14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuus, tuotantofunktio ja teknologinen kehitys Tämä on pääosin Mankiw n ja Taylorin kirjaa (ch 25) täydentävää materiaalia. 1
14.1 Elintason kasvu Talouskasvulla tarkoitetaan joko bruttokansantuotteen tai asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen kasvua Bruttokansantuotetta on mitattava reaalisena eli kiinteähintaisena Opimme edellä, että Suomen elintaso (bkt/asukas) on kasvanut liki 14-kertaiseksi ajanjaksolla 1900-2009 Seuraava kalvo näyttää, millaisia eroja on ollut eri maiden kasvuvauhdeissa eli kasvuasteissa (growth rate) 2 2
Kasvuvauhteja eri maissa (Mankiw & Taylor, s. 504) 3 3
14.2 Kasvun mittaamisesta Erot kasvuasteissa eivät näytä suurilta. Pitkällä aikavälillä pienet erot kasvuvauhdissa kumuloituvat suuriksi eroiksi elintasossa, koska kasvu toimii korkoa korolle periaatteella. Tarkastellaan seuraavaksi tätä asiaa kolmella eri tavalla: Keskikasvu Elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika ( 70:n sääntö ) Kasvun trendi 4
Keskikasvun laskeminen 1. tapa: Edellä esitetyn taulukon mukaan Japanin bkt/asukas oli $1 256 vuonna 1890 ja $26 460 vuonna 2000 (vuoden 2000 hinnoin) Mikä on keskimääräinen kasvuvauhti vuodessa g, jos elintason y t ajatellaan kasvaneen vakiovauhdilla? Jos ajatellaan aika t jatkuvaksi, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 e gt => g = (lny t lny 0 )/t kun y t = 26460, y 0 = 1256 ja t = 2000-1890 = 110 Tuloksena on g = 0,0277 eli 2,77 % 5 5
Keskikasvun laskeminen 2. tapa: Jos ajatellaan aika t diskreetiksi muuttujaksi, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = 26460, y 0 = 1256 ja t = 2000-1890 = 110 Tuloksena on g = 0,0281 eli 2,81 % Mankiw ja Taylor ovat näköjään olettaneet ajan diskreetiksi muuttujaksi, sillä taulukossa Japanin kasvuvauhti on tämä 6 6
Keskikasvun laskeminen 2. tapa: Aiemmin esitetyn (kuvio 13.1) mukaan Suomen BKT/asukas oli 28 698 euroa vuonna 2009 ja 2 112 euroa vuonna 1900 (vuoden 2000 hinnoin) Mikä oli elintason keskimääräinen kasvuvauhti? Lasketaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = 28698, y 0 = 2112 ja t = 2009-1900 = 109 Tuloksena on g = 0,0242 eli 2,42 % Mankiw n ja Taylorin taulukossa Suomi olisi korkealla Suomen kasvuvauhti oli Euroopan toiseksi korkein 1900- luvulla Norjassa se oli prosentin kymmenyksen suurempi 7 7
Elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika 70:n sääntö Kasvuvauhtien pienten erojen suuren vaikutuksen voi näyttää kysymällä kuinka kauan menee aikaa siihen, että elintaso kaksinkertaistuu kun talous kasvaa vakiovauhdilla g Tämä on helpointa laskea jatkuva-aikaisen kasvun kaavasta y t = y 0 e gt kun y t = 2y 0 => e gt = 2 eli t = ln2/g = 0,69/g 70/g% Kasvuvauhti prosentteina: 1 2,5 5 10 kaksinkertaistumisen aika: 70 28 14 7 vuosina 8 8
Kasvun trendi Taulukkolaskentaohjelmilla on nykyään helppo sovittaa trendi aikasarjaan Esimerkiksi Excel 2007:ssa tämä käy näin: valikosta Layout valitaan Trendline kasvukäyrille kannattaa avautuvasta valita valita Exponential trendline Format trendline valikosta saa mm. trendin yhtälön yhtälössä e:n potenssi kertoo trendin kasvuvauhdin Vertaamalla toteutunutta ja trendikehitystä näkee, milloin kasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa ja milloin hitaampaa 9 9
Kuvio 14.1 Kasvun trendi: Suomen BKT/asukas, 1900-2009 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 y = 1525,2e 0,0277x 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Elintason trendikasvu oli 0,0277 eli 2,77 prosenttia vuodessa Kuviosta näkyy esimerkiksi kasvukehityksen epätasaisuus ajanjaksolla 1970-2000 10 10
Logaritmimuunnos ja sen trendi Koska talouden aikasarjat yleensä esittävät kasvavia ilmiöitä, kannattaa ne linearisoida ottamalla logaritmi Kun y t = y 0 e gt, niin lny t = lny 0 + gt Tähän voi sovittaa trendin edellä kerrotulla tavalla trendin tyypiksi valitaan nyt Linear Seuraava kuvio näyttää, että logaritmointi tuo kasvukehityksen yksityiskohdat paremmin esiin 11 11
Kuvio 14.2 Kasvun trendi: Suomen BKT/asukas logaritmisena, 1900-2009 10,5 10,0 9,5 9,0 y = 0,0277x + 7,3299 8,5 8,0 7,5 7,0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Elintason trendikasvu oli 0,0277 eli 2,77 prosenttia vuodessa Koko ajanjakson kehitys erottuu nyt paremmin Kasvu oli 2000-luvulla oli pitkän ajan trendillään ennen vuotta 2009 12 12
Oppikirjan alussa esitellään taloustieteen 10 perusperiaatetta. Niistä edellä käsiteltiin mikrotaloustieteelliset periaatteet 1-7. Periaate 8 on: 8. Elintaso perustuu kansantalouden kykyyn tuottaa tavaroita ja palveluja (An economy s standard of living depends on its ability to produce goods and services) Elintaso = kansantuote asukasta kohti Elintaso voidaan jakaa kahteen komponenttiin: BKT BKT työtunnit = väestö työtunnit väestö Työn tuottavuus (=kansantuote/työtunnit) voi kasvaa rajatta, työpanos (työtunnit/väestö) ei. 13
14.3 Elintason osatekijät Suomessa Sovelletaan periaatetta 8 Suomeen ja mietitään, mistä talouskasvu Suomessa syntyy. Periaatteen mukaan bruttokansantuote asukasta kohden voidaan esittää kahden tekijän tulona: työn tuottavuuden ja väestöä kohti lasketun työpanoksen. Tuottavuus voi kasvaa rajatta, työpanos ei Työn tuottavuus koko kansantalouden tasolla = BKT tehtyä työtuntia kohden Kuviossa 14.3 nämä esitetään indekseinä siten, että 1900 = 1 kullekin sarjalle 14
Kuvio 14.3a Elintason osatekijät Suomessa 1900-2009 (ind.1900 = 1) bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Vuosina 1900-2009: elintaso on kasvanut 13,6- kertaiseksi työn tuottavuus on kasvanut 15,1- kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 10 % BKT asukasta kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden BKT tehtyä työtuntia kohden 14 15
Kuvio 14.3b Elintason osatekijät Suomessa 1950-2009(ind.1900 = 1) bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Vuosina 1950-2009: elintaso on kasvanut 5,3- kertaiseksi työn tuottavuus on kasvanut 6,7- kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 22 % BKT asukasta kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden BKT tehtyä työtuntia kohden 15 16
Elintason kasvu ja työn tuottavuuden kasvu Tulos BKT BKT työtunnit = väestö työtunnit väestö voidaan tulkita näin: elintaso = työn tuottavuus työn määrä asukasta kohti Tästä seuraa että: Elintason prosentuaalinen kasvu = Työn tuottavuuden prosentuaalinen kasvu + asukasta kohden tehdyn työn määrän prosentuaalinen kasvu (Vrt. prosenttilaskua koskeva huomautus tämän luvun alussa!) Pitkällä aikavälillä (koska työpanos ei voi kasvaa rajatta): Elintason prosentuaalinen kasvu = Työn tuottavuuden prosentuaalinen kasvu 17
Kuvio14.4a näyttää, että työn tuottavuuden kasvuvauhti on meillä hidastumassa kuviossa on toteutunut kehitys ja tietyllä tavalla tasoitettu kehitys vuosikasvu oli 5 prosentin paikkeilla 1970-luvun alussa nyt se on noin 1,5 prosenttia Tuottavuuden kasvuvauhdin hidastuminen on kansantaloutemme keskeisimpiä ongelma Samaan aikaan väestön ikääntyessä (kuvio 14.4b) työikäisen väestön määrä supistuu mistä seuraa että työn määrä työtunneilla mitattuna vähenee (kuvio 14.4c) Seurauksena on elintason kasvuvauhdin hidastuminen 17 18
Kuvio 14.4a Työn tuottavuuden kasvuvauhti 1901-2010 ja keskimäärin eri vuosikymmeninä 1950-2010 (prosenttia vuodessa) 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12-14 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1950-60 1960-70 1970-80 1980-90 1990-00 2000-10 havaittu kehitys tasoitettu kehitys Huom: Vuosi 2010 on laskettu VM:n BKT-ennusteesta 18 19
Kuvio 14.4b Suomen väestökehitys 6 500 000 6 000 000 5 500 000 5 000 000 Yli 65-vuotiaat 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 15-64-vuotiaat 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 Alle 15-vuotiaat 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Lähde: Väestöennuste, Tilastokeskus 19 20
Kuvio 14.4.c Työikäinen väestö ja tehdyt työtunnit 6,0 Väestö (miljoonaa henkilöä) (Lähde: Tilastokeskus) 5,0 Työtunnit (miljardia) Oletuksena on, että työllisyysaste ja työaika ovat tulevaisuudessa vuoden 2007 tasoillaan 5,5 4,5 4,0 5,0 3,5 4,5 3,0 2,5 4,0 2,0 1,5 3,5 3,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 1,0 0,5 0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Väestö Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) 20 21
Kuvioissa 14.5a ja b on tehty yksinkertainen projektio vuosille 2010-30 olettaen, että työn tuottavuus kasvaa 2,1 % vuodessa, mikä oli sen keskimääräinen kasvuvauhti vuosina 2000-2008 työikäisen väestön määrä kehittyy väestöennusteen mukaisesti tehdyt työtunnit/työikäinen väestö pysyvät vuoden 2007 tasolla Projektio: Elintaso kasvu = työn tuottavuuden kasvu + tehtyjen työtuntien kasvu Seurauksena on elintason kasvun hidastuminen keskimäärin 1,2 prosenttiin vuodessa 2010-2020 ja 1,6 prosenttiin 2020-2030 Kuviot osoittavat myös kuinka poikkeuksellista kasvun aikaa vuodet 1994-2008 olivat 21 22
Kuvio 14.5a Elintason kasvu ja sen osatekijät 1950-2030 5 Vuosikasvuja (%) (taantuman vaikutus ei ole laskelmissa mukana) BKT tehtyä työtuntia kohden + 4 3 tehdyt työtunnit asukasta kohden = BKT asukasta kohden 2 1 0-1 -2 1950-60 1960-70 1970-80 1980-90 1990-00 2000-09 2010-20 2020-30 22 23
Kuvio 14.5b Elintason kasvun hidastuminen 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 vuosikasvu, % -7-8 vuosikymmenen keskiarvo, % -9 vuosien 1994-2008 keskikasvu, % -10 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 23 Huom: Elintason kasvun projektio on tässä sama kuin edellisessä kuviossa 24
Työn tuottavuuden merkityksestä Kuviosta 14.3 voi päätellä, että työllisyyden kasvulla on elintason kasvun kannalta vähäisempi merkitys kuin tuottavuuden kasvulla Työn määrä vaikuttaa tulotasoon, mutta ei sen kasvuvauhtiin mitä enemmän tehdään töitä sitä suurempi on tulotaso tulotason kasvu tulee kuitenkin tuottavuuden kasvusta opimme myöhemmin, että tämä on yksi talouskasvun teorian perustuloksista Kuviot 14.6 a-c paljastavat Suomen tuottavuuden kasvun ajankohtaisen ongelman se on ollut muutaman toimialan varassa, joiden merkitys nyt vähenee teollisuuden muuttaessa meiltä muualle vrt. keskustelu Nokian vaikeuksista 24 25
Kuvio 14.6a: Työn tuottavuuden kasvu on ollut muutaman toimialan varassa Kontribuutiot kansantalouden työn tuottavuuden kasvuun, % (Rakennemuutos kuvaa työn toimialalta toiselle siirtymisen vaikutuksia) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Rakennemuutos Muut toimialat ICT-palvelut Metsäteollisuus Metalli- ja koneteollisuus Sähkötekninen teollisuus -0,5 1980-1990 1990-2000 2000-2008 Huom: Puolet tuottavuuden kasvusta on tullut ICT-sektorista = sähkötekninen 25 teollisuus + ICT- palvelut (ohjelmistot, tietojenkäsittely, teletoiminta) 26
Kuvio 14.6b joiden merkitys nyt vähenee Toimialojen BKT-osuudet, % 7 6 5 4 3 2 1 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 7 6 5 4 3 2 1 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Metsäteollisuus Metalli- ja koneteollisuus Sähkötekninen teollisuus ICT-palvelut 26 27
Kuvio 14.6c koko teollisuuden BKT-osuuden laskiessa Teollisuuden ja energiantuotannon osuus kansantuotteesta, % 40 35 30 25 Saksa Suomi Irlanti Ruotsi Euro-alue Yhdysvallat 20 15 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 27 28
14.4 elintason osatekijät OECD-maissa BKT BKT työtunnit = väestö työtunnit väestö Miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa? Tarkastellaan seuraavassa kuviossa niitä työn tuottavuuden ja työpanosten kombinaatioita, joilla saadaan sama elintaso kuin Suomessa eli hyperbeliä (bkt/työtunnit) x (työtunnit/väestö) = vakio Hyperbelin yläpuolella olevissa maissa elintaso on korkeampi kuin Suomessa, alapuolella olevissa matalampi. Kuvion mukaan Suomella on parantamisen varaa molemmissa osatekijöissä. 29
BKT työtuntia kohden (Yhdysvallat = 100) Kuvio 14.7 Suhteellinen elintaso ja sen osatekijät OECDmaissa vuonna 2008 (%, Yhdysvallat = 100) 110 100 90 80 70 60 Ranska Belgia Saksa Italia Espanja Hollanti Itävalta Viivan yläpuolella olevissa maissa elintaso on suurempi kuin Suomessa Iso-Britannia Suomi Yhdysvallat Ruotsi Tanska Kreikka Japani 50 Portugali 40 70 80 90 100 110 Tehdyt työtunnit asukasta kohden (Yhdysvallat = 100) 29 30
Suomen suhteellisen elintason osatekijät Edellinen kuvio on piirretty siten, että on etsitty ne työn tuottavuuden (bkt/työtunnit) ja työpanoksen (työtunnit/väestö) kombinaatiot, jolla saavutetaan sama suhteellinen elintaso eli BKT/asukas kuin Suomessa. Kuvioon piirretty hyperbeli kuvaa näitä pisteitä. Yhdysvallat = 100 Hyperbelin yläpuolella ovat ne maat, joissa elintaso on suurempi kuin meillä, alapuolella ne, joissa se on pienempi. Kuvio paljastaa mistä syystä elintaso on Suomen elintasoa parempi tai huonompi: Hollannissa on hyvä tuottavuus mutta tehdään vähän töitä Japanissa on heikko tuottavuus mutta tehdään paljon töitä 31
5. Työn tuottavuus, tuotantofunktio ja teknologinen kehitys Edellä nähtiin, että esim. Suomessa työn tuottavuuden kasvuvauhti on hidastumassa Viime vuosisadalla kasvuvauhti kiihtyi vuosisadan alusta 1970-luvulle saakka; nyt se on jälleen hidastunut. Työn tuottavuuden kasvun syitä tarkastellaan kasvuteoriassa. Kasvuteoriassa bruttokansantuotteen ja tuotantotekijöiden riippuvuutta kuvataan tuotantofunktiolla. 32
Panoksina ovat tuotannontekijät työ mitattuna joko työtunteina tai työntekijöiden määränä L kiinteä pääoma eli koneet, laitteet ja rakenteet K henkinen pääoma H luonnonvarat N välituotteita ei oteta panoksiksi, kun tuotosta mitataan arvonlisäyksenä (bruttokansantuote) Tuotantofunktio: Y t = A t F(K t, H t, L t, N t ) t = aika, esimerkiksi vuosi A t = teknologian tasoa kuvaava parametri, joka esittää panosten käytön tehokkuutta 3 33
Oletuksia Koska luonnonvarojen määrä on yleensä vakio, yksinkertaistetaan funktiota jättämällä ne pois Yksinkertaistetaan sitä edelleen yhdistämällä henkinen pääoma ja työpanos muuttajaksi hl, jossa h mittaa työvoiman keskimääräistä koulutustasoa esimerkiksi vuosina Jätetään ajan indeksi myös taka-alalle, jotta merkinnät yksinkertaistuvat Tuotantofunktio: Y = A F(K, hl) BKT on sitä suurempi, mitä suurempi on pääomakanta K, koulutustaso h, työn määrä L ja teknologian taso A 4 34
OIetetaan vielä, että tuotannon mittakaavaedut (returns to scale) ovat vakiot tuotantopanosten K ja hl kasvattaminen tietyssä suhteessa x lisää tuotantoa samassa suhteessa x jos esimerkiksi x = 2 niin panosten kaksinkertaistuessa, tuotantokin kaksinkertaistuu Nyt: xy = A F(xK, xhl) Valitaan x = 1/L Saamme: Y/L = A F(K/L, hl/l) =A F(K/L, h) Yksinkertaistetaan merkintöjä vielä: y = A F(k,h) jossa y = Y/L ja k = K/L 5 35
Työn tuottavuus y = Y/L on sitä suurempi mitä... enemmän on kiinteää pääomaa työpanosta kohti eli mitä suurempi on pääomaintensiteetti k = K/L mitä enemmän on henkistä pääomaa työpanosta kohti eli mitä suurempi on h mitä korkeampi on teknologian taso A eli se tehokkuus, jolla panoksista saa tuotoksen irti 6 36
Työn tuottavuuden y = Y/L kasvun lähteet tuotantofunktion perusteella: Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin eli fyysiseen pääomaan K Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan h Teknologinen kehitys A - uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen - uusien tuotantomenetelmien kehittäminen - muualla kehitetyn teknologian omaksuminen Teknologia = tieto, ideat ja osaaminen mikä tarvitaan jotta raaka-aineista saadaan tuotteita joita kuluttajat haluavat 7 37
Kasvuteoriasta opitaan, että kansantalous kasvaa sitä nopeammin, mitä enemmän se: säästää eli investoi koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin mitä enemmän se investoi koulutukseen ja mitä paremmin sen teknologia kehittyy Hyvin pitkällä tähtäimellä elintason kasvu on mahdollista vain, jos teknologia kehittyy. Intuitio: Esim. työn määrää (henkeä kohden) ei voida lisätä loputtomiin. Jos esim. kiinteän pääoman (koneiden ja laitteiden) määrä olisi pysyvästi hyvin suuri työn määrään verrattuna, suurin osa työstä kuluisi pääoman ylläpitoon ja pääoma olisi tehottomassa käytössä. Taloushistoria opettaa, ettei teknologia kehity tasaiseen tahtiin vaan joskus nopeammin ja joskus hitaammin Nopean kehityksen vaiheet liittyvät ns. yleiskäyttöisten teknologioiden käyttöönottoon. 38
Yleiskäyttöinen (general purpose) teknologia Kaikki teknologinen kehitys ei lisää talouskasvua ydinteknologia, avaruusteknologia...mutta yleiskäyttöinen teknologia lisää höyryvoima, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia Ominaisuuksia vaikuttaa kotitalouksien elämään sekä yritysten ja yhteisöjen toimintaan koko kansantaloudessa kehittyy ja tulee halvemmaksi ajan myötä luo uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja, jotka luovat puolestaan uuden kiihokkeen kehittää teknologiaa => positiivinen teknologiakierre 43 39
Kuvio 14.4 Yleiskäyttöiset teknologiat ja teolliset vallankumoukset 2. 3. Tieto- ja viestintätekniikka, ICT, 1975- mikroprosessori ja PC tietoliikenne Internet 1995 tietotyön automaatio lisää aivokapasiteettia 1. Höyryvoima 1780 rautatiet teollinen tavaratuotanto maatalouden koneistaminen lisäsi lihasvoimaa Sähkövoima 1890 polttomoottori maantieliikenne teollisuusautomaatio lisäsi lihasvoimaa 44 40
Sähkövoima yleiskäyttöisenä teknologiana Sähkömoottori korvasi ensin vesipyörät ja höyrykoneet käyttövoiman lähteenä esim. Suomessa teollisuuden käyttövoimasta oli talvisotaan mennessä sähköistetty 90 %...sitten sähkömoottori liitettiin yksittäisiin koneisiin mistä tuli suurin tuottavuushyöty Esimerkkinä liukuhihna Henry Fordin T-malli vuonna 1913 tuottavuus kasvoi niin, että palkat voitiin kaksinkertaistaa vaikka auton hinta putosi kolmannekseen automatisoi teollisen työn Sähkön tuotanto keskittyi suurvoimaloihin ja jakelu hoidettiin siirtoverkkojen kautta 45 41
Yleiskäyttöinen teknologia kasvattaa tuottavuutta kolmella tavalla 1) Tuottavuus kasvaa nopeasti uutta teknologiaa valmistavassa sektori esimerkiksi tietokoneiden ja matkapuhelimien valmistuksessa 2) Tuottavuus nousee uutta teknologiaa soveltavassa toiminnassa tietokoneilla korvataan muuta pääoma 3) Tuottavuus nousee, kun tuotanto organisoidaan uudelleen uuden teknologian mahdollistamalla tavalla sähkön vaikutuksesta 70 prosenttia tuli tästä tietotekniikan osalta tätä ei ole vielä nähty => ICT:n suurin tuottavuushyöty on edessäpäin 53 42
Kuvio 15.12 Sähkön ja ICT:n kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun markkinatuotannossa 1,5 Sähkö ICT 1,0 0,5 Toimintatapojen muutos Uutta teknologiaa sisältävä pääoma Tuottavuus valmistuksessa 0,0 Suomi 1920-1938 USA 1919-1929 Suomi 1990-2004 USA 1990-2004 Lähde: Jalava ja Pohjola, Explorations in Economic History (2008) 54 43
Toimintatapojen muutosta (esim. sähköenergialla toimivat tehtaat) vastaavat informaatiotekniikan tapauksessa esimerkiksi informaation tallentaminen ja käsittely pilvipalvelimilla. Johtaako se yhtä suureen tuottavuuden kasvuun kuin sähköön perustuvaa teknologiaa käyttöönotettaessa? 44