Kanuuna-kaupunkien tunnusluvut 2015

Transkriptio

1 Kanuuna-kaupunkien tunnusluvut 2015

2 Kanuuna-kuntien 7-24 vuotiaat (59%) koko Suomen 7-24 vuotiaat Espoo Helsinki Hyvinkää 9713 Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää 8867 Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma 7707 Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa

3 2,300 6,300 5,800 3,200 2,800 2,200 3,000 4,300 11,600 4,200 2,200 2,500 3,700 3,000 4,800 2,600 8,200 1,500 5,700 3,600 5, Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Nuorten käyntikerrat / kunnan vuotiaat

4 Nuorten käyntikerrat / kunnan 7 24-vuotiaat Espoo: Nuorten käyntikerroissa kasvua edelliseen vuoteen 25,2 %. Opinmäen nuorisotila avattiin ja Sateenkaareva nuorisotila Kirjavan toiminta vakiinnutettiin. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten kanssa tehty aktiivinen yhteistyö on nostanut osaltaan käyntikertojen määrää. Matalan kynnyksen harrastustoimintaa vahvistettiin lisäämällä pienryhmä- ja kerhotoimintojen määrää. Kulttuurisen nuorisotyön NuoriEspoo- tapahtumakiertue on osaltaan kasvattanut käyntikertojen määrää. Vuosittaiset suuret tapahtumat kuten EspooLive ja osallisuuden vahvistamisen Vaikuttamo-tapahtuma vaikuttavat käyntikertoja lisäävästi. Manimiitti- osallistuvan budjetoinnin menetelmää testattiin yhdellä suuralueella joka myös lisäsi käyntikertojen määrää. Helsinki: Nuorten käyntikertoja nuorisotiloissa ja toiminnoissa oli vuonna Luku on viiden vuoden seurantajaksolla noussut lähes :lla. Muita, lähinnä järjestötoimijoiden ja aikuisten käyntikertoja kirjattiin Lisäksi nuorten verkkokontakteja oli Kaiken kaikkiaan käyntikertoja oli Sekä nuorten että muiden asiakkaiden käyntikertojen korkea taso ja kasvu pitkällä aikavälillä on nuorisotoimen asettamien tavoitteiden ja tilapolitiikan mukaista. Tavoitteena on tarjota nuorille monipuolisia toiminnan mahdollisuuksia ja samalla tukea muuta alueellista kansalaistoimintaa muun muassa tilojen ja tuen avulla. Hämeenlinna: nuorisotilat (sama nuori yhden kerran päivässä),ryhmäytykset, luokkatunnit, V-päivä (valmistelutunnit + varsinainen päivä), tapahtumat (osallistujamäärä), retket (osallistujamäärä), leirit (osallistujamäärä), työpajat (kävijämäärä x tapaamiskerrat),tpo (oppilasmäärä x opetuskertojen määrä) Galleria (näyttelykävijöiden määrä) yhteensä asiakaskontakteja Kouvolassa nuorten käyntikertoihin tallennettu vuotiaat Oulu: Mukaan on laskettu nuorisotalojen käyntikerrat, loma-aikojen toimintojen (yöleirit, päiväleirit, kurssit, retket). Emme ole laskeneet kuukausittain, vaan vuosiraportin mukaan. Tilojen käyntikertoihin kuuluu myös talojen omat tapahtumat. Koululuokkien ryhmäytykset. Iltapäivätoiminnan osuus on n. 50 % henkilöstöstä. Varsinaiseen nuorisotoimintaan henkilöitä jää n. puolet kokonaishenkilömäärästä. Byströmin nuorten palvelujen osalta on laskettu paikan päällä käyneet nuoret ilman nuorten tieto- ja neuvontapalvelua. Luvuissa ei ole mukana tapahtumissa käyneet nuoret. Turku: Käyntikerrat nuorisotaloilla ja tiloilla (lukuun ottamatta pajojen käyntikertoja), Pop Up-toiminnan käyntikerrat ja taidekeskus kouluissasi-toiminta

5 5,8 12,4 18,3 3,3 8,8 17,3 20,0 13,8 2,5 7,6 4,6 20,6 8,0 11,2 17,0 6,9 1,6 4,9 8, Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret (%) / kunnan vuotiaat

6 Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret (%) / kunnan 7 24-vuotiaat Espoo: Jäsenkorttien lunastaneiden ja heihin verrannollisten (vähintään 5 päivän leireille osallistuneet) yhteismäärä kasvoi 5 % edellisvuodesta. Helsinki: Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitettujen nuorten luku on ollut Helsingissä varsin vakaa viimeksi kuluneiden viiden vuoden ajan. Näitä nuoria on kirjattu vuosittain Mittari oli sitovana budjettimittarina vuoden 2013 loppuun saakka. Vuonna 2015 tähän tunnuslukuun saatiin nuorta. Lasku edellisten vuosien tasosta perustuu kahteen tekijään: tunnusluku poistettiin sitovista mittareista, eikä sitä pidetty enää niin merkittävänä kuin aikaisempina vuosina. Toinen perustelu liittyy uuteen Helsingissä käyttöönotettuun budjettimittariin, nuorten pienryhmiin, joka osittain korvasi yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret. Nuorten pienryhmiä kirjattiin vuonna 2015 yhteensä Hämeenlinna: ohjaajan ja nuoren välisiä kontakteja vähintään viisi vuoden aikana kahdenkeskiset keskustelut, pienryhmätoiminta (mm. nuva-ryhmät, mahdolliset koulujen pienryhmät), kerhotoiminta, yksi nuori lasketaan kerran vuodessa Oulu: Tunnusluvussa ovat mukana osallisuusryhmien tapaamiset, pienryhmät sekä Byströmin nuorten palvelujen asiakkaat (mm. etsivän nuorisotyön asiakkaat) ilman nuorten tieto- ja neuvontapalvelua. Turku: Luku sisältää: Nuorisovaltuutetut, Kouluissa tehtävä nuorisotyö, nuorisokortit, RockAcademy, Vimman Yökahvila, Nuorten toimitus

7 0,2 1,1 0,6 1,5 0,3 1,6 5,0 1,1 1,8 2,7 0,7 7,2 0,1 1,8 3,6 0,9 0,4 2,6 2, Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Suunnitelmallisesti tuetut nuoret (%) / kunnan vuotiaat

8 Suunnitelmallisesti tuetut nuoret (%) / kunnan 7 24-vuotiaat Espoo: Suunnitelmallisesti tuettujen nuorten toiminta on Espoon nuorisopalveluissa kohdennettua pienryhmätoimintaa. Nuorten ryhmien ja ryhmiin osallistujien määrä on kasvanut. Uusien ryhmien muodostaminen tapahtuu verkostotyössä pääasiallisesti koulujen kanssa, tarvelähtöisesti. Suhteutettuna ohjaajien määrään nuorten määrä on silti laskenut, koska ryhmät ovat osallistujamääriltään pienempiä kuin aiemmin. Tarve nuorisopalveluiden toteuttamaan kohdennettuun pienryhmätoimintaan on yhä vähäinen. Kaupungin palvelukentässä nuorten erityisen tuen palveluita on lisätty muilla toimialoilla ja järjestöjen toiminnassa. Helsinki: Helsingissä suunnitelmallisesti tuettuja nuoria kirjattiin yhteensä Luku palautui jokseenkin samalle tasolle, missä se on ollut edellisten vuosien aikana. Vuonna 2014 suunnitelmallisesti tuettujen nuorten luku notkahti 1131:een. Keskeinen syy luvun väliaikaiseen pienenemiseen oli lasu-voimavarojen merkittävä vähentäminen sosiaali- ja terveysviraston kanssa toteutettavalta Luotsi-toiminnalta. Lisäksi nuorisotoimen merkittävä kumppani, Kalliolan Nuoret ry, vähensi panostustaan Tyttöjen Talon toimintaan. Hämeenlinna: kirjallisesti tehty henkilökohtainen, tavoitteellinen ja pitkäkestoinen kehittymis- tai etenemissuunnitelma, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan (Etsivä nuorisotyö, Monari ja Toppari- nuoret, kun nämä tunnusmerkit täyttyvät) kumppaneina voivat olla esim. lastensuojelu- sosiaali-, koulu-, työvoima- tai terveystoimija sekä kolmannen sektorin toimijat yksi nuori lasketaan kerran vuodessa Lahti: Luvut koostuu pääasiallisesti Psykososiaalisen tuen yksikön Dominon asiakkuuksista. Oulu:Tunnusluvussa ovat mukana Jopo-nuoret sekä Byströmin nuorten palveluissa ne nuoret, joille on tehty yksilöllinen suunnitelma ja nuoren asiakkuus on kestänyt pitkään. Turku: Etsivän työn asiakkuus on suunnattu Turussa vuotiaille. Taulukossa näkyy vain max. 24 vuotiaiden osuus vuotiaita tai vanhempia etsivässä nuorisotyössä ka nuorta taulukon luvun lisäksi kuukaudessa.

9 Avustettujen nuorten toimintaryhmien ja nuorisoyhdistysten toimijoiden kokonaismäärä myönnetty avustussumma avustussumma / toimijat Kaupunki alle 29-v. yli 29-v. naiset miehet toimijoiden kok. määrä Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmi järvi ks.teksti Oulu Pori Porvoo Rauma Rovani emi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa

10 Kaupunki alle 29-v. Tuettujen nuorten toimintaryhmien ja nuorisoyhdistysten osallistumiskerrat osallistumiskerrat osallistumiskerrat / alle 29-v. Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa

11 Avustetut / tuetut nuorten toimintaryhmät ja nuorisoyhdistykset Espoo: Avustettujen nuorisoyhdistysten ja toimintaryhmien jäsenmäärä väheni 1,3 %.Yli 29-vuotiaiden toimijoiden määrää ei kerätä. Osallistumiskerrat säilyivät lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna. Helsinki: Nuorisoasiainkeskus valmistelee Helsingissä nuorisoyhdistysten ja myös nuorten vapaiden ryhmien avustukset. Nuorisolautakunta päättää avustuksista. Avustusten kokonaissumma oli euroa vuonna Osallistumiskertojen luku alle 29-vuotiaiden osalta oli vuonna 2014 yhteensä (luvut vuodelta 2015 saadaan toukokuun lopulla 2016 Lahti: Sivistyslautakunta jakaa avustukset, valmistelu tehdään nuorisopalveluissa. Vuoden 2016 alusta Nastolan kunta liittyi Lahteen ja nuorisopalveluiden ylläpitämään järjestökortistoon hakeutui Nastolan alueen nuorisoyhdistyksiä Nurmijärvi: Avustettavia yhdistyksiä on 14, avustukset yhteensä (1642,86 ) Oulu: naisten ja miesten jakaumaa ei ole seurattu, tuettujen ryhmien osallistumiskerrat puuttuvat Turku: Turun nuorisopalveluissa järjestöjä ja toimintaryhmiä avustaa lautakunnan lisäksi nuorisovaltuusto (Hankeraha) ja lisäksi haettavana on itsetehty -raha taloilla ja tiloilla käyville nuorille, mutta näiden käyntejä ei erikseen tilastoidaavustusta lautakunnalta saaneiden yhdistysten ja toimintaryhmien lukumäärä on 85 ja jaettava avustussumma on Toimijoiden luku on järjestöjen, toiminta-avustusta saaneiden, (36 yhdistystä) jäsenmäärä, jota kysytään avustushakemuksessa. Toimijoiden lukuun on myös laskettu sopimuspohjaista avustusta (6 yhdistystä) jäsenmäärät. Projektiavustusta saavilta toimintaryhmiltä ja nuorisoyhdistyksiltä (yht. 43) emme kerää toimijoiden kokonaismäärää. Emme kerää tilastoja järjestöjen ja nuorten toimintaryhmien sukupuolijakaumasta emmekä osallistumiskerroista. Avustusta nuorisovaltuustolta saaneiden nuortenryhmien määrä: 13 (Avustussumma ) Itsetehty avustusta saaneiden nuortenryhmien määrä: 7 (avustussumma 2500 )..

12 Työpajatoiminnan tunnusluvut Kaupunk i Os allis t uneet Aloit t aneet Työttömien nuorten määrä Sijoittumis-% Muu positiivinen % Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu % 34 % Jyväskylä Järvenpää Kokkola 510 Kotka Kouv ola % 14 % Kuopio Laht i % 19 % Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärv i % 1 % Oulu % 8 % Pori % 35 % Porv oo % Rauma Rovaniemi 712 Salo % 14 % Seinäjok i % 12 % Tampere Turk u % 30 % Vaasa Vantaa % 36 %

13 Työpajatoiminnan tunnusluvut Oulu: luvuissa ovat mukana vain nuorisopalveluiden työpajat, kaupungissa toimii myös muiden toimijoiden työpajoja Turku: Pajatoiminta suunnattu alle 29 vuotiaille nuorille, taulukossa palvelun käyttäjämäärät ja aloittaneiden määrä ohjeistuksen mukaan max. 24 v v. aloittanut pajalla 11 ja toimintaan yhteensä osallistunut 17 taulukon lukujen lisäksi. Seuranta luvut 12 kk pajajakson jälkeen: Seurantakysely pyydetty 184 nuorelta, heistä 76 vastasi. Työhön tai koulutukseen 27 nuorta 76:stä ja muuhun toimenpiteeseen 23 nuorta 76:stä.

14 Kaupunki Nuorisotilojen Yhteiskäytössä neliömäärä oleva neliömäärä Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa

15 Nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut np menot koko Koko kaupungin Kaupunki tulot menot kaupungin menot menoista Espoo ,40 % Helsinki ,60 % Hyvinkää ,30 % Hämeenlinna Joensuu ,10 % Jyväskylä ,30 % Järvenpää Kokkola ,60 % Kotka Kouvola ,60 % Kuopio Lahti ,70 % Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi ,80 % Oulu ,90 % Pori ,10 % Porvoo ,60 % Rauma Rovaniemi ,20 % Salo ,40 % Seinäjoki ,50 % Tampere ,2 Turku ,60 % Vaasa Vantaa

16 Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Kokonaishenkilötyövuodet , , ,2 89,0 70,0 106, ,0 14,0 40,0 23,0 38,0 33,0 21,0 19,0 28,0 24,027,0 31,0 0

17 Nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut Espoo: Nuorisopalveluiden menojen kasvu oli euroa. Taloudellisia resursseja on kohdennettu toimintamenoissa työpajatoimintaan, TajuaMut!- toimintamallin jalkauttamiseen ja nuorisotoiminnan kansallisen kehittämiskeskuksen pilotointiin. Kokonaistarkastelussa toimintamenojen suhteutus kuntalaisten ja nuorten määrään tehdään edellisten kohdennusten vähennyksen jälkeen. Näin saadaan realistisempi kuva nuorisopalveluiden toimintamenojen kustannusten suunnasta. Nuorisopalveluiden keskeiseen kohderyhmään, 9-17-vuotiaisiin kuntalaisiin suhteutettuna, menot vähenivät 2,5 % edellisestä vuodesta. Nuorisolain ikäryhmään 0-28-vuotiaisiin kuntalaisiin suhteutettuna menojen vähennystä 2,2 %.Asukasmäärään suhteutettuna menojen vähenemä on 2,48 %. Avustussummaa kasvatettiin 1,2 %. Summan osuus kaikista nuorisopalveluiden toimintamenoista pieneni 4 %. Avustusten suhteutus nuorisolain ikäryhmään ja asukkaiden määrään pieneni hieman. Nuorisopalveluiden toimitilojen neliömäärä kasvoi edelliseen vuoteen, Opinmäen uusi nuorisotila avattiin. Ohjaajien määrää ja henkilötyövuosia kasvattaa edelliseen vuoteen verrattuna oppisopimusopiskelijat, joita on 14. Hämeenlinna: Tulot Narx tilaajalta , muut tulot Tästä Nupa tilaajalta , muut tulot Menot Narx ja tästä Nupa Lahti: Nuorisotilojen neliömäärä on kasvanut vuodesta 2014, kun nuorisopalveluiden hallinto, Ohjaamo ja Domino muuttivat uusiin tiloihin. Joistain vanhoista tiloista luovutaan vuoden 2015 aikana. Nurmijärvi: Henkilötyövuosiin on laskettu myös iltapäivätoiminta ohjaaja henkilökunta. Nurmijärvellä osa nuoriso-ohjaajien työajasta kohdentuu iltapäivätoiminnan ohjaukseen. Henkilötyövuosissa on mukana lisäksi nuorten työllistämiseen kohdennettu henkilöstö. Taloustiedoissa on mukana koululaisten iltapäivätoiminta ja nuorten työllistäminen. Oulun ilmoittamat neliöt koostuvat kaikista tiloista, joista nuorisopalvelut maksavat vuokraa. Luku sisältää nuorisotilat, pajat, leirikeskukset, bänditilat ja liikennepuiston. Yhteiskäyttötiloja on kymmenen tilaa. Yhteiskäyttötilojen neliömäärää ei ole mahdollista laskea, koska kaikki tilat ovat yhteiskäyttötiloja. Henkilömäärä sisältää kesäkeskeytyksellä olevat ja määräaikaiset yht. n. 50 henkilöä. Tuntimäärät vaihtelevat 30 tunnista täyteen työaikaan. Kesäkeskeytys sisältää 2 kuukauden poissaolojakson. Mukana vakinaisissa ovat myös johtavat nuorisotyöntekijät (4), koordinaattorit ja palveluohjaajat. Näistä 3 on suunnittelijoita, jotka tekevät työpanoksen pelkästään iltapäivätoimintaan. Johtavien työajasta menee n. 25% ip-toimintaan. Nuorisopalveluilta menee kuusi henkilötyövuotta kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Turku: Nuorisotilojen lisäksi Turun nuorisopalveluilla on neljä leirialuetta (Sauvossa, Rymättylässä, Taivassalossa ja Nukkumajoella). Yhteiskäytössä olevien tilojen nelijöitä ei erikseen erotella, vaan neliöt on ilmoitettu nuorisopalveluille osoitettujen tilojen mukaan.

18 Muita lisätietoja Kanuuna-kaupungeista Hämeenlinna: Nuorisoasuntojen uusi 39 asunnon kohde valmistui huhtikuussa Maijankadulle, nuorisoasuntoja on yhteensä 139. Kisapirtin, Kaivohaan, Rengon ja Pesän nuorisotilatoiminnat päättyivät Nuorisotilatoiminnat käynnistyivät syyskuussa Kirkonkulman koulun Kulma tilassa, Rengon koulun tilassa, ja kauppakeskus Goodmanin Gnurkassa.Pelitoiminta käynnistyi marraskuussa yhdessä kirjaston ja seurakunnan nuorisotyön kanssa kirjaston tiloissa. Hämeenlinnan Seudun 4 H yhdistys ry:n ja Lasten Liikunnan tuki ry:n palvelusopimuksilla tuottamissa kesätyöpalveluissa oli 89 kesätyöntekijää