Esimerkki A1. Jaetaan ryhmä G = Z 17 H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}.



Samankaltaiset tiedostot
LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että

HN = {hn h H, n N} on G:n aliryhmä.

a 2 ba = a a + ( b) a = (a + ( b))a = (a b)a, joten yhtälö pätee mielivaltaiselle renkaalle.

a b 1 c b n c n

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 9 (6 sivua) OT

Äärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause

802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä

a ord 13 (a)

Lukuteorian kertausta

Tekijäryhmät ja homomorsmit

Liite 2. Ryhmien ja kuntien perusteet

Syklinen ryhmä Pro Gradu -tutkielma Taava Kuha Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2016

802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT

Eräitä ratkeavuustarkasteluja

Lisää ryhmästä A 5 1 / 28. Lisää ryhmästä

Lineaariset ryhmät Pro gradu -tutkielma Miia Lillstrang Matematiikan yksikkö Oulun yliopisto 2016

802355A Algebralliset rakenteet Luentorunko Syksy Markku Niemenmaa Kari Myllylä Topi Törmä Marko Leinonen

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

6. Tekijäryhmät ja aliryhmät

Algebran ja lukuteorian harjoitustehtäviä. 1. Tutki, ovatko seuraavat relaatiot ekvivalenssirelaatioita joukon N kaikkien osajoukkojen

4. Ryhmien sisäinen rakenne

MAT Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen

Algebra 1, harjoitus 9, h = xkx 1 xhx 1. a) Käytetään molemmissa tapauksissa isomorfialausetta. Tarkastellaan kuvauksia

802354A Lukuteoria ja ryhmät Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Juha-Matti Tirilä, Antti Torvikoski, Topi Törmä

Esko Turunen MAT Algebra1(s)

H = H(12) = {id, (12)},

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat:

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jarmo Niemelä. Primitiivisistä juurista ja. alkuluokkaryhmistä

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

1. Tarkastellaan esimerkissä 4.9 esiintynyttä neliön symmetriaryhmää

Algebran perusteet. 44 ϕ(105) = (105). Näin ollen

Algebra I, harjoitus 5,

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm

Algebra I, harjoitus 8,

2017 = = = = = = 26 1

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa II

Koodausteoria, Kesä 2014

3 Ryhmäteorian peruskäsitteet ja pienet ryhmät, C 2

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa II

pdfmark=/pages, Raw=/Rotate 90 1 LUKUTEORIAA JA MUITA TYÖKALUJA SALAUKSEEN Lukujoukot Sekalaisia merkintöjä...

7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi

Teema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32

Primitiiviset juuret: teoriaa ja sovelluksia

Rationaaliluvun desimaaliesitys algebrallisesta ja lukuteoreettisesta näkökulmasta

Laitos/Institution Department Matematiikan ja tilastotieteen laitos. Aika/Datum Month and year Huhtikuu 2014

g : R R, g(a) = g i a i. Alkio g(a) R on polynomin arvo pisteessä a. Jos g(a) = 0, niin a on polynomin g(x) nollakohta.

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 (7 sivua)

Luuppien ryhmistä Seminaariesitelmä Miikka Rytty Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2006

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Ryhmän P SL(2, K) yksinkertaisuus

Algebra II. Syksy 2004 Pentti Haukkanen

π πρ = ρ, π πρ 3 = ρ 3, πρ 2 πρ = ρ 3 πρ 2 πρ 3 = ρ.

4 Abelin ryhmät. 4.1 Suorat tulot ja summat

Fermat n pieni lause. Heikki Pitkänen. Matematiikan kandidaatintutkielma

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

1 Algebralliset perusteet

Mikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen

rm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Ratkeavista ryhmistä: teoriaa ja esimerkkejä

Algebra I, Harjoitus 6, , Ratkaisut

Transversaalit ja hajoamisaliryhmät

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

Tekijäryhmiä varten määritellään aluksi sivuluokat ja normaalit aliryhmät.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Matematiikan mestariluokka, syksy

Luupit Pro gradu Anni Keränen Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2014

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Liisa Ilonen. Primitiiviset juuret

800333A Algebra I Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Juha-Matti Tirilä

Cauchyn ja Sylowin lauseista

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa II

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa II

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa II

Sylowin lauseet äärellisten ryhmien luokittelussa

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa II

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa II

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa II

802355A Renkaat, kunnat ja polynomit Luentorunko Syksy 2013

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ (liite FM-tutkielmaan) Luonnontieteellinen tiedekunta

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa II

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa II

(xa) = (x) (a) = (x)0 = 0

d Z + 17 Viimeksi muutettu

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa II

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa II

n (n 1) avainten vaihtoa. Miljoonalle käyttäjälle avainten vaihtoja tarvittaisiin

j(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1)

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa II

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa II

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa II

{I n } < { I n,i n } < GL n (Q) < GL n (R) < GL n (C) kaikilla n 2 ja

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa II

Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen

ÄÄRELLISTEN RYHMIEN VAIHDANNAISUUSVERKOT MIIKKA SILFVERBERG

Ryhmäteoria. Jyrki Lahtonen. Turun yliopisto, helmikuu 2019 keskeneräinen versio

MAT Algebra I (s) periodeilla IV ja V/2009. Esko Turunen

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi

Transkriptio:

Jaetaan ryhmä G = Z 17 n H = 4 sivuluokkiin. Ratkaisu: Koska 17 on alkuluku, #G = 16, alkiona jäännösluokat a, a = 1, 2,..., 16. Määrätään ensin n H alkiot: H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}. Huomaamme, että #H = 4 16 = #G, kuten Lagrangen lause lupaakin. Sitten voidaankin käydä läpi G:n alkiot. Vältetään toistot. 1H = H = 4H = 1H = 4H 2H = {2, 8, 15, 9} = 8H = 15H = 9H 3H = {3, 12, 14, 5} = 12H = 14H = 5H 6H = {6, 7, 11, 10} = 7H = 11H = 10H 1 / 15

G ryhmä, x G. Sanotaan, että alkion x kertaluku ryhmässä G,ord G x on sen generoiman n kertaluku: ord G x := # x. ord Zm 1 = m. ord R 1 = 2. ord G x = m on pienin positiivinen eksponentti, jolle x m = 1 jos tällainen on olemassa. ord Z 1 =. x m = 1 ord G x m. ord Z 17 4 = 4 ks. Esimerkki A. 2 / 15

Äärellisessä ryhmässä G, ord G x #G kaikille x G. Erityisesti ryhmässä Z m on siis voimassa a ϕm = 1 = a ϕm 1 mod m aina, kun syta.m = 1. Erityisesti, jos p on alkuluku, niin aina, kun p a on voimassa Fermat n pieni lause a p 1 1 mod p. 3 / 15

Tehtävä: Laske luvun 123 312 jakojäännös modulo 29. Ratkaisu: Liikutaan ryhmässä G = Z 29. Tässä 123 = 116 + 7 7 mod 29. Koska 29 on alkuluku, niin ϕ29 = 28, ja tiedämme, että ord G 7 28. Lisäksi Näin ollen 312 = 308 + 4 4 mod 28. 123 312 7 312 = 7 308 7 4 7 28 11 7 4 = 1 11 7 4 = 7 4 = 49 2 9 2 = 81 23 mod 29. 4 / 15

Osoita, että G = Z 257 = 3. Ratkaisu: Koska 257 on alkuluku, niin #Z 257 = 257 1 = 256 = 28. Näin ollen jäännösluokan 3 kertaluku on luvun 2 8 tekijä eli 2 k, missä k = 0, 1,..., 8. Peräkkäinen neliöinti hoitaa tämän nopeasti: 3 1 = 3 1, 3 2 9 1 mod 257, 3 4 = 9 2 81 1 mod 257, 3 8 = 81 2 = 6561 136 1 mod 257, 5 / 15

Lasketaan: 3 16 136 2 = 18496 249 8 1 mod 257, 3 32 8 2 = 64 1 mod 257, 3 64 64 2 = 4096 16 1 mod 257, 3 128 16 2 = 256 1 1 mod 257. Jos siis tässä 0 k < 8, niin 3 2k 1 mod 257. Näin ollen mikään niistä ei ole = ord G 3. On siis oltava ord G 3 = 256, eli alkion 3 potensseina saadaan ryhmässä G 256 eri alkiota. MOT. 6 / 15

Oletetaan N G. Sanotaan, että N on ryhmän G normaali, merkitään N G, jos kaikille a G an = Na. Jos G on Abelin ryhmä, niin sen kaikki t ovat G:n normaaleja aliryhmiä. Jos N:llä on kaksi vasenta sivuluokkaa ryhmässä G indeksi [G : N] = 2, niin N G: Jos a N, niin an = N = Na, joten an = Na. Jos a / N, niin tällöin an = G \ N, koska kaikki ne G:n alkiot, jotka eivät kuulu än N ovat samassa vasemmassa sivuluokassa. Samasta syystä a / N = Na = G \ N. Kummassakin tapauksessa an = N a, joten väite seuraa. 7 / 15

Tarkastellaan 2 2 matriisien joukkoja ja B = { a b 0 d U = { 1 x a, b, d R, ad 0 x R Osoitetaan, että U B, mutta U GL 2 R. Ratkaisu: Viikon 4 keskiviikon Esimerkissä G osoitimme, että B GL 2 R, joten se on ryhmä. Osoitetaan sitten, että U B. Selvästi U. }. } 8 / 15

Olkoot A 1 = 1 x, A 2 = mielivaltaisia U:n alkioita. Näemme, että A 1 2 = 1 y ja joten A 1 A 1 2 U. Siis U B. A 1 A 1 2 = 1 y 1 x y, 9 / 15

Seuraavaksi osoitetaan, että U B. Olkoot A = a b 0 d mielivaltaisia. Tällöin joten B ja X = A 1 = 1 ad AXA 1 = d b 0 a 1 ax d 1 x U. U Väite seuraa. 10 / 15

Lopuksi osoitetaan, ettei U ole ryhmän GL 2 R normaali. Valitaan A = 1 0 Tällöin A = A 1 ja GL 2 R ja X = AXA 1 = 1 0 1 1 / U. 1 1 U. suuskriteeri ei siis ole voimassa ja väite seuraa. 11 / 15

Oletetaan, että G on ryhmä ja N G. Merkitään sivuluokkien joukkoa G/N = {an a G}. Joukossa G/N voidaan määritellä operaatio an bn = abn. Hyvinmääritelty: jos an = a N ja bn = b N, niin abn = a b N. Ei onnistu jos N ei ole normaali! perii ryhmäaksioomat ryhmältä G, kunhan operaatio on hyvinmääritely G0. Saatua ryhmää kutsutaan tekijäryhmäksi. Esimerkki Z/mZ = Z m. 12 / 15

Tehtävä: Olkoon G = Z 17 ja H = 4. Osoita, että H G ja kirjoita näkyviin tekijäryhmän G/H ryhmätaulu. Selvitä, onko ryhmä G/H syklinen. Ratkaisu: Koska G on Abelin ryhmä, niin sen jokainen, erityisesti siis H on normaali. Esimerkissä A1 näimme, että H = {1, 4, 16, 13} ja että G/H = {H, 2H, 3H, 6H}. 13 / 15

Ryhmätauluksi saadaan G/H H 2H 3H 6H H H 2H 3H 6H 2H 2H 4H = H 6H 12H = 3H 3H 3H 6H 9H = 2H 18H = H 6H 6H 12H = 3H 18H = H 36H = 2H Kokeilemalla näemme, että sivuluokka 3H generoi ryhmän G/H, sillä sen potensseina 3H 2 = 2H, 3H 3 = 6H saatiin muut neutraalialkiosta eroavat sivuluokat. Ryhmä G/H on siis syklinen. 14 / 15

Oletetaan, että G, ja G, ovat ryhmiä. Jos funktio f : G G toteuttaa ehdon fxy = fx fy kaikille x, y G, niin sitä kutsutaan ryhmähomomorfismiksi. Tällöin: 1 G f1 G = f1 G = f1 G 1 G = f1 G f1 G, joten supistamissäännön nojalla f1 G = 1 G. fx fx 1 = fxx 1 = f1 G = 1 G, joten fx 1 = fx 1. Induktiolla nähdään, että fx n = fx n kaikille x G ja n Z. 15 / 15