Introduction OSCAR soil impact seminar Heikki Pajuoja 23.11.2011
Two Aspects Machinery Information Use of resources, seasonal variation High cutting potential on peatlands 2
3
4
Seasonal variation of wood supply remarkable additional costs 100 M /year Puun käyttö Wood consumption Kotimaan hakkuut Domestic removals Wood chips from sawmills Imports Tuontipuu Haketoimitukset sahoilta IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII Source: Finnish Forest Industries Federation 5
Seasonal variation in logging (2010) 6
Seasonal variation in logging (2010) 7
Seasonal variation in transportation (2010) 8
Information needs in the planning of wood supply operations 1. Timber sales 2. Logging site planning logging site delineation sub-stands / micro-compartments logging form, ditching bioenergy harvesting location of roadside landing use of roads scheduling of operations scheduling of operations strip road planning, strengthening of trails with logging residues objects to be left untouched avoiding damages to growing stock 4. Transportation planning 3. Forwarding road trafficability in changing conditions road classification and maintenance selection of machine and its modification with additional equipment selecting the working method for loading 9
Base map from test area www.metsateho.fi Source: National Land Survey Of Finland 10
New LIDAR based digital elevation model Source: National Land Survey Of Finland 11
LIDAR elevation model combined with gamma radiation data www.metsateho.fi It is possible to analyze ditches, ground soil etc. and to merge data with topography, slope and aspect of terrain and accurate aerial images. Source: National Land Survey Of Finland & GTK 12
Example of terrain classification www.metsateho.fi Source: National Land Survey Of Finland & GTK Mineral soil ( dry ) Peatland (>1 m) Wetland 13
Aina (ml. kelirikko) Kesällä Talvella (jäätyneen maan aikaan) 100 % www.metsateho.fi Classification of cutting sites - Hakattavaksi ehdotettujen kuvioiden korjuukelpoisuus Osuus hakkuukertymästä 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Lähdeaineisto: Tapio/metsäkeskukset (ASY) Metsä & Tie 23. - 24.1.2008
Metsäkoneen pintapaineen ja raiteen muodostuksen laskentamalli Jouko Törnqvist & Juha Kurkela, VTT Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 3/2010
Metsäkone-laskentamalli Metsätehon tuloskalvosarja 3/2010 10.3.2010 Törnqvist, Kurkela & Kärhä 16
Potential peatland area for first thinning - Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy
Vuotuinen ensiharvennuspinta-ala (ha/v) Ojitettujen turvemaiden vuotuinen ensiharvennuspinta-ala (4) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Turvekerroksen paksuus < 30 cm Turvekerroksen paksuus 30-100 cm Turvekerroksen paksuus > 100 cm Ahvenanmaa Rannikko - eteläosa Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsätehon tuloskalvosarja 21.2.2008 18 Jouni Bergroth, Antti Ihalainen ja Jani Heikkilä
Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 3/2011
Peatland classification - Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuus-luokitus 2011 www.metsateho.fi Korjattavan kuvion kokonaispuusto, m 3 /ha Korjuukohteen varastojärjestelyjen, muodon ja koon perusteella arvioitu kuormitus ajouraverkostolle * ) Pieni Kohtalainen Suuri Kantavuusluokka ** ) >170 1 2 3 170 120 2 3 TALVI <120 3 TALVI TALVI Korjaukset korjuukelpoisuusluokkiin: Pohjaveden syvyys: Kohteissa, joissa pohjavesi on alle 25 cm:n syvyydellä suon pinnasta, käytetään yhtä luokkaa heikompaa kantavuutta. Jos korjuuta on edeltänyt yli 4 viikkoa kestänyt kuiva kausi, suunnittelutietojen kantavuus paranee toteutuksessa yhdellä luokalla. Turpeen paksuus: Kohteella, jossa turvekerroksen paksuus on alle 75 cm, kantavuus paranee yhdellä luokalla. * ) Suuntaa-antava keskimääräinen maastokuljetusmatka turvemaalla: pieni <100 m, kohtalainen 100 200 m ja suuri >200 m. ** ) Edellytetään, että hakkuutähteet hakataan ajouralle ja pienialaiset ja ajouraverkoston kriittiset kohdat vahvistetaan hakkuutähteillä tai muulla tavalla. Metsätehon tuloskalvosarja 3/2011 18.2.2011 Högnäs, Kumpare & Kärhä 20
21
22
Heikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana Toimintamallit Metsäkoneen varustaminen heikosti kantavalle maalle Konetyön sopeuttaminen heikosti kantavalle maalle
Ajoalustan vahvistaminen keinovalikoimaan Sillat ja pitkospuut erikoispaikkojen, hätätapausten keino, ei jokapäiväinen työväline: purojen ja ojien ylitys, lyhyt kosteikko, joka estää muuten kesäkorjuukelpoisen kohteen korjuun. Puutavara-autollakin voi käyttää puusiltoja esimerkiksi varastopaikalla. Havutus ja kuitupuutela toimivia perinteisiä ratkaisuja. Toimintatapoja on kehitettävä jatkuvasti Kuvat: Asko Poikela Metsätehon tuloskalvosarja 11/2008 11.11.2008 Arto Kariniemi 24
Tekniikka apuna Konekuvat koonnut konevalmistajilta: Kalle Kärhä Metsätehon tuloskalvosarja 11/2008 11.11.2008 Arto Kariniemi 25
mutta kuljettaja (ja toimintatavat) ratkaisevat! Konekuvat koonnut konevalmistajilta: Kalle Kärhä Metsätehon tuloskalvosarja 11/2008 11.11.2008 Arto Kariniemi 26