Riitta Varkemaa 21.11.2008 Kanta-Hämeen kriisityön hanke VAIHTOEHDOT MAAKUNNALLISEN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI Kanta-Hämeen kriisityön hanke toimii ajalla 1.8.2007-31.7.2009. Kyse on Etelä-Suomen lääninhallituksen ja Kanta-Hämeen kuntien rahoittamasta hankkeesta, jossa kehitetään toimintamallia sosiaalipäivystykseen ja kriisityöhön. Tavoitteena on turvata kaikille ikäryhmille ja asukkaille asiakaslähtöiset, laadukkaat ja helposti saavutettavat palvelut kiireellisen sosiaalipalvelun tarpeen tilanteissa. Sosiaalipäivystyksen järjestämiseen on vahva lainsäädännöllinen velvoite, mm. valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi v. 2003. Sosiaalihuoltolain (17.2.2006/125) 40 a : n mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Uuden lastensuojelulain (13.4.2007/417) 11 :n mukaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Kriisityön järjestämisvelvoitetta ollaan tarkentamassa vuoden 2010 alussa voimaantuleviin valmiuslakiin ja uuteen terveydenhuoltolakiin. Aikataulu Kanta-Hämeen sosiaalijohtajien kokouksessa Riihimäellä 11.11.08 käytiin keskustelu siitä, että maakunnallista mallia tavoitellaan. Valinta rajattiin kahteen vaihtoehtoon: ns. kolminapaiseen malliin ja yksikkömalliin Hämeenlinnassa. Kunnat tekevät päätökset vuoden 2008 loppuun mennessä. Päätöksentekoa ei ole mielekästä lykätä, koska hankehenkilöstön työpanos kannattaa hyödyntää konkreettiseen, tulevan mallin suunnitteluun hankkeen loppuajaksi. Hämeenlinnan seutu on puoltanut kolminapaisen mallin rakentamista Kanta-Hämeeseen. Käyn läpi vaihtoehtoja päätöksenteon pohjaksi. Hankkeen ensisijainen suositus on kolminapainen malli. Yksikkömalli on myös hyvä vaihtoehto maakunnallisen päivystyksen järjestämiseksi. Molemmissa malleissa tarvitaan suunnittelua, yhteistyösopimuksia ja koulutusta, joita voidaan järjestää hankkeen (päättyy 31.7.09) ja ylipäätänsä vuoden 2009 aikana. Ennakoidut hyödyt kaipaavat vahvistusta ja ennakoidut haitat tulee pyrkiä minimoimaan. Yhtäläisyyksiä malleissa: 1) Molemmat mallit pohjautuvat päivystäjien aktiivityöaikaan. Päivystysaika on maanantaista torstaihin klo 16-22, perjantaina klo 16-24, lauantaina klo 00-02 ja 8-24 sekä sunnuntaina klo 00-02 ja 8-22. Asteittainen siirtyminen ympärivuorokautiseen päivystykseen on lääninhallituksen kannan mukaan mahdollista. 2) Päteviä sosiaalityöntekijöitä tarvitaan takapäivystäjiksi molemmissa malleissa, niihin työvuoroihin, jolloin päivystäjänä on ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut työntekijä. Kiinnostusta takapäivystykseen on kaikilla seutukunnilla. Päivystysaika on viikossa 66 tuntia, josta
takapäivystyksen tarve on noin 40-60 tuntia viikossa mallista riippuen. Pätevän sosiaalityöntekijän päivystysvuoron aikana takapäivystystä ei tarvita. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä voi konsultoida sosiaalityöntekijää (puolin ja toisin) Päijät-Hämeen sosiaalipäivystyksessä, jossa niin ikään sosiaalityöntekijä päivystää yksin. Virve-viranomaisverkko on tarkoitus myös ottaa sosiaalipäivystyksessä käyttöön ja sitä kautta on mahdollisuus konsultaatioon sosiaalipäivystyksen puheryhmässä. 3) Sosiaali- ja kriisipäivystystä koordinoi seudullinen koordinaattori. Tämä virka on jo olemassa nykyisessä Hämeenlinnan seudun varallaoloon perustuvassa sosiaalipäivystyksessä. Koordinaattorin työhön kuuluu päivystyksen edellytyksistä huolehtiminen päivystystyön lisäksi. 4) Sosiaali- ja kriisipäivystyksen rahoitus hoituu väestöperusteisesti, ei seutukohtaisesti. Ensimmäisen vuoden budjetti on selkeä laskea väestön osuuden mukaisesti. Onko rahoitus jatkossa väestöperusteinen vai väestö- ja suoritusperusteinen (esimerkiksi Hämeenlinnan Ankkurissa 60 prosenttia väestön mukaan ja 40 prosenttia suoritteiden) tulee kuntien mietittäväksi. 1) KOLMINAPAINEN MALLI Kolminapaisessa mallissa päivystys Kanta-Hämeessä vuorottelisi kolmen viikon välein Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutukunnilla päivystäjän ollessa fyysisesti Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan poliisilaitoksilla. Oletusarvona on, että Forssan poliisilaitokselle saadaan vuoden 2009 aikana palkattua Ankkuri-hankkeeseen sosiaalityöntekijä, jonka työnkuvaan sovittavalla tavalla sosiaalipäivystys kuuluu. Riihimäen poliisilaitoksella on sosiaalityöntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu nykyisen sosiaalipäivystyksen koordinointi Riihimäen seudulla. ENNAKOIDUT HYÖDYT + jokainen seutukunta osallinen + maakunnallinen verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto Kolminapaisessa mallissa jokainen seutukunta osallistuu päivystyksen järjestämiseen. Seutukunnilla on paikalliset päivystäjät, joten päivystys profiloituu myös paikallisille yhteistyökumppaneille. Paikallistuntemus voidaan varmistaa myös muille seutukunnille, kun esimerkiksi Riihimäen päivystäjät pystyvät kertomaan paikallisista muutoksista Hämeenlinnan ja Forssan seudun päivystäjille. Tieto hyvistä käytännöistä liikkuu joustavasti. Jos jollain seutukunnalla tapahtuu tavanomaista suurempi katastrofi, yhteistyöverkostot ovat jo olemassa avun saamiseksi suuremmallekin joukolle. Tämä ei luonnollisesti tarkoita jatkuvaa varallaoloa mahdollisten katastrofien varalle, vaan riskiyhteiskunnassa olemassa olevaa joustavaa ja yhteistyöhön tottunutta verkostoa. + työntekijöillä muitakin työvuoroja kuin ilta- ja viikonloppuvuorot (vain joka 3.vko päivystysvuoroja) Molemmissa suunnitelluissa malleista päivystystyö on pääosin ilta- ja viikonlopputyötä. Tämä vaikeuttaa päätoimisten työntekijöiden rekrytointia. Kolminapaisessa mallissa päivystys on seudulla joka kolmas viikko, joten päivystäjät eivät päivystä päätoimisesti, vaan työ rytmittyy kahteen
väliviikkoon muissa töissä ja päivystysviikon muutamaan työvuoroon. Kolminapaisessa mallissa päivystäjiä on joka seutukunnalla 4-5. Sijaisia ei todennäköisesti tarvita, vaan vuosi- ja sairauslomat voidaan järjestää päivystäjien noin 15 henkilön joukosta. Akuutin kriisityön yhtenä edellytyksenä pidetään ajoittaisia taukoja työn tekemisessä, jotta työntekijät jaksavat ja heidän asiaan liittyvä hienotunteisuus ja herkkyys säilyvät. Myös sijaistraumatisoitumista voidaan ehkäistä sillä, että työntekijällä on muutakin työtä kuin päivystystyötä. + voidaan rakentaa osin jo olemassa olevia rakenteita hyödyntäen (seudullinen koordinaattori, Riihimäen ja Forssan poliisilaitosten sosiaalityöntekijät) Kolminapaisessa mallissa edellä mainitut sosiaalityöntekijät päivystäisivät oman seutukuntansa viikolla sovitusti 3-5 vuoroa. Muut työvuorot (yhteensä päivystysvuoroja 10 / viikko) on tarkoitus hoitaa ammattikorkeakoulutetun päivystäjän (sosionomi tai psykiatrinen sairaanhoitaja) toimesta. Viranomaispäätökset mahdollistetaan tuolloin pätevän sosiaalityöntekijän takapäivystyksellä. Kiinnostuneita sosiaalityöntekijöitä takapäivystäjiksi on jokaisella seutukunnalla. + kunnan osuuden hoitaminen mahdollista joko työntekijän panoksella tai rahalla Jos jollain kunnalla on osoittaa työntekijä, joka oman työnsä sisällä voi hoitaa esimerkiksi kaksi päivystysvuoroa seutukunnan päivystysviikolla (mm. kuuden viikon aikana), pystyy kunta hoitamaan omaa kustannustaan päivystyksestä tällä tavoin. Todennäköisesti sellaisia työntekijöitä ei löydy riittävästi, jotka voisivat oman työnsä sisällä hoitaa päivystystä. Jotkut järjestelyt vaikuttavat mahdolliselta esimerkiksi Forssan Kaarisillasta saattaa olla mahdollista saada kaksi päivystäjää Forssan vuoroille. Mahdollista on myös se, että puuttuvat vuorot voi hankkia ostopalveluna joltain sosiaalipalveluja tuottavalta järjestöltä. Talentian kannan mukaan esteitä tähän ei ole, kunhan päätösvaltaisen sosiaalityöntekijän saatavuus varmistetaan. Päivystyksen budjetti lasketaan väestöpohjaisesti, jolloin saadaan kokoon koko päivystyksen budjetti. Jos kunta antaa oman työntekijänsä päivystykseen, palautuu työntekijän päivystyksenaikainen palkka kunnalle takaisin. Näin kunnalla on mahdollisuus/vaihtoehto sisäisillä järjestelyillä hoitaa osuutensa. Työntekijän työnantajana säilyy edelleen perusorganisaatio, jolle siis palautetaan päivystysvuoron kustannus. + taloudellisuus Kolminapainen malli on edullisempi kuin yksikkömalli. Kolminapaisen mallin lasketut kustannukset (252 123 euroa vuodessa, tarkemmin alempana) sisältävät jo Forssan ja Riihimäen sosiaalityöntekijöiden palkkakuluja, joten ns. uutta rahaa malliin menee budjettia vähemmän. Jos päivystyksen vuoroja hankitaan ostopalveluna, on niitä mahdollista lisätä tarpeen mukaan. ENNAKOIDUT HANKALUUDET - päivystäjien työpanosta vähemmän kuin yksikkömallissa Kolminapaisessa mallissa koordinaattorin ja päivystäjien työpanosta tulee kolmessa viikossa noin 290 tuntia. Tämä sisältää normaalisti 198 tuntia päivystystä. Pyhäpäiviä on vuodessa noin 10, jolloin
päivystystä tulee siis lisää. Työparityöskentelyä on mahdollista tehdä varsin vähän. Yksikkömallissa työntekijöiden työpanosta on neljän työntekijän yksikössä 475,5 tuntia (kolmella työntekijällä 342 tuntia). Kolminapaisen mallin työpanosta voi myös lisätä, jolloin työparityöskentely kiireisimmiksi arvioiduilla ajoilla olisi mahdollista. - löytyykö 5-6 vuoron tekijöitä seutukunnilta? Kolminapainen malli tarvitsee paikallisia tekijöitä. Riittävästi oman työnsä sisällä päivystykseen osallistuvia ei vielä ole löytynyt. Jos kolminapainen malli päätetään ottaa Kanta-Hämeen malliksi, on vuoden 2009 aikana mahdollista etsiä nämä työntekijät. Kaikkia mahdollisuuksia päivystäjien löytämiseksi ei ole vielä selvitetty. Mahdollinen järjestöjen ostopalvelukilpailutus ehditään tehdä hyvin vuoden 2009 aikana. - miten varmistaa päivystyksen tasalaatuisuus? Kolminapaisessa mallissa päivystäjiä on seutukunnittain 4-5. Tärkeäksi nousee työntekijöiden perehdytys ja koulutus sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtäviin. Työvuoroja tulee kuukausittain kenties 2-5, joten ammattitaidon ylläpitämiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. - vaikuttaako monimutkaiselta tai sekavalta järjestää? - vaikuttaako sekavalta yhteistyökumppaneille? (aina sama puhelinnumero, mutta fyysinen sijainti vaihtuu poliisilaitoksilla) Kolminapainen malli vaatii selkeästi enemmän palojen yhteen sopimista kuin yksikkömalli. Samoin kuten edellä, tätä on hoidettavissa ennen mallin käyttöönottoa, vuoden 2009 aikana. Kolminapaisella mallilla on koordinaattori, joka päivystää joka kolmas viikko ja hoitaa väliviikkoina päivystyksen juoksevat asiat, joten Forssan ja Riihimäen seutujen päivystäjien ei näistä tarvitse huolehtia. Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen kokemuksen mukaan poliisille ei ole ollut merkitystä sosiaalipäivystyksen vaihtumisesta poliisilaitosten kesken. Itä-Uudenmaan päivystys on toiminut Järvenpään ja Hyvinkään poliisilaitoksilta käsin. Tiedottamista yhteistyökumppaneille sosiaalipäivystys tarvitsee molemmissa malleissa. - palkkojen harmonisointi voi tuottaa hankaluuksia Kymenlaakson sosiaalipäivystysmallin rakentamisprosessista tehdyn Arja-Tuulikki Wilenin väitöskirjan (Luottamus alueellisen yhteistyön haasteena ja mahdollisuutena 2008) mukaan oikeudenmukaisuuden kokemukset päivystäjillä ovat tärkeitä (tasa-arvoinen kohtelu, asiantuntijuuden arvostaminen, rehellisyys, työstä maksettujen korvausten oikeudenmukaisuus). Palkkojen harmonisointi tulee ottaa käsittelyyn heti työntekijäresurssin selkiydyttyä ja hyvissä ajoin ennen mallin käyttöönottoa. Harmonisoinnin tiedetään olevan haasteellista, mutta siihen osataan varautua. Kolminapaisen mallin kustannukset 252 123 euroa vuodessa 171 449 asukasta 1,47 euroa / asukas Alla tarkemmat laskelmat
2) SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYSYKSIKKÖ HÄMEENLINNAAN Päivystysyksikössä työskentelisivät seudullinen sosiaalityöntekijä ja kolme ammattikorkeakoulutettua sosiaalipäivystäjää, joiden päivystysvuoron aikana takapäivystäjänä toimii pätevä sosiaalityöntekijä. ENNAKOIDUT HYÖDYT + selkeä päivystävä yksikkö + vakituiset päätoimiset päivystäjät + enemmän työpanosta Maakunnallista päivystystä hoitaa selkeästi yksikkö, jossa päivystävät päätoimiset sosiaalipäivystäjät. Heidän ammattitaitonsa kehittyy koulutuksen ja kokemuksen myötä. Työntekijät voivat keskittyä sosiaalipäivystykseen ja sen kehittämiseen. Neljän työntekijän työpanos on kolmessa viikossa 457,5 tuntia. Kolmella työntekijällä tuntimäärä on 342 tuntia. Kolminapaisessa mallissa kolmessa viikossa työtunteja kertyi noin 290 riippuen koordinaattorin päivystysvuoroista. Päivystystunteja kolmessa viikossa on normaalisti (ilman ylimääräisiä pyhäpäiviä) 198 tuntia. Yksikkömallissa päivystystä on mahdollisuus tehdä työparina päivystystä kolminapaista mallia enemmän. + Riihimäen ja Forssan poliisilaitoksen sosiaalityöntekijät seudullisia yhteistyökumppaneita Riihimäen ja Forssan poliisilaitoksen sosiaalityöntekijät ovat tärkeässä roolissa seutujensa asiakkaiden jatko-ohjauksessa. Myös heille asiakkaita ohjautuu poliisin työn kautta. He toimivat luontevana linkkinä sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa. ENNAKOIDUT HANKALUUDET - yksikkö saattaa jäädä etäiseksi Forssan ja Riihimäen seuduille Muista päivystysyksiköistä (muun muassa Pirkanmaa, Satakunta ja Päijät-Häme) saatujen tietojen mukaan päivystysyksikön sijainnilla on sellainen merkitys, että lähellä olevat alueet käyttävät päivystystä muita alueita enemmän. Jos yksikkö on Hämeenlinnassa, voi asiakkaan kynnys ottaa yhteyttä päivystykseen muilta seutukunnilta olla turhan korkea. Forssan ja Riihimäen seutujen yhteistyökumppaneille yksikön toiminta voi niin ikään jäädä vieraaksi. Tiivis yhteistyö on toki hoidettava kuntoon myös näille seutukunnille, se vaatii kuitenkin enemmän tiedottamista Hämeenlinnasta käsin. - työntekijöiden pysyvyys (pääosin jatkuvaa ilta- ja viikonlopputyötä) Yksikkömallissa päivystäjien työ on pääosin jatkuvaa ilta- ja viikonlopputyötä. Tämä vaikeuttaa työntekijöiden rekrytointia työhön. Käytännössä pitkien työvuorojen ollessa viikonloppuisin, on työntekijällä neljässä viikossa vain yksi vapaa viikonloppu. Jatkuva epätyypillinen työ voi aiheuttaa runsasta työntekijöiden vaihtuvuutta. Tämä taas lisää perehdytys- ja koulutustarvetta. Vuosi- ja sairauslomat aiheuttavat sijaistarvetta. Pätevien sijaisten hankkiminen päivystykseen voi olla hankalaa. - poliisilaitoksella tiloja vain virka-ajan ulkopuolella
Poliisin edustajat eri kokouksissa ovat tuoneet esiin sen, että poliisilaitoksilla on virka-ajan ulkopuolella tiloja sosiaalipäivystyksen käyttöön. Hämeenlinnan poliisilaitos on tiloiltaan ahtain. Poliisipiirin yhdistyessä vuoden 2009 alusta Kanta-Hämeen poliisilaitokseksi muuttaa poliisijohtoa Hämeenlinnan poliisilaitoksen tiloihin. Päivystysyksikkö ei näin ollen virka-aikana voi toimia poliisilaitoksella. Päivystys virka-ajan ulkopuolella onnistuu poliisilaitokselta käsin, mutta yksikön työntekijät tarvitsevat toisen tilan virka-ajan töitä varten. Tämä on ratkaistavissa oleva asia ilman muuta, mutta aiheuttaa kuitenkin työntekijöiden liikkumista. Yksikkömallin kustannukset 289 631 euroa / vuosi 171 449 asukasta 1,69 euroa / asukas (Koordinaattori ja 2 sosionomia 245 000 euroa eli 1,43 euroa/asukas) alla tarkemmat laskelmat Kustannusten laskentaperusteita Koordinaattorin palkka 53 625 (peruspalkka 3000 e/kk) Sosiaalityöntekijä + 10 % 50 050 (peruspalkka 2800 e/kk) Sosiaalityöntekijä + 5 % 47 775 Sosionomi amk + 10 % 39 231 (peruspalkka 2200 e/kk) Sosionomi amk + 5 % 37 525 Takapäivystys (90 % + aktiivityö 10 %) 66 tuntia takapäivystystä 43 538 50 tuntia 32 395 sosiaalityöntekijä hoitaa 16 tuntia / viikko 40 tuntia 26 053 sosiaalityöntekijä hoitaa 26 tuntia / viikko
Ilta-, yö- ja vkonloppulisiä noin 45 000 KOLMINAPAISEN MALLIN KUSTANNUKSET Koordinaattori 53 625 2 x sosiaalityöntekijä 1/3 32 000 3 x sosionomi amk 1/3 37 525 Lisät 45 000 Takapäivystys 40 h + akt. 26 053 Muut kulut 35 000 yhteensä 229 203 + hallinnointikulut 10 %, yht. 252 123 171 449 asukasta 1,47 euroa / asukas YKSIKKÖMALLIN KUSTANNUKSET Koordinaattori 53 625 Sosionomi amk + 10 % 39 231 2 x Sosionomi amk + 5 % 75 050 Takapäivystys 50 h + akt 32 395 Lisät 43 000 Kulut 20 000 yhteensä 263 301 + hallinnointikulut 10 %, yht. 289 631 171 449 asukasta 1,69 euroa / asukas Koordinaattori ja 2 sosionomia 245 000 euroa eli 1,43 euroa/asukas (takapäivystys 40 h/vko ja kuluja 25 000)