Tela-alustainen alustainen kaivukone hakkuukoneena Suomessa

Transkriptio

1 Tela-alustainen alustainen kaivukone hakkuukoneena Suomessa Jouni Bergroth, Metsäntutkimuslaitos Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Teijo Palander,, Joensuun yliopisto Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 1

2 Tutkimuksen tausta Tela-alustaisten kaivukoneiden käyttö hakkuutyössä on suhteellisen vähäistä Suomessa. Maailmalla kaivukoneita käytetään sen sijaan hyvin yleisesti hakkuukoneen peruskoneena. Kaivukoneiden hakkuukäyttöä ja sen kannattavuutta voidaan perustella seuraavasti: Kaivukoneiden käyttäminen hakkuilla talvella takaa niille ympärivuotisen työllisyyden. Kaivukoneiden käyttäminen hakkuilla talvella, puunkorjuun kovimman sesonkipiikin aikaan, luo mahdollisuuden vähentää hakkuukonekapasiteetin määrää. Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 2

3 Tutkimuksen tavoitteet 1. kartoittaa nykyisin hakkuilla olevien kaivukoneiden lukumäärä Suomessa, 2. selvittää, minkälaisella kaivukoneharvesterikalustolla ja minkälaisissa korjuuoloissa hakkuita tehdään, 3. tarkastella, mitkä ovat kaivukoneharvestereiden ja perinteisten pyöräharvestereiden merkittävimmät vahvuudet ja heikkoudet, 4. tutkia, mitkä ovat tärkeimmät syyt kaivukoneiden vähäiseen käyttöön hakkuilla ja 5. arvioida, miten kaivukoneharvestereiden lukumäärä kehittyy tulevaisuudessa. Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 3

4 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin Metsäteho Oy:n Kaivukoneiden käyttömahdollisuudet metsätöiden peruskoneina -tutkimusprojektissa. Tutkimukseen haastateltiin 35 henkilöä maalis-toukokuussa Haastatteluihin osallistui edustajia viidestä eri ryhmästä: 1. kymmenen tela-alustaisella kaivukoneella hakkuita tehnyttä yrittäjää (kaivukonehakkuuyrittäjät), 2. kymmenen kaivukoneyrittäjää, jotka eivät tehneet kaivukonehakkuita (kaivukoneyrittäjät), 3. viisi hakkuulaitteita valmistavien yritysten edustajaa, 4. neljä puunhankintaorganisaatioiden edustajaa ja 5. kuusi kaivukoneita myyvien yritysten edustajaa. Lisäksi haastateltiin puhelimitse 11 kaivukonehakkuuyrittäjää marraskuussa Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 4

5 Kaivukoneiden määrä hakkuilla Talvikautena hakkuilla oli arviolta tela-alustaista kaivukonetta Suomessa. Urakointikäytössä oli vajaa 20 kaivukoneharvesteria. Kaikki kaivukonehakkuuyrittäjät olivat hakkuilla ainoastaan yhdellä kaivukoneella. Kaivukonehakkuita tehtiin yleisimmin Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski- ja Kaakkois-Suomessa. Pohjakartta AffectoGenimap Finland Oy, L7006/07. Arvioitu turvemaiden osuus hakkuukertymästä metsäkeskuksittain vuosina (Nuutinen ym. 2005). Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 5

6 Hakkuumäärät kaivukoneilla Osuus yrityksistä, % < 1000 > 9999 Hakkuumäärät kaivukoneharvestereilla vaihtelivat muutamasta sadasta kuutiometristä m 3 :iin vuonna Keskimääräinen hakkuumäärä oli m 3. Hakkuutyötä kaivukoneilla tehtiin keskimäärin runsaat kolme kuukautta vuonna Hakattu puumäärä, m 3 /yritys/v Hakkuutyö painottui lähinnä tammi-maaliskuulle. Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 6

7 Hakkuilla käytetyt kaivukoneet Kobelco SK135SRL & Foresteri 22RH Hakkuilla käytetyt telaalustaiset kaivukoneet olivat työpainoltaan valtaosin tonnia. Vain muutamalla yrittäjällä oli alle 13 tonnin kaivukoneharvesteri. Yleisimmät hakkuilla käytetyt kaivukonemallit olivat Kobelco SK135SRLC ja Kobelco SK135SRL. Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 7

8 Hakkuutavat kaivukoneilla Ensiharvennus Muu harvennus Päätehakkuu Kaivukoneilla tehtiin pääosin harvennushakkuita: hakatusta puumäärästä 60 % tuli ensiharvennuksilta, 31 % myöhemmiltä harvennuksilta ja vain 9 % päätehakkuilta vuonna Osalla harvennuskohteista hakkuutyö sisälsi ojalinjojen aukaisua. Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 8

9 Turvemaiden osuus hakatusta puumäärästä Osuus hakatusta puumäärästä, % Ensiharvennus Muu harvennus Päätehakkuu Turvemaa Kivennäismaa Tyypillisesti harvennuskohteet olivat turv la. Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 9

10 Kaivukoneharvestereiden seisokkiajat Kaivukoneharvestereiden seisonta-ajat olivat huomattavasti lyhyempiä kuin kaivukoneiden, joissa ei ollut hakkuuvarustusta: Kaivukoneet, jotka olivat hakkuilla, seisoivat keskimäärin kaksi viikkoa vuonna Ne kaivukoneet, joita ei käytetty hakkuutyössä, seisoivat keskimäärin viikkoa. Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 10

11 Kaivukoneharvestereiden merkittävimmät vahvuudet 1. Alempi hankintahinta 2. Kaivukonekaluston käyttömahdollisuudet monipuolisemmat 3. Parempi kantavuus maastossa 4. Vähemmän seisokkiaikoja 5. Pienempi yrittäjäriski 6. Pienemmät maastovauriot 7. Helpompi työllistyminen 8. Pienemmät hakkuukustannukset Kaivukonehakkuuyrittäjät Kaivukoneyrittäjät Hakkuulaitevalmistajat Puunhankintaorganisaatioiden edustajat Kaivukoneiden myyjät Keskimäärin 9. Mahdollisuus pysyvän hakkuukonekapasiteetin pienentämiseen 10. Luotettavampi tekniikka Suurin mahdollinen pistemäärä eri tekijöille oli Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 11

12 Kaivukoneharvestereiden merkittävimmät heikkoudet 1. Heikompi maastoliikkuvuus 2. Matalampi hakkuutyön tuottavuus 3. Sopivia hakkuukohteita ei ole riittävästi tarjolla 4. Huonompi puomin ulottuvuus 5. Heikompi näkyvyys ohjaamosta 6. Huonompi ergonomia 7. Riittämätön hydrauliikkateho 8. Pienempi maavara 9. Isommat puustovauriot 10. Enemmän konesiirtoja Kaivukonehakkuuyrittäjät Kaivukoneyrittäjät Hakkuulaitevalmistajat Puunhankintaorganisaatioiden edustajat Kaivukoneiden myyjät Keskimäärin Suurin mahdollinen pistemäärä eri tekijöille oli 5. Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 12

13 Merkittävimmät syyt kaivukoneharvestereiden käytön vähyyteen Suomessa 1. Pohjoismainen perinne käyttää pyöräharvestereita 2. Perinteisten pyöräharvestereiden parempi soveltuvuus hakkuuseen 3. Puunhankintaorganisaatioiden negatiivinen suhtautuminen 4. Huono maastoliikkuvuus 5. Työllistyminen hakkuilla epävarmaa 6. Metsänomistajien negatiivinen suhtautuminen 7. Osaavan työvoiman puute 8. Puomin huono ulottuvuus 9. Hakkuuvarustus kaivukoneeseen kallis 10. Kaivukoneiden metsämallien puute Kaivukonehakkuuyrittäjät Kaivukoneyrittäjät Hakkuulaitevalmistajat Puunhankintaorganisaatioiden edustajat Kaivukoneiden myyjät Keskimäärin Suurin mahdollinen pistemäärä eri tekijöille oli Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 13

14 Kaivukoneharvestereiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa Osuus haastatelluista, % Kaivukonehakkuuyrittäjät Kaivukoneyrittäjät Hakkuulaitevalmistajat Puunhankintaorganisaatioiden edustajat Kaivukoneiden myyjät Keskimäärin 0 Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kaivukoneiden käyttö hakkuukoneina lisääntyy tulevaisuudessa. -väite Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 14

15 Hakkuukonekapasiteetin määrää on mahdollista vähentää Osuus haastatelluista, % Kaivukonehakkuuyrittäjät Kaivukoneyrittäjät Hakkuulaitevalmistajat Puunhankintaorganisaatioiden edustajat Kaivukoneiden myyjät Keskimäärin 0 Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Hakkuukonekapasiteetin määrää on mahdollista pienentää käyttämällä puunkorjuusesonkipiikkien tasaamiseen kaivukoneharvestereita. -väite Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 15

16 Johtopäätökset Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaivukoneiden käyttöä ja yleistymistä hakkuilla rajoittavat eniten perinteet käyttää pyöräharvestereita ja ennakkoluulot kaivukoneharvestereita kohtaan. Toki kaivukoneiden hakkuukäyttöön liittyy joitakin ongelmia ja heikkouksia. Suurimmaksi heikkoudeksi haastatellut nimesivät kaivukoneharvesterin maastoliikkuvuuden. Haastatellut arvioivat maastoliikkuvuuden huonommaksi erityisesti kivikoissa ja rinteillä. Ehdoton edellytys kaivukoneiden hakkuukäytön kannattavuudelle on huolellinen korjuukohdevalinta erityisesti maaston suhteen. Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 16

17 Kaivukoneharvesterit tulevaisuudessa I Harvennusten ja turvemaiden puunkorjuuvolyymien kasvu luo hyvät mahdollisuudet kaivukoneiden käytön lisäämiseen hakkuilla. Kaivukoneharvestereiden käytön yleistymistä tulevaisuudessa puoltavat myös metsäkoneyritysten koon kasvu ja laajavastuisen urakointitoiminnan lisääntyminen. Positiivisena asiana kaivukoneharvestereiden yleistymiselle voidaan pitää myös sitä, että kaivukoneyrittäjien keskuudessa oli selvä kiinnostus asiaa kohtaan. Myös puunhankintaorganisaatiot olivat kiinnostuneita: eräässä organisaatiossa nähtiin mahdollisena, että jopa kolmasosa kausikoneista voisi olla tietyillä alueilla kaivukonealustaisia. Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 17

18 Kaivukoneharvesterit tulevaisuudessa II Pohjakartta AffectoGenimap Finland Oy, L7006/07. Arvioitu turvemaiden osuus hakkuukertymästä metsäkeskuksittain vuosina (Nuutinen ym. 2005). Erityisen hyvät mahdollisuudet kaivukoneharvestereiden käyttöön ovat Etelä- ja Pohjois- Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois- Karjalassa, missä turv ta korjattavien puumäärien on arvioitu olevan keskimääräistä suurempia tulevina vuosina. Oletettavaa on, että telaalustaisten kaivukoneiden määrä tulee kasvamaan hakkuilla ja voi olla hyvinkin kaksin-, kolminkertainen viiden vuoden päästä Suomessa. Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 18

19 Hakkuukoneet aines- ja energiapuun hakkuussa vuonna visio Hakkuukoneita töissä, kpl Kaivukoneharvestereita Pyöräharvestereita 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 19

20 Julkaisut projektissa Bergroth, J Tela-alustaisten kaivukoneiden käyttö hakkuukoneina Suomessa. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, Metsä- ja puuteknologian pro gradu -työ. Bergroth, J., Kärhä, K., Palander, T. & Keskinen, S Tela-alustainen kaivukone hakkuukoneena. Metsätehon raportti 199. Bergroth, J., Kärhä, K. & Palander, T Tela-alustaiset kaivukoneet hakkuilla. Summary: Excavator-based harvesters in cuttings. Metsätehon katsaus 25. Bergroth, J., Kärhä, K. & Palander, T Kaivukoneharvesterit: Hyödyntämätön koneresurssi Suomessa. Koneyrittäjä 3/2007: Bergroth, J., Palander, T. & Kärhä, K Excavator-based harvesters in wood cutting operations in Finland. Forestry Studies 45: Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo Palander 20