18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 1 Kanuuna-kaupunkien tunnusluvut 2014
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 2 Kanuuna-kuntien 7-24 vuotiaat 656 814 (59%) koko Suomen 7-24 vuotiaat 1 121 993 Espoo 58 557 Helsinki 118 459 Hyvinkää 9 785 Hämeenlinna 13 573 Joensuu 17 522 Jyväskylä 32 464 Järvenpää 8 771 Kokkola 10 481 Kotka 10 270 Kouvola 16 130 Kuopio 24 952 Lahti 21 240 Lappeenranta 14 909 Lohja 10 043 Mikkeli 11 014 Nurmijärvi 9 955 Oulu 48 653 Pori 17 130 Porvoo 10 734 Rauma 7 802 Rovaniemi 13 806 Salo 10 857 Seinäjoki13 889 Tampere 47 741 Turku 37 464 Vaasa 15 561 Vantaa 45 052
1,8 6,3 4,1 2,9 3,5 2,3 2,5 1,3 8,4 7,7 4,3 1,8 2,4 3,5 2,4 5,4 3,0 7,7 5,3 10,4 1,7 5,9 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa 18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 3 Nuorten käyntikerrat / kunnan 7 24- vuotiaat
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 4 Nuorten käyntikerrat / kunnan 7 24-vuotiaat ESPOO Nuorten käyntikerrat Nuorisotilatoiminnan käyntikertoja oli vuonna 2014 yhteensä 108 164. Luku on hieman noussut vuoden takaiseen verrattuna. Nuorisotoimintaa järjestettiin nuorisotilojen lisäksi kauppakeskus Sellon kirjastossa Pointissa, sekä kouluyhteistyöprojektin kuudessa pilottikoulussa. Yksi nuorisotila on keskittynyt kädentaitojen harrastetarjontaan, yksi pienryhmätoimintaan ja yhdessä tilassa vahvistetaan pelitoimintaa ja digitaalista työotetta. Kulttuurista nuorisotyötä vahvistettiin syksystä alkaen ja marraskuussa avattiin sateenkaareva nuorisotila Kirjava. Tyttöjen talolla järjestetään nuorisotoimintaan nuorisopalveluiden ja Kalliolan nuorten ry:n yhteistyönä. Ruotsinkielistä nuorisotyötä järjestetään yhden nuorisotilan sekä ruotsinkielisten koulujen yhteydessä. Luvusta puuttuvat kirjaston nuorten käynnit, koska käyntien laskentatapa on kehitteillä. HELSINKI Nuorten käyntikerrat Nuorten käyntikertoja nuorisotiloissa ja toiminnoissa oli 747 894 vuonna 2014. Luku on noin viiden vuoden seurantajaksolla noussut noin 100 000:lla. Muita, lähinnä järjestötoimijoiden ja aikuisten käyntikertoja kirjattiin 595 684. Lisäksi nuorten verkkokontakteja oli 47 092. Kaiken kaikkiaan käyntikertoja oli 1 390 670. Sekä nuorten että muiden kävijöiden käyntikertojen korkea taso ja kasvu pitkällä aikavälillä on nuorisotoimen asettamien tavoitteiden mukaista. Tavoitteena on tarjota nuorille monipuolisia toiminnan mahdollisuuksia ja samalla tukea muuta alueellista kansalaistoimintaa muun muassa tilojen ja tuen avulla. HYVINKÄÄ Nuorten käyntikerrat Monipuolinen tarjonta, avoimen toiminnan lisäksi monipuolisesti erilaista kerhotoimintaa, esimerkiksi Pelitalo-toiminta. Uutena toimipisteenä on kauppakeskuksessa sijaitseva Spotti -nuortentila, joka on tuonut mukanaan runsaasti uusia kävijöitä.nuorten käyntikertoja on viimeisten kolmen vuoden aikana kerätty aiempaa systemaattisemmin. JYVÄSKYLÄ Nuorten käyntikerrat Jyväskylän nuorisopalveluiden omissa tilastoissa on käytetty vertailutietona 13-18 vuotiaita nuoria LAPPEENRANTA Nuorten käyntikerrat Suurin panostuksemme kohdistuu talotyöhön. Toimimme Lappeenrannassa neljällä omalla nuorisotilalla sekä yhdellä alakoululla. Käyntikerroissa on myös mukana Kauppakeskus Oprissa sijaitsevan Nuorten Tiedotuspisteen matalan kynnyksen asiakkaat, jotka eivät ole nuorisotiedotuksen asiakkaita vaan pikemminkin vertautuvat aivan normaaliin nuorisotilakävijään. Koulunuorisotyössä kohdattuja nuoria ei ole kirjattu.
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 5 Nuorten käyntikerrat / kunnan 7 24-vuotiaat JOENSUU Nuorten käyntikerrat Nuorten käyntikerroista noin 90% tulee avoimen toiminnan käyntikerroista ja loput ryhmämuotoiseen toimintaan osallistumisesta. NURMIJÄRVI: Kanuuna-tunnuslukuja kerätään vuodesta 2015 lähtien OULU Nuorten käyntikerrat Mukaan on laskettu nuorisotalojen käyntikerrat, loma-aikojen toimintojen (yöleirit, päiväleirit, kurssit, retket). Emme ole laskeneet kuukausittain, vaan vuosiraportin mukaan. Tilojen käyntikertoihin kuuluu myös talojen omat tapahtumat. Koululuokkien ryhmäytykset. Aamu- ja iltapäivätoiminnan osuus on n. 50 % henkilöstöstä. Varsinaiseen nuorisotoimintaan henkilöitä jää n. puolet kokonaishenkilömäärästä. Byströmin nuorten palvelujen osalta on laskettu paikan päällä käyneet nuoret ilman nuorten tieto- ja neuvontapalvelua. Luvuissa ei ole mukana tapahtumissa käyneet nuoret. PORVOO Nuorten käyntikerrat Porvoossa käyntikertoihin lasketaan; avoin nuorisotilatyö, erilaiset tapahtumat, kerhot, leirit, retket, kouluyhteistyö ja erityispalveluiden (etsivät ja kohdennettu) työ erikseen. Kokonaisuudessaan luku on laskenut viime vuoteen verrattuna. Olemme satsanneet paljon kouluyhteistyön kehittämiseen ja toteuttamiseen. Avoimen toiminnan toiminnalliseen sisältöön ei ole satsattu niin paljon ja tapahtumiakin on ollut vähemmin. Nuorisotyö kohdentuu aiempaa enemmän pienempiin ryhmiin ja yksilöllisempään työhön. Massatoiminnot ja tapahtumat eivät tunnu vetävän samalla tavalla. SALO Nuorten käyntikerrat Nuorisotilatoimintaa 15:sta tilalla TAMPERE Nuorten käyntikerrat Käyntikerrat muodostuvat pääsääntöisesti avoimesta nuorisotalotoiminnasta, Monitoimitalo 13:n kävijämääristä sekä tapahtumatoiminnasta TURKU Nuorten käyntikerrat Käyntikerrat muodostuvat pääsääntöisesti avoimesta nuorisotalotoiminnasta, Vimma, Seikkailupuiston kävijämäärästä sekä leiritoiminnasta, taidekasvatuksesta ja taphtumatoiminnasta.
Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja 18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 6 Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret (%) / kunnan 7 24- vuotiaat 20 18 16 14 12 10 8 6 4 5,6 12,3 7,1 6,6 8,6 4,0 18,7 4,9 4,6 9,3 3,8 3,8 6,6 13,2 18,5 6,0 5,8 6,6 2 1,7 1,8 1,9 1,8 0
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 7 Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret (%) / kunnan 7 24-vuotiaat ESPOO Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitettujen nuorten määrä laski hieman vuoden takaiseen verrattuna. Nuorisotilojen jäsenkortin lunastaneiden nuorten määrä on laskenut voimakkaasti kolmen eri nuorisotilan toiminnassa. Vähintään 5 päivää kestäneiden leiriläisten määrä sisältyy lukuun, tämä tasoittaa lukua ylöspäin. Kirjaston nuorisotila Pointissa ja kouluyhteistyön kautta järjestetyssä toiminnassa ei edellytetä jäsenkortin lunastamista toimintaan osallistuvilta. HELSINKI Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitettujen nuorten luku on ollut Helsingissä varsin vakaa viiden vuoden ajan. Näitä nuoria on kirjattu vuosittain 16 000-17 000. Mittari on ollut sitovana budjettimittarina em. jakson ajan. Vuonna 2014 tähän tunnuslukuun saatiin 14 612 nuorta. Lasku edellisten vuosien tasosta perustuu kahteen tekijään: tunnusluku poistettiin sitovista mittareista, eikä sitä pidetty enää niin merkittävänä kuin aikaisempina vuosina. Toinen perustelu liittyy uuteen Helsingissä käyttöönotettuun budjettimittariin, nuorten pienryhmiin, joka osittain korvasi yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret. Nuorten pienryhmiä kirjattiin vuonna 2014 yhteensä 1 844. HYVINKÄÄ Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Monimuotoisen toiminnan avulla on yksittäisten toimintaan osallistuvien nuorten lukumäärä noin kaksinkertaistettu viidessä vuodessa. JYVÄSKYLÄ Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Avointen ovien toiminnan osuus vähintään viisi kertaa kohdatuista nuorista oli 60% TAMPERE Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Pienryhmä- ja yksilöohjausta yksi nuori laskettu kerran vuodessa.
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 8 Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret (%) / kunnan 7 24-vuotiaat PORVOO Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Tähän on laskettu mukaan lähinnä ne nuoret, joiden kanssa kohdennettu ja etsivä nuorisotyö tekee töitä. Muutamia nuoria nuorisotilatyöstä. JOENSUU Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Yksilöllisesti ja ryhmämuotoisesti tavoitetuista nuorista 70% on avoimessa toiminnassa tavoitettuja ja loput ryhmämuotoisessa toiminnassa tavoitettuja. OULU Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Tunnusluvussa ovat mukana osallisuusryhmien tapaamiset, pienryhmät, koululuokkien ryhmäytykset sekä Byströmin nuorten palvelujen asiakkaat (mm. etsivän nuorisotyön asiakkaat) ilman nuorten tieto- ja neuvontapalvelua. TURKU Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Pienryhmä- ja yksilöohjausta
0,2 1,0 0,3 1,1 0,2 0,5 4,5 2,0 2,0 3,2 1,3 0,1 5,3 1,2 1,6 0,7 0,3 3,6 2,2 0 1 2 3 4 5 6 Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa 18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 9 Suunnitelmallisesti tuetut nuoret (%) / kunnan 7 24- vuotiaat
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 10 Suunnitelmallisesti tuetut nuoret (%) / kunnan 7 24-vuotiaat ESPOO Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Suunnitelmallisesti tuettuja nuoria oli vuoden aikana 95. Luku on laskenut 30 % edellisestä vuodesta. Kohdennettua pienryhmätyötä tekevien ohjaajien määrä on laskenut ja ryhmien koko pienentynyt. HELSINKI Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Helsingissä suunnitelmallisesti tuettuja nuoria kirjattiin yhteensä 1 131. Luku jäi merkittävästi pienemmäksi kuin edellisinä vuosina, jolloin tunnuslukuun on kirjattu runsaat 1 400 nuorta. Keskeinen syy luvun pienenemiseen oli lasu-voimavarojen merkittävä vähentäminen sosiaali- ja terveysviraston kanssa toteutettavalta Luotsi-toiminnalta. Lisäksi nuorisotoimen merkittävä kumppani, Kalliolan Nuoret ry, vähensi panostustaan Tyttöjen Talon toimintaan, mikä osaltaan vaikutti suunnitelmallisesti tuettujen nuorten kertymään. HYVINKÄÄ Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Resursointi melko pientä, 2 erityisnuorisotyöntekijää. Erityisnuorisotyöntekijöiden rooliin kuuluu myös osallistuminen avoimeen toimintaan ja Nuorisopalveluiden tapahtumat sekä koulunuorisotyö. Hyvinkäällä toimii erikseen nuorisoasema. Nuorisopalveluiden oma toimintamalli on Seitti-toimintaa, jonka kesto on noin 3 kk / asiakas. Asiakkaat Seitti-toimintaan tulevat pääasiassa oppilashuollon tai lastensuojelun kautta. JYVÄSKYLÄ Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Ei ihan pätevä tieto, sillä etsivän työ kohderyhmä eri LAPPEENRANTA Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Sosiaalisen nuorisotyön luvut on otettu suoraan Parent -järjestelmästä.
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 11 Suunnitelmallisesti tuetut nuoret (%) / kunnan 7 24-vuotiaat JOENSUU Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Suunnitelmallisesti tuetut nuoret ovat pienryhmätoimintaan osallistuvia nuoria. MIKKELI Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Ei lisätty etsivän nuorisotyön lukuja, koska vuonna 2014 ei ole vielä ollut käytössä PARent-ohjelmaa. Omien tilastojen perusteella hankala eritellä määristä, kuinka monta nuorta on ollut suunnitelmallisessa työskentelyssä. OULU Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Tunnusluvussa ovat mukana Jopo-nuoret sekä Byströmin nuorten palveluissa ne nuoret, joille on tehty yksilöllinen suunnitelma ja nuoren asiakkuus on kestänyt pitkään. TAMPERE Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Tampereella ei tehdä kirjallista etenemissuunnitelmaa nuorille. Tässä mukana JOPO-luokat sekä muutama erityisnuorisotyön asiakas. SALO Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Tähän ei ole laskettu nuorten pajatoimintaan osallistuneita nuoria TURKU Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Koostuu Turun kaupungin etsivän nuorisotyön tavoitetuista nuorista, joille tehty ohjauksia eteenpäin.
Avustettujen nuorten toimintaryhmien ja nuorisoyhdistysten toimijoiden kokonaismäärä myönnetty avustussumma alle yli toimijoiden avustussumma Kaupunki 29-v. 29-v. naiset miehet kok. määrä / toimijat Espoo 17 644 3 794 11 226 10 262 21 438 411 110 19 Helsinki 73 040 73 040 1 462 901 20 Hyvinkää 710 710 19 100 27 Hämeenlinna Joensuu 1 944 344 1 585 746 2 288 93 061 41 Jyväskylä 151 000 Järvenpää Kokkola 151 400 Kotka 46 000 Kouvola 2 036 683 1 084 915 2 719 78 000 29 Kuopio 110 366 Lahti 3 864 561 1 988 1 401 4 425 72 000 16 Lappeenranta 1 375 754 2 129 37 500 18 Lohja Mikkeli 1 323 533 1 856 20 992 11 Nurmijärvi Oulu 10 575 2 271 12 846 179 925 14 Pori Porvoo 45 000 Rauma Rovaniemi 1 627 924 1 497 1 016 2 551 27 768 11 Salo 1 618 2 255 3 873 32 000 8 Seinäjoki Tampere 15 279 2 763 18 042 315 311 17 Turku 6 139 1 281 7 420 310 000 42 Vaasa Vantaa 18.11.2015 5 102 1 004 2 970 www.nuorisokanuuna.fi 2 529 6 106 288 100 47 12
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 13 Kaupunki alle 29-v. Tuettujen nuorten toimintaryhmien ja nuorisoyhdistysten osallistumiskerrat osallistumiskerrat osallistumiskerrat / alle 29-v. Espoo 145 961 17 644 8 Helsinki 729 813 73 040 10 Hyvinkää 14 526 710 20 Hämeenlinna Joensuu 57 687 1 944 30 Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola 34 968 1 836 19 Kuopio Lahti 99 391 3 864 26 Lappeenranta 888 1 375 1 Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo 9 826 449 22 Rauma Rovaniemi 2 282 1 627 1 Salo 1 618 Seinäjoki Tampere Turku 6 139 Vaasa Vantaa 88 179 5 102 17
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 14 Avustetut / tuetut nuorten toimintaryhmät ja nuorisoyhdistykset ESPOO Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Liikunta- ja nuorisolautakunta jakaa nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien avustukset. Avustussumma oli yhteensä 411 110 euroa. Avustettujen nuorisoyhdistysten ja toimintaryhmien jäsenmäärässä ja osallistumiskerroissa tapahtui hienoista nousua vuoden takaiseen verrattuna. HELSINKI Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Nuorisoasiainkeskus valmistelee Helsingissä nuorisoyhdistysten avustukset ja nuorisolautakunta päättää avustuksista. Avustusten kokonaissumma oli 1 462 901 euroa. Osallistumiskertojen luku oli vuonna 2013 yhteensä 649 383 (luvut vuodelta 2014 saadaan toukokuun lopulla 2015). HYVINKÄÄ Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Avustukset jakaa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Nuorisoyhdistysten määrä on selkeästi laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nuoret suuntautuvat enemmän vapaisiin toimintaryhmiin, kuten skeittaamiseen, musiikkiin tai pelaamiseen, jotka eivät ole ry-toimintaa. JYVÄSKYLÄ Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Avustusten osalta syynäämme tiedot tarkemmin vain suuremmilta järjestöiltä LAPPEENRANTA Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Emme kerää tilastoja järjestöjen sukupuolijakaumasta MIKKELI Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Meillä ei pyydetä järjestöiltä kuukausittaisia kävijämääriä. Luku on järjestön jäsenmäärä, joka kysytään avustushakemuksessa.
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 15 Avustetut / tuetut nuorten toimintaryhmät ja nuorisoyhdistykset JOENSUU Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Avustettujen toimintaryhmien ja nuorisoyhdistysten tiedot kerätään avustusjärjestelmän kautta. OULU Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat naisten ja miesten jakaumaa ei ole seurattu, tuettujen ryhmien osallistumiskerrat puuttuvat TAMPERE Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Järjestöjen avustukset jakaa tilaajaryhmä. Nuorisopalveluissa jaetaan tuotantotukea. SALO Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Opetuslautakunta jakaa nuorisotoiminnan tukemiseen tarkoitetut avustukset. Naisten ja miesten määriä ei kerätä, eikä myöskään yhdistysten ja toimintaryhmien osallistumiskertoja. PORVOO Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Avustussumman 45.000 (2014) jaon vahvistaa sivistyslautakunta, nuorisopalveluiden esityksestä. Yhdistyksiltä ei saada/kerätä tietoja kuinka paljon alle/yli 29 vuotiaita, eikä nais/mies osallistujia. 5. kohtaan on kerätty ne toimintaryhmät, jotka kokoontuvat meidän nuorisotiloissa. Osallistujien määriä on hankala kerätä. 45.000 jaetaan: seurataloavustus, palkka-avustus, projektiavustus, nuorisoavustus TURKU Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Toimijoiden luku on järjestön (toiminta-avustusten) jäsenmäärä, joka kysytään avustushakemuksessa. Turku ei enää kerää toimintaryhmien ja nuorisoyhdistysten osallistumiskertoja. Turussa nuorisopalvelut valmistelee avustukset ja nuorisolautakunta jakaa nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien avustukset. Avustusten kokonaissumma oli 300 000 euroa. Osallistumiskertoihin on laskettu sopimuspohjaista avustusta (5 yhdistystä) ja toiminta-avustusta saavien (35 yhdistystä) jäsenmäärät alle 29 vuotiaat (ei varsinainen osallistumiskerta tilastointi vaan aktiiviset toimijat). Projektiavustusta saavilta (yht. 45) emme kerää tilastoja osallistumiskerroista. Emme kerää tilastoja järjestöjen ja nuorten toimintaryhmien sukupuolijakaumasta Tämän lisäksi Nuorisovaltuusto jakaa 10 000 euroa
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 16 Työpajatoiminnan tunnusluvut Kaupunk i Os allis t uneet Aloit t aneet Työttömien nuorten määrä 31. 12. Sijoittumis-% Muu positiivinen % Espoo 1 424 Helsinki 3 840 Hyvinkää 452 Hämeenlinna Joensuu 95 95 Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouv ola 247 206 41 % 9 % Kuopio Laht i 473 297 1 282 54 % 19 % Lappeenranta 857 Lohja Mikkeli Nurmijärv i Oulu 351 235 3 167 53 % 14 % Pori Porv oo 139 139 341 43 % 46 % Rauma Rovaniemi 714 Salo 84 62 395 13 % 19 % Seinäjok i Tampere 37 37 3 068 22 % 19 % Turk u 175 135 2 119 44 % 46 % Vaasa Vantaa 1 759 791 1 328 33 % 36 %
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 17 Työpajatoiminnan tunnusluvut ESPOO Työpajatoiminnan tunnusluvut Espoossa työpajatoiminnasta vastaa kuntayhtymä Omnia. HELSINKI Työpajatoiminnan tunnusluvut Helsingissä nuorten työpajatoiminta on organisoitu opetusviraston kautta HYVINKÄÄ Työpajatoiminnan tunnusluvut Työpajatoiminnasta vastaa alueellinen HRAKS, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutussäätiö, jonka kanssa Nuorisopalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä. LAPPEENRANTA Työpajatoiminnan tunnusluvut Lappeenrannassa työpajatoiminta järjestetään ostopalveluna EKSOTE:n kautta. Nuorisotoimi ei ole mukana pajatoiminnassa MIKKELI Työpajatoiminnan tunnusluvut Nuorten työpajat on siirretty työllisyyspalveluiden alle muutamia vuosia sitten. PORVOO Työpajatoiminnan tunnusluvut Nuorten työpajat siirtyivät Soten työllisyyspalveluiden alle 2012 vuoden alusta. Teemme yhteistyötä pajojen kanssa.toimntaa aloittaneiden ja osallistuneiden määrää ei lasketa erikseen, siksi tuo sama luku.46 % sijoittui positiivisesti 11 % jäi työttömäksi. OULU Työpajatoiminnan tunnusluvut Luvuissa ovat mukana vain nuorisopalveluiden työpajat, kaupungissa toimii myös muiden toimijoiden työpajoja
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 18 Työpajatoiminnan tunnusluvut SALO Työpajatoiminnan tunnusluvut Nuorisopalvelut toteuttavat nuorten työpajatoimintaa. TAMPERE Työpajatoiminnan tunnusluvut Nuorisopalveluilla Pajasto-työpaja. Muilla toimijoilla lukuisia työpajoja: Silta-valmennus, työttömien yhdistys Etappi ja Legioonateatteri TURKU Työpajatoiminnan tunnusluvut Nuorisopalvelut toteuttavat nuorten työpajatoimintaa työ- ja yksilövalmennuksella. Starttivalmennus (Starttipaja) toimii omana erillisenä yksikkönä työpajatoiminnasta. Sisältää Turun kaupungin nuorten työpaja Fendarin ja Starttivalmennuksen nuoret. Seurannasta 12 kk työpajajakson jälkeen saadaan tieto vain murtoosasta nuoria
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 19 Nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut Kaupunki Nuorisotilojen Yhteiskäytössä neliömäärä 31.12. oleva neliömäärä Espoo 4 900 Helsinki 40 090 Hyvinkää 2 849 1 018 Hämeenlinna Joensuu 2 882 51 Jyväskylä 4 392 Järvenpää Kokkola 3 136 642 Kotka 2 696 Kouvola 7 249 Kuopio Lahti 9 709 Lappeenranta 3 360 200 Lohja Mikkeli 1 967 Nurmijärvi Oulu 14 680 Pori Porvoo 1 801 Rauma Rovaniemi 1 467 2 096 Salo 4 250 Seinäjoki Tampere 13 500 Turku 12 936 Vaasa V ant aa 14736
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 20 Nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut Kaupunki tulot menot Espoo 6 715 348 Helsinki 1 530 350 30 179 828 Hyvinkää 106 224 955 906 Hämeenlinna Joensuu 85 180 1 558 544 Jyväskylä 213 000 2 830 667 Järvenpää Kokkola 285 641 1 711 301 Kotka 312 992 1 031 205 Kouvola 821 000 3 887 000 Kuopio Lahti 775 522 4 278 744 Lappeenranta 240 000 1 520 000 Lohja Mikkeli 284 589 1 348 765 Nurmijärvi Oulu 945 883 11 253 118 Pori Porvoo 395 974 1 821 239 Rauma Rovaniemi Salo 163 284 1 622 139 Seinäjoki Tampere 302 365 4 682 988 Turku 1 900 000 11 700 000 Vaasa Vantaa
78,9 332,0 12,0 21,0 40,0 23,0 36,0 90,2 17,7 17,5 144,0 23,0 23,0 28,0 73,0 155,0 0 50 100 150 200 250 300 350 Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa 18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 21 Kokonaishenkilötyövuodet
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 22 Nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut ESPOO Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut Nuorisopalveluiden tilinpäätöksen loppusumma oli 6 715 348. Nuorisotilojen määrä on 17, syksyllä avattiin sateenkaareva nuorisotila Kirjava. Tyttöjen talon toimintaa järjestettiin yhteistyössä Kalliolan nuoret ry:n kanssa nuorisopalveluiden vuokraamassa tilassa. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelua tarjotaan nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxissa. Nuorisotila Pointin toiminta järjestetään kirjaston tiloissa. Ilmoittamamme neliömäärä koskee nuorisopalveluiden omia tiloja, yht. 4900 m2. HELSINKI Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen tilinpäätöksen loppusumma oli 30 179 828 euroa. Vuoden 2013 pientä vähenemää lukuun ottamatta voimavarat ovat olleet pitkällä aikavälillä hienoisessa kasvussa. Tilavuokrat sisältyvät nuorisotoimen budjettiin.valtionapua nk sai 879 290 euroa.nuorisotilojen määrä oli vuonna 2014 kaikkiaan 76. Tilaneliöitä oli 40 090 m². Nuorisotiloista 17 oli yksinomaan nuorisojärjestöjen käytössä. Nuorisoasiainkeskuksella oli 344 vakanssia, joista käytössä oli 337 vakanssia. Henkilötyövuosia kirjattiin 332. HYVINKÄÄ Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Hyvinkäällä ei suuria muutoksia. JYVÄSKYLÄ Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Kaikki tilat ovat jonkinasteisessa yhteiskäytössä LAPPEENRANTA Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut 7.1. Käytössämme olevat nuorisotilat ovat kaikki ns. yhteiskäytössä, vuokraamme tiloja järjestöille, muille hallintokunnille ja yksityisille toimijoille. Nuorisotoimi kuitenkin hallinnoi tiloja ja siksi tulkitsemme että ne on kirjataan nuorisotilojen neliömääriin.7.2. Ilmoitettu neliömäärä on arvio käyttämistämme neliöistä nuorisotilatoiminnassa koulun yhteydessä. MIKKELI Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Pohdimme, että tuleeko tilojen neliömäärään kaikki meidän tilat vai vain ne joissa on nuorisotalotoimintaa. Jos kaikki, niin oikea luku on silloin 3 910,5 neliötä.
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 23 Nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut OULU Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. 7.1. Nuorisotilojen neliömäärä Oulun ilmoittamat neliöt koostuvat kaikista tiloista, joista nuorisopalvelut maksavat vuokraa. Luku sisältää nuorisotilat, pajat, leirikeskukset, bänditilat ja liikennepuiston. 7.2. Nuorisotila yhteiskäytössä oleva m2 Yhteiskäyttötiloja on kymmenen tilaa. Yhteiskäyttötilojen neliömäärää ei ole mahdollista laskea, koska kaikki tilat ovat yhteiskäyttötiloja. 7.3. Nuorisopalveluiden kokonaishenkilötyövuodet Henkilömäärä sisältää kesäkeskeytyksellä olevat ja määräaikaiset yht. n. 50 henkilöä. Tuntimäärät vaihtelevat 30 tunnista täyteen työaikaan. Kesäkeskeytys sisältää 2 kuukauden poissaolojakson. Mukana vakinaisissa ovat myös johtavat nuorisotyöntekijät (4), koordinaattorit ja palveluohjaajat. Näistä 3 on suunnittelijoita, jotka tekevät työpanoksen pelkästään iltapäivätoimintaan. Johtavien työajasta menee n. 25% ip-toimintaan. Nuorisopalveluilta menee kuusi henkilötyövuotta kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. PORVOO Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Porvoossa on kolme nuorisotilaa. Tilat toimivat vahvoina aluekeskuksina. Kaikki nuorisotilat ovat myös muiden toimijoiden, yhdistysten, seurojen ja kuntalaisten käytössä / vuokrattavina. Porvoossa ei työskentele tuntiohjaajia, kaikki täysipäiväisiä toimia. Etsivän nuorisotyöntekijät määräaikaisia. 2015 alusta 2 etsivää vakinaistettiin. 1 määräaikainen hanketyöntekijä.työntekijäresursseihin ei ole laskettu mukaan Övikin leirikeskuksen henkilökuntaa, 4 henkilöä.tilavuokrat ovat nuorisopalveluiden omassa budjetissa.tuloista suurin osa tulee Övikin leirikeskuksesta myyntituottoina 174.000 sekä hankeavustuksista (etsivät 90.000, Bricka hanke 30.000 ja muut pienemmät hankkeet, yhteensä 169.000 ) SALO Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Määräaikaisia työsuhteita etsivässä työssä, työpajatoiminnassa ja nuorisotiloilla. TURKU Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Turussa ei ole eroteltu yhteiskäytössä olevia neliöitä, koska ne on jyvitetty jokaiselle palvelualueelle. Turun ilmoittamat neliöt koostuvat kaiskista muista tiloista paitsi leirialueet
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 24 Nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut Kaupunki Työttömien Niv elv aiheint egraat io nuorten määrä 31. 12. Espoo 150 1 424 Helsinki 2 525 3 840 Hyvinkää 452 Hämeenlinna Joensuu 1 837 Jyväskylä 2 293 Järvenpää Kokkola 500 Kotka Kouvola 0 1 073 Kuopio Lahti 7 1 282 Lappeenranta 0 857 Lohja Mikkeli 528 Nurmijärv i Oulu 8 3 167 Pori Porvoo 341 Rauma Rovaniemi 3 714 Salo 2 395 Seinäjoki Tampere 3 068 Turku 7 2 119 Vaasa Vantaa 1 328
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 25 Nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut ESPOO Kuntien nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut Nuorten hyvinvointia kuvaavat luvut löytyvät kouluterveyskyselyn kuntakohtaisista tuloksista. Nivelvaiheintegraation tunnusluku on arvioitu luku suomenkielisen opetuksen arviointiraportista vuodelta 2014. Työttömien nuorten määrä Espoon nuorten elinvoimaisuus-ohjelman raportin mukaan, tilanne marraskuu 2014. HELSINKI Kuntien nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut. Helsinkiläisten nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut löytyvät pääosin nuorten hyvinvointikertomuksesta ja myös Nuoret alueittain sivustolta sekä nuorisoasiainkeskuksen toimipaikoissa vuosittain päivitettävistä aluetiedoista. Lisäksi vuonna 2014 kaikki Nk:n työntekijät jalkautuivat nuorten pariin ja jututtivat nuoria heidän hyvinvointiinsa liittyvistä asioista (NuHa). Nuorten hyvinvointikertomus julkaistiin 21.11.2014. Se muodostuu nuorten hyvinvointia kuvaavasta tietokannasta sekä Hyvinvointikertomus-verkkosivustosta, joka sisältää indikaattoritietoa, tutkimustietoa, kokemustietoa sekä mahdollisuuden blogien kirjoittamiseen. (www.nuortenhyvinvointikertomus.fi). Nuorten hyvinvointikertomuksen teemat kehitettiin Amartya Senin ja Martha Nussbaumin toimintamahdollisuusteorian pohjalta. Hyvinvoinnin osa-alueet ovat elämä ja terveys, itsensä kehittäminen, tulevaisuuden hallinta, turvallisuus, tunteet ja vuorovaikutus, aktiivinen kansalaisuus, yhdenvertaisuus sekä luonto ja kestävä kehitys. Tavoitteena on, että Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto tekee tuotetun tiedon perusteella vuosittain päätöksentekoa varten nostoja ja toimenpide-ehdotuksia. NuHa -hankkeessa nuorisoasiainkeskuksen 353 työntekijää käytti yhden työpäivän vuonna 2014 siihen, että he haastattelivat nuoria Helsingin julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Kun helsinkiläisiltä nuorilta (N=1012) kysyttiin, mitä asioita he pitävät tärkeinä omassa asuinympäristössään, nostivat he esille seuraavat teemat: oman alueen viihtyisyys, luonto, toimiva joukkoliikenne ja oman alueensa suunnitteluun vaikuttaminen. Tarkennusta nivelvaiheintegraation tunnuslukuun. Täsmällistä lukua peruskoulun jälkeen ilman koulutus-, työ - tai harjoittelupaikkaa jääneistä ei ole saatavissa. Taulukossa oleva luku on arvio 16-18 vuotiaiden nuorten määrästä, jotka eivät ole lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Heidän osuutensa koko ikäluokasta on 85 %. Nuorten hyvinvointikertomuksen mukaan vuonna 2012 oli työn ja koulutuksen ulkopuolella 6,8 % 16-29 vuotiaista. Miesten joukossa osuus oli 7,7 % ja naisten 6,1 %.
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 26 Nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut HYVINKÄÄ Kuntien nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut. Työttömien nuorten määrä kasvaa koko ajan. Kaikille yhdeksäsluokkalaisille pystytään tarjoamaan jatko-opiskelupaikka, mutta ongelmana ovat keskeytykset opinnoissa. JYVÄSKYLÄ Kuntien nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut. Keskimääräinen työttömien alle 25 vuotiaiden nuorten lukumäärä 1977 vuonna 2014 TAMPERE Kuntien nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut. Tampereella ja sen kaupunkiseudulla toteutetaan seudullinen nuorisokysely vuosittain ja se kohdennetaan kaikille kaupunkiseudun yläluokkalaisille. Kysely tehdään yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Lisää tietoa nuorisoasiamies Tiina Mylläri (tiina.myllari@lempaala.fi )
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 27 Kouluelämä ja terveys (kouluterveyskysely 2013) Kaupunki Harrastaa hengästyttävää Kokee terveytensä Ei koe tulevansa kuulluksi Koulun työilmapiirissä liikuntaa vapaa-ajalla huonoksi tai koulussa % ongelmia % korkeintaan 1 h / vko keskinkertaiseksi % Espoo 21 27 28 14 Helsinki 20 27 30 14 Hyvinkää 31 31 35 18 Hämeenlinna Joensuu 26 27 34 15 Jyväskylä 22 28 31 18 Järvenpää Kokkola 24 29 31 16 Kotka 33 28 34 16 Kouvola 25 26 33 16 Kuopio Lahti 25 27 30 15 Lappeenranta 18 23 31 15 Lohja Mikkeli 24 24 33 15 Nurmijärvi Oulu 23 25 26 16 Pori Porvoo 21 28 33 17 Rauma Rovaniemi 24 23 29 17 Salo 22 19 32 17 Seinäjoki Tampere 24 26 29 14 Turku 25 24 32 16 Vaasa Vantaa
18.11.2015 www.nuorisokanuuna.fi 28 Suhteet vanhempiin ja sosiaalinen pääoma (kouluterveyskysely 2013) Kaupunki Vanhemmat eivät aina Keskusteluvaikeuksia Niiden määrä, joilla ei ole tiedä viikonloppuiltojen vanhempien kanssa % yhtään läheistä ystävää % viettopaikkaa % Espoo 36 7 8 Helsinki 35 7 9 Hyvinkää 34 8 Hämeenlinna Joensuu 35 9 11 Jyväskylä 33 6 10 Järvenpää Kokkola 33 9 8 Kotka 36 8 10 Kouvola 36 7 8 Kuopio Lahti 33 7 7 Lappeenranta 33 7 8 Lohja Mikkeli 36 8 9 Nurmijärvi Oulu 35 9 8 Pori Porvoo 34 10 7 Rauma Rovaniemi 34 8 Salo 33 9 7 Seinäjoki Tampere 32 6 7 Turku 32 8 8 Vaasa Vantaa