KANSALAISOPISTOSELVITYS 108/37/2011

Transkriptio

1 Elämänlaatujaosto Elämänlaatujaosto Hyvinvointi- ja terveyslautakunta Elämänlaatujaosto Hyvinvointi- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Elämänlaatujaosto Hyvinvointi- ja terveyslautakunta KANSALAISOPISTOSELVITYS 108/37/2011 Elämja 44 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on aloittanut jatkoselvitystyön koskien Tampereen kaupunkiseudun kansalais- ja työväenopistojen yhteistyötä ja sen tiivistämistä ajalla Jatkoselvityksen pohjana oleva esiselvitys kansalaisopistojen yhteistyön tiivistämisestä valmistui keväällä Jatkoselvityksen projektiryhmänä on Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö (pj) Lauri Savisaari, Pirkkalan sivistystoimenjohtaja Markku Valkamo, Nokian työväenopiston rehtori Ritva Tainio, Oriveden seudun kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen ja seutukoordinaattori Tuukka Salkoaho. Hankekoordinaattorina toimii Marjo Soininen. Hankkeen sisältönä on tutkia seutuhallituksen päätöksen mukaisesti kahden seutuopiston mallia, jossa vaihtoehtoisina organisointimalleina ovat isäntäkuntamalli ja säätiöpohjainen malli. Tämän lisäksi luodaan seudullinen yhteistyömalli, jolla opistotoimintaa voidaan koordinoida seudullisesti nykyisellä opistoverkolla. Selvityksessä tutkitaan mallien vaikutuksia opistojen resursseihin, kuntien kustannuksiin ja kunnalliseen päätöksentekoon. Selvityksessä avataan myös vapaan sivistystyön kenttää laajemmin: ei-kunnallisten kansalais- ja työväenopistojen asema ja merkitys osana seudullista vapaata sivistystyötä ja kuntien palvelurakennetta sekä yhteistyön tiivistäminen vapaassa sivistystyössä. Hankkeessa luodaan myös lyhyt historiallinen katsaus vapaan sivistystyön aseman ja tehtävän muutoksiin osana sivistyspalveluja. Nykytilan analyysi antaa välineitä arvioida nykyisen opistotoiminnan vahvuuksia ja haasteita ja hahmottaa opistotoiminnan kehittämistarpeita osana kuntien palvelurakennetta ja uudistustarpeita. Kansalaisopistojen roolia ja merkitystä taiteen perusopetuksen tuottajana ja järjestäjänä käsitellään esiselvitystä tarkemmin. Varsinaisessa selvityksessä jatketaan edelleen keskusteluja kansalaisopistojen rehtorien, kuntien sivistyspalveluista vastaavien viranhaltijoiden ja ao. luottamuselinten puheenjohtajien kanssa. Näkemyksiä seudun opistotoiminnan kehittämisestä kerätään sähköpostin välityksellä lähetettävän kyselyn avulla. Mahdollisuuksien mukaan

2 järjestetään täydennyshaastatteluja/yhteisiä keskusteluja haastatteluun osallistuneiden kesken ja etsitään yhteistä linjaa opistojen seudulliseen yhteistyöhön ja kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on antaa seudulliselle ja kunnalliselle päätöksenteolle selkeät perusteet opistotoiminnan järjestämisestä joko opistojen hallinnollisella organisaatiouudistuksella tai nykyisen opistoverkon seudullisen toiminnan ja kehittämisen koordinoinnin avulla. Muina tavoitteina on selkiyttää kuntien linjauksia opistotoiminnan tulevaisuudesta ja asemasta kuntien palvelurakenteessa, opistojen rehtorien ja henkilöstön valmisteleminen ja rohkaiseminen seudullisen yhteistyön tiivistämiseen. Liitteenä kansalaisopistoselvitys Kansalaisopiston rehtorin päätösehdotus: Elämänlaatujaosto merkitsee kansalaisopistoselvityksen tiedoksi ja käy keskustelua hankkeesta. Päätös: Hyväksyttiin. Elämja 50 Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistojen yhteistyön jatkoselvitys valmistuu marraskuun 2010 loppuun mennessä. Kansalaisopiston rehtori kertoo tämänhetkisestä jatkoselvityksen valmistelutilanteesta, kyselyn tuloksista, projektityöryhmän tämänhetkisestä esityksestä, toimenpidesuosituksista ja aikataulutuksesta. Liitteenä Orivettä koskeva luonnos Tampereen seutuopiston (Tampere, Ylöjärvi, Orivesi ja Kangasala) perussisällöstä, jota on työstetty lähinnä kaupungien viranhaltijoiden ja projektityöryhmän kesken. Tampereen seutuopistoa varten on alustavasti hahmoteltu visio, opistotoiminnan sisältö, vapaan sivistystyön sisältö, toimintamallin ja organisaation lähtökohdat. Kansalaisopiston rehtorin päätösehdotus: Elämänlaatujaosto merkitsee kansalaisopistoselvityksen tilanteen tiedoksi ja keskustelee hankkeesta. Päätös: Hyväksyttiin Hyte 152 Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistojen yhteistyön jatkoselvitys on valmistunut Selvitys antaa perustelut kunnalliselle ja seudulliselle päätöksenteolle, miten seudullista yhteistyötä tiivistetään opistotoiminnassa. Kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen kertoo selvityksen sisällöstä ja tuloksista, toimenpidesuosituksista kunnille ja aikataulutuksesta. Projektityöryhmä suosittelee yhteistä aikataulua kunnallisille päätöksentekoprosesseille seutuopistoasiassa: Kansalaisopistoselvitys käsitellään ja hyväksytään:

3 1. seutusivistystyöryhmässä joulukuussa kuntajohtajakokouksessa tammikuussa seutuhallituksessa tammikuussa seutuhallituksen toimenpide-esitys kunnille tammikuussa selvitys käsitellään ja hyväksytään kuntien päätöksentekoelimissä ja virkamiehet saavat ohjeistuksen kuntien välisiä neuvotteluja varten alkuvuodesta kansalaisopistotoiminnasta vastaavat virkamiehet käyvät kuntien kesken neuvottelut ja tekevät päätösehdotuksen valitusta vaihtoehdosta - valittu seutuyhteistyön muoto viedään kuntien päätettäväksi viimeistään alkusyksystä 2011 (yhteistyö-/seutuopiston perustamista koskeva sopimus/päätös säätiön perustamisesta) - säätiön perustamisluvan hakeminen Patentti- ja rekisterihallitukselta - uudet kansalaisopistojen järjestämis- ja ylläpitoluvat haetaan opetusministeriöltä syksyllä 2011 ennen toiminnan aloittamista - kansalaisopistotoiminta organisoidaan valitun vaihtoehdon mukaisesti vuoden 2012 alusta (toiminnalliset muutokset lukuvuoden alusta) Liitteenä kansalaisopistoselvityksen kooste ja johtopäätökset sekä Tampereen seutuopiston (Tampere, Ylöjärvi, Kangasala ja Orivesi) visio, toimintamalli ja sen lähtökohdat. Kun seutuopistokysymys etenee päätöksenteossa keväällä 2011, on tarpeen järjestää avoimia kuntalaiskeskustelutilaisuuksia ja seminaareja hankkeesta. (Valmistelu: Kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen) Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Hyvinvointi- ja terveyslautakunta merkitsee kansalaisopistoselvityksen tässä vaiheessa tiedoksi ja keskustelee hankkeesta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että kulttuurijohtaja-kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn ajan ja hän poistui kokouksesta ennen päätöksen tekoa Elämja 16 "Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus käynnisti kansalaisopistojen ylläpitäjäverkon kokoamista koskevan seutuopistoselvityksen. Selvitys on jatkoa kansalaisopistojen kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia koskevalle esiselvitykselle. Selvityksessä oli määrä kuvata - yhteistyön organisointimalleista isäntäkuntamalli ja säätiömalli sekä

4 niiden vaikutukset opistotoiminnan resursseihin, kuntien kustannuksiin ja kunnalliseen päätöksentekoon - yhteistyön toteuttamismalleista kahden seutuopiston malli sekä opistojen nykyistä tiiviimmän toiminnallisen yhteistyön malli. - ei-kunnallisten kansalais- ja kansanopistojen asema osana vapaan sivistystyön kokonaisvolyymiä - vapaan sivistystyön aseman ja tehtävän muutos Suomessa ja osana kuntien sivistyspalveluja - katsaus vapaan sivistystyön tulevaisuuden haasteisiin ja kaupunkiseudun kansalaisopistojen mahdollisuuksia vastata niihin - kansalaisopistojen rehtorien lisäksi kuntien sivistyspalveluista vastaavien viranhaltijoiden sekä ao. luottamuselinten puheenjohtajien näkemykset kansalaisopistotoiminnan kehittämisestä. Selvitys on valmistunut ja hyväksytty hankkeen projektiryhmässä ja sivistysjohtajien työryhmässä Hankekoordinaattori Soininen kirjoittaa: "Opistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaaminen Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaamiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä. Koska suurin osa kunnallisista kansalaisopistoista toimii liian pienen vakinaisen henkilökunnan turvin, on järkevintä yhdistää voimavarat ja siirtyä seudullisiin organisaatioihin. Kuntien nykyiset opistoresurssit yhdistämällä voidaan luoda elinvoimaisia seutuopistoja, joilla on hyvä osaaminen ja asiantuntijuus opetusaloillaan ja monipuolinen opetustarjonta. Opistojen henkilöstön suuri eläköitymisaste lähimmän kymmenen vuoden aikana luo tilaisuuden organisaatiouudistuksille ja henkilöstörakenteen muutoksille. Kahden seutuopiston perustaminen Selvitystyössä kartoitettiin kansalaisopistotoiminnasta vastaavien virkamiesten ja kuntapäättäjien näkemyksiä seudullisesta yhteistyöstä ja seutuopistojen muodostamisesta. Vastausten perusteella rankennettiin kaksi seutuopistoa: Tampereen seutuopisto, joka tuottaisi opistopalveluja Tampereelle, Ylöjärvelle, Kangasalle ja Orivedelle sekä Pirkan opisto, joka toimisi Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Vesilahdessa. Seutuopistoille on hahmoteltu visiot, toiminta-ajatukset, tuotettavat palvelut sekä toimintaja organisaatiomallien lähtökohdat yhteistyössä rehtorien ja heidän esimiestensä kanssa. Selvityksessä kuvataan seutuopistojen perustaminen vastuu- eli isäntäkuntamallilla ja säätiömuotoisena sekä tarkastellaan hallinto-mallien vaikutuksia kunnalliseen päätöksentekoon. Kuntakohtaisten kustannusten vertailun pohjaksi esitetään kaksi erilaista laskenta-mallia kuntaosuuksien jakamisesta seutuopistoissa.

5 Taloudelliset perusteet Tehokkaan toimintamallin ja ajanmukaisen organisaation avulla voidaan pitää opistotoiminnan kustannukset hallinnassa. Seudullisella yhteistyöllä kunnat saavat nykyisen tasoisella panostuksella hyvä-laatuisia palveluita asukkailleen myös tulevaisuudessa. Lisäksi valtionosuuksien määräytyminen kuntien väestöntiheyden mukaan tuo merkittävän taloudellisen kannustimen seutuopistojen perustamiselle. Mikäli seutuopistot rakennetaan niin, että 15 % parempaa valtionosuutta saavat Tampere, Nokia ja Pirkkala toimivat joko isäntä-kuntina tai seutuopistojen ylläpitäjien kotikuntina, kaupunkiseudulle tulee vuosittain yli enemmän valtionosuutta. Seudullisen yhteistyön tarve Kansalaisopistotoiminnassa on tunnistettu tarve laaja-alaiselle yhteistyölle, jota olisi tehtävä myös uusien seutuopistojen välillä. Itsenäisten opistojen yhteistyön koordinointi seudullisen yksikön kautta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kyselyn perusteella kaikki kunnat eivät ole valmiita ylläpitämään uutta seudullista toimielintä. Tällainen ratkaisu ei lisäisi myöskään valtionosuuksia. Osa myönteisesti suhtautuvista näki seudullisen organisaation merkitsevän yhden koko Tampereen kaupunkiseudun laajuisen seutuopiston perustamista. Kansalaisopistojen opetus on ollut perinteisesti avointa kaikille seudun asukkaille, vaikka se tuotetaan ja suunnitellaan pääsääntöisesti oman kunnan asukkaille. Seudullisen palvelutarjonnan ja asiakaslähtöisen suunnittelun näkökulmasta tarvitaan jatkossa seudun opistoissa samanlaisia yhdessä sovittuja toimintatapoja ja käytänteitä sekä sopimuksia kustannusten jaosta kuntien kesken. Opistotoiminnan mahdollisuudet ja haasteet Kansalaisopistot ovat muiden vapaan sivistystyön toimijoiden (kansanopistojen, kesäyliopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten) rinnalla paikallisiin sivistystarpeisiin keskittyneitä, sitoutumattomia ja puolueettomia oppilaitoksia. Opistot ovat täydentäneet kuntien palvelurakennetta kunkin kunnan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi kulttuurin tukeminen ja edistäminen ovat useissa kunnissa osa kansalaisopistojen toimintaa. Kansalaisopistot ovat olleet joustavia koulutusorganisaatioita, jotka ovat oman tehtävänsä ohella reagoineet suomalaisen koulutusjärjestelmän täydennystarpeisiin kuten viime vuosina taiteen perusopetuksen lisääntyvään kysyntään. Taiteen perusopetuksesta onkin kasvanut tärkeä tehtävä opistoille perinteisen kurssitoiminnan rinnalle. Seutuopistojen haasteena on paikallisuuden säilyttäminen toiminnassa, mikä merkitsee alueellisesti tasa-arvoista opetustoimintaa, hyviä ja kiinteitä sidoksia kuntaorganisaatioihin ja niiden eri toimialueisiin sekä muihin paikallisiin sidosryhmiin. Seutuopistojen henkilöstöltä vaaditaan uudenlaista joustavaa ja seudullisesti liikkuvaa työskentelytapaa, jotta paikallistuntemus säilyy jatkossakin. Tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat väestön ikä- ja koulutusrakenteen huomioon ottaminen opetuksessa sekä tietoyhteiskunnan tuomat opetussisältöjen ja opetusteknologian muutokset.

6 Tampereen kaupunkiseudulla väestön kasvu ja sisäinen muuttoliike haastavat kansalaisopistot lisäksi aktiivisen kansalaisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimenpide-ehdotukset Projektiryhmä esittää selvityksen perusteella, että Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan kaksi seutuopistoa nykyisten 7 kunnallisen opiston tilalle. Opistoverkoston rakenteellisen uudistumisen rinnalla opistokentälle tulee luoda toimivat koko seudun kattavat yhteis-työn muodot ja käytänteet. Seutuopistoja perustettaessa on huolehdittava kunkin kunnan päätöksenteon ja toiminnanohjauksen säilymisestä opistotoiminnassa. Kuntien sitoutuminen seutuopistojen ylläpitoon tulee varmistaa sopimuksilla. Opistotoiminnassa tulee taata paikallisuuden ja paikallisidentiteetin säilyminen sekä opetuksen alueellinen tasa-arvo ja saavutettavuus. Seutuopistoihin siirryttäessä on tuettava henkilöstön sopeutumista uuteen toimintamalliin ja organisaatioon. Projektiryhmä suosittaa seurantaryhmän perustamista seudulliselle opistotoiminnalle. Päätösprosessin aikataulu Projektiryhmä suosittelee yhteistä aikataulua kunnallisille päätöksentekoprosesseille. Kansalaisopistoselvitys käsitellään seudullisessa päätöksenteossa tammikuun 2011 loppuun mennessä, jonka jälkeen selvitys ja toimenpide-ehdotus käsitellään kuntien päätöksentekoelimissä. Kansalaisopistotoiminnasta vastaavat virkamiehet käyvät annetun ohjeistuksen perusteella kuntien väliset sopimusneuvottelut. Tavoitteena on, että valittu seutuyhteistyömuoto viedään kuntien päätettäväksi viimeistään alkusyksystä 2011 ja että toiminta organisoidaan uudelleen vuoden 2012 alusta". Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari esittelee asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys/ Kuntajohtajakokous Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä loppuraportin tiedoksi, pyytää jäsenkunnilta lausunnot helmikuun loppuun mennessä loppuraportista, esitetystä etenemisaikataulusta ja sopimusneuvottelujen käynnistämisestä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Seutujohtaja Nurminen

7 Vs. tilaajapäällikkö Lauri Savisaari esittelee asiaa kokouksessa. Liite: loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys/ Seutuhallitus Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Elämänlaatujaosto Seutuhallitus päättää merkitä loppuraportin tiedoksi ja pyytää jäsenkunnilta lausunnot helmikuun loppuun mennessä loppu-raportista, esitetystä etenemisaikataulusta ja sopimusneuvottelujen käynnistämisestä. Päätös." Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys on hyväksytty projektiryhmän kokouksessa , seutusivistystyöryhmässä , kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa Seutuhallitus on pyytänyt jäsenkunnilta lausuntoja maaliskuun 2011 loppuun mennessä loppuraportista, esitetystä etenemisaikataulusta ja sopimusneuvottelujen käynnistämisestä. Edellä olevassa seutuhallituksen tekstiosuudessa on tuotu esille tiivistetysti seutuopiston merkittävimmät edut, hyödyt sekä perustelut. Valtakunnallisesti on nähtävissä selkeä suuntaus opistojen yhdistymisiin isommiksi alue- ja seutuopistoiksi. Kansalais- ja työväenopistojen määrä on viimeisten vuosien aikana laskenut merkittävästi n. 270:stä alle 200 kappaleeseen tällä hetkellä. Taustalla on mm. kuntaliitoksia ja pyrkimys hyödyntää uusia valtionosuusjärjestelmiä ja taloutta/toimintaa paremmin. Isot toimintayksiköt pystyvät esim. hakemaan laatu- ja kehittämisrahoja, jotka perusrahoituksen ohella muodostavat merkittävän opistotoiminnan rahoituspohjan. Pienissä opistoissa joudutaan useinmiten toimimaan valtionosuuden, kuntarahoituksen ja kurssimaksujen varassa eivätkä niukat toiminta- ja henkilöstöresurssit riitä laajoihin hakumenettelyihin tarpeellisten lisärahoitusten saamiseksi. Oriveden seudun kansalaisopisto on selkeästi heikoimmin resurssoitu Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoista. Esimerkiksi meitä pienemmällä opistolla Kangasalla on 3 vakinaista työntekijää, meillä sen sijaan vain 0,9 henkilöä. Paikallisesti on olennaista saada tukea käytännön työhön ja kansalaisopistotoiminnan suunnitteluun, jossa suunnitteluvelvoitteet ovat aivan liian suuret yhtä henkilöä kohden. Henkilökunnan kannalta seutuopiston tarjoamat edut ovat kiistattomat. Työtä ja vastuuta voidaan jakaa, mikä ei tällä hetkellä ole mahdollista. Myös kansalaisopiston opettajien ja henkilökunnan kannalta yhteenkuuluvuuden tunne, isompi työyhteisö ja vain yhdellä työnantajalla

8 toimiminen ovat merkittäviä motivaatiotekijöitä. Projektiryhmässä lähtökohtina seutuopistojen suunnittelussa on pidetty paikalliskulttuurin säilyttämistä ja paikallisen yhteyden säilymistä pääpaikkaan Tampereeseen ("opiston kasvot"). Ajatuksena on ollut, ettei kansalaisopisto "katoa" mihinkään suureen metropoliin, vaan yhteys päätoimipisteeseen säilyy henkilökunnan jalkautumisen, hyvien teknisten apuvälineiden ja oman toimipisteen avulla hyvin. Opetusta viedään kyliin ja eri opetuspisteisiin, kuten ennenkin. Vähintään yhden kokopäiväisen ihmisen työpanos sekä asiakas- ja opettajien tukipalvelut Orivedellä omassa toimipisteessä on oltava neuvotteluissa lähtökohtana. Toinen merkittävä lähtökohta paikallisuuden säilymisen ohella on pelko ja huoli tuntimäärän laskemisesta eli palvelujen huononemisesta seutuopistoon siirryttäessä. Projektiryhmässä lähtökohtana pidettiin tämänhetkistä tuntijakoa ja -määrää eli seutuopisto luotaisiin nykyiselle tuntijakopohjalle. Mikäli valmisteluvauhdissa pysytään, vertailukohtana todennäköisesti olisi vuosi Tilausvolyymi on kunnan itsensä päätettävissä eikä tarkoita sitä, että "ulkopuolinen" seutuopisto sanelisi sopimukset. Sopiminen toiminee "tilaaja-tuottajamallilla" ja on molemminpuolisesti sitovaa toimintaa. Tuntitavoitteisiin sitoutuminen vaatii myös kunnissa sitoutumista seutuopiston toimintaan ja myös sen taloudelliseen vakaana pysymiseen. Esim. vain yhteen talousarviovuoteen sitoutuminen ei anna riittävää taloudellista turvaa seutuopiston toiminnalle eivätkä kuntien taloudelliset vaihtelut saisi horjuttaa seutuopiston taloutta. Muista seutuopistoista tulleen palautteen mukaan kuntien sitouttaminen useammiksi toimintavuosiksi sopimusvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää. Edelleen seutuopistoon liittyvänä pelkona esitetään, että "kustannukset vain nousevat, mutta palvelu heikkenee ja tuntimäärä laskee". Oriveden seudun kansalaisopisto on toiminut maksimaalisella tehokkuudella henkilöstöresurssien selkeän alimitoituksen vuoksi eikä kansalaisopistotoimintaa voi enää tämän halvemmalla toteuttaa. Itsenäisenä opistona toimimiselle ei jatkossa ole toimintaedellytyksiä ellei henkilötöresursseihin tehdä merkittäviä parannuksia, ja se taas lisäisi oleellisesti Oriveden kuntasosuutta. Seutuselvityksessä on esitetty kaksi kuntaosuuden laskentamallia: opetustunteihin sidottu malli sekä perustukeen ja opetustunteihin sidottu malli. Opetustunteihin sidotussa mallissa (peruskurssitarjonta ja taiteen perusopetus) Oriveden kaupungin kuntaosuus säilyisi kuta kuinkin tämänhetkisellä tasolla, perustukeen ja opetustunteihin sidotussa mallissa kuntaosuus laskelmien mukaan jopa laskisi n Kaiken kaikkiaan merkittävä taloudellinen etu on valtionosuuksien lisääntyminen :lla Tampereen seutuopistossa, mikäli seutuopisto perustetaan. Asiakkaiden kannalta seutuopistoon siirtyminen toisi kurssimaksuihin korotusta, mutta kansalaisopiston kurssimaksut tulevat nousemaan joka tapauksessa riippumatta seutuopistopäätöksestä, koska kansalaisopiston tulostavoitteita on nostettu tällekin vuodelle. Tässä vaiheessa seutuhallitus pyytää kuntia ottamaan kantaa

9 loppuraporttiin, aikataulutukseen ja valmiuteen käynnistää sopimusneuvottelut. Varsinainen päätös seutuopistoon liittymisestä/liittymättä jättämisestä tehdään vasta sopimusneuvottelujen jälkeen. Loppuraportti on perusteellinen, selkeä ja antaa hyvät perustelut kunnalliselle ja seudulliselle päätöksenteolle. Projektiryhmän esitys aikataulutuksesta on tiukka, mutta silti realistinen ja mahdollinen. Tampereen seutuopisto perustettaisiin ja se olisi käytännössä toiminnassa jo syksystä Oriveden kannattaa olla mukana jatkoneuvotteluissa. Lopullinen päätös seutuopistoon liittymisestä tehdään vasta sopimusneuvottelujen jälkeen. Jos tässä vaiheessa jättäydytään pois neuvotteluista, tarkoittaa se todennäköisesti jättäytymistä pois koko hankkeesta. Lisäksi Tampereen seutukuntien kansalaisopistojen rehtorikokouksessa päätettiin esittää Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle valmistelijan palkkaamista hoitamaan seutuopistojen käynnistysprosessia. Liitteenä kansalaisopistoslevityksen kooste, johtopäätökset ja Tampereen seutuopiston (Tampere, Ylöjärvi, Kangasala ja Orivesi) visio, toimintamalli ja sen lähtökohdat sekä kokoukseen osallistuville loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys/ (Valmistelu: Kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen) Päätösehdotus: Elämänlaatujaosto esittää edelleen hyvinvointi- ja terveyslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle, että Oriveden kaupunki hyväksyy loppuraportin, hyväksyy projektiryhmän esityksen aikataulutuksesta ja on valmis käynnistämään osaltaan sopimusneuvottelut. Orivesi haluaa olla mukana jatkoneuvotteluissa. Varsinaiset päätökset seutuopistoon liittymisestä tehdään lopullisesti vasta sopimusneuvottelujen jälkeen. Virallisena lausunnonantajana seutuhallituksen päätökseen toimii kaupunginhallitus. Päätös: Hyväksyttiin Hyte 18 Elämänlaatujaosto käsitteli seutuopistoselvitystä kokouksessaan ja päätti esittää edelleen hyvinvointi- ja terveyslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle loppuraportin ja aikatauluehdotuksen hyväksymistä ja sopimusneuvottelujen käynnistämistä. Vilkas kuntalaiskeskustelu seutuopistoselvityksstä on parhaillaan käynnissä. Kuntalaisille järjestetään keskustelutilaisuus seutuopistoselvityksestä Eräjärven koululla tiistaina klo 19. Päättäjiä varten järjestetään valtuustoseminaari seutuopistoselvityksestä

10 tiistaina klo 16 valtuustosalissa. Alustajaksi saapuu Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, joka on toiminut kansalaisopistoselvityksen projektiryhmän puheenjohtajana. Tilaisuuteen kutsutaan kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallituksen jäsenet, hyvinvointija terveyslautakunnan ja elämänlaatujaoston jäsenet sekä joitakin virkamiehiä. Asian käsittely etenee tämän jälkeen kaupunginhallitukseen , joka antaa asiasta lausunnon seutuhallitukselle. Vastaus seutuhallitukselle on annettava maaliskuun 2011 loppuun mennessä. Liitteenä: Kansalaisopistoselvityksen kooste, johtopäätökset ja Tampereen seutuopiston (Tampere, Ylöjärvi, Kangasala ja Orivesi) visio, toimintamalli ja sen lähtökohdat sekä kokoukseen osallistuville loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys/ (Valmistelu: Kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen) Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Asiakohdan käsittelyn aluksi kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen esittelee loppuraportin. Hyvinvointi- ja terveyslautakunta esittää edelleen kaupunginhallitukselle, että Oriveden kaupunki hyväksyy loppuraportin, hyväksyy projektiryhmän esityksen aikataulutuksesta ja on valmis käynnistämään osaltaan sopimusneuvottelut. Orivesi haluaa olla mukana jatkoneuvotteluissa. Varsinaiset päätökset seutuopistoon liittymisestä tehdään lopullisesti vasta sopimusneuvottelujen jälkeen.virallisena lausunnonantajana seutuhallituksen päätökseen toimii kaupunginhallitus. Päätös: Hyvinvointi- ja terveyslautakunta esittää edelleen kaupunginhallitukselle, että Oriveden kaupunki hyväksyy loppuraportin, hyväksyy projektiryhmän esityksen aikataulutuksesta ja on valmis käynnistämään osaltaan sopimusneuvottelut. Orivesi haluaa olla mukana jatkoneuvotteluissa. Virallisena lausunnonantajana seutuhallituksen päätökseen toimii kaupunginhallitus. Lisäksi lautakunta yksimielisesti päätti, että tulevan päätöksenteon pohjaksi tulee selvittää myös muita opistotoiminnan kehittämisvaihtoehtoja paikkakunnalla. Merkittiin, että kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen oli asiantuntijana paikalla klo asian käsittelyn ajan ja hän poistui kokouksesta ennen päätöksen tekoa. Merkittiin, että kokous keskeytettiin kahvitauon ajaksi klo

11 Khall 68 Kansalaisopistoselvitystä koskeva keskustelu- ja tiedotustilaisuus päättäjiä (valtuusto, hallitus, hyvinvointi- ja terveyslautakunta sekä elämänlaatujaosto) varten järjestettiin Alustajana toimi Tampereen tilaajapäällikkö, projektiryhmän pj Lauri Savisaari. Liitteenä kokoukseen osallistuville - Ote seutuhallituksen pöytäkirjasta : Kansalaisopistoselvitys, loppuraportti - Kansalaisopistoselvityksen kooste, johtopäätökset ja Tampereen seutuopiston (Tampere, Ylöjärvi, Kangasala ja Orivesi) visio, toimintamalli ja sen lähtökohdat. - Kaupunginhallitukselle toimitettu 48 henkilön allekirjoittama vetoomus Oriveden kansalaisopiston puolesta - Ei seutuopistoa Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys/ Loppuraportti on jaettu kaupunginhallituksen jäsenille kaupunginhallituksen esityslistan mukana. Kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen tulee kokoukseen selvittämään seutuopistoasiaa. (Valmistelu: Kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää lausuntonaan (kokouksessa tehty lisäys), että 1) Oriveden kaupunki on mukana seutuopiston sopimusneuvotteluissa ja hyväksyy projektiryhmän esityksen aikataulutuksesta 2) valmistelutyössä on selvitettävä: - mikä seutuopiston hallinnollinen toimintamalli on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisin (isäntäkuntamalli, säätiö) - mitä valittu seutuopistomalli tarkoittaa kuntalaisille kansalaisopistopalvelujen näkökulmasta - miten turvataan Oriveden kaupungin päätöksenteon vaikuttamismahdollisuuden ja toiminnanohjauksen säilyminen kansalaisopistotoiminnassa - miten opistojen nykyiset kustannukset ja tuloksellisuus saadaan vertailukelpoisiksi - miten opistojen talous, kustannukset ja kuntaosuudet määritellään oikeudenmukaisesti - millaisin sopimuksin kyetään varmistamaan seutuopistoon liittyvien kuntien sitouttaminen opiston ylläpitoon - miten pystytään takaamaan opiston palveluiden alueellinen tasa-arvo ja saavutettavuus - miten pystytään varmistamaan paikallisuuden säilyminen ja alueellinen tasa-arvo sekä varmistamaan, että paikallisesti kyetään tarjoamaan kuntalaisten tarvitsemia palveluja - miten turvataan nykyisen henkilöstön asema seutuopistossa - miten turvataan Orivedellä oman palveluyksikön säilyminen, jossa on

12 riittävät resurssit suunnittelu-, opetus- ja toimistohenkilöstöä 3) sopimusten valmistelutyössä tulee olla kansalaisopistotoiminnan ja talouden tunteva asiantuntija ja valmistelua ohjaamaan perustetaan kuntien edustajista koostuva ohjausryhmä 4) Samanaikaisesti sopimusneuvottelujen kanssa selvitetään ja arvioidaan kansalaisopiston jatkaminen itsenäisenä toimijana sekä yhteistyö Oriveden Opiston kanssa Kaupunginjohtajan kokouksessa tekemä lisäys päätösehdotukseen: 5) Pyydetään Juupajoen kunnalta lausunto asiasta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana Elämja 9 Seutuopistoselvitys ja sen vaiheet: Seutujohtaja Päivi Nurminen : Seutuhallitus käynnisti kansalaisopistojen ylläpitäjäverkon kokoamista koskevan seutuopistoselvityksen. Selvitys on jatkoa kansalaisopistojen kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia koskevalle esiselvitykselle. Selvitys on valmistunut ja hyväksytty hankkeen projektiryhmässä ja sivistysjohtajien työryhmässä Hankekoordinaattori Marjo Soininen: Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaamiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä. Koska suurin osa kunnallisista kansalaisopistoista toimii liian pienen vakinaisen henkilökunnan turvin, on järkevintä yhdistää voimavarat ja siirtyä seudullisiin organisaatioihin. Kuntien nykyiset opistoresurssit yhdistämällä voidaan luoda elinvoimaisia seutuopistoja, joilla on hyvä osaaminen ja asiantuntijuus opetusaloillaan ja monipuolinen opetustarjonta. Sekä Kuntajohtajakokous että Seutuhallitus pyysivät kunnilta lausunnot seutuopistoselvityksestä, esitetystä etenemisaikataulusta ja sopimusneuvottelujen käynnistämisestä. Kuntien lausuntoja käsiteltiin seudun kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa Seutukoordinaattori Salkoaho:

13 Seutuopistojen perustaminen lisäisi kansalaisopistotoimintaa myönnettävää opetustuntiperusteista valtionosuutta merkittävästi, mikäli opistojen sijaintikuntina olisi Tampere, Nokia tai Pirkkala. Taloudellisten perustelujen ohella nykyistä suuremmat kansalaisopistot toimisivat projektiryhmän arvion mukaan paremmin ja tehokkaammin, kun nykyisten organisaatioiden päällekkäisyyksiä purettaisiin ja resursseja kohdennettaisiin suoremmin opetustoimintaan ja sen kehittämiseen. Sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kuntajohtajakokous että seutuhallitus päättivät käynnistää sopimusneuvottelut kahden seutuopiston muodostamiseksi ja nimittivät niitä varten työryhmät. Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari: Tampereen seutuopistoa valmistelevan työryhmän tehtävänä oli valmistella marraskuun 2011 loppuun mennessä sopimus- ja toimintamalli Tampereen seutuopistolle, johon yhdistyisivät Tampereen työväenopiston, Kangasala-opiston, Oriveden seudun kansalaisopiston sekä Ylöjärven työväenopiston toiminnot. Uusi opisto sijoittuisi Tampereelle ja tuottaisi kansalaisopistopalveluja kaikille neljälle kunnalle. Työn pohjana oli Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys, jonka johtopäätöksistä kaikki seudun kunnat ovat antaneet lausuntonsa ja päättäneet käynnistää neuvottelut seudullisen kansalaisopiston perustamiseksi. Työryhmä kokoontui toukokuusta 2011 alkaen noin kerran kuussa, yhteensä yhdeksän kertaa, valmistelemaan seutuopiston perustamiseen liittyviä asioita. Työryhmässä olivat seuraavat kuntien nimeämät henkilöt: Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Lauri Savisaari (pj.), tuotantojohtaja Toimi Jaatinen ja kehitysjohtaja Kari Hakari, Ylöjärven työväenopiston rehtori Päivi Varjosalo, Oriveden seudun kansalaisopiston rehtori, kulttuurijohtaja Tiina Kopalainen ja Kangasala-opiston rehtori Kirsi-Marja Piekkala. Lisäksi mukana olivat henkilöstön edustajat luottamusmies (OAJ) Soili Myllyniemi ja opistosihteeri Elise Laitinen (JYTY) sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutukoordinaattori Tuukka Salkoaho. Oriveden kaupungin edustajana toimi syksystä 2011 alkaen perusturvajohtaja Kari Rannanautio. Työryhmä kutsui vakituisiksi asiantuntijoiksi Tampereen työväenopiston rehtori Matti Saaren ja lakimies Mirva Sampakosken Tampereen kaupungin henkilöstöyksiköstä. Tampereen kaupunki haki työryhmän toimintaa varten valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Saadun rahoituksen turvin Tampereen seutuopisto -hankkeen projektipäälliköksi palkattiin alkaen kolmen kuukauden ajaksi Tampereen työväenopiston apulaisrehtori Tuula Vatanen. Työryhmä toimi projektipäällikön työn ohjausryhmänä. Työryhmä tilasi Audiapro Oy:ltä selvityksen, johon on koottu kustannusten kohdentaminen kansalaisopistolle ja niiden vaikutus tunnuslukuihin. Raportti valmistui syyskuussa Raportissa on kuvattu opistojen nykyiset (v. 2010) kustannukset ja tuloksellisuus vertailukelpoisesti, pohdittu miten siirtymävaiheessa huomioidaan nykyisten kunnallisten kansalaisopistojen palvelujen tuotantokustannusten erot sekä miten opiston

14 talous, kustannukset ja kuntaosuudet määritellään oikeudenmukaisesti. Työryhmä jatkoi raportin käsittelyä. Työryhmä on kuullut Tampereen tietohallinnon asiantuntija Katja Jussilaa seutuopistoon liittyvissä tietohallintoasioissa. Henkilöstökysymyksiä varten työryhmä kokosi yhteen vakinaisten ja määräaikaisten työntekijöiden määrät. Opistojen vakinaiselle henkilökunnalle järjestettiin yhteinen seutuopistoon liittyvä infotilaisuus Tilaisuudessa käsiteltiin henkilöstön etukäteen lähettämiä kysymyksiä seutuopistoon liittyen. Kunnissa on tehty yhteistoimintamenettelyn mukaiset tarvittavat toimenpiteet. Työryhmä valmisteli tuotoksenaan kansalaisopistotoiminnan yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen, joka käsitellään erikseen kaikissa valmisteluun osallistuneissa kunnissa. Tampere, Kangasala, Orivesi ja Ylöjärvi perustavat sopimuksella kansalaisopistotoiminnan yhteistoiminta-alueen, jonka tehtävistä huolehtii Tampere. Tampere toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Hallinnossa ja päätöksenteossa noudatetaan Tampereen sääntöjä ja ohjeita. Tilaajalautakuntana toimii Tampereen sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, jonka kokoonpanoon lisätään Kangasalan, Oriveden ja Ylöjärven valtuustojen kunkin valitsemat yksi jäsen ja yksi henkilökohtainen varajäsen. Nämä edustajat osallistuvat lautakunnassa kansalaisopiston palveluja koskevaan päätöksentekoon. Tampereen kaupunginhallituksella on kuntalain mukainen otto-oikeus yhteislautakunnan tekemiin kuntalain mukaisiin päätöksiin. Perustettava opisto kuuluu Tampereen kaupungin organisaatioon kulttuurija vapaa-aikapalvelujen tuotantoalueeseen. Tampereen kaupungin johtosääntöjä muutetaan vastaamaan sopimusta. Sopijakuntien alueella järjestettävästä kansalaisopiston opetuksesta sovitaan vuosittain lautakunnan ja johtokunnan välisessä palvelusopimuksessa. Yhteistoiminta-alueenkuntien viranhaltijoista muodostetaan yhteistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti yhteistoiminnan kehittämistä, arviointia sekä kuntien talousarvioiden valmistelua varten. Kangasala-opiston, Oriveden seudun kansalaisopiston ja Ylöjärven työväenopiston palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy Tampereen kaupungin palvelukseen lukien. Henkilöstö siirtyy työsopimuslain 1 luvun 10 :n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n liikkeen luovutusta koskevien määräysten mukaisesti. Opistolla on toimipaikka tai palvelupiste Kangasalan kunnassa sekä Oriveden, Tampereen ja Ylöjärven kaupungeissa, ja se tuottaa palveluja osapuolena olevien kuntien asukkaille. Tampereen kaupunki isäntäkuntana vuokraa kansalaisopiston käyttöön tarvittavat toimitilat. Sopijakunnat maksavat opiston toiminnasta aiheutuvat todelliset nettokustannukset opetuksen tuntimäärän mukaan. Sopijakunnan maksuosuutta laskettaessa toteutuneista kustannuksista vähennetään

15 toteutuneiden tuntien toimintatuotot sekä muut mahdolliset toimintatuotot. Toiminnan tuottoina otetaan huomioon kaikki toiminnasta kertyneet tulot, kuten asiakasmaksut, valtionosuudet, avustukset ja muut toimintatuotot. Opistotoimintaan saatava valtionosuus lasketaan tuottoihin täysimääräisenä. Kangasala, Orivesi ja Ylöjärvi jättävät uusimatta kansalaisopistojensa ylläpitämisluvat keväällä 2012 ja Tampere hakee ylläpitämisluvan uusimisen yhteydessä muutosta opetus- ja kulttuuriministeriöltä alkaen entisten ylläpitämislupien laajuudessa. Sopimus vastaa kuntien keväällä 2011 asettamia sisällöllisiä tavoitteita kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä alueella. Sopimuksessa varmistetaan toiminnan pysyminen vähintään nykyisellä tasolla, palvelujen tasapuolinen saavutettavuus ja opiston tehokas hallinto. Sopimus luo hyvät edellytykset kansalaisopistotoiminnan jatkuvalle ja määrätietoiselle kehittämiselle sopijakuntien alueella." Liikuntapäälliikkö Kiti Ruissalo: Seutuopistotyön ohella on kartoitettu muitakin vaihtoehtoja. Oriveden Opiston kanssa on käyty sopimusneuvotteluja, joissa on pyritty kartoittamaan järjestmisvastuun siirtyminen Oriveden opistolle tulevaisuudessa käydyssä neuvotteluissa mukana oli Oriveden opiston rehtori Hannu Patamaa, joka toi esille liitteenä olevassa taulukossa esitetyt asiat Oriveden opiston puolesta. Oman opiston tulevaisuuden haasteena ovat henkilöstöresurssit, jotka ovat olleet liian vähäiset toimintaan nähden. Oriveden Seudun kansalaisopiston ylläpitämisluvan saaminen tulevaisuudessa vaatii henkilöstö panostuksia kansalaisopiston toimintaan.tämä tarkoittaisi sitä, että Oriveden kaupungin pitäisi palkata kokoaikainen rehtori ja kokoaikainen opistosihteeri. Liiteessä on esitetty myös omaa opistoa koskevat asiat taulukkomuodossa. Kaikkia kolmea vaihtoehtoa (seutuopisto, oma opisto ja Oriveden opisto) on pyritty kartoittamaan tasapuolisesti ja jokaisesta vaihtoehdosta on pyritty tuomaan esille samat asiat, jonka perusteella jokaista vaihtoehtoa on helpompi tarkastella ja vertailla. Lisäksi seutuopistosta on pidetty hyvinvointi- ja terveyslautakunnalle sekä elämänlaatujaostolle yhteinen infotilaisuus syksyllä Kaikille luottamushenkilöille pidettiin yhteinen infotilaisuus kansalaisopiston yhteistyövaihtoehdoista, jossa esiteltiin kaikkia kolmea vaihtoehtoa päätöksentekijöille ja heillä oli mahdollisuus esittää asiasta kysymyksiä. Liite jaetaan kokoukseen osallistuville. Yt-neuvottelut on käyty henkilöstön kanssa maanantaina Liikuntapäällikön päätösehdotus: Liikuntapäällikkö esittää, että elämänlaatujaosto antaa hyvinvointi- ja terveyslautakunnalle sekä edelleen kaupungin hallitukselle ja valtuustolle lausunnon kansalaisopiston tulevaisuudesta.

16 Päätös: Päätös hyväksyttiin ja lausuntona todetaan, että ensisijaisena asiana tulee selvittää kansalaisopiston ylläpitämisluvan kriteerit. 1) Millä resursseilla Oriveden Seudun kansalaisopiston on mahdollista saada ylläpitämislupa? 2) Jos Oriveden Seudun kansalaisopiston lupa annetaan toiselle organisaatiolle, voiko sitä saada enää takaisin Oriveden kaupungille? Yhteistyö Oriveden Opiston kanssa koetaan hyvänä, koska opistolla on paikallistuntemusta, henkilöstöä ja osaamista. On kuitenkin selvitettävä Oriveden opiston kiinnostus sellaiseen vaihtoehtoon, että Oriveden kaupunki säilyttäisi ylläpitämisluvan itsellään ja hankkisi Oriveden opistolta ostopalveluna kansalaisopistotoimintaa. Omana opistona jatkaminen vaatii henkilöstöresurssointia eli vähintään kokoaikaisen rehtorin, koulutussuunnittelijan ja opistosihteerin. Elämänlaatujaosto ei näe seutuopistoa hyvänä vaihtoehtona, koska paikallistunemus ja vaikutusmahdollisuudet heikkenevät. Kangasalan kurssitarjonnan hyödyntäminen ei ole enää mahdollista, koska Kangasala ei ole valinnut seutuopistoa. Elämänlaatujaosto Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on aloittanut jatkoselvitystyön koskien Tampereen kaupunkiseudun kansalais- ja työväenopistojen yhteistyötä ja sen tiivistämistä ajalla Jatkoselvityksen pohjana ole va esi sel vi tys kan sa lais opis to jen yhteistyön tiivistämisestä valmistui kevääl lä Jatkoselvityksen projektiryhmänä on Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö (pj) Lauri Savisaari, Pirkkalan sivistystoimenjohtaja Markku Valkamo, Nokian työväenopiston rehtori Ritva Tainio, Oriveden seudun kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen ja seutukoordinaattori Tuukka Salkoaho. Hankekoordinaattorina toimii Marjo Soininen. Hankkeen sisältönä on tutkia seutuhallituksen päätöksen mukaisesti kahden seutuopiston mallia, jossa vaihtoehtoisina organisointimalleina ovat isäntäkuntamalli ja säätiöpohjainen malli. Tämän lisäksi luodaan seudullinen yhteistyömalli, jolla opistotoimintaa voidaan koordinoida seudullisesti nykyisellä opistoverkolla. Sel vi tyk sessä tut ki taan mal lien vai ku tuk sia opis to jen re surs sei hin, kun tien kus tan nuksiin ja kunnal li seen pää tök sen te koon. Selvityksessä avataan myös vapaan sivistystyön kenttää laajemmin: ei-kunnallisten kansalais- ja työväenopistojen asema ja merkitys osana seu dullista vapaata sivistystyötä ja kuntien palvelurakennetta sekä yhteistyön tiivistäminen vapaassa sivistystyössä. Hankkeessa luodaan myös lyhyt historiallinen katsaus vapaan sivistystyön aseman ja tehtävän muutoksiin osana sivistyspalveluja. Nykyti lan analyysi

17 antaa välineitä arvioida nykyisen opistotoiminnan vahvuuksia ja haasteita ja hahmottaa opistotoiminnan kehittämistarpeita osana kuntien palvelurakennetta ja uudistus tarpeita. Kansalaisopistojen roolia ja merkitystä taiteen pe rusopetuksen tuotta ja na ja järjestäjänä käsitellään esi selvitystä tarkemmin. Varsinaisessa selvityksessä jatketaan edelleen keskusteluja kansalaisopistojen rehtorien, kuntien sivistyspalveluista vastaavien viranhaltijoiden ja ao. luottamuselinten puheenjohtajien kanssa. Näkemyksiä seudun opistotoiminnan kehittämi sestä kerätään sähköpostin välityksellä lähetettävän kyselyn avulla. Mahdol lisuuksien mukaan järjestetään täydennyshaastatteluja/yhteisiä keskusteluja haastatteluun osallistuneiden kesken ja etsitään yhteistä linjaa opistojen seu dulliseen yhteistyöhön ja kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on antaa seudulliselle ja kunnalliselle päätöksenteolle selkeät perusteet opistotoiminnan järjestämisestä joko opistojen hallin nollisella organisaatiouudistuksella tai ny kyisen opisto verkon seudulli sen toiminnan ja kehittämisen koordinoinnin avulla. Muina tavoitteina on selkiyttää kuntien linjauksia opistotoiminnan tulevaisuudesta ja asemasta kuntien palvelurakenteessa, opistojen rehtorien ja henkilöstön valmisteleminen ja rohkaiseminen seudullisen yhteistyön tiivistämiseen. Liitteenä kansalaisopistoselvitys Kansalaisopiston rehtorin päätösehdotus: Elämänlaatujaosto merkitsee kansalaisopistoselvityksen tiedoksi ja käy keskustelua hankkeesta. Päätös: Hyväksyttiin. Elämänlaatujaosto Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistojen yhteistyön jatkoselvi tys valmistuu marraskuun 2010 loppuun mennessä. Kansalaisopiston rehtori kertoo tämänhetkisestä jatkoselvityksen valmistelutilanteesta, kyselyn tu lok sista, pro jek ti työ ryhmän tämänhetkisestä esityksestä, toimenpidesuosi tuk sis ta ja aikataulutuksesta. Liitteenä Orivettä koskeva luonnos Tampereen seutuopiston (Tampere, Ylöjär vi, Ori vesi ja Kan gas ala) perussisällöstä, jota on työs tetty lähinnä kaupun gien vi ran halti joiden ja projektityöryhmän kes ken. Tampereen seu tuopistoa varten on alus ta vasti hahmoteltu visio, opisto toiminnan sisältö, vapaan si vistys työn sisäl tö, toimintamallin ja organisaa tion lähtökohdat. Kansalaisopiston rehtorin päätösehdotus: Elämänlaatujaosto merkitsee kansalaisopistoselvityksen tilanteen tiedoksi ja keskustelee hankkeesta. Päätös: Hyväksyttiin

18 Hyte 152 Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistojen yhteistyön jatkoselvitys on valmistunut Selvitys antaa perustelut kunnalliselle ja seudulliselle päätök senteolle, miten seudullista yhteistyötä tiivistetään opistotoiminnassa. Kan salaisopiston reh to ri Tii na Ko pa lai nen ker too sel vi tyk sen si sällöstä ja tulok sista, toi men pide suo si tuk sista kun nille ja aika tau lu tuk ses ta. Projektityöryhmä suosittelee yhteistä aikataulua kunnallisille päätöksenteko prosesseille seu tuopistoasiassa: Kansalaisopistoselvitys käsitellään ja hyväksytään: 1. seutusivistystyöryhmässä joulukuussa kuntajohtajakokouksessa tammikuussa seutuhallituksessa tammikuussa seutuhallituksen toimenpide-esitys kunnille tammikuussa selvitys käsitellään ja hyväksytään kuntien päätöksentekoelimissä ja virkamiehet saavat ohjeistuksen kuntien välisiä neuvotteluja varten alkuvuodesta kansalaisopistotoiminnasta vastaavat virkamiehet käyvät kuntien kesken neuvottelut ja tekevät päätösehdotuksen valitusta vaihtoehdosta - valittu seutuyhteistyön muoto viedään kuntien päätettäväksi viimeistään alkusyksystä 2011 (yhteistyö-/seutuopiston perustamista koskeva so pimus/päätös säätiön perustamisesta) - säätiön perustamisluvan hakeminen Patentti- ja rekisterihallitukselta - uudet kansalaisopistojen järjestämis- ja ylläpitoluvat haetaan opetusministeriöltä syksyllä 2011 ennen toiminnan aloittamista - kansalaisopistotoiminta organisoidaan valitun vaihtoehdon mukaisesti vuoden 2012 alusta (toiminnalliset muutokset lukuvuoden alusta) Liitteenä kansalaisopistoselvityksen kooste ja johtopäätökset sekä Tampereen seu tu opis ton (Tampere, Ylöjärvi, Kangasala ja Orivesi) visio, toimintamalli ja sen lähtökohdat. Kun seutuopistokysymys etenee päätöksenteossa keväällä 2011, on tarpeen jär jes tää avoimia kuntalaiskeskustelutilaisuuksia ja seminaareja hankkeesta. (Valmistelu: Kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen) Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Hyvinvointi- ja terveyslautakunta merkitsee kansalaisopistoselvityksen tässä vaiheessa tiedoksi ja kes kustelee hank kees ta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että kulttuurijohtaja-kansalaisopiston rehtori Tiina Kopalainen oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn ajan ja hän pois tui ko kouk sesta ennen päätöksen tekoa

19 Elämänlaatujaosto "Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus käynnisti kansalaisopistojen ylläpitäjäverkon kokoamista koskevan seutuopistoselvityksen. Selvitys on jatkoa kansalaisopistojen kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia koskevalle esiselvitykselle. Selvityksessä oli määrä kuvata - yhteistyön organisointimalleista isäntäkuntamalli ja säätiömalli sekä niiden vaikutukset opistotoiminnan resursseihin, kuntien kustannuksiin ja kunnalliseen päätöksentekoon - yhteistyön toteuttamismalleista kahden seutuopiston malli sekä opistojen nykyistä tiiviimmän toiminnallisen yhteistyön malli. - ei-kunnallisten kansalais- ja kansanopistojen asema osana vapaan sivistystyön kokonaisvolyymiä - vapaan sivistystyön aseman ja tehtävän muutos Suomessa ja osana kuntien sivistyspalveluja - katsaus vapaan sivistystyön tulevaisuuden haasteisiin ja kaupunkiseudun kansalaisopistojen mahdollisuuksia vastata niihin - kansalaisopistojen rehtorien lisäksi kuntien sivistyspalveluista vastaavien viranhaltijoiden sekä ao. luottamuselinten puheenjohtajien näkemykset kansalaisopistotoiminnan kehittämisestä. Selvitys on valmistunut ja hyväksytty hankkeen projektiryhmässä ja sivistysjohtajien työryhmässä Hankekoordinaattori Soininen kirjoittaa: "Opistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaaminen Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaamiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä. Koska suurin osa kunnallisista kansalaisopistoista toimii liian pienen vakinaisen henkilökunnan turvin, on järkevintä yhdistää voimavarat ja siirtyä seudullisiin organisaatioihin. Kuntien nykyiset opistoresurssit yhdistämällä voidaan luoda elinvoimaisia seutuopistoja, joilla on hyvä osaaminen ja asiantuntijuus opetusaloillaan ja monipuolinen opetustarjonta. Opistojen henkilöstön suuri eläköitymisaste lähimmän kymmenen vuoden aikana luo tilaisuuden organisaatiouudistuksille ja henkilöstörakenteen muutoksille. Kahden seutuopiston perustaminen Selvitystyössä kartoitettiin kansalaisopistotoiminnasta vastaavien virkamiesten ja kuntapäättäjien näkemyksiä seudullisesta yhteistyöstä ja seutuopistojen muodostamisesta. Vastausten perusteella rankennettiin kaksi seu-

20 tuopistoa: Tampereen seutuopisto, joka tuottaisi opistopalveluja Tampereelle, Ylöjärvelle, Kangasalle ja Orivedelle sekä Pirkan opisto, joka toimisi Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Vesilahdessa. Seutuopistoille on hahmoteltu visiot, toiminta-ajatukset, tuotettavat palvelut sekä toiminta- ja organisaatiomallien lähtökohdat yhteistyössä rehtorien ja heidän esimiestensä kanssa. Selvityksessä kuvataan seutuopistojen perustaminen vastuu- eli isäntäkuntamallilla ja säätiömuotoisena sekä tarkastellaan hallinto-mallien vaikutuksia kunnalliseen päätöksentekoon. Kuntakohtaisten kustannusten vertailun pohjaksi esitetään kaksi erilaista laskenta-mallia kuntaosuuksien jakamisesta seutuopistoissa. Taloudelliset perusteet Tehokkaan toimintamallin ja ajanmukaisen organisaation avulla voidaan pitää opistotoiminnan kustannukset hallinnassa. Seudullisella yhteistyöllä kunnat saavat nykyisen tasoisella panostuksella hyvä-laatuisia palveluita asukkailleen myös tulevaisuudessa. Lisäksi valtionosuuksien määräytyminen kuntien väestöntiheyden mukaan tuo merkittävän taloudellisen kannustimen seutuopistojen perustamiselle. Mikäli seutuopistot rakennetaan niin, että 15 % parempaa valtionosuutta saavat Tampere, Nokia ja Pirkkala toimivat joko isäntä-kuntina tai seutuopistojen ylläpitäjien kotikuntina, kaupunkiseudulle tulee vuosittain yli enemmän valtionosuutta. Seudullisen yhteistyön tarve Kansalaisopistotoiminnassa on tunnistettu tarve laaja-alaiselle yhteistyölle, jota olisi tehtävä myös uusien seutuopistojen välillä. Itsenäisten opistojen yhteistyön koordinointi seudullisen yksikön kautta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kyselyn perusteella kaikki kunnat eivät ole valmiita ylläpitämään uutta seudullista toimielintä. Tällainen ratkaisu ei lisäisi myöskään valtionosuuksia. Osa myönteisesti suhtautuvista näki seudullisen organisaation merkitsevän yhden koko Tampereen kaupunkiseudun laajuisen seutuopiston perustamista. Kansalaisopistojen opetus on ollut perinteisesti avointa kaikille seudun asukkaille, vaikka se tuotetaan ja suunnitellaan pääsääntöisesti oman kunnan asukkaille. Seudullisen palvelutarjonnan ja asiakaslähtöisen suunnittelun näkökulmasta tarvitaan jatkossa seudun opistoissa samanlaisia yhdessä sovittuja toimintatapoja ja käytänteitä sekä sopimuksia kustannusten jaosta kuntien kesken. Opistotoiminnan mahdollisuudet ja haasteet Kansalaisopistot ovat muiden vapaan sivistystyön toimijoiden (kansanopistojen, kesäyliopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten) rinnalla paikallisiin sivistystarpeisiin keskittyneitä, sitoutumattomia ja puolueettomia oppilaitoksia. Opistot ovat täydentäneet kuntien palvelurakennetta kunkin kunnan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi kulttuurin tukeminen ja edistäminen ovat useissa kunnissa osa kansalaisopistojen toimintaa. Kansalaisopistot ovat olleet joustavia koulutusorganisaatioita, jotka ovat oman tehtävänsä ohella reagoineet suomalaisen koulutusjärjestelmän täydennystarpeisiin kuten viime vuosina taiteen perusopetuksen lisääntyvään kysyntään. Taiteen perusopetuksesta onkin kasvanut tärkeä tehtävä opistoille perinteisen kurssitoiminnan rinnalle.