HAVUSALMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (1/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (1/48) S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HAVUSALMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.9.2014 P20262

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (2/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (2/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (15) Paananen / Järvinen 29.9.2014 Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja tarkoitus... 1 2 Suunnittelu- ja vaikutusalue... 1 2.1 Eteläinen muutosalue... 2 2.2 Pohjoinen muutosalue... 4 3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet... 5 3.1 Eteläinen muutosalue... 5 3.2 Pohjoinen muutosalue... 5 4 Suunnittelun lähtökohdat... 5 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 4.2 Maakuntakaava... 6 4.3 Koko kunnan rakenneyleiskaava 2016... 6 4.4 Voimassa oleva yleiskaava... 6 4.5 Voimassa oleva ranta-asemakaava... 10 4.6 Maanomistus... 12 4.7 Pohjakartta... 12 5 Osalliset... 12 6 Kaavoituksen kulku, osallistumismenettely ja tiedottaminen... 13 6.1 Kaavan vireilletulo... 13 6.2 Kaavan valmistelu... 13 6.3 Kaavaehdotus... 13 6.4 Kaavan hyväksyminen... 13 6.5 Kaavan voimaantulo... 13 7 Viranomaisyhteistyö... 13 8 Laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviointi... 13 8.1 Laadittavat selvitykset... 14 8.2 Vaikutusten arviointi... 14 9 Kaavoituksen aikataulu... 14 10 Yhteystiedot... 14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (3/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (3/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (14) 29.9.2014 HAVUSALMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 63 ) edellyttää, että Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumisja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1 Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. 2 2 SUUNNITTELU- JA VAIKUTUSALUE Suunnittelukohteena ovat Äänekosken kaupungin Kalaniemen kylän tilat: 992-458-5-104 Havusalmi 992-458-5-105 Torvela 992-458-5-108 Paratiisi 992-458-5-116 Tarjala 992-458-5-118 Havuranta Tilat sijaitsevat 40 kilometriä pohjoiseen Äänekosken keskustasta, Keiteleen rannalla. 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 63 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 64 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (4/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (4/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (14) 29.9.2014 Ranta-asemakaavaa muutetaan kahdella eri alueella. Suunnittelualueiden vaikutusaluetta ovat lähiympäristöt ja vastarannat. Suunnittelualueet rajattuina punaisella peruskartalla. 2.1 Eteläinen muutosalue Eteläisellä muutosalueella on rantaviivaa noin 410 m. Muutosalueen koko on noin 5,2 ha. Alueella sijaitsee maatila. Valokuvia eteläisen suunnittelualueen eteläosasta (maanomistaja). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (5/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (5/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (14) 29.9.2014 Ortokuva eteläisestä suunnittelualueesta (maanmittauslaitos) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (6/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (6/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 (14) 29.9.2014 2.2 Pohjoinen muutosalue Pohjoisella muutosalueella on kaksi loma-asuntoa ja rantaviivaa n. 185 m. Kuva 1: Ortokuva pohjoisesta suunnittelualueesta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (7/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (7/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 (14) 29.9.2014 3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Havusalmen ranta-asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajien aloitteista. 3.1 Eteläinen muutosalue Havurannan tilalla harjoitetaan nykyään vanhusten hoitopalvelua (ns. perhekotipalvelu). Ranta-asemakaavan eteläisen osa-alueen muutoksen tavoitteena on päivittää käyttötarkoitusmerkintöjä olevan toiminnan ja sen kehitystavoitteiden mukaisiksi sekä korjata alueiden rajauksia kiinteistörajojen suhteen. Kiinteistöjen rajat poikkeavat voimassa olevan ranta-asemakaavan korttelirajauksista. Kuva 2: Kuvassa voimassa olevan ranta-asemakaavan päällä on esitetty raja-aineisto mustalla ja muutosalueen rajaus punaisella. Osa alueesta halutaan varata loma-asumisen käyttöön. 3.2 Pohjoinen muutosalue Pohjoisella muutosalueella on kolme RA tonttia. Kolmesta tontista keskimmäinen ei ole vielä rakentunut. Kahta reunimmaista tonttia halutaan suurentaa siten, että niiden välissä oleva puolitetaan niiden kesken. Välissä oleva rakentumaton tontti liitetään olevien loma-asuntojen tonttien osaksi. 4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen maankäytön suunnittelua koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ne koskevat mm. toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä toimivia yhteysverkostoja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (8/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (8/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 (14) 29.9.2014 4.2 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole kohdistettu erityistä merkintää. Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaavoilla ei ole vaikutusta suunnittelualueeseen. 4.3 Koko kunnan rakenneyleiskaava 2016 Koko kunnan rakenneyleiskaavassa 2016 suunnittelukohteista eteläisen kohdalle on merkitty tärkeä matkailukohde ja alue kohdemerkintä. Kuva 3: Ote koko kunnan rakenneyleiskaavasta 2016. Suunnittelukohde on vihreän kolmion kohdalla. TÄRKEÄ MATKAILUKOHDE JA -ALUE Palvelurakennetta täydentävät matkailukohteet. Kohteet ovat olevia tai kehittyviä matkailualueita, jotka perustuvat luontokohteeseen, kulttuuriympäristöön, virkistysmahdollisuuksiin tai alueen historiaan. Matkailukohteissa toimii yleensä jokin kaupallinen palvelu joko ympärivuotisesti tai kausittain. Matkailukohteet parantavat kohteen lähellä asuvien pysyvien tai loma-asukkaiden palvelutarjontaa. Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakenneyleiskaavan 3.11.2008. Rakenneyleiskaava on oikeusvaikutukseton. Rakenneyleiskaava määrittää konkreettiselle aluevaraussuunnittelulle lähtökohdat. 4.4 Voimassa oleva yleiskaava Alueella on voimassa 10.12.2012 hyväksytty Äänekosken rantayleiskaava. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (9/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (9/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 (14) 29.9.2014 Kuva 4: Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta, johon eteläinen suunnittelualue on rajattu punaisella. Rantayleiskaavassa eteläiselle suunnittelualueille on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), Matkailupalvelujen alue (RM) ja venesatama / venevalkama (LV) sekä nykyisen asuinrakennuksen paikka. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (10/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (10/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 (14) 29.9.2014 Kuva 5: Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta, johon pohjoinen suunnittelualue on rajattu punaisella. Pohjoiselle suunnittelualueelle on merkitty 3 ohjeellista uutta RA rakennuspaikkaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (11/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (11/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 (14) 29.9.2014 Yleiskaavaehdotuksen yleismääräykset. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on ohjeena laadittaessa ranta-asemakaavan muutosta. Yleiskaavan selostuksessa todetaan, että yksityisen maanomistajan toimesta laadittava ranta-asemakaava on tarpeen matkailupalvelualueilla ja lomakylätyyppisissä ratkaisuissa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (12/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (12/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10 (14) 29.9.2014 4.5 Voimassa oleva ranta-asemakaava Alueella on voimassa oleva ranta-asemakaava (Havusalmi, 4.4.1995). Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta pohjoisen alueen osalta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Rajaus saattaa tarkentua työn aikana. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa suunnittelualueella on maa- ja metsätalousalue (M), maatilamatkailupalvelujen korttelialue (RM) ja maatilan talouskeskus (AM). RM-alueelle saa rakentaa maatilamatkailua palvelevia rakennuksia, rakenteita ja laitteita, joiden yhteenlaskettu kerrosala ei saa pohjapinta-alaltaan ylittää 500 m 2. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (13/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (13/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11 (14) 29.9.2014 Kuva 6: Pohjoinen suunnittelualue ja voimassa oleva ranta-asemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (14/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (14/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12 (14) 29.9.2014 4.6 Maanomistus 4.7 Pohjakartta Suunnittelualueet ovat yksityisessä omistuksessa. Etäiselle alueelle on laadittu ranta-asemakaavan pohjaksi numeerinen kartta 2013. Pohjoisen alueen osalta käytetään olevaa pohjakarttaa. 5 OSALLISET Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Havusalmen ranta-asemakaavan muutoksen osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: Kuntalaiset Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät Viranomaiset: Kaupungin hallintokunnat: tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Yhteisöt tms, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Paikalliset asukas-, liikunta- ym järjestöt Pelastuslaitos Kalaniemen osakaskunta sähköverkkoyhtiö Elenia Oy Osallisten luetteloa voidaan tarvittaessa täydentää. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaistahoilta pyydetään erikseen lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (15/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (15/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13 (14) 29.9.2014 6 KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMISMENETTELY JA TIEDOTTAMINEN 6.1 Kaavan vireilletulo Asemakaavan käynnistämisestä, vireille tulosta ja eri vaiheista tiedotetaan Sisä- Suomen lehdessä, Äänekosken Kaupunkisanomissa ( ÄKS ), kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla. 6.2 Kaavan valmistelu 6.3 Kaavaehdotus Kaavan valmisteluaineisto pidetään nähtävänä kaupungin kaavoitusosastolla, sekä kaupungin kotisivuilla 30 päivän ajan. Kaavan valmisteluaineistosta voi jättää kirjallisen tai suullisen mielipiteen. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä kaupungin kaavoitusosastolla sekä kaupungin kotisivuilla 30 päivän ajan. Osalliset ja kaupunkilaiset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle nähtävillä oloajan kuluessa. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. 6.4 Kaavan hyväksyminen Kaupunginhallitus esittää kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuuston hyväksyessä kaavan, hyväksymisestä kuulutetaan Sisä-Suomen lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla. Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 6.5 Kaavan voimaantulo Valitusajan umpeuduttua tarkastetaan, onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. Kaavan voimaantulo kuulutetaan Sisä-Suomen lehdessä, kaupungin kotisivuilla (internet) sekä kaupungin ilmoitustaululla. 7 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Viranomaisneuvottelu (MRL 66.2, MRA 26 ) järjestetään kaavaa valmisteltaessa. Neuvotteluun kutsutaan maanomistaja, kaavan laatija ja ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Neuvottelusta laaditaan muistio, josta ilmenevät keskeiset neuvottelussa esillä olleet asiat ja kannanotot. Havusalmen ranta-asemakaavan muutosta koskeva viranomaisneuvottelu on pidetty 12.2.2013. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa myös sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. 8 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteutta- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (16/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (16/48) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14 (14) 29.9.2014 misen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 8.1 Laadittavat selvitykset Eteläisen suunnittelualueen (Havusalmi) osalta selvitetään kohteen biotooppiarvo vaikutusten arvioinnin pohjaksi. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta tarkistetaan onko alueella tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. 8.2 Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa seuraavien ominaisuuksien osalta: Vaikutukset rakennettuun ympäristöön: Väestö, yhdyskuntatalous, palvelut ja työpaikat, liikenne ja liikenneturvallisuus, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot, rakennettu ympäristö, hulevedet, tekninen huolto, sosiaalinen ympäristö/ asumisen olosuhteet Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön: Maisemarakenne, luonnonolot, pohjavedet, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat, maa- ja kallioperä Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen: Ihmisten elinolot ja elinympäristö 9 KAAVOITUKSEN AIKATAULU Kaavan vireilletulo kesäkuu 2013 Kaavan valmisteluaineisto toukokuu 2014 Ehdotusvaihe lokakuu 2014 Hyväksyminen joulukuu 2014 10 YHTEYSTIEDOT Tuomo Järvinen, arkkitehti Olli Kinnunen, kaavoituspäällikkö FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Äänekosken kaupunki Puistokatu 2A Kaavoituspalvelut 40101 Jyväskylä Hallintokatu4 44100 Äänekoski tuomo.jarvinen@fcg.fi olli.kinnunen@aanekoski.fi p. 040 753 1524 p. 020 632 2035 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 a, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fa 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (17/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (17/48) Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 992 Äänekoski Täyttämispvm 29.09.2014 Kaavan nimi Havusalmen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 25.06.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 6,3817 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,1005 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 6,2812 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,51 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 5 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 5 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 6,0225 94,4 2755 0,05-1,7831-640 A yhteensä 1,3048 21,7 1500 0,11 0,2348-640 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2,6576 44,1 1255 0,05-1,9889 0 L yhteensä 0,0000 0-0,0937 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 2,0601 34,2 0 0,0647 0 W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (18/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (18/48) Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 6,0225 94,4 2755 0,05-1,7831-640 A yhteensä 1,3048 21,7 1500 0,11 0,2348-640 AM 1,3048 100,0 1500 0,11 0,2348-640 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2,6576 44,1 1255 0,05-1,9889 0 RA 2,6576 100,0 1255 0,05-0,2348 750 RM 0,0000 0-1,7541-750 L yhteensä 0,0000 0-0,0937 0 LV 0,0000 0-0,0937 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 2,0601 34,2 0 0,0647 0 M 2,0601 100,0 0 0,0647 0 W yhteensä

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (19/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (19/48) Vesi- ja ympäristöhallitus luonnonsuojeluntutkimusyksikkö PL 250, 00101 Helsinki PERINNEMAISEMIEN MAASTOLOMAKE Inventoija(t) Reija Kivelä Päivämäärä 29.8.1994 SIJAINTI Alueen nimi Havusalmi Aluetunnus Lääni Keski-Suomi Kunta Konginkangas Maisemamaakunta 4.4 Keski-Suomen järviseutu Pinta-ala 1 ha Rekisterikylä Kalaniemi 5:62 Peruskarttalehti 3222 09 UTM-ruutu Yhtenäiskoordinaatit, ykp:yki 69732:34454, akp:aki 69730:34453 Sijainnin kuvaus Konginkankaan kirkonkylän pohjoispuolelta, Lintulahden huoltoasemalta ajetaan Viitasaaren suuntaan E4-tietä n. 4-5 km ja käännytään oikealle Kalanieneen-Hakolaan. Havusalmi on viimeinen tila Kalaniemen tien päässä Kalaniemessä. Suojelualue - Kaavatilanne seutukaava sk 2. ja 4. vaihekaava vk, LV 6032; rantakaava rk tekeillä MAANOMISTAJA(T) Valtio Kunta Yksit. hlö Muu Nimi Sirpa Kinnunen Osoite Kalaniement.?, Havusalmi, 44460 Kalaniemi Puh 945-75 622, 950-5555 622 Otettiinko yhteyttä: kyllä ei Omistajan mielipide Nuori emäntä Sirpa Kinnunen otti yhteyttä lääniin ja pyysi kartottajan käymään. Tilalla ollaan kiinnostuneita maisemanhoidosta; tilalta laitettiin karja pois jokunen vuosi sitten, jonka jälkeen nopeasti ensimmäisen heinittyneen kesän jälkeen otettiin lainahevosia hoitamaan niittyä. Omistajat ovat kiinnostuneita aitaamaan laitumen perinteisellä tavalla; rakennuskanta on pidetty siististi. Omistajat haluaisivat myös apua ja tietoa niittykasvillisuuden parantamisesta ja palauttamisesta. Sirpa Kinnuselle on annettu perinnemaiseman hoitokokeilun avustushakemus. ARVO Arvoluokka V M+ M M- P+ P P- Ei erityistä arvoa Arvoon vaikuttavat tekijät Kasvilajiston yksipuolisuus pudottaa maisemallisesti mukavan, kivisen ja n. 50 v. laidunnetun niityn arvoa. Kuuluu arvokkaalle maisema-alueelle: kyllä ei Alueen nimi ja arvo PERINNEMAISEMATYYPIT kallioketo % rantaniitty 5 % lehdesniitty % metsälaidun % muu keto % muu niitty 95 % haka % kaskimetsä % muu %, mikä muu %, mikä NYKYINEN MAANKÄYTTÖ (tarkempi erittely osa-alueittain lomakkeen sisäsivuilla) Laidunnus 3 (vaihtoehdot 1-4 laidunnustavan mukaan) Niitto, kuvaus - Metsätalous, kuvaus - Muu, kuvaus vanhat pellon penkereet rannan tuntumassa hahmottaa vielä YLEISKUVAUS Luonne Avoin, kivinen, heinäinen laidunniitty Havusalmen rannalla. Niitty laskee loivasti rantaan, jossa kavaa aukkoisesti jokunen puu; leppää eteläkulmassa, jokunen kookas koivu ja pieni mänty ja kuusi keskipaikkeilla. Rantaniitty on pari metriä leveä, kivinen, kostea kaista rannassa; sillä kasvaa harvakseltaan vihvilöitä, luikkaa, järvikortetta, lemmikkiä ja rantaleinikkiä. Suuri osa rannasta on aidattu laitumen ulkopuolelle ja kasvaa jo heinää ja nuorta lepänvesaa; vain koivujen kohdalla on jokusen metrin rantakaista hevosille juomapaikaksi. Muutaman metrin päässä rannasta on matala, kivinen penger

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (20/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (20/48) kuin vanhan pellon reuna; kasvilajisto on parempaa penkereen rannan puolella, laikuttain myös metsälajistoa puiden tuntumassa. Niityllä on monipuolisempaa lajistoa kivien kupeilla ja laikkuina; luoteisreunalla on matala, kivinen kennäs, jolla lajisto myös on hiukan parempaa; muutoin niityn lajistossa valtalajit ovat vallitsevia. Kennäällä kasvaa pari nuorta mäntyä. Niityn eteläkulma on aidattu ulos laitumesta; kasvaa 1994 korkeaa heinää. Rajaus Havusalmi, pihapiiri puutarhoineen, navetta, aitta, hento mökkitie ja sen takana nuori, väljähkö, heinäinen männikkö, mökkitontti laiduntamattomine niittykulmauksineen. Kallio- ja maaperä graniittia tai granodioriittia (K-S:n rakennus- ja teollisuuskiviselvitys. K-S:n SKL julkaisu 95B 1989. 128s.) Topografia ja kosteus Niitty laskee tasaisesti ja loivasti 5 E - SE, ja hivenen jyrkemmin rannassa 5-10 E - NE. Tuore. Kuivia kivenkupeita ja laikkuja penkereillä. Osa-alueet - OSA-ALUEEN PUUSTO (yli 1,3 m) Ei puustoa Puuston kokonaispeittävyys 1 % Puulajien runsaus Ku 2 Mä 3 Hko Rko 4 Ha Hle 4 Tle Pi Ra Leh Ta Vaa Muut Latvuskerrokset (pituusarvio, m): Ylispuusto 14 Vallitseva latvuskerros 8 Alikasvos 1,3-8 Alueellinen jakautuminen: Tasainen Ryhmittäin Keskittynyt joihinkin kohtiin, Sanallinen kuvaus: Puusto on aukkoisessa rivissä rannassa, muutama nuori mänty niityn luoteisosassa korkeammalla kennäällä. Rannassa on pohjois- ja eteläreunoissa leppää. Keskellä rantaa, vene- ja juottopaikan luona on jokunen kookas koivu (14m), muu puusto matalaa (7-8m). OSA-ALUEEN PENSASTO (yli 0,5 m) JA PUIDEN TAIMET (0,5 m-1,3 m) Ei pensaita Ei taimia Pensaiden ja taimien kokonaispeittävyys 1 % Pensaiden runsaus lajeittain Hko 2, Hle 4, Pi 2, paatsama 2 Alueellinen jakautuminen: Tasainen Ryhmittäin Keskittynyt joihinkin kohtiin, Sanallinen kuvaus: kuten edellä. OSA-ALUEEN KASVILLISUUSTYYPIT (tyyppilyhenne, laajuus % alueesta/osa-alueesta, edustavuus/tyypillisyys) 1. Tuore heinäniitty TrHNi, siellä täällä kiviä, niukkalajinen 88% 2. Rantaniitty, ei löydy tyypitystä, kivikkoinen, matala- ja harvakasvuinen, ei kaisla-ruokovyöhykettä, 5% 3. Tuore heinäniitty TrHNi, sammalinen, kivinen, kuivahko 5% 4. Kuiva pienruohoniitty, kivinen KuPrNi 2% 5. 6. OSA-ALUEEN LAJISTO Kasvillisuuden valtalajit kasvillisuustyypeittäin 1. Agrostis capillaris, Achillea millefolium, Festuca rubra, Leontodon autumnalis 2. luikka, Equisetum fluviatile, Juncus filiformis, Myosotis?, Ranunculus reptans, sorsimo? 3. Agrostis ca*pillaris, Vaccinium spp., Achillea millefolium 4. Agrostis capillaris, Achillea millefolium, Pilosella officinarum, Fragaria vesca, Rume acetosella 5. 6. Huomionarvoiset lajit Ranunculus polyanthemos Sienilajistoa Eläinlajistoa

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (21/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (21/48) OSA-ALUEEN ENTINEN MAANKÄYTTÖ Niitto Karjan aikaan pikkuvasikat olivat omassa aitauksessaan niityn luoteiskulmassa, jolloin niille niitettiin niityn ja metsän laiteita; laiteet eivät olleet muuten laidunnuksessa. Laidunnus on vanhaa perua. Isäntä on 88-vuotias, ja laidunalueita on laidunnettu hänen aikansa ainakin; tilan koko metsä on ollut laitumena -60.l:lle. Sen jälkeen eläimet eivät ole olleet metsissä, vain kapea metsälaide on ollut osana n+iittylaitumia. 1940-l:lle tilalla oli lampaita 5-6, jotka olivat erikseen, sekä 8-10 lehmää ja 2 hevosta samassa laitumessa. 2 sialla oli oma karsinansa. Laitumien tarkkaa sijaintia ei selvitetty; metsät siis mukana, ja myös lehmät ovat olleet metsälaitumilla vielä -60-l:lla. 1960-l:lta tilalla oli 1 hevonen 1980-l:lle, ja lypsylehmiä 8-10 vuoteen 1987. 1987-89 kokeiltiin lihakarjaa 8-10; tämän jälkeen tilalla on ollut lainassa 3 hevosta ja kilejä sekä pässejä kesäisin, toukokuulta elokuun loppuun. Hevosilla ja pässeillä ym. on laidunnettu niittyä sekaisin. Eläimet ovat saaneet lisärehua jo -40-l:lla, heinäpellot ovat olleet jälkilaidunnuksessa heinänkorjuun jälkeen, metsät ja niitty ovat olleet myös yölaitumina. Viimeiset reilut 10 v. lehmät ovat saaneet loppukesästä heinää ja rehua, ja hevoset kauraa ja kuivaa heinää. Lehmillä oli vapaa pääsy järveen laitumilta, mutta hevosilla on vain kapea rantakaista juomapaikkana. Viljely/maanpinnan käsittely ei kynnetty -40-l:lta. Tuolloin kivisellä niityllä viljeltiin ruista ja perunaa. Lannoitus/torjunta-aine karja itse lannottanut niityn Hakkuu/lehdestys - Puuston istutus/kylvö - Muu Niityltä pihapiirin tuntumasta on hävitetty tuulimylly -40-l:lla, jolloin vielä viljeltiin. Kivinen niitty korjattiin sirpillä. OSA-ALUEEN NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Käyttöluokka: 1 2 3 4 5 6 7 vanha pelto ja laiduntaja vaihtunut! Niitto -90 kesällä laidunnuksessa oli tauko, jolloin niitty niitettiin. Laidunnus ja laiduntavat eläimet 1991 eteenpäin niityllä ovat laiduntaneet hevoset 3, kilit ja pässit kesälainassa toukokuulta elokuun loppuun. Niitty on sopivasti matalaksi syöty, ylilaidunnuksen merkkejä ei ole. Rannassa on kapea kaista juottopaikkana, sen molemmin puolin kasvillisuus on jo rehevöitynyt heinikoksi ja harmaaleppä kasvattaa vesoja. Niityn eteläkulma on jätetty pois laidunnuksesta, koska mökki on lähellä. Maanpinnan käsittely muutaman metrin päässä rannasta on matala, kivinen penger kuin vanha pellonreuna, ikäänkuin kiviä olisi heitelty pellon puolelta; kasvillisuus on parempaa rannan puolella. Niityn luoteisreunassa on korkeampi, kivinen kennäs, jolla kasvillisuus on paikoin parempaa. Lannoitus/torjunta-aine karjan oma lannottava vaikutus Hakkuu/lehdestys - Puuston istutus/kylvö - Muu Niityllä on pari vanhaa ojanpohjaa; sarkajaon hahmottaa lähinnä koilliskulmassa VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI UHANALAISET LAJIT Laji Ua luokka Lkm/es.koko osa-alue/vanha havainto/huomautus RAKENNUKSET, RAKENTEET, KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET Laidunalueen reunassa pari punamaalattua, valkopielistä aittaa tms., punamaalattu, kookas navetta, ulkorakennus, paritupa, punamaalatut. MAISEMALLISET ARVOT Niitty sijaitsee Havusalmen rannalla, näkyvyys salmelta ja Vuohisaaresta hyvä; pihapiiristä ja ajotieltä katsoen niitty jää navetan ja aitan taakse, eikä juuri näy. Länteen näkyvyyttä estää nuori, väljähkö, heinäinen männikkö. Etelässä näkyvyyttä aavalle selälle estää mökkitontti puineen ja pieni Pirttisaari. Merkittävät maisemakohteet UHKATEKIJÄT laidunnuksen loppuminen

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (22/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (22/48) HOITOTARVE Kiireellisyys 0 1 2 3 Suositeltavat hoitotavat Laidunnustavassa olisi lisärehun määrään ja muuhun lannottavaan kiinnitettävä huomiota. Kasvilajisto on varsin yksipuolinen johtuen vanhasta peltokäytöstä (?); omistajat haluaisivat palauttaa kasvillisuutta kylvämällä niitylle niitty- ja ketolajistoa. TUTKIMUS JA DOKUMENTAATIO Aihe Aineiston säilytyspaikka/tutkimuksen tekijä OPETUS- JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Omistajat toimivat sumiaislaisen Rihmaston piirissä (?), joka on luontomatkailuun ja ympäristökasvatukseen erikoistunut yrittäjäryhmä. Jos tilalla on maatilamatkailuharrastusta (inventoija jäi tähän käsitykseen?), niitystä tulisi vetonaula. LISÄTIETOJA Omistajat havainneet niityllä ketoneilikan Dianthus deltoides sekä pienen orvokin (joko pelto- tai keto-orvokki). Liitteitä 3 kpl 16.5.1994 VYH/LSY/AA,JP; mod. 9.6.1994 RK

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (23/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (23/48)

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (24/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (24/48)

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (25/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (25/48)

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (26/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (26/48)

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (27/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (27/48)

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (28/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (28/48)

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (29/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (29/48) Lajilista Putkilokasvit Kohde Havusalmi Kunta Äänekoski Päivämäärä 18.6.2014 Inventoija ELM & EL Kuvaus Lajilista laadittu pb-hoitoseurannan yhteydessä. Lihavoitu = harvinainen-harvinaisehko, usein arvokas perinnebiotooppia indikoiva laji Kursivoitu = indikoi runsaana esiintyessään lannoitettua ym. pilattua perinneboitooppia PUUT JA PENSAAT PUUT JA PENSAAT KENTTÄKERROS KENTTÄKERROS Acer platanoides, vaahtera Syringa vulgaris, pihasyreeni Arabidopsis suecica, ruotsinpitkäpalko C. flava, keltasara Alnus glutinosa, tervaleppä Tilia cordata, metsälehmus A. thaliana, lituruoho C. leporina, jänönsara A. incana, harmaaleppä Viburnum opulus, koiranheisi Arabis glabra, pölkkyruoho C. muricata, törrösara Betula pendula, rauduskoivu A. hirsuta, jäykkäpitkäpalko C. nigra, jokapaikansara B. pubescens, hieskoivu Arctium tomentosum, seittitakiainen C. pallescens, kalvassara Corylus avellana, pähkinäpensas Arenaria serpyllifolia, mäkiarho C. panicea, hirssisara Frainus ecelsior, saarni Juniperus communis, kataja Lonicera ylosteum, lehtokuusama Arrhenatherum elatius, heinäkaura C. pilulifera, virnasara KENTTÄKERROS Artemisia absinthium, koiruoho C. rostrata, pullosara Achillea millefolium, siankärsämö A. vulgaris, pujo C. spicata, hakarasara Malus domestica, omenapuu A. ptarmica, ojakärsämö Athyrium fili-femina, hiirenporras C. vaginata, tuppisara Picea abies, kuusi Pinus sylvestris, mänty Aegopodium podagraria, vuohenputki Avenula pubescens, mäkikaura C. vesicaria, luhtasara Agrimonia eupatoria, maarianverijuuri Barbarea vulgaris, peltokanankaali Carum carvi, kumina Populus tremula, haapa Agrostis canina, luhtarölli Bistorta vivipara, nurmitatar Centaurea jacea, ahdekaunokki Prunus padus, tuomi Quercus robur, tammi A. capillaris, nurmirölli A. gigantea, isorölli Botrychium lunaria, ketonoidanlukko Brachypodium pinnatum, mäkilehtoluste C. phrygia, nurmikaunokki C. scabiosa, ketokaunokki Rhamnus frangula, paatsama A. stolonifera, rönsyrölli Bromus hordeaceus, mäkikattara Cerastium arvense, ketohärkki Ribes alpinum, taikinamarja Ajuga pyramidalis, kartioakankaali Calamagrostis arundinacea, metsäkastikka C. fontanum, nurmihärkki R. nigrum, mustaherukka Alchemilla sp., poimulehti C. epigejos, hietakastikka Chelidonium majus, keltamo R. spicatum, pohjanpunaherukka A. acutiloba, piennarpoimulehti C. purpurea, korpikastikka Chenopodium album, jauhosavikka R. uva-crispa, karviainen A. filicaulis, punatyvipoimulehti Calluna vulgaris, kanerva Cirsium arvense, pelto-ohdake Rosa dumalis ssp. coriifolia, orjanruusu Rosa dumalis ssp. dumalis, orjanruusu A. glaucescens, harmaapoimulehti Caltha palustris, rentukka C. helenioides, huopaohdake A. monticola, laidunpoimulehti Campanula cervicaria, hirvenkello C. palustre, suo-ohdake R. majalis, metsäruusu A. plicata, laskospoimulehti C. glomerata, peurankello C. vulgare, piikkiohdake R. mollis, iharuusu A. subcrenata, hakamaapoimulehti C. patula, harakankello Convallaria majalis, kielo Rosa pimpinellifolia juhannusruusu Allium oleraceum, nurmilaukka C. persicifolia, kurjenkello Crepis tectorum, ketokeltto Rubus idaeus, vadelma A. schoenoprasum, ruoholaukka C. rapunculoides, vuohenkello Cystopteris fragilis, haurasloikko Sali aurita, virpapaju Alopecurus aequalis, rantapuntarpää C. rotundifolia, kissankello Dactylis glomerata, koiranheinä S. caprea, raita A. geniculatus, polvipuntarpää Capsella bursa-pastoris, lutukka Danthonia decumbens, hina S. myrsinifolia, mustuvapaju A. pratensis, nurmipuntarpää Carduus crispus, kyläkarhiainen Deschampsia cespitosa, nurmilauha S. phylicifolia, kiiltopaju Anemone nemorosa, valkovuokko Care acuta, viiltosara D. fleuosa, metsälauha S. rosmarinifolia, kapealehtipaju Angelica sylvestris, karhunputki C. canescens, harmaasara Dianthus deltoides, ketoneilikka S. starkeana, ahopaju Antennaria dioica, kissankäpälä C. cespitosa, mätässara Sambucus racemosa, terttuselja Anthoanthum odoratum, tuoksusimake Dryopteris carthusiana, metsäalvejuuri C. digitata, sormisara D. fili-mas, kivikkoalvejuuri Sorbus aucuparia, kotipihlaja Anthriscus sylvestris, koiranputki C. echinata, tähtisara Elymus canimus, koiranvehnä

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (30/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (30/48) Elymus repens, juolavehnä Hepatica nobilis, sinivuokko Moehringia trinervia, lehtoarho R. auricomus, kevätleinikki Empetrum nigrum, variksenmarja Heracleum sibiricum, idänukonputki Mycelis muralis, jänönsalaatti R. cassubicus-ryhmä, lehtoleinikit Epilobium adenocaulon, amerikanhorsma Hieracium umbellatum, sarjakeltano Myosotis arvensis, peltolemmikki R. falla, kevätlehtoleinikki E. angustifolium, maitohorsma Hieracium spp., keltanolaji M. ramosissima, mäkilemmikki R. ficaria, mukulaleinikki E. ciliatum, vaaleaamerikanhorsma Hierochloe australis, metsämaarianheinä M. stricta, hietalemmikki R. flammula, ojaleinikki E. collinum, mäkihorsma H. hirta, niittymaarianheinä Myosurus minimus, hiirenhäntä R. polyanthemos, aholeinikki E. montanum, lehtohorsma H. odorata, lännenmaarianheinä Nardus stricta, jäkki R. repens, rönsyleinikki Equisetum arvense, peltokorte Humulus lupulus, humala Odontites vulgaris, punasänkiö Rhinanthus minor, pikkulaukku E. fluaviatile, järvikorte Hypericum maculatum, särmäkuisma Orthilia secunda, nuokkutalvikki R.angustifolius(serotinus), isolaukku E. palustre, suokorte H. perforatum, mäkikuisma Oalis acetosella, ketunleipä Rubus arcticus, mesimarja E. pratense, lehtokorte Hypochoeris maculata, häränsilmä Paris quadrifolia, sudenmarja R. saatilis, lillukka E. sylvaticum, metsäkorte Inula salicina, rantahirvenjuuri Pastinaca sativa, palsternakka Rume acetosa, niittysuolaheinä Erigeron acer, karvaskallioinen Juncus alpinoarticulatus, rantavihvilä Persicaria lapathifolia, ukontatar R. acetosella, ahosuolaheinä Erophila verna, kevätkynsimö J. articulatus, solmuvihvilä Peucedanum palustre, suoputki R. crispus, poimuhierakka Erysimum cheiranthoides, peltoukonnauris Euphrasia nemorosa, tanakkasilmäruoho J. bufonius, konnanvihvilä Phalaris arundinacea, ruokohelpi R. longifolius, hevonhierakka J. conglomeratus, keräpäävihvilä Phleum pratense, nurmitähkiö (timotei) R. obtusifolius, tylppälehtihierakka E. rostkoviana, ahosilmäruoho J. effusus, röyhyvihvilä Picris hieracioides, keltanokitkerö Sagina nodosa, nyylähaarikko E. stricta, ketosilmäruoho J. filiformis, jouhivihvilä Pilosella cymosa coll., viuhkokeltanot S. procumbens, rentohaarikko Fallopia convolvulus, kiertotatar Knautia arvensis, ruusuruoho P. lactucella, korvakeltano Satureja acinos, ketokäenminttu F. dumetorum, pensaikkotatar Lapsana communis, linnunkaali P. officinarum, huopakeltano S. vulgaris, mäkiminttu Festuca ovina, lampaannata Lathyrus linifolius, syylälinnunherne Pimpinella saifraga, ahopukinjuuri Saifraga adscendens, kalliorikko F. pratensis, nurminata L. pratensis, niittynätkelmä Plantago lanceolata, heinäratamo Scorzonera humilis, sikojuuri F. rubra, punanata L. sylvestris, metsänätkelmä P. major, piharatamo Scleranthus annuus, viherjäsenruoho Filago arvensis, ketotuulenlento L. vernus, kevätlinnunherne Platanthera bifolia, valkolehdokki Scrophularia nodosa, syyläjuuri Filipendula ulmaria, mesiangervo Leontodon autumnalis, syysmaitiainen Poa angustifolia, hoikkanurmikka Scutellaria galericulata, luhtavuohennokka F. vulgaris, sikoangervo L. hispidus, kesämaitiainen P. annua, kylänurmikka Sedum acre, keltamaksaruoho Fragaria vesca, ahomansikka Leucanthemum vulgare, päivänkakkara P. compressa, litteänurmikka S. album, valkomaksaruoho Galeopsis bifida, peltopillike Linaria vulgaris, keltakannusruoho P. nemoralis, lehtonurmikka S. annuum, kesämaksaruoho G. speciosa, kirjopillike Linum catharticum, ahopellava P. palustris, rantanurmikka S. telephium, isomaksaruoho G. tetrahit, karheapillike Lotus corniculatus, keltamaite P. pratensis, niittynurmikka Selinum carvifolia, särmäputki Galium album, paimenmatara Lupinus polyphyllus, komealupiini P. pratensis-ryhmä Senecio sylvaticus, kalliovillakko G. boreale, ahomatara Luzula campestris, ketopiippo P. humilis (subcaerulea), matalanurmikka S. viscosus, tahmavillakko G. palustre, rantamatara L. multiflora, nurmipiippo P. trivialis, karheanurmikka S. vulgaris, mäkiminttu G. pomeranicum, piennarmatara L. pallescens, kalvaspiippo Polygonatum odoratum, kalliokielo Silene dioica, puna-ailakki G. uliginosum, luhtamatara L. pilosa, kevätpiippo Polygonum aviculare, pihatatar S. latifolia, valkoailakki G. verum, keltamatara Lychnis flos-cuculi, käenkukka Polypodium vulgare, kallioimarre S. nutans, nuokkukohokki Geranium pusillum, pihakurjenpolvi Lycopodium annotinum, riidenlieko Potentilla anserina, ketohanhikki S. vulgaris, nurmikohokki G. robertianum, haisukurjenpolvi L. clavatum, katinlieko P. argentea, hopeahanhikki Solidago virgaurea, kultapiisku G. sylvaticum, metsäkurjenpolvi Lythrum salicaria, rantakukka P. crantzii, keväthanhikki Sonchus arvensis, peltovalvatti Geum rivale, ojakellukka Maianthemum bifolium, oravanmarja P. erecta, rätvänä S. asper, otavalvatti G. urbanum, kyläkellukka Matricaria matricarioides, pihasaunio P. intermedia, huhtahanhikki Spergula arvensis, peltohatikka Glechoma hederacea, maahumala Melampyrum nemorosum, lehtomaitikka P. norvegica, peltohanhikki Spergularia rubra, punasolmukki Glyceria fluitans, ojasorsimo M. pratense, kangasmaitikka P. thuringiaca, saksanhanhikki Stachys palustris, peltopähkämö Gnaphalium sylvaticum, ahojäkkärä M. sylvaticum, metsämaitikka Primula veris, kevätesikko Stellaria graminea, heinätähtimö G. uliginosum, savijäkkärä Melica nutans, nuokkuhelmikkä Prunella vulgaris, niittyhumala S. holostea, kevättähtimö Gymnadenia conopsea, ahokirkiruoho Mentha arvensis, rantaminttu Pteridium aquilinum, sananjalka S. media, pihatähtimö Gymnocarpium dryopteris, metsäimarre Milium effusum, lehtotesma Ranunculus acris, niittyleinikki Succisa pratensis, purtojuuri

Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (31/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (31/48) Tanacetum vulgare, pietaryrtti Taraacum spp., voikukat Thalictrum flavum, keltaängelmä Thlaspi arvense, peltotaskuruoho Pilosella dubia, harakankeltanot T. caerulescens, kevättaskuruoho Anthermis tinctoria, keltasauramo Thymus serpyllum, kangasajuruoho Tragopogon pratensis, pukinparta Trientalis europaea, metsätähti Trifolium arvense, jänönapila Cardamine pratensis, luhtalitukka Cardamine pratensis subsp. dentata, rantaluhtalitukka Cardamine pratensis subsp. pratensis, niittyluhtalitukka Coeloglossum viride, pussikämmekkä T. aureum, kelta-apila Cuscuta europaea, humalavieras T. hybridum, alsikeapila Parnassia palustris, vilukko T. medium, metsäapila T. pratense, puna-apila T. repens, valkoapila T. spadiceum, musta-apila Tripleurospermum inodorum, peltosaunio Trollius europaeus, kullero Tussilago farfara, leskenlehti Urtica dioica, nokkonen Vaccinium myrtillus, mustikka V. vitis-idaea, puolukka Valeriana officinalis, rohtovirmajuuri V. sambucifolia, lehtovirmajuuri Verbascum nigrum, tummatulikukka V. thapsus, ukontulikukka Veronica agrestis, peltotädyke V. arvensis, ketotädyke V. chamaedrys, nurmitädyke V. longifolia, rantatädyke V. officinalis, rohtotädyke V. opaca, himmeätädyke V. persica, persiantädyke V. scutellata, luhtatädyke V. serpyllifolia, orvontädyke V. verna, kevättädyke Vicia cracca, hiirenvirna V. hirsuta, peltovirvilä V. sepium, aitovirna V. tetrasperma, mäkivirvilä Viola arvensis, pelto-orvokki V. canina, aho-orvokki V. canina ssp. canina, pikkuahoorvokki V. canina ssp. montana, isoahoorvokki V. canina riviniana, risteymä V. epipsila, korpiorvokki V. palustris, suo-orvokki V. riviniana, metsäorvokki V. rupestris, hietaorvokki V. tricolor, keto-orvokki Woodsia ilvensis, karvakiviyrtti

PERINNEBIOTOOPIT INVENTOINTI Maastolomake 2C Hoito ja arvotekijät (tarvittaessa osa-alueittain) v7 Tallennuspvm Alueen nimi Havusalmi Osa-alue/lohko Inventoija Emma-Liina Marjakangas & Elina Lehtinen Inventointipäivä 17.6.2014 Seurantakäynti ensimmäinen käynti seurantakäynti Seur.käyntivuosi Hoitaja Metsähallitus Muu, mikä Erityistuki Yksityinen erityistukisopimuksella ei hoidossa Yksityinen ilman erityistukisopimusta Yhdistys tähän tukikaudet, lisää rivikorkeutta tarvittaessa Ei hoidossa Hoitajan yhteystiedot Omistaja Mahdollisuus ulkopuoliseen hoitoon Ei, mutta mahdollinen Arvoon tai kohteen tilaan vaikuttava tekijä (rastita sopivin vaihtoehto, ensimmäisellä käynnillä nykytila, seurantakäynnillä myös muutos edelliseen käyntiin ) Tekijän vaikutus / tila 0 = merkityksetön kohteella 3 = tilanne melko hyvä / tavoitteet lähes saavutettu 1= tilanne huono / kaukana tavoitteesta 2 = tilanne melko huono /melko kaukana tavoitteesta Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (32/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite Tallentaja nro 5 (32/48) ELM peruskunnostusvaihe kyllä Perinnebiotooppi-sopimus 4 = tilanne hyvä / tavoitteet saavutettu 5 = ei arvioitavissa 6 = muutos edelliseen + / - /0 ei jatkohoitovaihe Luma-sopimus 18.6.2014 Arvoa lisäävät tekijät: Monipuolisuus Alueen rajaus Kasvilajisto Hyönteislajisto Linnusto Perinteiset maankäyttötavat Rakennukset ja rakenteet Erikoisuus / harvinaisuus Maisemallinen arvo / näkyvyys Tilaa heikentävät tekijät: Rehevöityminen Heinittyminen Ruovikoituminen Karikkeen määrä Pensoittuminen Metsittyminen Lannoitus ja torjunta-aineet Vesitalous, ojitus, ym. Metsänkäsittely Maanmuokkaus Pilattu lähiympäristö Hoidon laatuun liittyvät tekijät: Niitto Laidunnus Raivaus, puuston käsittely Puustorakenne / puulajisuhteet Uhanalaisen lajiston huomiointi Maisemallisten arvojen huomionti Muinaisjäännösten huomiointi Ekologisen tilan saavuttaminen Hoitotavoitteiden saavuttaminen NYKYTILA (0-5) ja MUUTOS EDELLISEEN (6) 0 1 2 3 4 5 6 TARKENNE: Paljon miinuslajeja Näkyvyys järvelle Puuston raivaus tarpeen rannassa Rehevöityminen, miinuslajit valtaavat

Kasvillisuuden tila Kenttäkrs kasvillisuuden korkeus (cm) Huomionarvoiset kasvilajit (kpl) < 10 10-29 30-59 > 60 >10 6-10 3-5 1-2 0 % 5 5 60 30 peittävyys (%) runs. useita 1-pari ei ole Edustavan niittykasvillisuuden osuus Miinuslajien osuus Muun niittykasvillisuuden osuus Metsäkasvillisuuden osuus Puusto ja pensasto valtalaji Puusto Raudunkoivu Taimet Pensasto Ongelma- tai vieraslajit Muut lajistohavainnot Nykyinen hoito Niitto Osa-alue Niitos Laidunnus Osa-alue 0 suuret lehtipuut (> 50 cm) 40 lehdespuut 60 paljaat maalaikut 0 kasviton kallio poistettu jäljellä hieman jäljellä runsaasti aloitusvuosi Laidunnetaan osaa Muutos edelliseen Perus- ja täydennyskunnostus Raivaus Ei niitetä Niitto koko alalla Laidunnus lopetettu Laidunnusta jatkettu Laidunnus aloitettu Edelleen laiduntamatta Ei tehty Raivaus riittävää Harmaaleppä Niitto osa-alueella Ei laidunneta Laidunnetaan koko alaa Satunnainen laidunnus Hieman lisäraivaustarvetta Suuri lisäraivaustarve Raivaus ollut liian voimakasta Liian voimakasta Ylilaidunnus Nuorkarja Eläinmäärä (keskimäärin) Vaihtelee voimakkaasti sisäisesti Lammas 3 kpl, aikuiset Lisärehu Sopiva Ei lisärehua Eläimet saavat lisärehua Eläimet saavat kivennäisiä Eläimet saavat lisärehua ja kivennäisiä Ei tietoa peittävyys (%) 8 7 Alilaidunnus Säännöllistä, niitos korjataan Säännöllistä, niitosta ei korjata Epäsäännöllistä, niitos korjataan Rakennusten ja rakenteiden kunnostus Ei ole jakautuminen yksittäin Epäsäännöllistä, niitosta ei korjata Niittoväline Laidunnuspaine Vaihtelee voimakkaasti ajallisesti Ei tehty Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (33/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (33/48) Rakennusten kunnostus tai teko aloitusvuosi Rakenteiden kunnostus tai teko (es. aidat) Muinaisjäännöksen hoito Muu, mikä yksittäin yksittäin Eläinlaji koko alue koko alue koko alue Muutos edelliseen Lihakarja/emot Lypsykarja Hevonen/poni Vuohi Sekalaidunnus Poro Niitto lopetettu Niittoa jatkettu Niitto aloitettu Niittämättä ed. Muu, mikä? ryhmissä ryhmissä ryhmissä Rotu keskittynyt joihinkin kohtiin keskittynyt joihinkin kohtiin keskittynyt joihinkin kohtiin Niiton tehokkuus Sopiva Tehotonta Vaihtelee alueen sisällä lopetusvuosi Laidunkausi Yhteys peltolaitumeen tai Lumo-laitumeen lopetusvuosi kpl, alle 1-v Yhteys suojavyöhykkeeseen Kunnostuksen ajankohta ja kuvaus Raivaustarve ylispuusto vallitseva latvuskerros alikasvos vesakko Raivausjäte poistettu jäljellä hieman jäljellä runsaasti kasattu Muu hoito lehdestys kulotus kaskeaminen tulvitus Muu, mikä?

Nykyisen hoidon kuvaus ja kommentit Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (34/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 liite nro 5 (34/48) Laidunnus lampailla. Laiduneläimet vaihdelleet tilan historian aikana paljon. Tarkkaa tietoa nykyisten laiduntajien määrästä tai laadusta ei ole, lampaita kuitenkin. Omistajat kertoivat nyt lampaiden saapumisen olevan kiinni korvamerkkien saamisesta. Tietoa lisärehusta ynnä muista yksityiskohdista ei saatu, mutta rehevyyden ja edellisen inventoinnin perusteella voidaan päätellä, että lisärehua on annettu jatkuvasti lähihistoriassa. Tulevaisuuden uhkatekijät (rastita merkittävimmät): Hoidon loppuminen Rehevöityminen Metsitys Tilanpidon päättyminen Umpeenkasvu Hakkuu Heinittyminen Rakentaminen Ojitus Kuluminen Lannoitus Viljelyynotto Rehevöittävä laidunnus Muu, mikä Muu, mikä Muu, mikä Hoitosuositukset Toimenpide Niitto Laidunnus Raivaus Rakenteiden kunnostus Muu: Muu: Kohde ei kunnostamiskelpoinen Toimenpiteen kiireellisyys Heti 5-v sisällä 10-v sisällä Jatkaminen nykyisellään Hoidon erityisongelmat tai haasteet (rastita merkittävimmät): Kantojen korkeus haittaa niittoa tai laidunnusta Sopivaa hoitajaa ei löydy Kantojen vesominen voimakasta Juotto hankala järjestää Karjalle kelpaamattomia alueita, alhainen laidunpaine Eläinten karkailu Niitto riittämätöntä tai liian pienialaista Jää tai lumi rikkoo aidat Kohde hankalasti saavutettavissa Hirvieläimet Hoitosuunnitelma puuttuu Kohteen pienialaisuus Karjalle vaarallisia alueita tai kasveja Hoitoon sopivan kaluston puute Petoeläimet Rehevä maaperä Ilkivalta Uhanalaiset lajit tai luontotyypit Katajan leviäminen Vieraslajit Hydrologiset ongelmat Ajourat tai koneiden jäljet Hakkuutähteiden käsittely Niittojätteen sijoitus Kohteen laajuus Maanomistus Muu, mikä? Kommentit uhkatekijöihin, ongelmiin ja hoitosuosituksiin Rehevöityminen on uhka. Tätä uhkaa voisi torjua lisärehun lopettamisena sekä rehevimpien kohtien niittämisellä sekä niittojätteen poiskorjuulla. Osa-alueen arvoluokka (jos eri kuin koko kohteen arvoluokka) Osa-alueen arvo V M+ M M- P+ P P- K E Dokumentointi (karttapiirrokset, valokuvat, ym. ja dokumenttien säilytyspaikka, kuvaustiedot) Valokuvia seuraavan polun takana: V:\ELY Keski-Suomi\Ympäristö\JKL13_KUVA\luoku\MAMA\Inventoinnit Valokuvauspisteet 1 2 3 4 5 6 7 8 Vakiopisteistä hoitoseurannan yhteydessä, kuvaussuunnat asteina, maamerkeistä sanallinen kuvaus P-koordinaatti I-koordinaatti Kuvaussuunnat (asteina 0-359) Pisteen sanallinen kuvaus Kohteelta tehdään lajilista putkilokasveista noin 10 vuoden välein. Lajilista tehty käynnin aikana Kyllä Ei Huomionarvoiset lajit tarkastettu käynnillä Kyllä Ei Lajien runsaus voidaan arvioida käyttäen 9-luokkaista asteikkoa

29.9.2014 Kaupunginhallitus 19.1.2015 liite nro 7 (35/48) Kaupunginvaltuusto 26.1.2015 Liite 7 Vastineraportti liite nro 5 (35/48) Luonnosvaihe Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 1 (9) Havusalmen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet Vireilletulo: kaupunginhallitus 17.6.2013 233. Valmisteluvaiheen nähtävilläolo: 3.6. - 4.7.2014. Kaava-aineistoon oli mahdollista tutustua kaupungin kaavoitusosastolla ja nettisivuilla. Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä oli mahdollisuus nähtävillä olon aikana esittää mielipiteensä kaavan valmisteluaineistosta kaupunginhallitukselle. Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana saatiin viisi lausuntoa ja yksi mielipide. Lausunnot... 1 Keski-Suomen Liitto... 1 Keski-Suomen ELY-keskus... 1 Keski-Suomen Museo... 3 Ympäristölautakunta... 7 Tekninen lautakunta... 7 Kinnuset 3.7.2014... 7 Kinnuset 6.6.2014... 8 Kinnuset 3.9.2014... 9 LAUSUNNOT Lausunnoista on poimittu vastinetta edellyttävät kohdat tai tiivistetty lausunnon keskeinen sisältö. Lausunnot kokonaisuudessaan ovat erillisinä liitteinä. Keski-Suomen Liitto Liitto Ei huomautettavaa. Keski-Suomen ELY-keskus ELY Ottaen huomioon eteläisen suunnittelualueen ulottuminen eteläkärjestään voimassa olevan ranta-asemakaava-alueen ulkopuoliselle alueelle, kyseessä on ranta-asemakaavan muuttamisen lisäksi ranta-asemakaavan laatimisesta. Tulee tarkistaa vielä, mikä Äänekosken rantayleiskaava on voimassa alueella nyt kyseessä olevassa kaavoitustilanteessa. Eteläisen suunnittelualueen pohjoispään alueelle ulottuu Äänekosken rantayleiskaavassa osoitettua LV -kaavamerkinnän mukaista aluetta (venesatama/venevalkama). Nyt laaditussa rantaasemakaavaluonnoksessa kyseinen rantayleiskaavan LV -kaavamerkintäalueen osa on osoitettu M -kaavamerkinnän mukaiseksi alueeksi Vastine Ei toimenpiteitä. Vastine Kirjataan kaavaselostukseen ja kaavakartalle nimeksi Havusalmen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus. Tarkistettu ja korjattu, alueella on voimassa 10.12.2012 84 ja 4.3.2013 44 hyväksytty Äänekosken rantayleiskaava. Suunnittelukohde sijoittuu rantayleiskaavan 10.12.2012 hyväksytylle osalle. Ranta-asemakaavaluonnoksen M aluerajaus noudattaa toteutunutta kiinteistörajausta ja voimassa olevaa ranta-asemakaavaa, sitä tarkentaen. Venesatama / venevalkama-alue on toteutunut yleiskaavaan merkittyä kapeampana. Ortoilmakuvasta nähdään peltoalueen rajautuminen nyt kaavaan merkityn mukaisesti. Havusalmi Valmisteluvaihe Palaute ja Vastineet 007.doc