Timo V. Heikkilä Ilomantsi 26.- 27.9. 2013
SUOMI JA METSÄT Suomen kokonaispinta-ala on 30,5 milj. ha Metsien peittämä pinta-ala on 23,6 milj. ha, joka on 86 % kokonaispinta-alasta. Suomen metsät kuuluvat Boreaaliseen kasvustovyöhykkeeseen. Koko maan alueella on runsaasti järviä ja vesistöjä Metsämaan alasta noin 9 milj. ha on suoaluetta, joka on 34 % metsäalasta. Noin puolet suoalueista on ojitettu metsänhoidollisista syistä Metsien omistus jakautuu seuraavasti: - yksityiset 52 % - valtio 35 % - yhtiöt 8 % - muut 5 % Metsäpalokausi kestää keskimäärin Toukokuusta Elokuun loppuun. Kuva: Forest Map of Europea / European Forest Institute, Joensuu Finland
1. Metsäpalojen valvonta- ja ennaltaehkäisevä toiminta
METSÄPALOJEN VALVONTA PERUSTUU NYKYISIN LENTOVALVONTAAN. Aiemmin metsäpalojen valvonta perustui palotorneista suoritettavaan tähystykseen. Lentovalvonta käynnistyi 1970 luvulla ja laajeni vaiheittain koko maata kattavaksi. Käytössä olevat Palolentoreitit, 26 reittiä.
SUOMEN OMA, VTT:n (Valtion Teknisen Tutkimuskeskuksen) KEHITTÄMÄ AUTOMATTINEN SATELLITTIVALVONTAJÄRJESTELMÄ. Otettu käyttöön 1994. Täydentää Suomen metsäpalojen valvontajärjestelmää. Järjestelmä ilmoittaa automaattisesti metsäpalosta Hätäkeskukseen. Järjestelmä havaitsee palon 2-3 ha suuruisena. (vain osa on ensihavaintoja)
PELASTUSLAKI VELVOITTA JOKAISTA KANSALAISTA ILMOITTAMAAN VÄLITTÖMÄSTI HÄTÄKESKUKSEEN 112 JOS HÄN HAVAITSEE METSÄPALON TAI METSÄPALOKSI EPÄILLYN SAVUHAVAINNON. Kansalaiset ovat yleensä hyvin aktiivisia ilmoittamaan epäilyttävistä savuista. Todennäköinen metsäpalo??
METSÄPALORISKIN ARVIOINTI- JA VAROITUSJÄRJESTEMÄ SUOMESSA. Ilmatieteen laitos on Pelastuslain mukaan velvollinen seuraamaan metsäpaloriskin kehittymistä ja antamaan kuivuustilanteen edellyttäessä Metsäpalovaroituksen. Pelastusviranomaiset voivat seurata Metsäpaloriskin kehittymistä internetistä. Metsäpaloindeksi Metsäpalovaroitus annetaan kun alueen Metsäpaloindeksilukema nousee yli 4.0 Metsäpalojen lentovalvonnan toteuttamisessa käytetään Metsäpaloindeksin antamaa riskiarviotietoa hyödyksi.
METSÄPALOVAROITUS VOIMASSA EI AVOTULIA!!! Metsäpalovaroitus annetaan TV:ssä päivittäin säätiedotuksen yhteydessä. Varoitus toistuu TV:ssä useampia kertoja päivässä. Metsäpalovaroituksesta Ilmoitetaan myös radiossa ja mediassa. = Metsäpalovaroitus
METSÄHALLITUS JA PELASTUSLAITOKSET ASETTAVAT METSÄPALO- KAUDEN ALUSSA ULKOILUREITTIEN JA METSÄAUTOTEIDEN VARTEEN METSÄPALOVAARASTA MUISTUTTAVIA JULISTEITA. METSÄHALLITUKSEN ERÄVARTIJAT JA PELASTUSVIRANOMAISET VALVOVAT AVOTULIEN PITOA MAASTOSSA.
METSÄHALLITUS JA KUNNAT OVAT KEHITTÄNEET PALOTURVALLISUUTTA ULKOILUREITTIEN JA RETKEILYALUEIDEN YHTEYTEEN. NUOTIOTULIEN TEKOA VARTEN ON ERIKSEEN RAKENNETTUJA LAAVUJA, MISSÄ ON MYÖS TURVALLISET NUOTIONTEKO PAIKAT.
METSÄHALLITUS TOTEUTTAA TEHOKASTA VALSITUSTA JA OPASTUSTA ULKOILUA HARRASTAVILLE KANSALAISILLE MM. METSÄPALORISKIEN OSALTA. Tarkempia ohjeita voi jokainen kansalainen lukea internetistä sivulta: www. METSÄHALLITUS / luontoon.fi MYÖS SISÄASIAINMINISTERIÖN PELASTUSOSASTO ANTAA USEIN METSÄPALOKAUDEN ALUSSA LEHDISTÖN VÄLITYKSELLÄ KANASALISILLE TARKEMPIA OHJEITA AVOTULIEN PIDOSTA JA MUISTUTTAA METSÄPALOVAARASTA.
2. Metsäpalontorjunnasta vastuussa oleva organisaatio ja muut toimijat
VALTION PELASTUSHALLINTO Sisäasiainministeriön Pelastusosasto Aluehallintovirasto (6 + Ahvenenmaa) Hätäkeskuslaitos Hätäkeskukset (6) Pelastusopisto Aluehallinnon virastot ja niiden toiminta-alueet
ALUEELLINEN PELASTUSTOIMI Valtion hallinnon Pelastustoimi ohjaa ja koordinoi Alueellista Pelastustoimintaa Pelastuslaitoksien toiminta-alueet (22) Pelastuslaitoksien toiminta perustuu ao. alueen kuntien yhteistyöhön ja rahoitukseen.
PALOKUNTIEN VOIMAVARAT Paloasemia yhteensä 830 Pelastusalan henkilöstö: Vakinaisia palomiehiä 4500 Sivutoimisia palomiehiä 4000 Vapaaehtoisia palomiehiä 14500 Yht. 23000 Sammutus- ja säiliöautoja yht. 2000 Paloasemien sijainti 2013 Kiimingin paloasema
HÄTÄKESKUKSET ( 6 ) Valtio ylläpitää Ottavat vastaan kaikki hätäpuhelut 112 ja lähettävät paikalle tarvittavaa apua Pelastusyksiköt Poliisin yksiköt Sairasautot ja lääkäriyksiköt Hätäkeskukset ja niiden toimintaalueet (6)
PELASTUSVIRANOMAISILLA ON LAIN MUKAAN MAHDOLLISUUS PYTÄÄ HELIKOPTERILLA SUORITETTAVAA SAMMUTUSAPUA METSÄPALOIHIN. Saatavilla oleva helikopterikalusto on viime vuosina ollut keskimäärin: Rajavartiolaitokselta, 3 Helikopteria Puolustusvoimilta, 3 Helikopteria Yksityisiltä yrityksiltä, 3 Helikopteria
PELASTUSVIRANOMAISILLA ON MAHDOLLISUUS PYYTÄÄ MYÖS MAANSIIRTO- JA KAIVINKONEITA SAMMUTSTYÖHÖN AVUKSI ESIM. YKSITYISILTÄ YRITTÄJILTÄ. (Kuva Kalajoen 1600 ha palosta v.1970)
METSÄHALLITUS on Pelastuslain mukaan velvollinen: - PITÄMÄÄN YLLÄ SAMMUTUSVALMIUTTA VALTION MAILLA SATTUVIEN METSÄPALOJEN SAAMMUTUKSEEN - ANTAMAAN ASIANTUNTIJA-APUA PELASTUSVIRANOMAISILLE METSÄPALOJEN SAMMUTUSTYÖSSÄ. METSÄKESKUS (Maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa toimiva metsätalouden valvonta-, edistämis- ja rahoitusorganisaatio) on Pelastuslain mukaan velvollinen: - ANTAMAAN ASIANTUNITIJA-APUA PELASTUSVIRANOMAISILLE METSÄPALOJEN SAMMUTUSTYÖSSÄ.
PELASTUSOPISTO KUOPIO Antaa pelastusalan: - Peruskoulutusta ammattipalomiehille ja päällystölle - Kurssimuotoista koulutusta vapaaehtoisille ja sivutoimisille palomiehille ja päällystölle PALOSUOJELURAHASTO Perustuu: PALOSUOJELURAHASTOLAKIIN Palosuojelurahasto on valtion taloushallinnon ulkopuolinen rahasto Rahasto on Sisäasiainministeriön hoidossa ja valvonnassa. Tulipalojen ehkäisemiseksi ja pelastustoimen edistämiseksi on Suomessa kaikista palovakuutuksista suoritettava palosuojelumaksu, joka on 3 %. Rahastosta on saatu useampia avustuksia mm. metsäpalontorjunnan kehittämis- ja tutkimushankkeisiin.
METSÄPALOJEN KEHITYS SUOMESSA v. 1952-2011 Vuosijakso Palojen määrä keskimäärin / v. Paloala keskimäärin / v. Keskimääräinen paloala ha / palo 1952-1960 514 5760 11,2 1961-1970 487 1355 2,8 1971-1980 559 727 1,3 1981-1990 471 311 0,7 1991-2000 915 522 0,6 2001-2011 1470 625 0,4 Palojen syttymissyyt jakautuvat: - Ihmisten huolimattomuus 60 % - Kipinä, kone ym. vastaava 20 % - Salama 7 % - Tuntematon 13 % Palojen tyyppi on viimevuosina ollut: - Maapalo / pintapalo noin 90 % - Latvapalo < 1 % - Maapalo ( turvepalo ) noin 10 %
Kuva viimeisestä yli 1000 ha suuruisesta metsäpalosta Suomessa, joka oli Kalajoella 1970 THANK YOU!
3. Merkittävimmät kehitysvaiheet ja tekijät, jotka ovat vaikuttaneet metsäpalovahinkojen vähenemiseen
Aikoinaan metsät olivat yhtenäisiä, laaja-alaisia vanhoja metsiä. Metsätalouden seurauksena metsät koostuvat nykyisin mosaiikkimaista, eri ikäisistä ja eri puustorakenteista metsiköistä METSÄTALOUDEN AIKAANSAAMAT MUUTOKSET METSIEN RAKENTESSA OVAT OSALTAAN VÄHENTÄNEET SUURPALORISKIÄ JA ERITYISESTI LATVALAOJEN RISKIÄ Vanhaa sekametsää Uudistettua tasarakenteista yhden puulajin metsää
METÄPALOJEN SAMMUTUSTYÖN KÄYNNISTYMINEN ON MERKITTÄVÄSTI NOPEUTUNUT JA TEHOSTUNUT MM. - METSÄAUTOTIEVERKOSTON TIHENTYMISEN JA - PALOKUNTIEN AJONEUVOKALUSTON KEHITYKSEN SEURAUKSENA Palokuntien Sammutusautokanta on lisääntynyt merkittävästi 30-40 vuoden kuluessa Maastokelpoisten Mönkijöiden tulo Palokuntien käyttöön on myös tehostanut metsäpalojen sammutustyötä.
METSÄPALOJEN HAVINNOINTI ON TEHOKASTA LENTOVALVONNAN JA KANSALAISTEN AKTIIVISEN ILMOITTAMISEN JOHDOSTA
MERKITTÄVIÄ KEHITYSVAIHEITA SAMMUTUSTYÖN TEHOSTUMISEN KANNALAT OVAT OLLEET MM. - Kannettavien radiopuhelimien tulo palokuntien käyttöön 1970 luvulla - Pienoisruiskujen tulo palokuntien käyttöön, 1970- luvulla - Helikoptereiden ja sammutussäkkien tulo sammutustyöhön 1990- luvulla
ESIMERKKI SAMMUTYÖSTÄ SUURPALOTILANTEESSA NYKYISELLÄ KALUSTOLLA SEKÄ VIESTIYHTEYKSITÄ Johtokone Sammutushelikopteri Palokuntaradioyhteys (VIRVE) Palokuntien pelastusyksiköt Ilmailuradioyhteys (VHF)