Olavi Piha 16.11.2006 1 (11) VALUTUOTTEEN HANKINTA JA OSTO Hankinnan ja oston ero Mistä tietoa valimoista Terminologia horjuu Suomessa paljon. Usein yrityselämässä hankinta ymmärretään laajempana käsitteenä kuin ostaminen. - Operatiivinen ostaminen vs. strateginen ostaminen On kehitettävä toimintaa koko ajan operatiivisesta ostamisesta strategiseen ostamiseen ja siitä jatkettava hankinnan johtamiseen ja toimitusketjun hallintaan, engl. Supply Chain Management. Valimoesitteistä ollaan hankintaosastoilla aina useaa mieltä. On koulukunta, joka pitää korkealaatuisen valimoesittettä välttämättömänä ja arvostaa sen yksityiskohtaisia teknisiä tietoja. Tällaisia ovat varsinkin saksalaiset esitteet, joissa käydään koko yrityksen satavuotinen historia lävitse ja sitten siirrytään kertomaan jokaisen osaston konekantaan. Esitteen kiistämätön etu on sen konkreettisuus, valmiit korkeatasoiset valokuvat ja mahdollisuus tutustua esitteeseen matkoillakin ja neuvotteluissa. Toinen ostajakoulukunta arvostaa suoria kontakteja ja on kiinnostunut ottamaan esimerkiksi messuilla korkeintaan povitaskuun mahtuvan ohuen yleisesitteen, jossa kontaktitiedot Ollaan esitteistä mitä mieltä tahansa, valokuvat usein jo ratkaisevat, onko kyseinen valimo mahdollinen toimittaja. Samoin mahdolliset referenssit ovat hyvin valaisevia. WWW-sivut internetissä. Valimoiden kotisivut ovat tulleet jäädäkseen ja vähitellen korvaavat (ainakin osin) esitteen. Siellä on uusimmat tiedot valimosta, sieltä voi tilata mahdollisesti esitteen ja sinne voi myös suoraan ilmoittaa kiinnostuksensa kyseistä valimotoimittajaa kohtaan. Kotimaisten Metalliteollisuuden Keskusliiton Jäsenvalimot antaa kotimaisten valimoiden www -sivut. Ulkomaiset valimot ovat kiitettävästi jäseninä omien maidensa valimoliitoissa ja sellaisen sivun kautta pääsee suoraan asiaan. Taso maittain vaihtelee paljon, mutta yleensä siellä on valimot jaoteltu ainakin materiaaleittain.
Olavi Piha 16.11.2006 2 (11) Asiakaslehtiä isommat yritykset julkaisevat ja postittavat omille vakioasiakkailleen. Niillä useimmiten halutaan kertoa uutta asiakaskunnalle. Tämä voi olla uuden kaavauskoneen hankinta, nimitysuutinen, toisen valimon sulauttaminen konserniin, voimakas panostus alihankintakoneistukseen. Alihankintamessut ovat tapahtuma, jossa valimo tulee esittäytymään omalla tai yhteisosastolla. Tavallisesti osastot ovat miehitettyjä yrityksen henkilöstöllä, mutta joskus myös miehittämättömiä osastoja tapaa. Monet ostajat pitävät alihankintamessuja arvossa siksi, että siellä pystyy melko vähällä vaivalla tapaamaan suuren määrän toimittajia niin olemassa olevia toimittajia kuin mahdollisia uusia toimittajiakin. Saman päivän aikana ostaja pystyy hoitamaan suuren määrän neuvotteluita, matkustamalla vain yhteen paikkaan. Erityisen vilkkaaksi messuja voi valimoteollisuuden kannalta kuvata silloin, kun noususuhdanne on tullut siihen vaiheeseen, että valimokapasiteetti alkaa olla täydessä käytössä ja valimoilla alkaa olla toimitusvaikeuksia. Silloin ostajat etsivät aktiivisesti uusia toimittajavalimoita. Tärkeimmät messut ostajan kannalta ovat jokavuotiset Hannoverin messut huhtikuussa, ELMIA Underleverantör messut Jönköpingissä marraskuussa ja Tampereen alihankintamessut syyskuussa. Kaikki nämä tapahtumat ovat vuosittain. Huhtikuussa Tampereella järjestettään Valun käytön seminaari, jossa kahden päivän ajan pidetään luentoja ajankohtaisista asioista. Kotimaiset valimot ovat esillä ensimmäisen päivän illalla pidettävässä kontaktitilaisuudessa. Täällä tapaa yhdellä kertaa lähes koko Suomen valimotarjonnan. Tilaisuudella on hyvä hinta/laatu suhde. Edellä mainitut messut ovat yleismessuja, joissa on valimoiden lisäksi mm. koneistajia ja valumallin valmistajia. On syytä käyttää tilaisuutta hyväkseen ja käydä potentiaalisten koneistajien ja valumallin valmistajien osastoilla kyselemässä kuulumisia ja solmimassa henkilösuhteita tulevia ja olemassa olevia tarpeita ajatellen. Benchmarking. Helpoimmillaan tämä tehtävä hoituu messuilla, kun hakee heidän uusimmat esitteet ja tutustuu esille laitettuihin tuotteisiin, miten ne on valmistettu, onko meidän yrityksellä vastaavia tuotteita / ongelmia. Benchmarking toimintaa voi harjoittaa myös niin, että tutustuu aivan toisen alan yrityksen valunhankintaan. Valimokäynnit. Valimokäynnit ovat kanssakäymisen ja toimittajan valinnan kannalta aivan ratkaisevia. Valimotoimittajan koosta, etäisyydestä ja tärkeydestäriippuen on monenmoisia tapaamisia: Kun yritysten koot ja kaupankäynnin laajuus kasvavat, silloin usein laatupäälliköt tapaavat keskenään ja osto- ja myyntihenkilöt tapaavat keskenään. Erityisen tärkeää olisi, että konepajan suunnittelijat tapaisivat jo hyvissä ajoin valimon suunnittelu- ja val-
Olavi Piha 16.11.2006 3 (11) mistushenkilöstöä. Näin voitaisiin hyvissä ajoin keskustella ns. valuystävällisestä konstruktiosta. Konepajojen suunnittelijoiden tulisi myös paljon enemmän vierailla toimittajavalimoissa tutustumassa näiden valmistusmenetelmiin. Suomen Valimotekninen Yhdistys ry. Yhdistys on henkilöyhdistys, jonka tarkoitus on edistää valunkäyttöä. Yhdistys järjestää vuosikokouksen lisäksi ulkomaan opintoretkiä, koulutuspäiviä ym. toimintaa, jonka tarkoituksena on saada valimoalan asiat ja ihmiset liikkumaan. Simultaneous Engineering Tällä termillä tarkoitetaan toimintamallia, jossa konepajan ja valimon suunnittelut toimivat yhtä aikaa. Toimittajavalimosta on tehty valinta ja kokonaisläpimenoajan pienentämiseksi toimitaan niin, että konstruktööri on varhaisessa vaiheessa yhteydessä valimon valusuunnitteluun, mahdollisesti tuotantoon ja valumallin valmistajaankin. Kokouksia voidaan pitää vaikka tiheään tahtiin ensin vaikka malliveistäjän luona, jolloin konstruktööri voi suoraan vastata esille tuleviin käytännön kysymyksiin. Näin toimien on saavutettu valutuotteen kokonaistoimitusajan puolittumisia. Ulkomainen valunhankinta Lähtökohtana täytyy olla, että molemmat osapuolet pyrkivät kaupan kasvattamiseen tietyllä aikajaksolla esimerkiksi minimitasoon 250.000 / vuosi. Tämä on ostajakohtainen päätös, mutta myös valimolla on sanansa sanottavana. Tällaiset näkymät täytyy kuitenkin vähintään olla, jotta ostajan ja myyjän matkat, laatuauditit, laatupäällikön matkat jne. saadaan katetuksi. Lisäksi uuden maan ja uuden asiakkaan mukanaan tuomat uudet toimintarutiinit on saatava ajetuksi omaan organisaatioon. Isot yritykset eivät juuri poikkeuksia toimintarutiineissaan halua tehdä. Ostajan kannalta uuden toimittajan valinta kaukaisesta Suomesta on myös iso mutta strateginen päätös, joka sisältää melkoisen riskin. Perusajatus usein on vientiyrityksissä se, että valokset on saatava kotiin samaan hintaan tai mieluummin edullisemmin kuin kilpailija. Kun ensimmäiset toimitukset on onnistuneesti toimitettu, tulee kaupan laajentamisen aika. Rahti-. logistiikka- ja hallintorutiineista johtuen on myös ostajan etu, että kauppaa kasvatetaan, jotta siitä saadaan molemmille osapuolille kiinnostava asia. Puhutaan ns. neuvotteluvoimasta. Jos ostaja kokee tai tietää olevansa valimon pienimpiä asiakkaita, se vähentää hänen neuvotteluvoimaansa, kun tehdään sopimuksia toimitusvolyymeistä, toimitusajoista ja hinnoista.
Olavi Piha 16.11.2006 4 (11) Valujen tuonti Suomeen Valujen tuonti Suomeen on kasvanut viimeisen 10 vuoden ajan koko ajan. Erityisesti sarjavalmisteisten, vähän räätälöintiä sisältävien valujen tuonti alkaa olla jo merkittävää. Merkittävimmät tuontimaat ovat Euroopassa Espanja, Italia, Saksa ja hyvin vähäisessä määrin Ruotsi. Yritysten globalisaation kautta Intia, Korea ja Kiina ovat merkittäviä valutuotteiden tuojia Suomeen. Suhdanteet Valimoteollisuus on alihankintateollisuutta. Sen tekemä liikevaihto on noin 1 % koko Suomen metalliteollisuuden liikevaihdosta. Kuitenkin hyvin monet suomalaiset menestystuotteet perustuvat valukomponentin hankintaan, mainittakoon tässä paperikoneet, traktorit, dieselmoottorit ja kännykät. Korkeasuhdanteet ja matalasuhdanteet tulevat ja menevät, valimoteollisuus elää siinä mukana, eihän valimoteollisuudella ole omaa tuotetta se myy kapasiteettia ja omaa osaamistaan. Hankinta Valimoteollisuudelle on tyypillistä suuretkin vaihtelut tuotannossa yhden vuoden aikana tuotanto alalla voi laskea tai nousta 10 15 %. oman yritykseni tarve valutuotteesta alustava, vaikka suullinen tarjouspyyntö kirjallinen tarjouspyyntö valimoon yksityiskohdat, tekninen ym. selvittely tulee alustava tarjous ensimmäiset neuvottelut tulee sitova tarjous tai sitovampi tarjous tekniset ja kaupalliset neuvottelut, usein yhtä aikaa mutta myös peräkkäin kirjallinen tilaus koevalut eli protovalut toimitetaan hyväksyttäväksi koekoneistus, koekäyttö, ensimmäiset rasitustestit kappaleita pilkotaan sisäisten vikojen paikantamiseksi mahdolliset asiakkaan muutokset konstruktioon mahdolliset valimon esittämät muutokset mahdolliset löydetyt valmistusviat raportoidaan ja korjataan valutuotteen kehittäminen sarjavalmistukseen sarjavalmistusmallin rakentaminen, muovi tai metalli keernalaatikot sarjavalmistusta varten valmistetaan tarkastusjigit, nostohaarukat, pakkausaputarvikkeet, yms. apuvälineet suunnitellaan ja valmistetaan esisarjat valmistetaan laadun tasaisuuden varmistamiseksi kokoukset toimittajalla ja kotona koneistus- ja tarkastusjigit vuosisopimusneuvottelut, kun voimassa oleva valunhankintasopimus lähestyy takarajaa
Olavi Piha 16.11.2006 5 (11) Alalla on vakiintunut NLG 95 toimitusehdot, jotka aikanaan on pohjoismainen valimoteollisuus ja konepajateollisuus sopineet keskenään. Suurilla yrityksillä on käytössä aika usein omat sopimusehdot, jotka joiltakin osin (esim. myöhästymissakko) saattavat poiketa varsin paljon esimerkiksi NLG:n suosittamasta myöhästymissakosta. Lisäksi on ostajan ja myyjän käytettävissä EN -normit: SFS EN 1559 1 Valut, tekniset toimitusehdot SFS EN 1559 3 Valut, tekniset toimitusehdot, rautavalut SFS EN 1560 Valut. Valurautojen nimikejärjestelmä SFS EN 1561 Valut. Suomugrafiittivalurauta SFS EN 1563 Valut. Pallografiittivalurauta jne. Quality Audit Quality Audit tai lyhyesti audit suoritetaan valimoon siinä vaiheessa kun valimoa ollaan ottamassa toimittajakuntaan mukaan. Suurissa yhtiöissä on tarkat toimintatavat. Asiaa helpottaa, jos valimo on ISO 9002 sertifioitu. Suurissa, globaaleissa yrityksissä on Quality Audit asiat hallinnoitu niin, että tytäryhtiön quality audit kelpaa eikä jokainen yksikkö tee sitä. Laajimmillaan quality audit kestää kolmelta mieheltä kolme päivää ja päälle tulee seurantavierailu. Quality auditista annetaan useimmiten nykyisin palaute toimittajakandidaatille itselleen. Ennen tuli vain huomautukset ja pyyntö niiden korjaamiseksi tietoon. Koneistetut komponentit Konepajan ja ostajan toive ja usein vaatimus on saada ostaa tuote valmiina, siis valmiiksi koneistettuna. Tämä on ostajalle ja valimolle suuri haaste, sillä konepajalla itsellään on useinenemmän kokemusta tämän tuotteen koneistamisesta ja sen valmistuskustannuksista. Koneistetun tuotteen toimittaminen nostaa jalostusarvoa ja se onnistuessaan on molempien sopijapuolten etu. Laatu Laatu ei ole mikään kilpailuvaltti enää, vaan edellytämme kaikilta, joiden kanssa keskustelemme vakavasti toimituksista, että laatu on täysin kunnossa. Niin toiminnan laatu kuin tuotteiden laatu tulee olla täysin moitteettomassa kunnossa. Tällainen on useimpien valuostajien ajatelu laadusta kilpailuvalttina. Valutuotteiden laatu ja toiminnan laatu Hylkäysprosentti tuotannossa
Olavi Piha 16.11.2006 6 (11) Toimitustäsmällisyys Lyhyet toimitusajat Tämä prosentti vaihtelee valimoittain paljon, mutta paljon riippuu siitä, onko kyseessä valurautavalimo vai teräsvalimo tai onko kyseessä yksittäisvalmistus vai sarjavalmistus. Suuntaa antavana lukuna voidaan sanoa, että rautavalimon hylkäysprosentit ovat suuremmat kuin teräsvalimon vastaavat. Teräsvalimoissa taas korjaushitsaamalla saadaan tuote pelastettua niin, että se voidaan toimittaa asiakkaalle. Rautavalimo ja teräsvalimo, jossa on yksittäisvalmistusta, hylkyprosentti on joitakin prosentteja. Sarjavalmistuksessa hylkyprosentti voi olla luokkaa 3 % tuotannosta, mutta uuden tuotteen sisäänajossa se voi olla kappalekohtaisesti jonkin aikaa vaikkapa tasolla 20 %. Tällä mitataan sitä täsmällisyyttä, jolla tuotteet saapuvat toimittajalle. Usein pelataan vielä viikkotäsmällisyydellä vaikka päivätarkasteluun ollaan jo menossa. Sekä ostaja että valimo asettaa itselleen ja toiselleen tavoitteita ja vaatimuksia. Aika yleinen vaatimustaso valutoimittajalle on että 90 % toimituksista on oikea-aikaisia. Lyhyiden toimitusaikojen edellytys on molemmin puolin vakioidut toimintatavat. Parhaimmillaan on osapuolten välillä sovittu siitä että: tilaukset menevät suoraan valimon tuotannonsuunnitteluun hinnoista vallitsee yksimielisyys tilaukset konepajan tarpeesta EDI viestinä valimoon tilaukset tulevat vain tiettyinä viikonpäivinä toimitukset tapahtuvat vain tiettyinä viikonpäivinä käytetään aina samaa kuljetusliikettä pakkauskäytäntö on sovittu kappalekohtaisesti jos vain mahdollista, hankitaan täysin laatikoin vajaita laatikoita ei toimiteta lähettäjä ja vastaanottaja tuntevat toisensa kaikilla toimijoilla on riittävät valtuudet omaan työhönsä kaikilla toimijoilla on riittävät kommunikaatiovälineet laatupuutteet raportoidaan heti valimoon tilatut määrät toimitetaan täyteen puutoksista toimitusmäärissä tiedotetaan ja neuvotellaan poikkeamat kapasiteettitilanteessa raportoidaan heti muutokset valuntarpeessa ilmoitetaan heti
Olavi Piha 16.11.2006 7 (11) Kaiken perusta on kuitenkin luottamus toiseen sopimusosapuoleen ja aktiivinen pyrkimys partnership tyyppiseen toimintaan. Suomeksi sana on käännetty kumppanuus. Valukappaleen (suomugrafiittirautaa) aika valimossa keernanteon aloittamisesta toimitukseen voi olla luokkaa 3 päivää. Tällöin valumalli on olemassa. Valukappaleen (valuterästä), joka valmiiksi koneistetaan ja jolle hankitaan valumalli, toimitusaika tilauksesta toimitukseen voi olla 3 kuukautta. Molemmissa näissä on kyseessä lyhyt toimitusaika. Kapasiteetti Kapasiteetti on se määrä valoksia, joita valimo voi tuottaa ja toimittaa asiakkailleen tietyn ajan kuluessa. Useimmiten käytetty mittari on tonnia / vuosi. Kapasiteettia voidaan mitata ja ilmoittaa myös muilla tavoilla, esimerkiksi mahdollisuus tehdä x määrä kehiä vuodessa. Valimossa on jokin rajoittava tekijä (sulatto, kaavaamo, lämpökäsittely tai vaikkapa henkilöstö) joka asettaa tämän rajan. Ylitöitä teettämällä voidaan valimon kapasiteettia väliaikaisesti mahdollisesti nostaa. Tuotesorttimentti Tuoteperhe Valimon valmistuskapasiteetti on erittäin riippuvainen valmistettavista tuotteista. Työvaltaiset kappaleet tuotannossa tekevät sen, että kapasiteetti tonneissa pienenee. Tämän takia valimoiden ilmoittamiin kapasiteetteihin tulee suhtautua varauksella ja yrittää ottaa selvää, onko perustuuko ilmoitettu kapasiteetti olemassa olevaan tuotantorakenteeseen vai johonkin aivan muuhun. Tuoteperheeksi kutsutaan saman toiminnon toimittamia koneenosia. Tällaisia ovat mm. venttiilinrungot, vaihdelaatikot, sylinterikannet tai vaikkapa akseliputket. Nämä valutuotteet ovat asiakkaasta riippumatta hyvin samantapaisia niin muodoltaan kuin laatuvaatimuksiltaan, tästä on globalisaatio pitänyt huolen. Valimo voi valita strategiassaan valita tällaisen tuoteperheen strategiseksi bisnesalueeksi (SBA), jonka kustannustehokasta valmistamista valimo määrätietoisesti lähtee kehittämään. Valimolla voi olla valittuna useampia SBA alueita, kuitenkin resurssien rajallisuus pitää siitä huolen, että jo puoli tusinaa SBA:ta on paljonlaisesti yhdelle valimolle. Ostajalle olennaisinta on osua sellaiseen valimoon, joka ensinnäkin on erikoistunut valimo, mutta samalla erikoistunut juuri ostajan tarvitsemaan tuoteperheeseen. Kapasiteettivaraus
Olavi Piha 16.11.2006 8 (11) Kapasiteetin käyttöaste Valumallien suunnittelu, hankinta, omistus ja säilytys Kapasiteettivaraus on ostajan tekemä sitova varaus siitä, että hän ostaa valimon tuotannosta esimerkiksi vähintään 400 tonnia vuodessa valutuotteita. Mikäli tarvetta tälle määrälle ei ole, sitoutuu asiakas maksamaan korvausta tekemästään kapasiteettivarauksesta erikseen neuvotellun sopimuksen mukaisesti. Valimo puolestaan sitoutuu kapasiteettivarauksen saatuaan varaamaan tarvittavat resurssit tämän määrän tekemiseen. Tästä on pidettävä kiinni, vaikka houkuttelevia tilauksia olisi kuinka paljon muualta. Ongelman muodostaa markkinatalous. Se säätelee sen, että markkinatilanne niin asiakkaalla kuin valimollakin on muuttunut melkein heti paperin allekirjoituksen jälkeen. Kapasiteettivaraus on harvinainen sopimus, mutta niitä tehdään kuitenkin. Kapasiteetin käyttöasteella tarkoitetaan sitä suhdetta, joka saadaan kun käytössä oleva kapasiteetti jaetaan kokonaiskapasiteetilla. Valimo lähes aina Suomessa itse hankkii valumallit myymiinsä valutuotteisiin. Prosessi lähtee siitä liikkeelle, kun valutarjousta antaessaan valimo tarjoaa ostajalle valumallivarusteet, valumallin varustelun (mm. syöttökuvut, jne.) ja valun suunnittelun. Suurena etuna tässä ostajalle on se, että hän saa kaikki yhdeltä luukulta ilman että joutuu malliveistäjän ja valimon riitojen ja myöhästymisien selvitysmieheksi. Valimolle etua on se, että saa valita malliveistämönsä itse, hyödyntää vanhoja yhteyksiä ja pääsee valvomaan lupaamaansa toimitusaikaa. Omistus valumalleissa on käytännössä siis aina ostajalla, koska valumallit veloitetaan ostajalta. Valumallien säilytys on ikuisuusongelma. Erityisesti puumallit ovat hyvin herkkiä muodonmuutoksille ja niiden mitat tahtovat muuttua vaikka niitä säilytettäisiin asiallisissa tiloissakin. Valimolla ei ole mahdollisuuksia säilyttää epäkuranttia valumallivarastoa vuodesta toiseen. Käytännön peukalosääntö on, että kolmen käyttämättömän vuoden jälkeen valumalli palautetaan, romutetaan tai asiakas alkaa maksaa vuokraa sen varastoimisesta. Hinta Tärkeää on muistaa huolehtia siitä, että kalliisti hankitut valumallisi ovat palovakuutetut valimossa.
Olavi Piha 16.11.2006 9 (11) Valun hinta on kahden osapuolen sopima ja siten oikea. Kilpailukykyinen hinta on monimutkainen käsite. Toimittajaa vaihdetaan seuraavista syistä: PAREMPI LAATU SAMAAN HINTAAN SAMA LAATU KILPAILUKYKYISEMPÄÄN HINTAAN UUSI, KEHITTYNEEMPI TEKNOLOGIA PAREMPI TOIMITUSKYKY LUOTETTAVUUS TÄHÄNASTISELLA TOIMITTAJALLA VAIKEUKSIA KANSAINVÄLISYYDEN MUKANAAN TUOMAT MAHDOLLI- SUUDET (=YRITYKSEN GLOBAALI OSTOPOLITIIKKA). PÄÄTÖS OSTAA OMAN VALMISTUKSEN SIJASTA ENEMMÄN TAI VÄHEMMÄN; VOLYYMIN MUUTOKSET Valutuotteiden hintaa ei voida nähdä mistään julkisista hinnastoista, ne neuvotellaan asiakkaan ja toimittajan välillä. Tavanomainen sopimus on vuosi kerrallaan, mutta nyttemmin on kahden, jopa kolmen vuoden sopimukset yleistyneet. Valun hintaan vaikuttaa hyvin monet asiat Valmistuskustannukset Sarjasuuruus Valumateriaalin yleisyys Valumallien kunto Laatuvaatimukset Tuotteen soveltuvuus SBA ajatteluun jne. Hyvänä ohjenuorana hinnassa voi olla win / win periaate. Tällä tarkoitetaan sitä, että molemmat osapuolet voivat elää tehdyn sopimuksen mukaan. Tästä vielä pidemmälle kehittynyt ajattelumalli on win / win / win, jolla taas tarkoitetaan sitä, että myös valimon asiakkaan asiakas (loppuasiakas) hyötyy tehtävästä sopimuksesta. Valun osuus lopputuotteen materiaalikustannuksista
Olavi Piha 16.11.2006 10 (11) Valut merkitsevät suurta osaa tietyissä valupohjaisissa tuotteissa, mm. paperikoneissa 15 %, traktoreissa 20 % ja dieselmoottoreissa 25 %. Lisäksi valu on lähes aina kriittinen raaka-aine, koska korvaavaa tuotetta ei ole nopeasti toiselta valimolta saatavissa. Valu myös tarvitaan kaikkein ensimmäisenä tehtaalle. Partnership ja partnership-tyyppinen toiminta Joitakin vuosia sitten julkisuuteen tullut partnership-toimittajuus ei käytännön tasolla ole Suomessa yleistynyt, ainakaan vielä. Sen sijaan lähellä tätä on käyty, tällä tarkoitetaan mm. kustannusrakenteen avaamista ostajalle. Tuotteen valmistuskustannusten pienentämistä yhteisin toimenpitein ja siitä saatavan hyödyn jakamista tasapuolisesti. Kilpailevat materiaalit, kilpailevat tuotteet Käytännön työelämässä valutuotteet useimmin korvataan hitsatulla rakenteella. Näin käy silloin, kun tuote on uusi ja sille pitäisi valmistaa valumalli. Valumalli alussa on asiakkaan mielestä sekä kallis että kestää kauan. Kun tuote sitten hitsaamalla on valmistettu, on luotu hitsausvalmistukseen soveltuvat piirustukset, on tämän käytännön muuttaminen kovan työn takana. Usein käy niin, että vasta siinä vaiheessa kun hitsauskapasiteetti ei enää riitä kasvaneen volyymin takia, silloin siirrytään valettuun vaihtoehtoon. Yleisenä trendinä voidaan todeta pallografiittivaluraudan suhteellisen osuuden jatkuva kasvu koneenrakennuksessa. Kuljetukset Kuljetukset teknisesti ovat harvoin ongelma, valut valuina kestävät kuljetusta. Ongelmia on lähinnä ruostumisen kanssa, jos esimerkiksi valurautatuotteita kuljetetaan ilman maalausta avolavoilla. Tällöin sopimusneuvotteluissa todetaan, että tuotteet toimitetaan maalaamatta ja tuotteet voivat olla ruosteessa saapuessaan konepajalle. Eräissä konepajoissa on rutiinina ostaa kaikki saapuva valurauta maalaamatta ja saavuttuaan konepajalle kaikki tuotteet hiekkapuhalletaan. Toinen, huolellisuutta vaativa kuljetus on täysin valmiiksi koneistetun valukomponentin kuljettaminen. Täällä voidaan esim. koneistetut pinnat voidella ruostumista ehkäisevällä voiteella tai joissakin tapauksissa tuotteet toimitetaan puulaatikoissa niin että valmiit tuotteet ovat käärittynä ns. inhibiittipaperiin, joka ehkäisee ruostumista. Kuitenkin asiakkaan kanssa sopien on jokainen tapaus neuvoteltava erikseen.
Olavi Piha 16.11.2006 11 (11) Logistiikka Sana logistiikka voitaisiin tässä korvata sanalla valimon ja konepajan yhteistyö. Koska valimo saattaa olla sarjavalmistusvalimo, ja sen järkevät valmistusmäärät ovat suuremmat kuin konepajan tarvitsemat koneistuserät, on tätä problematiikkaa käytännön tasolla monilla eri tavoilla. Konepaja ostaa esim. vuoden tarpeen kerralla Valimo toimittaa konepajalle suuremman määrän valuja ns. konsignaatiovarastoon, joka tarkoittaa sitä että konepaja maksaa valut käytön mukaan. Pientoimituslisän käyttöönotto. Asiakas maksaa laskun yhteydessä ns. pientoimituslisän, jos tilattava määrä on esimerkiksi alle 50 kappaletta. Ympäristösuojelu Ns. Green Values on tullut tärkeäksi osaksi ns. business etiikkaa. Näin on myös valimoiden keskinäisessä kilpailussa. Yleensä on kuitenkin niin, että valimon naapurit (myös asiaankuuluvat viranomaiset) pitävät tarkkaan huolta, että päästöt ja melutaso pysyvät kohtuullisella tasolla. Ruotsissa mm. on joissakin valimoissa työt lopetettava klo 22 melun takia. Suomalaiset valimot satsaavat varsin suuren osan liikevaihdostaan näihin pölynpoisto- ja melunalentamisinvestointeihin. Alan johtavat valimot ovat hankkineet ISO 14001 sertifikaattin, ns. ympäristösertifikaattin. Yhteystiedot Olavi Piha, tutkija, Koneosasto Valimotekniikan Laboratorio PL 4100 02015 040 7211 220 olavi.piha@tkk.fi
Tieteellistä kirjallisuutta hankinnasta 1. Ballou, R. H. 1992. Business Logistics Management. Prentice-Hall Inc. a Simon & Schuster Company Englewood Cliffs, NJ07632, 688 s. ISBN 0-13-105545-3. 2. Bowersox, D. J., Closs D.J. & Helferich O.K. 1986. Logistical Management. Systems Integration of Physical Distribution, Manufacturing Support, and Materials Procurement. Macmillan Publishing Company, New York, 586 s. ISBN 0-02- 313090-3. 3. Bowersox, D. J., Closs D. J. 1996. Logistical Management: The Integrated Supply Chain Process. McGraw-Hill Companies Inc., Singapore, 730 s. ISBN 0-07-114070. 4. Christopher, M. 1992. Logistics and Supply Chain Management: Strategies for Reducing Costs and Improving Services. Pitman Publishing. London, 231 s. ISBN 0-273-034154. 5. Christopher, M. (toim.). 1992. Logistics, The strategic issues. Chapman & Hall, London, 285 s. ISBN 0-412-41550-X. 6. Christopher, M. 1989. 7. Dobler, D. W., Burt D. N. 1996. Purchasing and Supply Management. The McGraw-Hill Companies Inc., New York, USA, 963 s. ISBN 0-07-037089-3. 8. Eloranta, E., Räisänen J. 1986. Ohjattavuusanalyysi. Tutkimus tuotannon ja sen ohjauksen kehittämisestä Suomessa. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto, sarja B, nro 85, Helsinki, Suomi, 223 s. ISBN 951-563-188-2. 9. Gattorna, J.L., Walters D.W. 1996. Managing the Supply Chain. Chippenham, Great Britain: Macmillan Press Ltd, 360 s. ISBN 0-333-64817-X. 10. Hannukainen, T. 1992. Laatuyritykset, laatujohtaminen maailman valioyrityksissä. Tammer-Paino Oy. Tampere, 313 s. ISBN 951-817-553-5. 11. Hannula, M., Lönnqvist, A. 2002. Suorituskyvyn mittauksen käsitteet. MET julkaisuja nro 10/2002. Tummavuoren kirjapaino Oy. Vantaa, 64 s. ISBN 951-817-788-0. 12. Hannus, J. 1993. Prosessijohtaminen, Ydinprosessien uudistaminen ja yrityksen suorituskyky. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 368 s. ISBN 951-96708-0-7. 13. Heinonen, R. 1999. Liiketoiminta ja teknologia kohti strategisia yritysverkkoja. Metalli- ja elektroniikkateollisuus, Visio 2008. Metalliteollisuuden Kustannus Oy, Speedmaster Oy, Helsinki, 92 s. ISBN 951-817-713-9.
14. Haapanen, M. 1993. Yritysjohdon logistiikka. MH-Konsultit Oy, Espoo, Karisto Oy, 255 s. ISBN951-96633-2-0. 15. Hickman, Thomas K., Hickman, William M. Jr. 1992. Global Purchasing, how to buy Goods and Services in Foreign Markets. Business one Irwin, Illinois, 237 s. ISBN 1-55623-416-3. 16. Hitt, Michael A., Ireland, R. Duane, Hoskisson, Robert E. 2001. Strategic Management. Edition 4. USA: South Western, 668 s. ISBN 0-324-07288-0. 17. Jahnukainen, J., Lahti, M., Luhtala, M. 1995. LOGIPRO, Towards World Class Make-to-Order Supply Chain. Report no. 162 /1995/Teta, Forssa, 184 s. ISBN 951-22-2767-3. 18. Jahnukainen, J. Lahti, M. & Virtanen, T. 1997. LOGINET-Toimittajayhteistyö tilausohjautuvissa toimitusketjuissa. Metalliteollisuuden Kustannus Oy. Helsinki, 102 s. ISBN 951-817-668-X. 19. Karrus, Kaij E. 1998. Logistiikka. WSOY. Porvoo, 319 s. ISBN 951-0-22396-4. 20. Kajaste, V., Liukko, T. 1994. LEAN toiminta, suomalaisten yritysten kokemuksia. MET Tekninen tiedotus 6/94. Metalliteollisuuden Kustannus Oy, Tammer-Paino Oy, Tampere, 105 s. ISBN 951-817-592-6. 21. Kortekangas, M., Spolander, M. 2001. Kumppanuusopas, MET raportti 2/2001. Metalliteollisuuden Kustannus, Helsinki, 32 s., ISBN 951-817-772-4. 22. Koskinen, A., Lankinen, M., Sakki, J., Kivistö, T., Vepsäläinen, A.P.J. 1995. Ostotoiminta yrityksen kehittämisessä. WSOY-Yhtymä Oy, Porvoo, 333 s. ISBN 951-35-6003-1. 23. Laamanen, K., Tinnilä, M. 2002. Prosessijohtamisen käsitteet. 3. uudistettu painos. MET julkaisuja 6 / 2002. Tammerpaino Oy, 97 s. Tampere. ISBN 951-817-782-1. 24. Lambert, Douglas M., Stock, James R., Ellram, Lisa M. 1998. Fundamentals of Logistics Management. Irwin/McGraw-Hill, Singapore, 611 s. ISBN 0-07-115752-2. 25. Lamming, Richard. 1993. Beyond Partnership, Strategies for Innovation and Lean Supply. Prentice Hall International (UK). MPG Books Ltd, Bodmin, Cornwall, 299 s. ISBN 0-13-143785-2. 26. Lehtinen, Ulla. 2001. Changing subcontracting. A study on the evolution of supply chains and subcontractors. Acta Universitatis Ouluensis G9, Department of Industrial Engineering, University of Oulu, 117 s. ISBN 951-42-6544-0.
27. Lehtinen, Ulla. 1991. Alihankintajärjestelmä 1990-luvulla. Sitran julkaisu nro 114. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 151 s. ISBN 951-563-278-1. 28. Luhtala, M., Kilpinen, E., Anttila, P. 1994. Logi-tehokkuutta tilausohjautuviin toimitusketjuihin. Tekninen tiedotus 13/94 Metalliteollisuuden kustannus Oy, Tammer-paino Tampere, 107 s. ISBN 951-817-607-8. 29. MET. 1999. Metalli- ja elektroniikkateollisuus, Visio 2008, Pääraportti. Pääraportin on kirjoittanut Timo Airaksinen, Metalliteollisuuden Kustannus Oy, Speedmaster Oy, Helsinki, 45 s. ISBN 951-817-710-4. 30. Oliver, R.K., Webber, M, D. Supply-chain management: logistics catches up with strategy. Teoksessa: Christopher, M. 1992. Logistics, The Strategic Issues. London, Chapman & Hall. 1992, ss. 63-86. ISBN 0-412-41550-X. 31. Pooler, Victor H., Pooler, David J. 1997. Purchasing and Supply Management, Greating the Vision. Chapman & Hall, New York, 382 s. ISBN 0-412-10601-9. 32. Porter, Michael, E. 1991. Kilpailuetu. 3. painos, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 648 s. ISBN 951-35-3548-7. 33. Riggs, David A., Robbins, Sharon L. 1997. The Executive s Guide to Supply Management Strategies. American Management Association. New York, 245 s. ISBN 0-8144-0385-9. 34. Sakki, J. 2001. Tilaus-toimitusketjun hallinta, logistinen b to b - prosessi. Viides uudistettu painos. Jouni Sakki Oy, Espoo, 233 s. ISBN 951-97668-2-0. 35. Saunders, Malcom. 1997. Strategic Purchasing and Supply Chain Management. Editon 2, Pitman Publishing, London, 354 s. ISBN 0-273-62382-6. 36. SFS - EN ISO 9000:2000. Suomen Standardisoimisliitto SFS RY, Helsinki, 2000 37. Suomen Metalliteollisuuden Keskusliitto. 1987. Päähankkijan ja alihankkijan yhteistyö. Metalliteollisuuden Kustannus Oy. Helsinki, 59 s. ISBN 951-817-350-8. 38. Tanskanen, K. 1985. Juuri Oikeaan Tarpeeseen osahankinta yhteistyöllä tuloksiin. INSCONS julkaisuja. Painotalo Miktor Ky, 136 s. ISBN 951-794-751-8. 39. Uusi-Rauva, E., Haverila, M., Kouri, I. 1994. Teollisuustalous. Toinen painos. Infacs Johtamistekniikka Oy. Tammer-Paino. Tampere, 472 s. ISBN 951-96765-0-3. 40. Vonderembse, Mark A., White, Gregory P. 1996. Operations Management, Concepts, Methods and Strategies. Edition 3. St.Paul, USA: West Publishing Company, 845 s. ISBN 0-314-06340-4.