Muutos, verkostot, innovaatiot ja tutkimusrahoitus Toimialajohtaja Ari Grönroos Bio-, lääke- ja elintarviketuotanto Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 22.11.2006 Kuopio
Tekesin strategia ja sisältölinjaukset Globaalit muutosvoimat Globaalit klustereiden haasteet Teknologioiden painopisteet + Sovellusten painopisteet Sisältölinjaukset Tekesin päämäärät ja toimintatavat Elinkeinoelämän uudistuminen Hyvinvointi
Sovellusten painopisteet Turvallisuus Järjestelmien ja toimintatapojen turvallisuus Järjestelmien tietoturva Työ ja vapaa-aika Toimintojen tuottavat, luovat ja motivoivat ratkaisut Tilankäytön ratkaisut Viihtyvyys ja elämykset vapaa-aikana Ympäristö ja energia Ympäristömyötäiset ja ekotehokkaat ratkaisut Ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisut Hyväksyttävä ja edullinen energia Uudistuvat tuotteet ja liiketoimintamallit Kohdistuu erityisesti vahvojen teollisuudenalojen vahvistamiseen ja uudistamiseen Kilpailukykyiset tuotteet ja niihin kytkeytyvät palvelut Modernin prosessi- ja tuotantoteknologian hyödyntäminen teollisissa sovelluksissa ja liiketoiminnoissa Palvelut Palveluiden laatu ja tuottavuus Uudet palveluliiketoiminnat Julkisen ja yksityisen sektorin uudet toimintamallit Palveluinnovaatiot Terveys ja hyvinvointi Terveydenhuollon järjestelmien ihmiskeskeisyys, laatu ja tuottavuus Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut
Teknologioiden painopisteet Liiketoimintaosaaminen ja liiketoiminnan kehittäminen Innovaatiotoiminta Liiketoiminnallinen uudistuminen Kasvuyritykset ja kansainvälistyminen Asiakaslähtöisyys Verkottuneen toimintamallin johtaminen Osaamisen johtaminen Palveluliiketoiminta Tieto- ja viestintäteknologia Langattomuus Laajakaistainen tietoliikenne Ohjelmistointensiiviset tuotteet ja järjestelmät Tietämyksen ja sisällön hallinta Uusien sovellusten ja palvelujen testiympäristöt Nanoteknologia Innovatiiviset nanorakenteiset materiaalit Nanoelektroniikan uudet rakenteet Nanosensorit ja aktuaattorit Bioteknologia Systeemibiologia Bioprosessiteknologia Biotieteiden ja tieto- ja viestintäteknologian yhdistäminen Materiaaliteknologia Materiaalien ominaisuuksien, rakenteen ja valmistuksen välisten riippuvuuksien hallinta Pintojen hallinta Materiaalien muotoilu
Teollisuuden investointiaste Osuus jalostusarvosta % 30 25 20 Tutkimus ja tuotekehitys 15 Kiinteät investoinnit 10 90-luvulle asti pääoman tuottavuus Suomessa oli heikko. Kun tutkimus- ja kehitysinvestointien osuus kaikista investoinneista kasvoi merkittävästi, nousi pääoman tuottavuus kilpailijamaiden tasolle. 5 0 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 97 99 01 03 04 Arvio
Teollisuuden ja rakentamisen jalostusarvon kehitys Miljoonaa euroa 9 000 8 000 7 000 6 000 Sähkötekninen Metalli pl. sähkötekninen Rakentaminen 5 000 Metsäteollisuus Muu tehdasteollisuus 4 000 Kemianteollisuus 3 000 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 2 000 Elintarviketeollisuus 1 000 Tekstiiliteollisuus Mineraalien kaivuu 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Arvio Lähde: Tilastokeskus
Elintarviketeollisuuden jalostusarvo asukasta kohti seutukunnittain Euroa / asukas 14-100 101-250 251-500 501-4 074 Suhteutettu vuoden 2001 keskiväkilukuun Lähde: Tilastokeskus, Teollisuustilastot
Elinvoima syntyy innovaatioista Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen ratkaisevat menestyksen kansainvälisessä kilpailussa Mikä on innovaatio? Teknologisen innovaation tunnuspiirteet: uusi tai parannettu tuote, tuotantomenetelmä tai palvelu teknologiset ominaisuudet eroavat selvästi aikaisemmasta toteutuneita markkinoille tuotuja tuotteita (tuoteinnovaatiot), käyttöönotettuja tuotantomenetelmiä (prosessi-innovaatiot) tai tarjolla olevia palveluja
Osaaminen Osaaminen houkuttelee osaamista Yritykset hakeutuvat korkeatasoisen osaamisen lähelle Osaamiskeskittymien luominen ja vahvistaminen on välttämätöntä Suomessa voi olla nykyistä enemmän vahvoja ja erikoistuneita osaamiskeskittymiä Yritykset voivat menestyä myös osaamiskeskittymien ulkopuolella hankkimalla osaamista verkottumalla
Erikoistuminen Tarvitaan osaamiselle, erikoistumiselle ja verkottumiselle rakentuva innovaatiovetoinen strategia, joka perustuu toimijoiden yhteiseen näkemykseen ja sitoutumiseen Pitää erikoistua sellaisiin osaamisiin, joille on kasvupohjaa. Kasvu voi perustua perinteisen teollisen rakenteen uudistumiseen, alueelle kumuloituneen osaamisen hyödyntämiseen uusilla aloilla tai kokonaan uuteen osaamiseen Kaikilla toimijoilla ei voi eikä tarvitse olla kaikkea osaamista. Puuttuva osaaminen on hankittava verkottumalla
Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten verkosto on kattava Yliopistot ja tutkimuslaitokset muodostavat yrityksiä palvelevan kansallisen osaamisverkoston Ammattikorkeakoulut ja teknologiakeskukset ovat tärkeitä tiedon ja osaamisen välittäjiä Yliopistoja ja tutkimuslaitoksia tulee kehittää kansallisina korkeatasoisen tiedon ja osaamisen tuottajina ja levittäjinä Ammattikorkeakoulujen pitää verkottua ympäristönsä yritysten ja tiedekorkeakoulujen kanssa Alueellinen kehittäminen edellyttää alueen kaikkien toimijoiden yhteistyön ja verkottumisen vahvistamista Yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkosto on maantieteellisesti kattava, eikä sitä ole järkevä hajauttaa nykyisestä uusia perustamalla Yliopistojen etäyksiköiden perustaminen edellyttää vahvoja rakenteita lähettävässä ja vastaanottavassa päässä
Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, julkisten tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten verkosto Yliopisto Yliopiston sivutoimipiste Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun sivutoimipiste VTT tai muu julkinen tutkimuslaitos Julkisen tutkimuslaitoksen sivutoimipiste Teknologiakeskus
Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten vuorovaikutus tutkimus- ja kehitysprojekteissa Miljoonaa euroa 140 120 100 80 Kotimainen yritysrahoitus yhteensä Yritysten rahoitus Tekesin rahoittamissa julkisissa tutkimusprojekteissa Tutkimusalihankinta Tekesin rahoittamissa yritysprojekteissa 60 40 20 0 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Lähteet: Tilastokeskus ja Tekes
Bioalan yritysten verkottuminen % 80 70 60 Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yritys perustettu ennen 1991 Yritys perustettu 1991-1996 Yritys perustettu 1997 tai sen jälkeen 50 40 30 20 10 0 Yhteistyö samassa keskuksessa Yhteistyö samassa kaupungissa Yhteistyö muualla Suomessa Ulkomainen yhteistyö Lähde: Findings of the ETLA survey on Finnish Biotechnology Firms, Raine Hermans and Terttu Luukkonen, ETLA Discussion Papers No. 819
Yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien verkottuminen Verkottuneiden projektien osuus prosentteina 80 60 40 Suurten yritysten alihankinta pk-yrityksiltä Alihankinta tutkimusyksiköiltä Kuuluu teknologiaohjelmaan Kansainvälinen yhteistyö 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Vuonna 2005 lähes kaikki Tekesin rahoittamat suurten yritysten projektit ja yli kaksi kolmasosaa kaikista yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteista oli verkottuneita. Verkottumista laskettaessa on huomioitu yritysten tutkimus- ja kehitysprojektit mutta ei pienimuotoisia valmisteluprojekteja.
Mitä teknologiaohjelmat ovat? Tekesin käynnistämiä, ohjaamia ja osarahoittamia projektikokonaisuuksia Kohdistuvat jollekin keskeiselle teknologiatai liiketoiminta-alueelle Toteutetaan yritysten ja tutkimusyksiköiden yhteistyönä Yritykset voivat osallistua omilla projekteilla tai liittymällä yhteisiin tutkimusprojekteihin Projektit ja niiden tulokset ovat osin julkisia Kuva: Imtec
Teknologiaohjelmien yleiset tavoitteet Nostaa tutkimus- ja kehittämistyön määrää ja laatua suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeillä alueilla Saada aikaan laajaa yhteistyötä eri alojen tärkeimpien toimijoiden kesken Levittää tietoa innovaatiotoiminnan kokemuksista Tarjota puitteet kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja globaaliin teknologiayhteistyöhön Kuva: Kvaerner Masa-Yards
Mitä teknologiaohjelmat tarjoavat yrityksille? Verkottumismahdollisuuksia Mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia Ajankohtaista tietoa eri teknologia- ja liiketoiminta-alueilta Rahoitusta tuotteiden, tuotannon, palvelukonseptien ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen Referenssejä: pääsy mukaan ohjelmaan on osoitus projektin hyvästä laadusta Kuva: Okmetic
Oulu-keskeinen verkottuminen Tekesin elektroniikka- ja tietoliikenneohjelmissa Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta) CCC (Oulu) Salcomp Oy (Kemijärvi) Sonera (Helsinki) Nokia Mobile Phones (Oulu) Efore Oy (Helsinki) National Semiconductor Finland Oy, ent. Fincitec Oy (Kemi) Cybelius Software Oy (Oulu) Oulun yliopisto (Oulu) Tampereen teknillinen yliopisto (Tampere) Elektrobit Oy (Oulu) Projekti-Insinöörit Oy (Helsinki) Nokia Networks (Oulu) NetHawk Oy (Oulu) Teleste (Turku) ABB (Helsinki) ADC Telecommunications Oy (Oulu) JOT Automation Oy (Oulu) VTT (Helsinki) VTT (Oulu) Teknillinen korkeakoulu (Espoo) Polar Electro Oy (Oulu) Extrabit Oy (Oulu) Filtronic LK Oy (Oulu) Nokia Research Center (Helsinki) Aspocomp Oy (Helsinki) Vaisala Oyj (Helsinki) Elcoteq Network Oyj (Lohja) Kuvaan on otettu osapuolet, jotka osallistuivat vähintään kolmeen projektiin. Suunto Oy (Helsinki) Picopak (Lohja) Ultraprint Oy (Oulu) Planar Systems Oy (Helsinki) Nokia Mobile Phones (Salo)
Teknologiaohjelmat Elintarvikealan yrityksille sopivia teknologiaohjelmia ovat mm: FinNano - Nanoteknologiaohjelma 2005-2010 Liito - Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen 2006-2010 MASI - Mallinnus ja simulointi 2005-2009 MASINA - Koneenrakennuksen teknologiaohjelma 2002-2007 Serve - Innovatiiviset palvelut 2006-2010 SISU 2010 - Uusi tuotantoajattelu 2005-2009 SymBio - Biotekniikasta tuotantoon 2006-2011 VAMOS - Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut 2005 2010 Kaikki teknologiaohjelmat sekä lisätietoa yllä mainituista ohjelmista löytyvät Tekesin www-sivuilta osoitteesta: http://www.tekes.fi/ohjelmat/teknologiaohjelmat/kaikki.html
Rahoituksen ja palvelujen tulee valmentaa kansainväliseen kilpailuun Rahoituksen tehtävä on vahvistaa innovaatiotoiminnan perusedellytyksiä Kansallisesti kilpaillun tutkimus- ja kehitysrahoituksen, kuten Tekesin rahoituksen, tehtävä on kasvattaa osaamista ja vahvistaa verkottumista alueellisista rajoista riippumatta Kilpailtu rahoitus verkottaa ja valmentaa yrityksiä kansainväliseen kilpailuun Kilpailtu rahoitus ei vääristä markkinoita ja kohtelee yrityksiä neutraalisti
Tekesin toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja vientiä ja siten luo työllisyyttä ja hyvinvointia.
Tekesin toiminnan tärkeimmät vaikutustavat Elinkeinoelämän uudistuminen, kansantalouden kasvu, hyvä työllisyys ja yhteiskunnan hyvinvointi. Kilpailukyky, kannattavuus ja kasvu Uudet liiketoiminnot Uudet yritykset Yhteiskunnalliset ja ympäristölliset vaikutukset Yritykset Projektit ja ohjelmat Kansainvälinen yhteistyö Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut Tekes tarjoaa rahoitus- ja asiantuntijapalveluja koordinoi ohjelmia
Tekesin panostus elintarvikealan tutkimukseen 1999 2006 (milj. ) Vuosi Julkinen tutkimus Yritysten t&k-projektit Yhteensä milj, euroa milj, euroa milj, euroa 1999 5,2 5,5 10,7 2000 4,7 5,6 10,3 2001 5,5 6,4 11,9 2002 4,6 3,4 8,0 2003 4,4 4,4 8,8 2004 4,4 6,5 10,9 2005 2,3 5,7 8,0 2006 * 4,3 7,2 11,5 * 15.10.2006 saakka
Julkisen tutkimuksen painopisteet Julkisen tutkimusrahoituksen uudelleenkohdennus bioalalla Terveys ja hyvinvointi -osa-alue Soveltavan tutkimuksen rahoitus jatkuu (yritysrahaa vähintään 25 %) Strategisen perustutkimuksen fokusoitu rahoittaminen Keskushermostosairaudet, soluterapiat, biotietotekniikka Käynnissä olevat teknologiaohjelmat: Combio (biomateriaalit) ja Finnwell (in vitro -diagnostiikka), Suomen Akatemian ELVIRA-tutkimusohjelma (elintarvikkeet) Valmistelussa olevat teknologiaohjelmat: Yhdistelmämateriaalit (mm. biomateriaaleja) Muut osa-alueet Soveltavan tutkimuksen rahoitus jatkuu (yritysrahaa vähintään 25 %) Strategisen perustutkimuksen rahoitus Metsäpuiden bioteknologia Käynnissä olevat teknologiaohjelmat: Symbio-ohjelma (ympäristösovellukset, bioprosessiteknologian hyödyntäminen) Valmistelussa olevat teknologiaohjelmat: Biorefine-ohjelma Kansainvälinen potentiaali ja osaamisen luoma kilpailuetu korostuvat Sisältölinjausten uudistus vuonna 2007 tarkentaa painopisteitä edelleen
Teknologian ja innovaatioiden kehittäminen Teknologian ja innovaatioiden kehittäminen sisältää toimenpiteet, joilla luodaan uutta hyödynnettävissä olevaa tietoa ja osaamista sekä sovelletaan tietoa ja kehitettyjä ratkaisuja käytäntöön Tavoitteena on kehittää uusia ja parempia tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluja sekä liiketoimintamalleja Markkinoiden ja teknologioiden selvittäminen sekä liiketoimintojen ja yritysten kansainvälistymisen kehittäminen ovat olennaisia osia teknologian kehittämisessä
Ylihuomisen hyvinvointi ja vauraus ratkaistaan tänään Tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvat innovaatiot, osaaminen ja teknologia ovat taloudellisen kasvun, työpaikkojen ja hyvinvoinnin lisääntymisen sekä veropohjan vahvistumisen edellytyksiä Julkisella rahoituksella on ollut merkittävä vaikutus tutkimus- ja kehitystyön määrään, laatuun ja vaikutuksiin Julkisen tutkimus- ja teknologiarahoituksen lisääminen nopeuttaa talouden kasvua, hyvinvoinnin ja työpaikkojen lisääntymistä sekä veropohjan vahvistumista myös tulevina vuosina