SI-mittayksiköt. Martti Heinonen VTT MIKES. FINAS-päivä National Metrology Institute VTT MIKES

Samankaltaiset tiedostot
SI-järjestelmä uudistuu

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi

Yksikkömuunnokset. Pituus, pinta-ala ja tilavuus. Jaana Ohtonen Språkskolan/Kielikoulu Haparanda-Tornio. lördag 8 februari 14

Tekstiilien tutkiminen ja testaus

OPAS. Kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä International System of Quantities and Units

1. Fysiikka ja mittaaminen

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Tervetuloa. S Mittaustekniikan perusteet A S Mittaustekniikan perusteet Y. Pe 14:15-15:45 E111-salissa. Mittaustekniikan perusteet

Tervetuloa. Luennot ja tiedotus. Mittaustekniikan perusteet. Suorittaminen. Suorittaminen

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. mittayksiköistä. Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto

Uusi SI-järjestelmä toteuttaa Maxwellin unelman. Antti Manninen. liikkeestä tai massasta, vaan pilaantumattomien,

Mittayksikköjärjestelmät

Tervetuloa. Luennointi ja tiedotus. Mittaustekniikan perusteet. Suorittaminen. Suorittaminen

METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES

Tervetuloa. Mittausteknikka. Mittaustekniikan perusteet. Mittaustekniikka. Mittaustekniikka

Paikkatietokeskuksen mittanormaalit ja kalibrointitoiminta

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen ***I

Alkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI


a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

11915/08 VHK,HKE/tan DG C I A

Lähteet. SESKOn yhteystiedot: Särkiniementie HELSINKI puhelin sähköposti verkkosivut

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Metrologian peruskäsitteet uusissa kansissa

0. perusmääritelmiä. Lukutyypit Laskusäännöt Laskujärjestys

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

- mittayksikkö eli yksikkö on mittaamisessa tarvittava apuväline. - yksiköiden avulla voidaan verrata mitattujen suureiden arvoja

0. perusmääritelmiä. Lukutyypit Laskusäännöt Laskujärjestys

STANDARDIEN LYHIN MAHDOLLINEN OPPIMÄÄRÄ

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Kvanttifysiikan perusteet 2017

0. perusmääritelmiä. Lukutyypit Laskusäännöt Laskujärjestys


Mittausten jäljitettävyysketju

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Fysikaalinen maailmankuva 2015

Hajautetut vikasietoiset kelloverkot (2500M-0099) Anders Wallin, VTT, MIKES Metrologia. kesto: 2018/ /02 MATINE-rahoitus 100 keur

Näytesivut. Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto. Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

5. Numeerisesta derivoinnista

Mustan kappaleen säteily

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

0. perusmääritelmiä 1/21/13

MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua

Kuvan 4 katkoviivalla merkityn alueen sisällä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

Numeeriset menetelmät Pekka Vienonen

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Suhteellisuusteorian vajavuudesta

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

MITO LED. Monipuolinen valaisin soveltuu teollisuuteen, varastoihin, urheiluhalleihin sekä elintarviketeollisuuteen.

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

kategorioista. mittajärjestelmästä haluamasi oletusyksiköt esitettäviin ratkaisuihin.

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen

Mittayksikköjärjestelmän fysikaaliset perusteet: sähkösuureet. 1. Jännite ja Josephson-ilmiö. Sähkösuureiden yksiköt SI-järjestelmässä

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

P-EG suodatinkotelo, ruostumatonta terästä

KOMPONENTIT JA ERIKOISKAAPELIT 9

EUROOPAN PARLAMENTTI

SVE SVE/PLUS KESKIPAKOPUHALTIMET JA INLINE IMURIT

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

Massakeskipiste Kosketusvoimat

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

ESMI ulkokellot. Pyöreät osoitinkellot. schneider-electric.fi

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

Luento 1. 1 SMG-1100 Piirianalyysi I

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

1.4 Suhteellinen liike

Sähköiset toimilaitteet AMV 10, AMV 20, AMV 30 AMV 13, AMV 23, AMV 33 standardin EN mukaisella turvatoiminnolla (jousi alas)

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

TSI DP-CALC 5815 KÄYTTÖOHJE

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

Transkriptio:

SI-mittayksiköt Martti Heinonen VTT MIKES FINAS-päivä 29.1.2019 National Metrology Institute VTT MIKES

SI järjestelmän uudistus astuu voimaan 20.5.2019 National Metrology Institute VTT MIKES

Sisältö: - SI-järjestelmä: Mikä? Miksi? - SI:n uudistus: Mikä muuttuu? Mitä vaikuttaa? 24.1.2019 VTT beyond the obvious National Metrology Institute VTT MIKES

[Vauva.fi] [NASA] 24.1.2019 National Metrology Institute VTT MIKES 4 [TUKES] [MTV]

SI-jäjitettävyys: yhteiskunnan perusta SI järjestelmä 24.1.2019 VTT beyond the obvious National Metrology Institute VTT MIKES 5

SI-järjestelmä nyt Metri Kilogramma Sekunti Ampeeri Kelvin Mooli Kandela m s -1 N = kg m s -2 Hz = s -1 V = kg m 2 s -3 A -1 lx = cd m -2 Koostuu: 1) perusyksiköistä ja 2) niistä johdetuista johdannaisyksiköistä Etuliitteillä muodostettavista kerrannaisyksiköistä esim. yksi kilometri on tuhat metriä (1 km = 1000 m) 24.1.2019 VTT beyond the obvious National Metrology Institute VTT MIKES 6

Mittayksikköjärjestelmä kehittyy maailman mukana 1889 MKSjärjestelmä (m, kg, s) 1960 Nimeksi Système international d'unités (SI) 2019: Uusi SI 1871: Metrisopimus 1954 Kuusi perusyksikköä m, kg, s, A, K, cd 1971: Mooli 7. perusyksiköksi 24.1.2019 VTT beyond the obvious National Metrology Institute VTT MIKES 7

Uusi aikakausi alkaa 20.5.2019 National Metrology Institute VTT MIKES

kg cd m mol SI 2019 s K A 24.1.2019 VTT beyond the obvious National Metrology Institute VTT MIKES 9

Uuden SI-järjestelmän määritelmä * Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä, SI, on yksikköjärjestelmä, jossa 133 Cs-atomin perustilan ylihienorakennesiirtymän taajuus Cs on 9 192 631 770 s 1 valon nopeus tyhjiössä c on 299 792 458 m s 1 Planckin vakio h on 6,626 070 040 10 34 kg m 2 s 1 alkeisvaraus e on 1,602 176 620 8 10 19 A s Boltzmannin vakio k on 1,380 649 10 23 kg m 2 s 2 K 1 Avogadron vakio N A on 6,022 140 857 10 23 mol 1 monokromaattisen säteilyn taajuudella 540 10 12 Hz valotehokkuus K cd on 683 cd sr kg 1 m 2 s 3 Näiden määrittelevien vakioiden lukuarvot ovat tarkkoja eli niillä ei ole epävarmuutta. 24.1.2019 VTT beyond the obvious * Epävirallinen suomennos National Metrology Institute VTT MIKES 10

Uusi SI Perusyksiköt ovat samat kuin ennenkin: kg, m, s, A, K, mol, cd Kaikki perusyksiköt on määritelty luonnon vakioiden avulla Esim: kilogramma, kg, on massan yksikkö. Sen suuruus määräytyy kiinnittämällä Planckin vakion, h, lukuarvoksi täsmälleen 6,626 070 040 10 34, kun yksikkönä on J s eli kg m 2 s 1 * Yksiköiden käytännön toteuttamiselle laaditaan kansainvälisesti hyväksytyt ohjeet 24.1.2019 VTT beyond the obvious * Epävirallinen suomennos National Metrology Institute VTT MIKES 11

Mikä siis muuttuu? Kilogramma, ampeeri, kelvin ja mooli määritellään uudelleen vakioiden avulla (Planckin vakio h, alkeisvaraus e, Boltzmannin vakio k ja Avogadron vakio N A ) Metri, sekunti ja kandela on määritelty luonnossa esiintyvien vakioiden avulla. Näiden määritelmät säilyvät periaatteessa samoina mutta ne muotoillaan uudelleen Perusyksiköiden toteutustapa ei enää sisälly määritelmään vaan siitä annetaan erilliset ohjeet Uudistuksessa yksiköiden suuruus pysyy samana 24.1.2019 VTT beyond the obvious National Metrology Institute VTT MIKES 12

[G. H. Beastall, CGPM 2018] 24.1.2019 VTT beyond the obvious National Metrology Institute VTT MIKES 13

Uudistuksen vaikutukset Uudistus varmistaa, että yksiköt ovat samat myös tulevaisuudessa mutta entistä tarkemmin... ja entistä laajemmilla mittausalueilla Uudistuksella on välittömiä teknisiä vaikutuksia vain kansallisissa metrologialaitoksissa joita hyödyntävät tarkimman tason mittauksia tarvitsevat Uudistuksella on välittömiä vaikutuksia mm. lainsäädäntöön (mm. EU direktiivi), standardeihin ja opetusmateriaaleihin kouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. National Metrology Institute VTT MIKES

Miksi? SI luo luonnon omista säännöistä säännöt mittauksille Yksiköiden sitominen luonnossa esiintyviin vakioihin mahdollistaa yksiköiden toteuttamisen aina tarkimmalla mahdollisella tavalla Nykyiset fyysiseen kappaleeseen ja materiaaliominaisuuksiin perustuvat määritelmät rajoittavat saavutettavaa tarkkuutta Näin myös varmistetaan, ettei yksiköt muutu hyvin pitkänkään ajanjakson kuluessa 24.1.2019 VTT beyond the obvious National Metrology Institute VTT MIKES 15

Miksi? Teknologia kehittyy kiihtyvällä vauhdilla SI-järjestelmän ja metrologian palveluiden pitää uusiutua voidakseen parhaiten tukea teollisuutta ja yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa Muutokset tarjoavat ponnahduslaudan tulevalle innovoinnille Uuden SI:n odotetaan ajan mittaan mahdollistavan tekniikoita, joita emme vielä osaa edes kuvitella 24.1.2019 VTT beyond the obvious National Metrology Institute VTT MIKES 16

Uudistuksella tulevaisuuteen SI-järjestelmän kehitys avaa ovia uusille teknologisille ratkaisuille ja tieteellisille löydöksille Esimerkkejä toteutuneista: sekunnin määritelmä (1960) mahdollisti myöhemmin tarkan GPS-navigoinnin metrin määritelmä (1983) osoittautui aikaansa edellä olleeksi, kun taajuuskampa 20 vuotta myöhemmin mahdollisti ensin metrin tarkan ja helpon realisoinnin, minkä jälkeen se on löytänyt lukuisia sovelluksia eri aloilta Näköpiirissä olevat mahdollisuudet kvanttiteknologian sovellukset atomi- ja molekyylitason mittaukset miniatyyritarkkuusanturit uudet fysiikan löydökset 24.1.2019 VTT beyond the obvious 17 National Metrology Institute VTT MIKES

Lisätietoja SI-uudistuksesta: Kansainvälisen paino- ja mittatoimiston BIPM:n sivut: https://www.bipm.org/en/measurement-units/rev-si/ VTT MIKES Tekniikantie 1, Espoo Tehdaskatu 15, Kajaani etunimi.sukunimi@vtt.fi www.mikes.fi www.vtt.fi www.vtt.fi/palvelut/vtt-mikes-metrologia www.facebook.com/mikes.fi/ 24.1.2019 VTT beyond the obvious National Metrology Institute VTT MIKES