/ rttt lj'/t/t^)uo ^/T) - la -rtl:v{:l!}pryrp 1,;,1t 5.-4 P3. Q. 1Ot2 $ 35 ORIVEDEN KANSALAISOPISTON TULEVAISUUDEN SUUNTA Kad Rannansulio Sosiaali- i. tonoysjohtaja 13.2.2012 Taustaa Seutuopisto. Kansalaisopistotoiminnan jarjestemistd seudullisena toimintana on sglvitetty perusteellisesti. Selvitystyo on kartoittanut monipuolisesli erilaisia vaihtoehtoja. Seutuhallitus on kaynnistdnyt tilaamella selvitystydn, valiraportti ' Selvitys kansalaisopistojen yhteistyomahdollisuuksista - vdliraportti 8.4.2009. Loppurapo.tti 29.10.2010; Marjo Soinisen s lviq/ksesse perustelut seudullisen yhteistydn tarpeelle ja esitys kansalaistoiminnan seudullistamisesta Tampeteon kaupunkiseudulla kahden seutuopiston mallilla Clampereen seutuopisto ja Pikan Opisto ). Oriveden kaupunginhallitus hyvdksynyt 14.3,2011, ette Oriveden kaupunkion mukana seutuopistonsopimusneuvotleluissa j8 hyveksyy esityksen aikataulusta. Marraskuun lopussa 20'l'1 Tampereen seutuopiston tyoryhma jetti yksimielisen esitykensd kansalaisopistotoiminnan yhteistoiminta-aluetta koskevaki sopimukseksi. Tydn tuloksena on syntynyt esitys kansalaisopistotoiminta-alueesta je aikataulusta. Sopimuksen kasittely valtuustossa maaliskuussa 2012. Taustaa Oriveden odisto. Kayty neuvotteluja Oriveden Opiston kamsa. Selvitysty a tehty aikaisemminkin kahteen kerlaan 2ooGluvulla, kummallakin kerralla on paddytty oman toiminnan jatkamassen.. Into peetoksentekidille 2.2.2012 ( Myds seutuopisto)
. Sopimusluonnosta ei ob tassa vaiheessa. Omaa toimintaa arvioitu sisaiselh tyoryhmalh seka samalla muut toimintamallit. Toiminnan arviointia on vaikeuttanut Kansalaisopiston rehtorin puuttuminen kaytennosse koko syksyn ajan eike vielakaan ole vakinaista, vasta 1.3.2012 alkaen Huomioitavaa. Kaikkien kansalaisopistojen yllepitoluvat tulevat uusiftavaksi: Paatokset oltava toimintamallista, jofta vaadittavat lupahakemukset ehditaan tehda huhti - toukokuussa 2012. Tuottaja pitaa olla selvilla Talous ja hallinnolliset nak0kulmat SeutuoDisto. Seutuopiston perustaminen lisee alueen valtionosuutta. Laskennallinen muutos olisi n. 160 000. Oriveden liseys n. 50 000.. Tampere jarjestaa kansalaisopiston taloushallinnon siten, eta sen toiminnan kirjanpidolliset eret ovat todennettavissa. Erillisen rahoituksen hankinia ja hallinta. Kansalaisopistojen valtion rahoitus on jakautuu nykyiseen laskennalliseen, suoriteperusteiseen perusrahoitukseen seka toiminnan keskeisia tavoitteita edistavaan ja palkitsevaan laatu- ja kehittamisrahoitukseen ( ns. LAKE- avustukset ) Talla turvataan opistotoiminnan resursseja tulevaisuudessa.. Erillisethankkeetja kohdeavustuksetvaativathenkiloresursseia. Edellytykset kustannustehokkuuden vahvistamiselle. Suurempi yksikkokoko vahvistaa kuslannustehokkuuden hallinnollisessa tyossa, hankinnoissa ja palvelukyvyssa ( kuten tietotekniset ratkaisut ja verkkopalvelut). Nostaa kurssimaksuja, koska maksut yhtenaistehan 2
. Perusrahoitu*altionosuus pysyy nykytasolla, mikeli valtio ei muuta Derusteita.. Hankerahoitusta (LAKE ) ei mahdollisuutta saada opiston pienen koon johdosta, rahoitus vaatii verkostoitumista suuremman kanssa. Oman toiminnan rahoilusta pitaa lis5te korottomalla asiakas/kurssimaksuia. Toiminnan omana jatkaminen seka kehitttlminen vaatii lisavoimavaroja:. vahintaan kokoaikainen rehtori ja opistosihleeri. Nyt resuesina 0,4 + 0,6. Se lisae hallintokustannuksia. Oriveden ODisto. Tessa mallissa perusrahoitus/vallionosuus pysyy nykytasolla, mikali toiminta yhta laajaa eike vaftio muutia maksamisen perusteita. Hankerahoitus ( LAKE) ei mahdollista ilman vekostoitumista muun kansalaisopistotoiminnan loteuttajan kanssa. Vuokrien maarittelysse sisaiset vuokrat eivat kay. Kaupunki ei saa alv hyova Hallintoa Seutuopisto JerjestdmisvastuuTampe.eenkaupungilla(isentekuntanalli) Yhteinen toimielin. Sivistys-.ia elemenlaatulautakunta. Orivesi 1 jasen Palvelutilauksenkauttatoimitaan. Yhteistydryhme, jossa sopijakuntien edustus. Oriveden kaupunkitilaa haluamansa sisdlldn ja megrdn palveluja ' Tilaajapedlfikkd' Seutuopiston organisaatio vastaa toiminnasta. PalveluDisteOrivedelH VastuuOrivedenkaupungilla.ToimintavastuueHmenlaatujaostolla. Kaupungin edustus 5ja Juupajoki 'l Oman toiminta. Kaupunki peatta opintoohjetman. siselbste. Rehtori vastaa toiminnasta Oriveden opisto. Jarjestemisvastuu Oriveden Opisto/Kvs-lnstituutti ' Toimielin: KVS-Instituutti johtokunta tai Ksnsalaisopistotoiminnan johtokunta. Palvelutilauksenkauttaloimitaan. Toiminnan valmistelu ja ohjaus kaupungln kannalta ' Tilaajapaallikkd'. Toiminta organisaatio: Koululuspaalikkd 75 % ja toimistotydntekija 50 0/6, lask nnat.. PalvelupisteOpistolla
Miten toiminnallisuus? Opetustarionnan meardllinen ja laadullinen kshitaminen. Kuntien tiukkenevat voimavarat oval haaste myds kansalaisopbtolle. Meilg olevan opetusla.jonnan maerd, monipuolisuus ja laatu tarvitsee toimenpit itd, joilla resurssit voidaan maksimaalisesti hyodynue. Opetustarjonnan yllepito vaatii henkil6st0n jatkuvaa kehftemista. Vaihtoehdoissa paikalliset erityisvaihto6hdot voidaan huomioida ja paras malli on se, jossa keytdsse laajempi kur$iterjonta opiskelijoiden kdytdssa Henkildsldresurssien kohdentaminen ja osaamissn kehinaminen. HWd vaihtoehto on se, jossa me saamme pddtoimisten op llajien ja suunnitteliioid n asiantunlemusta ja osaamista kaikille opetustarjonnan alueills.. Uudet ja uudistuvat oppimis- ja opetusmuodot, sosiaalinsn m6dia yms. Antavat toiminnalle uusia haasteita, kuten on mm. aluekirjastot Voimavaroja laatu-, arviointi- ja kehitliimistydhdn. Laatu- ja arviointity6 vaatii voimavaroja seka osaamisen jatkuvaa kehittamista Pienessd opisto-organisaatiossa siihen on heikot mahdollisuud t kuin suuressa Edut ja mahdollisuudet Seutuopisto. Valtionosuuden liseys vahvistaa toiminlaa. Mahdollisuus hankerahoitukseen, keh tamistoiminta mahdollista / valtio ohjaa entista enemman toiminlaa. Laajemmal voimavarat kehittamiseen ja suunnitteluun seka asiantuntemus. Kurssitarjonnan laajentamismahdollisuus. Vahvistaaseudullistayhteistyota. Paatosvalta saiilyy kaupungilla. Tuttu ja turvallinen, ei suuria avauksia, vahvat perinteet. Paikallistuntemus. Yhteistyo muiden hallintokunlien kanssa sujuvaa Oriveden Opisto. Pitka vapaan sivistystyon kokemus Odvedelld. Erityistilojakaytossa. Kesdkurssit. Pateve henkildsto. Valtakunnallinen arvostus, [austayhteiso voimavarana 4
Haitat ia uhat. MeilE pienet resurssit kehiftamise n ja suunnitteluun> Toimilupakysymyg. Kurssimaksujen nostopaine tai kurssitarjontra pienenee, rahoituksen taeapaino. Mikdli seutuopisto syntyy ja Orivesijed ulkopuolelle; yhteistyo vaikgutuu. Valtion ohjaus rahoituksessa SeutuoDisto. Kaupunginvaikutusmahdollisuuksien pi neminen, kurssitarionta. Kurssimaksujen hintojen nousu. Meilla on laajaosaamisen puute. Erkautuminen muista kaupungin loiminnoista. Kustannustasonmuutokset Oriveden Opisto Kaupungin vaikutusmahdollisuudet kapenevat ja kur$itarjonta ' Ku6simaksujenkohtalo Vuokrien mderittely ja alv-asiat / vaikutus kustannuksiin ja kustannukset yteense. Henkildstojertestelyt ' Toiminnan erkaantuminen kaupungin muista toiminnoista. Oriveden Ooiston talous. Kansanoplston tuntemus vahaista. Mika on kansalaisopiston painoarvo, jaekd toissiaiseksi Opetustuntia Kustannukset yht. Kustannukset asukas Opiskelijat Kurcsilaiset TP 2009 9 019 435 000 45 18/5 4 301 TP 2010 I994 583 801 61 1 532 J tzv TP 2011 8 973 618 111 1 900 4 000 TA12 I500 583 970 61