessa ovat laatutekijöitä, joita ei pidä unohtaa. Arkityöni vanhusten parissa antaa minulle paljon. Haluan tehdä sen eteen töitä, ettei meillä vaan ajauduta Turun-malliin, jossa vasta valitusten avulla saadaan vanhuksilla inhimillistä hoitoa, sanoo kaupunginvaltuutettu Anneli Suutari. Terveydenhoito on kasvava toimiala, jossa ei voida edetä onnistuneesti, jos unohdetaan kasvava väestö ja muuttuva terveystilanne. Toiminnan tehostaminen ja yhteistyö sosiaalitoimen kanssa ovat avainkysymyksiä varsinkin vanhustenhuollossa. Huono merkki suuresta työtaakasta on terveyskeskuksen lääkäripula, joka on pikaisesti ratkaistava. Me emme kaipaa viikkojen jonoja lääkärille pääkaupunkiseudun malliin. Rahasta se ei voi olla kiinni, kun kaupunki tekee valtavia ylijäämäbudjetteja. Kyse on tahdosta me haastamme muut puolueet kanssamme tähän tahtoon. Terveys on kaiken lähtökohta. 6 Anneli Suutari on kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu. Hän asuu Littoisissa. puh 040-821 0602 anneli.suutari@kaarina.fi

Ei kiitos kosteusongelmille! Olemme saaneet koko talven lukea lehdistä turkulaisen Pääskyvuoren koulun kosteusongelmista. Kaarinassa on ollut samanlaisia murheita viime vuonna, mutta ongelmat ovat olleet yleensä pienempiä. Ruotsinkielinen päiväkoti Folkhälsan on parhaillaan evakossa kosteusvaurioiden takia. Olemme todella huolissamme siitä, että lapsiamme pidettiin niin kauan homehtuvissa tiloissa, kertoo Anne-Leena Gröning. Osa kaupungin työntekijöistä ja poliitikoista on ollut aktiivisesti ajamassa järjestelmää, jonka avulla hyvä ilmanlaatu varmistettaisiin etukäteen. Sellainen toimintamalli ei ole saanut varauksetonta kannatusta. - Yleinen kommentti on, että työntekijällä on päässä vikaa, kun hän alkaa epäillä silmiensä kutinan, ihottuman, aivastelun, väsymyksen, huimauksen ja käheän kurkun johtuvankin työpaikan huonosta ilmasta, toteaa työsuojeluvaltuutettu ja kaupunginvaltuuston jäsen Terttu Eriksson. - On erittäin vaikeaa osoittaa, että ongelmat johtuvat juuri työpaikasta. Yleensä se torjutaan väittämällä, että oireet ovat peräisin kotoa. Eräissä tapauksissa on Suomessa menty niin pitkälle, että asiat on tutkittu perin juurin. Jos puhjennut sairaus on syntynyt työpaikalla, joutuu kaupunki maksumieheksi. Se tietenkin on sairastuneelle pieni lohtu. Rakennustekniikassa syyllistyttiin muutama vuosikymmen sitten alkeellisiin rimanalituksiin. Niinpä monet rakennukset on tehty niin, että maan kosteus nousee kapillaari-ilmiönä lattioiden alle muodostaen pysyvää homekasvustoa. Kosteusvaurio voi tulla tietenkin myös katon kautta tai vuotavista putkista. - Kyllä Kaarinassa täytyy olla varaa siihen, että kaikki kaupungin rakennukset tutkitaan säännöllisesti ja varmistetaan, ettei kosteusongelmia ole. Ihmisten terveyteen vaikuttavat puutteet on korjattava aina heti, vaatii Terttu Eriksson. - Ajatelkaa, että aikuisilla on näissä kysymyksissä apunaan edes työsuojelu, mutta lapsilla ei ole mitään. Lasten sairastumiset ja oireilu menevät yleensä vain allergisuuden lisääntymisen syyksi. Sairas rakennus oireyhtymä on jo 30 vuotta vanha käsite. Sillä ymmärretään sellaisia oireita, jotka liittyvät mm. koneellisesti hoidettuun sisäilmaan. Ilma on kuivaa ja veto on jatkuvaa. Osa ihmisistä alkaa oireilla tällaisissa rakennuksissa, kuten edellä kuvattiin. Tilanne on vakavampi, jos työpaikalla on hoitamaton kosteusvaurio. Se voi johtaa moniin sairauksiin pahimmillaan työpaikan vaihtoon tai jopa eläkepäätökseen. 7 Anne-Leena Gröning on kemisti ja asuu Kuusistossa. Hän on kaavoitus- ja rakennuslautakunnan jäsen, käräjäoikeuden lautamies ja Kaarinan Vihreiden puheenjohtaja. puh 230 5180 algroning@hotmail.com

Me arvostamme menneiden sukupolvien työtä Jokaiselle ihmiselle, oli hän sitten kuinka maailmankansalainen tahansa, on tärkeää tuntea oman kotiseutunsa menneisyyttä. Lapsen itsetuntoa kasvattaa ja identiteettiä vahvistaa nähdä ja kokea vanhoja historiallisia ympäristöjä ja lukea niistä, jotta hän kiinnittyy oman arkiympäristöönsä - tähän kaupunkiin ja maahan. Menneiden sukupolvien käden jälki, taidot ja arkielämä on arvokasta ja kunniakasta säilyttää tuleville sukupolville suorastaan velvollisuus. Me vihreät ajattelemme näin. Siksi me haluamme, että Kaarinaa suunnitellaan ja rakennetaan kunnioittaen mennyttä ja ympäristöä. Tämä periaatteemme on törmännyt jälleen poliittisen enemmistön kovaan betonilinjaan, kun olemme yrittäneet saada muita kannallemme. Meidän velvollisuutemme on säilyttää kaupungin omistama Yli-Lemun tilan maakuntakaavassa suojeltu miljöö. Kunnostamiseen ja entisöintiin on saatavissa rahaa niin läänin, maakunnan, valtakunnan kuin EU:nkin tasoilta. Tarvitaan tahtoa ainakin jäähallin verran, sanoo Hannu Rautanen. Yli-Lemun tilan mailla on asuttu vuosisatoja. Jäljellä on rakennuksia ja niiden vehreää ympäristöä, joista välittyy maatalousvaltaisen Kaarinan arkipäivä vuosikymmenten takaa. Ehkä merkittävin yksittäinen tapahtuma on Suomen sodan aikainen 1808 käyty Lemun taistelu. 8

Lemun alueelle tulossa lisää asukkaita Lemunniemi Kaarina Lemun aluetta kaavoitetaan juuri nyt. Sinne suunnitellaan koteja ainakin 8000 kaarinalaiselle. Kyse on suuresta asiasta myös kaupungin mittakaavassa saamme yli kolmanneksen lisää asukkaita ja menetämme osan erinomaisista virkistysalueista. Asetettu väestötavoite on ylimitoitettu: Kaarinassa on ollut 8000 asukasta nykyistä vähemmän vuonna 1977 eli 25 vuotta sitten. Lemunniemen asukastavoite on asetettu ilman perusteellista taustatietoa ja pohdintaa. Uusi alue tarvitsee yhdyskuntatekniset verkkonsa ja väestö palvelunsa. Niiden-kään kustannuksista ei ole esitetty edes arvioita väestötavoitetta käsiteltäessä. Kaavatyössä on tärkeää edetä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja nykyaikaista suunnittelua noudattaen. Asukkaiden ääntä on kuunneltava ja pyrittävä korkeatasoiseen ympäristöön. Hyvin toteutuessaan alueelle jää kiinnekohtia menneiden aikojen elämään. Hannu Rautanen on rehtori, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, terveyskeskuksen yhtymäkokouksen II varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen edustaja teknisessä lautakunnassa. puh 243 1608 hannu.rautanen@kaarina.fi 9

Littoistenjärven kehittämissuunnitelma valmistuu talven aikana - järven tarjoamia virkistysmahdollisuuksia yhä hyödyntämättä Littoistenjärvi on Turun kaupunkiseudun suurin järvi ja Kaarina Turun seudun vetovoimaisin kaupunki, kuten reilu vuosi sitten valmistuneessa Kaarina-strategiassa visioidaan. Strategian mukaan eräs keskeinen kaupungin vetovoimatekijä on kestävä kehitys. Tällä valtuustokaudella Littoistenjärvi ja strategia ovat kulkeneet käsi kädessä, sillä järvelle on alun perin vihreiden aloitteeseen (1999) perustuen tilattu kuntoutus- ja kehittämissuunnitelma Turun yliopiston biologian laitokselta. Suunnitelman on tarkoitus valmistua kuluvan talven aikana ja se tuottaa samalla tietoa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000) edellyttämistä seikoista. 10 Littoistenjärvi on hyvin matala, syvimmilläänkin vain kolmeen metriin ulottuva rehevä järvi. Takavuosina järven ekologiaan liittyviä ongelmia ovat olleet mm. massiiviset vesiruttoesiintymät sekä etenkin viime vuosina sinileväkukinnot. Järven tulevaisuuden kannalta merkittäviä toimenpiteitä ovat olleet vedenoton lopettaminen sekä ilmastuslaitteiston asentaminen kolmisen vuotta sitten. Järven tilasta on mittaustietoa aina viime vuosisadan alkupuolelta saakka. Viime vuosikymmeninä seurannasta ovat huolehtineet niin Turun yliopiston kuin Åbo akademinkin tutkijat. Yhä silti monet kaupungin toimet saattavat luoda potentiaalisia riskejä Littoistenjärvelle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi harkitsemattomat kaavoitustoimet, järveen

johdettavat pintavedet ja läheisillä teillä tapahtuvat kemikaalien kuljetukset. Toisaalta myös huono ilmanlaatu saattaa heikentää järven elinvoimaisuutta, sillä hapan ja ravinteikas sadevesi voi kulkeutua tuulien mukana järveen kauempaakin. Ajankohtaisin uhka liittyy vuodenaikaan ja poikkeukselliseen ankaraan talveen, jonka seurauksena myös Littoistenjärven eliöt saattavat kamppailla jään alla henkensä puolesta happikadon uhatessa, kertoo ympäristölautakunnan jäsen Jenni Rautanen. Kauniin luonnon lisäksi Littoistenjärvi tarjoaa myös paljon kulttuurisia voimavaroja. Historia leimaa järven rantojen käyttöä ja etenkin Liedon puolelle sijoittuva Verkatehtaan miljöö on ainutlaatuinen asumiskäyttöön kunnostettu teollisen työn muistomerkki. Littoistenjärven tulevaisuuden kannalta Liedon ja Kaarinan välisen yhteistyön merkitys on suuri. Kuntalaiset eivät järven kummallakaan puolen huomaa veteen piirrettyä rajaviivaa eikä järvivesi pysy kuntarajojen sisällä. Littoistenjärveä tulisikin kehittää kokonaisuutena. Ainakin Kaarinassa Vihreät ovat visioineet rantojen kunnostamisesta ihmisten yhteiseen käyttöön, joka samalla huomioisi järven arvokkaan kulttuuri- ja luonnonympäristön. Rannansuuntaiset luonto- ja kulttuuripolut opasteinen voisivat palvella niin kuntalaisia kuin kaarinalaisten koulujen oppilaitakin. Jopa opastuskeskus vuokrattavine jollineen voisi olla mahdollinen. Littoistenjärvelle kuuluu tänään hyvää, mutta paljon sen tarjoamista mahdollisuuksista on yhä hyödyntämättä. Kaarinan liito-oravilla elämänoikeus Kaarinalaiset voivat yhä olla ylpeitä Littoisten Lintulassa kaikessa hiljaisuudessa asustelevista liito-oravistaan, vaikka maan isokenkäiset aina pääministeriä myöten meluavat niiden lajitovereiden vuoksi tiedotusvälineissä. Littoisissa kaavoituksen uhalta säästyneet liiturit voivat hyvin. Ne ovat tiettävästi asustelleet muun muassa yhdessä Kaarinan Vihreiden pari vuotta sitten ripustamista pöntöistä. Tuoreeltaan Kaarinassakin Lakarin kaatopaikan laajennusaikeet uhkaavat läheisen liitooravametsikön asukkeja. Jenni Rautanen on biologian opiskelija, nuorin kaupunginvaltuutettu, ympäristönsuojelulautakunnan jäsen ja SM-kultamitalisti joukkueaerobicissa 2002. puh 040-846 0588 jenrau@utu.fi Ville Niinistö on poliittisen historian opiskelija ja Kaarinan ympäristönsuojelulautakunnan puheenjohtaja. puh 041-465 7595 ville.niinisto@vihrealiitto.fi 11

Kaarinan liito-oravilla elämänoikeus Suhtautuminen liito-oravan suojeluun osoittaa, että kaikki eivät vielä osaa arvostaa ympäristönsuojelulainsäädäntöämme, sanoo Ville Niinistö. Esimerkiksi Lakarin kaatopaikan laajentamisen yhteydessä kaupungin olisi tullut ensin tehdä selvitykset laajennuksen merkityksestä liito-oravalle, eikä suinpäin hyväksyä laajennusesitystä, joka saattaa olla lainvastainen. Ville Niinistö pitää tilannetta nurinkurisena. On huonoa suunnittelua, jos kuntalaisten rahoja hukataan päätöksiin, joita myöhemmin joudutaan ympäristökeskuksen tai hallintooikeuden päätöksen johdosta muuttamaan. Meidän pitäisi nähdä ympäristömme rikkautena ja vahvuutena, joka tulisi ottaa kaikessa päätöksenteossa jo suunnitteluvaiheessa huomioon. Tällöin ympäristönsuojelu olisi suunnitelmallista, tehokasta ja myös hyvin edullista. Kaarinan vihreät ovat asentaneet useita liito-oravan pönttöjä Kaarinan metsiin. Liito-orava on itäisen taigan tyyppilaji, jonka läntisimmät asuinalueet ulottuvat Suomeen. Se on harvinaistunut tehometsätalouden ja haapaa ja lahopuuta sisältävien elinympäristöjen pirstoutumisen vuoksi. Suomi on EU:hun liittyessään sitoutunut osana luontodirektiiviä säilyttämään uhanalaiseksi luokitellun liito-oravan suotuisan suojelun tason. Kaarinan Vihreät pitävät liito-oravien elinympäristöjen turvaamista kunnia-asiana, joka samalla edistää monipuolisten metsälaikkujen säilymisen ihmisasukkienkin lähivirkistysalueina. Ennen kaikkea liito-oravien huomioimisessa on kysymys lain noudattamisesta, jonka on oltava niin kaupungin viranomaisten, poliittisten päättäjien kuin tavallisten kuntalaistenkin velvollisuus. Liito-oravan havaintoalueita Kaarinassa 12

Koulutiet turvallisiksi Suurin osa Kaarinan kouluista sijaitsee vilkasliikenteisten katujen varsilla. Lasten koulumatkalla on paljon vaarapaikkoja. Vanhemmat ja koulut ovat vedonneet kaupunkiin kirjelmin ja adressein useita kertoja liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Ehdotukset ovat liian usein kaikuneet kuuroille korville. Parannuksia on tehty nihkeästi. Onko kaupunki vain autoja varten? Liikenneturvattomuus ei koske yksin kouluja. Päiväkotien kohdalla tilanne on täysin sama. Muissa pohjoismaissa ja muualla Euroopassa Suomea autoistuneimmissa maissa koulut ja päiväkodit huomaa heti, sillä niitä ohittavilla kaduilla on liikennehidasteita: kavennuksia, korokkeita Nopeus on pakko laskea alhaiseksi. Vaarallinen on tilanne myös Hovirinnantiellä Hovirinnan koulun edessä. Vaikka tie on suora ja näkyvyys hyvä, nopeudet vastaavasti ovat korkeita. Pyhän Katariinantiellä on Vaarniemen koulun vieressä etenkin aamuisin vaarallisia tilanteita, kun lapsia tuodaan kouluun. Kolareilta ei ole vältytty, vaikka toistaiseksi vakavia henkilövahinkoja ei ole sattunut. - Vaadimme autopuolueen valtuutettuja asettamaan lasten turvallisuuden vauhdin hurman edelle! - Tässä asiassa näkyy kaarinalainen sitkeä asennevamma: auto on edellä pienten lasten liikenneturvallisuutta. Vaikka moni valtuutettu vaaleissa lupaa olla lasten asialla, valtuustossa hän edustaa tässä kysymyksessä autopuoluetta, vakuuttaa valtuutettu Hannele Haapaniemi. Yksi räikeimmistä esimerkeistä on Poikluomantie, jonka varrella on kaupungin toiseksi suurin Piispanristin koulu, Poikluoman ja Koivukulman päiväkodit ja koululaisten iltapäiväkerho seurakuntatalossa. - Lapset joutuvat ylittämään koulutiellään mutkaisen Poikluomantien monin paikoin kotikaduiltaan tullessaan ilman suojatietä. Mutkaisella kadulla, jossa ajetaan rajoituksista huolimatta kovaa ja jossa on paljon näköesteitä, liikenneturvallisuuteen on aika löytyä ratkaisuja. Hannele Haapaniemi on lastentarhanopettaja, joka asuu Poikluomassa. Hän on kaupunginvaltuutettu ja teknisen lautakunnan jäsen. puh 242 1576 hannele.haapaniemi@kaarina.fi 13

Kotimäen kouluun uudenaikainen oppimisympäristö Kotimäen koulu valmistuu syksyksi 2005. Littoislaiset saavat vuosia odottamansa koulun. Lapsia ei tarvitse enää kuljettaa kaupungin suureen koulukeskukseen, vaan koulu on omalla kylällä. "Kyllä on ihana asia Littoisten lapsille", toteaa Outi Ahonen. Kotimäen koulu on Kaarinan ensimmäinen yhtenäiskoulu, jossa ovat kaikki perusopetuksen luokat 1-9. Tosin kaksi ensimmäistä luokka-astetta jäävät vanhan Ristikallion koulun tiloihin. Uuteen kouluun rakennetaan tilat myös sivukirjastolle ja nuorisolle. Koulun aloittaessa oppilasmäärä on noin 600 oppilasta. Kaarinan valtuusto päätti koulun koosta ja muodosta vuosi sitten. Koulu aiottiin rakentaa koko kylän yhteiseksi kouluksi Liedon kanssa. Siksi koulurakennus sijaitsee aivan Liedon rajalla. Vihreät kannattivat kyläkoulua ja kahta pienempää kouluyksikköä. Silloin Ristikallion koulu olisi saneerattu kokonaan kouluksi. Kaarinan valtuusto päätti toisin: koulu tehdään vain omille oppilaille. Samalla siitä tulee Kaarinan suurin koulu. Outi Ahonen kertookin: "Olen lähtenyt mukaan Ristikallion koulun vanhempainyhdistykseen, jotta voin olla kehittämässä nykyistä ja tulevaa koulua. Uskon, että Kotimäen koulusta tulee uudenaikainen oppimisympäristö Littoisten lapsille." Kotimäen koulu, julkisivu 14

Asuntotilat opetustiloiksi Uuden koulun suunnitelmat ovat pitkällä. Kovin eri ikäiset lapset sijoitetaan omiin soluihinsa: pienimmät yläkertaan ja isommat alakertaan. Kummallakin on oma sisäänkäyntinsä. Lasten koulupäivä voidaan rytmittää siten, että välitunnit ajoittuvat eri aikoihin. Niin on tehtävä ruokailujenkin kanssa, sillä lasten on syötävä useammassa vuorossa. Viimeisin koulua koskeva päätös tehtiin tammikuussa. Vahtimestarin asuntoon varatut sata neliötä käytetään opetustiloihin, eikä koululle tule asuntoa. "Olen koululaisten äitinä iloinen siitä, että kaikki mahdolliset neliöt käytetään koulun opetustiloiksi. Yleensähän koulut tahtovat tulla varsin äkkiä ahtaiksi," sanoo Outi Ahonen. Huippuluokan varustelu Koulun rakentaminen ja varustaminen maksavat yhteensä yli 10 M - paljon enemmän kuin yksikään Kaarinan koulu aikaisemmin. Koulun arkkitehtoniset ratkaisut, rakentamistapa ja varustus ovat hyvin nykyaikaiset. Tieto- ja viestintätekniikasta on suunnittelijoiden pöydillä kehittymässä yksi koulun vahvuuksista. Työpisteitä on paljon myös käytävillä ja auloissa. Kielistudiot ja tietokoneluokat kuuluvat huoneohjelmaan. Oma liikuntasali helpottaa tuntien pitämistä, vaikka monitoimitalokaan ei ole kaukana. Ensimmäisen kerran Kaarinassa asennetaan opetustiloihin jopa hiilidioksiditunnistimet, joiden avulla ohjataan sisäilmanlaatua aivan toisella tavalla kuin vanhoissa kouluissamme. Koulun avara keskus Keskellä koulua on ruokasali. Se toimii myös näyttämön katsomona ja koulun torina eli agorana. Sieltä näkee lasiseinän läpi koulun mediateekkiin ja kirjastoon. Agora on auki kattoon asti. Toisen kerroksen käytävien työpisteiltä näkee torille. Kirjaston vieressä on nuorisotila. Luonnospiirustuksista henkii avoimuus ja uusi näkemys koulun arkipäivästä: tiloja ja toimintoja on aamusta iltaan. Kotimäen koulusta tulee Kaarinan ensimmäinen 2000-luvun koulu. Outi Ahonen on vihreiden eduskuntavaaliehdokas, Kaarinan kaupunginvaltuutettu ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies Timo, Ristikallion koulun ekaluokkalainen Susanna ja kuusivuotias Matias. Ahoset asuvat Hiiskanmäessä. puh 050-572 3917 outi.ahonen@fimnet.fi puh 050 572 3867 timaho@utu.fi 15

Koulujen suuret luokat jäivät historiaan - mutta toisin ovat päiväkotien ryhmäkoot Kunnallisvaalien yksi teema oli Kaarinassa saada kouluihin pienemmät luokat. Määrärahoja oli leikattu ja vanhemmat olivat huolissaan yli 30 oppilaan koululuokista. Niin opettajat kuin vanhemmatkin olivat yhtä mieltä siitä, että oppimisvaikeudet on helpompi voittaa, kun opettajalla on enemmän aikaa oppilailleen. Niinpä kunnallisvaaleissa 2000 Kaarinan valtuustoon pääsikin neljä opettajaa. Politiikasta kiinnostui myös moni vanhempi. - On tietenkin mukava todeta, että demokratia toimii kotikunnassa. Onhan valtuusto vaalien jälkeen päättänyt, että alimpien luokkien ryhmäkoko ei saa olla yli 25 oppilasta. Ylimmillä luokilla vastaava raja on 30 oppilasta. Me vihreät asetimme tavoitteeksi vielä viisi oppilasta pienemmät ryhmät. Tekemistä vielä siis riittää, sanoo Saila Tuokko. - Olin vuonna 2000 Hovirinnan koulun vanhempainyhdistystä tukemassa ja teimme paljon työtä sen eteen, että suurista luokista päästäisiin. Oma esikoiseni oli silloin suuressa luokassa. Meistä tuntui, ettei toimintaamme hyväksytty. Vihreät olivat asettaneet selkeät tavoitteet ja olivat kanssamme samoilla linjoilla. Sain kipinän ja lähdin mukaan politiikkaan. 16 Sirkka Sura on kasvatustieteen lehtori Turun yliopistossa ja koulupsykologi. Hän on koulutuslautakunnan jäsen ja asuu Auranlaaksossa. puh 040-535 3045 sirkka.sura@utu.fi Saila Tuokko on äitiyslomalla ja tekee töitä kotonaan hoitaen kolmea lastaan. Saila on koulutuslautakunnan varajäsen ja vihreiden sihteeri. Hän on miehensä kanssa saanut juuri valmiiksi uuden omakotitalon Koristonrannan alueelle. puh 050-524 9517 saila.tuokko@kolumbus.fi

Kaarinassa ei ole ryhmäkoolla kattoa Koulutuslautakunnan jäsen ja Kaarinassa viisi vuotta koulupsykologina toiminut Sirkka Sura on myös tyytyväinen ryhmäkokojen rajaamiseen. - Olen aikanaan koulupsykologin työssäni nähnyt, miten tärkeää on, että opettajilla on aikaa oppilailleen. Suuressa luokassa ristiriidat ja äänekkäiden oppilaiden työn parissa pitäminen vievät niin paljon aikaa, että oppimisvaikeuksia ei ehdi aina edes nähdä. Kun on aikaa, on aikaa myös oppilasta auttaa. Olen iloinen, että olen voinut lautakunnassa olla mukana viemässä tätä asiaa oikeaan suuntaan, toteaa Sura. - Toisin on päiväkotiryhmien laita: 30 lasta saattaa olla samassa ryhmässä ja sen lisäksi lapsia siirrellään ryhmästä toiseen kesken toimintakauden. Pienet ryhmät ja pysyvät ihmissuhteet olisivat laatua myös päivähoidossa. Kaarinassa ryhmäkoon kattoa ei ole määritelty vaan pelataan taloudellisuuden nimissä suhdeluvuilla, kertoo lastentarhanopettaja ja kaupunginvaltuutettu Hannele Haapaniemi. Koulut ja opetus tarvitsevat tietenkin myös muita periaatteellisia ratkaisuja. Koulujen tuntimäärien kasvattaminen, tukiopetuksen ja kerhotuntien lisääminen ovat välineitä, joilla oppimista helpotetaan ja syrjäytymistä torjutaan. Peruskorjauksilla ja laitehankinnoilla parannetaan työskentelyolosuhteita. Näissä asioissa Kaarinalla on parantamisen varaa. Hannele Haapaniemi on lastentarhanopettaja, joka asuu Poikluomassa. Hän on kaupunginvaltuutettu ja teknisen lautakunnan jäsen. puh 242 1576 hannele.haapaniemi@kaarina.fi 17

Koululaisten hoitoon oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa Pienten lasten vanhempien työpäivät ovat pidempiä kuin lasten koulupäivät. Koulutunnit loppuvat usein jo kahdeltatoista. Koululainen saa odottaa monta yksinäistä tuntia kotona, kun vanhemmat tulevat töistä vasta muutaman tunnin kuluttua. Pienimmät koululaiset ovat liian pieniä olemaan yksin kotona. Hyvin järjestetty koululaisten hoito luo lapsille turvaa ja vähentää vanhempien huolia. Toiminta tukee perheitä, joilla ei ole muita keinoja järjestää lastensa hoitoa. Kaikille kaarinalaisille ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla on oltava mahdollisuus laadukkaaseen ja korkeatasoiseen iltapäivä- ja aamuhoitoon. - Hoidon järjestely on vaihdellut riippuen siitä, missä se järjestetään ja kuka sen järjestää, korostaa sosiaalilautakunnan jäsen Christina Kuusela. - Ei ole oikeudenmukaista, jos hoidon hinta riippuu järjestäjästä. Lapset ovat hoidossa kouluilla ja koulun ulkopuolisissa tiloissa. Lapsilla ei ole aina edes omaa tilaa, vaan he kiertävät luokasta toiseen. Vapaaseen leikkiin ei ole välineitä, vaikka koulupäivät saattavat hoidon kanssa venähtää kahdeksantuntisiksi. Hoidossa on nähtävä lapsen paras. Vihreät ovat tehneet iltapäivähoidosta aloitteen. Se palautettiin uudelleen valmisteltavaksi viime syksynä. Silloin sosiaalilautakunnan vihreät jäsenet Terttu Eriksson ja Christina Kuusela jättivät lautakunnalle oman ehdotuksensa. Heillä on kummallakin kokemusta koululaisten arkipäivästä, koska he ovat luokanopettajia. - Halusimme ehdotuksellamme vauhdittaa asiaa ja tuoda omia ajatuksiamme valmistelun tueksi. Kaarinan sosiaaliosaston on hyvä ottaa vastuu iltapäivähoidon järjestämisestä ja valvonnasta. Turvallinen, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen iltapäivä- ja aamuhoito koituu suoraan kaupunkimme lasten hyväksi. Hoidon laadukkaasta järjestämisestä voimme olla valtakunnallisestikin ylpeitä, sanoo Terttu Eriksson. - Olemme toiveikkaita, että iltapäivähoito tulee kuntoon ensi syksyksi: lapsia hoitaa pätevä henkilökunta ja lapsiryhmät ovat pieniä. Välipalankin järjestäminen päivittäin on tärkeää. Christina Kuusela on luokanopettaja ja sosiaalilautakunnan jäsen. Hän asuu Hovirinnassa. puh 243 1608 christina.kuusela@kaarina.fi Terttu Eriksson on luokanopettaja, kaupungin- ja työsuojeluvaltuutettu sekä sosiaalilautakunnan jäsen. Hän asuu Koristonmetsässä. puh 040-765 1716 terttu.eriksson@kaarina.fi 18

Kaarinassa kelpaa harrastaa Tänä vuonna valmistuu odotettu jäähalli. Littoisissa pelataan uudella kumirouhehiekkatekonurmella ja samanlainen valmistuu myöhemmin Keskusliikuntapuistoon. Jo aiemmin on saatu uimahalli saneerattua ja uusi nurmikenttä jalkapalloilijoille uimahallin viereen. Urheilun harrastamiseen alkaa olla mukavasti tiloja, mutta on muistettava, että urheiluseurat tarvitsevat myös toiminta-avustuksensa, painottaa Jenni Rautanen. Tärkeä päätös on tehty myös kulttuuritalon rakentamisesta. Kaarinaan on suunniteltu useita kertoja jäähallia. Hanke on aina kaatunut suuriin rakennuskustannuksiin ja heikkoon taloustilanteeseen. Tilanne muuttui, kun toimeen tarttui halliyhtiö, joka tyytyi toteuttamaan harjoitushallin. Rakentamis- ja käyttökustannukset ovat kohtuullisemmat. Kaupunki on tukemassa niin rahallisesti kuin käytännöllisesti halliyhtiön menestymistä. Nuorille haluttiin omaan kaupunkiin uusi harrastuspaikka. Hanke eteni yksituumaisesti. Jäähalli valmistuu ensi syksyksi. Hallin viereen rakennetaan kumirouhehiekkatekonurmi, johon tulee vielä lämmitys, mikä pidentää kentän käyttöaikaa. Kentän puku- ja suihkutilat rakennetaan samalla kertaa. Näiden harrastuspaikkojen valmistuttua on nuorilla jääurheilun ja jalkapallon harrastajilla erinomaiset puitteet. Vaikka hankkeet ovat vihreille olleet vaikeita hyväksyä niiden suuren energiankulutuksen takia, olemme punninneet vaakakupissa nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämisen vielä tärkeämmäksi. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet vilkasta ja toimeliasta aikaa kansalaistoimen lautakunnassa, sanoo Sirkka Mylly. Lautakunta vastaa vapaa-ajan harrastuksista ja on siksi ollut keskeisesti suunnittelemassa toteutuvia hankkeita. Nuorille ja aikuisillekin saadaan aivan valtava määrä uusia urheiluharrastustiloja. Kulttuuritalosta on tehty jo periaatepäätös ja nyt on aika suunnata katseet monipuolisempaan nuoriso- ja kulttuurityön kehittämiseen, iloitsee Sirkka Mylly. Sirkka Mylly on Piikkiön sosiaalijohtaja, kaupunginvaltuutettu ja kansalaistoimen lautakunnan puheenjohtaja. Hän asuu Kairiskulmalla. puh 242 2180 sirkka.mylly@piikko.fi 19 Jenni Rautanen on biologian opiskelija, nuorin kaupunginvaltuutettu, ympäristönsuojelulautakunnan jäsen ja SMkultamitalisti joukkueaerobicissa 2002. puh 040-846 0588 jenrau@utu.fi

Ville Niinistö Parempaa sanottavaa 157 Ville Niinistö, 26 v. Valt.yo., poliittisen historian opiskelija Korkeakoulupoliittinen sihteeri Kaarinan ympäristönsuojelulautakunnan puheenjohtaja Olen kotoisin Hovirinnasta, jossa olen asunut lähes 20 vuotta. Kouluni olen käynyt Kaarinassa, Hovirinnan ala-asteelta Vaarniemen yläasteen kautta Kaarinan lukioon, josta valmistuin vuonna 1995. Nuorempana pelasin jalkapalloa Kaarinan Nappuloissa ja Kaarinan Pojissa toistakymmentä vuotta, olin myös useamman vuoden mukana partiossa Kuusiston Linnanyrjänissä. Opiskeluaikanani olen ollut vuoden vaihtoopiskelijana Lontoossa ja neljä kuukautta suurlähetystöharjoittelijana Jakartassa, Indonesiassa. Olen ehdokkaana eduskuntaan, koska haluan olla rakentamassa entistä parempaa maata kaikille suomalaisille. Uskon, että politiikassa minulla on eniten annettavaa tälle yhteiskunnalle. Toivottavasti olen tukesi arvoinen. Olen arvopoliitikko. Mielestäni hyvinvointivaltion tehtävä on parantaa ihmisten elämän laatua. Reilussa yhteiskunnassa kaikki ovat tasa-arvoisia - yksilön vapauteen yhdistyy vastuu muista ihmisistä ja ympäristöstä. Koulutukseen ja tieteeseen, terveydenhuoltoon sekä liikuntaan ja kulttuuriin panostaminen edistää hyvinvointia ja sivistystä. Työllisyyttä on lisättävä tukemalla palvelualoja ja pienyrittäjyyttä. Oikeilla valinnoilla voi rakentaa parempaa yhteiskuntaa lisäämättä valtionvelkaa. 20