TEKNISEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA Kansalaisen terveydenhuoltoa tukeva sähköinen asiointi ja interaktiiviset verkkopalvelut 23.11.2007
Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 1 2 Arkkitehtuurista yleensä... 1 3 Järjestelmäarkkitehtuuri... 2 4 Verkkopalvelun järjestelmät... 6 4.1 Kansalaisille suunnatut verkkopalvelut...6 4.2 Omahoidon mittalaitteet...12 4.3 Verkkopalvelun arkkitehtuuriratkaisut...14 5 Tekninen arkkitehtuuri... 17 5.1 Toimintayksiköiden teknisistä ratkaisuista...17 5.2 Kansalaisen käytössä oleva tietotekniikka...19 5.3 Integraatioratkaisut...20 5.3.1 Järjestelmäliittymät... 20 5.3.2 Integroinnissa hyödynnettävät terveydenhuollon standardit... 20 5.4 Standardisoinnista laajemmin...22 6 Tietoarkkitehtuuri... 23 7 Tietoturvallisuus... 24 7.1 Yleistä...24 7.2 Salaus...24 7.3 Tunnistaminen ja todentaminen...24 7.4 Sähköinen allekirjoitus...25 8 Käynnissä olevia kehityshankkeita... 26 9 Yhteenveto... 27 ii (2)
1 DOKUMENTIN TARKOITUS Saini-hankkeessa laaditaan suunnitelma kansalaisen terveyteen liittyvien verkkopalvelujen toteuttamisesta. Osana hanketta laaditaan kuvaus tarvittavien sähköisen asioinnin tietojärjestelmien arkkitehtuuriratkaisuista. Tavoitetilan arkkitehtuurin tulee olla realistinen ja toteuttamiskelpoinen, joten sen laadinnassa on huomioitava tekniset, taloudelliset ja muut reunaehdot. Nykyinen terveydenhuollon tietotekninen infrastruktuuri ja järjestelmäkanta määräävät osaltaan ne puitteet, mihin uudet verkkopalvelut rakennetaan. Olemassa olevan teknisen ympäristön kuvausta tarvitaan, kun uudet sähköiset palvelut on liitettävä terveydenhuollon prosesseihin ja tietojärjestelmiin. Tätä dokumenttia käytetään Saini-hankkeen edetessä tavoitetilan arkkitehtuuriratkaisuiden määrittelyssä. Tässä dokumentissa kuvataan verkkopalveluiden näkökulmasta merkittävimmät nykyisen IT-arkkitehtuurin komponentit ja rakenteet. Tämä esitys ei siten pyri olemaan kattava kuvaus koko terveydenhuollon infrastruktuurista. Siltä osin kuin kuvauksia on löydettävissä aiemmin julkaistuista dokumenteista, on viitattu niihin. 2 ARKKITEHTUURISTA YLEENSÄ Suomessa terveydenhuollon julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa potilastietoja käsitellään laajasti sähköisessä muodossa. Vuonna 2006 jo 96 % terveyskeskuksista, 20 keskussairaalaa 21:stä ja 89 % yksityisistä terveyspalvelujen tuottajista käytti lähes yksinomaan sähköistä potilaskertomusta toiminnassaan [1]. Potilastiedot sijaitsevat terveydenhuollon ammattilaisten käytössä olevissa järjestelmissä eikä kansalaisilla ole suoraan pääsyä näihin tietoihin, omiin tietoihinsakaan. Potilastietojärjestelmät ovat pääosin toimintayksikkökohtaisia ja niiden tietokannat sisältävät vain ko. yksikön asiakkaiden tietoja. Potilastietojärjestelmät tukevat edelleen heikosti tiedonsiirtoa yli organisaatiorajojen potilaiden siirtyessä eri palvelujen välillä. Tätä ongelmaa on ratkottu viime vuosina mm. aluetietojärjestelmillä, joissa tietojen siirto on mahdollistunut yleensä sairaanhoitopiirin sisällä. Sähköisessä muodossa tapahtuva potilastietojen laajempi käytettävyys ei ole ensisijaisesti tekninen ongelma. Lainsäädäntö ja mm. rekisterinpitäjyyteen ja tietosuojaan liittyvät säädökset ovat hankaloittaneet tietojen joustavaa potilasystävällistä käyttöä. Radiologiassa on tapahtunut viime vuosine nopeaa kehitystä. Digitaaliset kuvien käsittely- ja arkistointijärjestelmät (PACS) ovat käytössä jo lähes jokaisessa sairaanhoitopiirissä. Samanlainen kehitys on tapahtunut laboratoriotutkimusten käsittelyssä. Terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössään jo paljon tietotekniikkaa. Laitteistot, ohjelmistot ja tietoliikenneverkot ovat terveydenhuollossa laajassa käytössä. Kansallisella tasolla tämän teknisen ympäristön koordinoinnissa ja kehittämisessä on mukana useita organisaatioita (kts kuva 1). 1 (28)
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KV yhteistyö pohjoismaat EU WHO Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuurin kansallinen koordinaatio STM ohjaus ja valvonta Neuvottelukunta Poikkihallinnollinen yhteistyö KuntaIT ValtIT JUHTA SFS Tekes 1 Solmuryhmä Sähköiset potilaskertomukset Kuntaliitto/ Teknologiayritykset Sosiaalihuollon sähköinen ssiakastieto TIKESOS Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut TEO STAKES KELA Sos varmenne Kansalaisen sähköinen asiointi ARKKITEHTUURI TURVALLISUUS Lait, asetukset, ohjeet Kuva 1. SosTer-arkkitehtuurin koordinoinnin organisaatio (STM) STM on parhaillaan uudistamassa organisointimallia jaostopohjaiseksi. Uudesta mallista tehtäneen päätöksiä vielä tänä syksynä. 3 JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Tässä kappaleessa käsitellään niitä terveydenhuollon järjestelmäkokonaisuuksia, jotka muodostavat osaltaan perusarkkitehtuuria sähköisen asioinnin ratkaisuja kehitettäessä. Järjestelmiä ei ole eritelty sen mukaan onko ne tarkoitettu julkisen/yksityisen tai perusterveydenhuollon/ erikoissairaanhoidon/ työterveydenhuollon organisaatioille. Seuraavassa on jäsennelty järjestelmät ryhmiin, kuvattu lyhyesti niiden pääasiallista käyttötarkoitusta ja arvioitu ko. järjestelmätyypin roolia suhteessa verkkopalveluihin. Potilastietojärjestelmät Käyttötarkoitus: perustiedot, hoitotapahtumat ja-prosessit, sähköinen potilaskertomus, ajanvaraus, tulosteet, liittymät Tuotteita: Effica, Pegasos, Esko, Mediatri, Oberon, Miranda, TT 2000+, Healthnet, Medicus, SoftMedic, Doctorex, Musti, Finstar Rooli verkkopalveluissa: pääasiallinen liitännäis/taustajärjestelmä, sisältää keskeisen datan ja toiminnanohjauksen 2 (28)
Erillisjärjestelmät Käyttötarkoitus: Radiologia, laboratorio, apteekki, leikkaus, ym Tuotteita: Agfa, Sectra, Kodak, CommitRIS, MultiLab II, Linnea, Salix Rooli verkkopalveluissa: Monet tärkeitä taustajärjestelmiä, esim. kuvantaminen, reseptit Alueelliset järjestelmät Käyttötarkoitus: Potilastietojen jakelu yli organisaatiorajojen, esim. sairaanhoitopiirin tai kuntayhtymän sisällä Tuotteita: Navitas, Fiale, tuotekohtaiset aluehankkeet (mm. Effica ja Pegasos) Rooli verkkopalveluissa: Keskeisiä taustajärjestelmiä potilastietojen saatavuuden kannalta Hallinnolliset järjestelmät Käyttötarkoitus: Taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalihallinto, kiinteistöhallinto, korvausjärjestelmät Tuotteita: Oracle, verkkolaskujärjestelmät, Kelan/vakuutus-yhtiöiden korvausjärjestelmät Rooli verkkopalveluissa: Maksaminen, korvausprosessin hallinta Valtakunnalliset järjestelmät Käyttötarkoitus: Yleiskäyttöiset standardikoodistot, lääkerekisterit, osoitetiedot Tuotteita: Stakesin koodistopalvelu, Pharmaca Fennica, VTJ (henkilön perustiedot) Rooli verkkopalveluissa: Jatkossa tärkeä koordinoiva taho yleiskäyttöisille palveluille ja tiedoille (tällä hetkellä merkitys vähäinen) Pääosin käytetään muutaman suuren toimittajan ohjelmistotuotteita, mutta pienemmilläkin toimittajilla on markkinansa. Räätälöityjä järjestelmiä on käytössä vähän. Verkkopalvelun järjestelmiä käsitellään jäljempänä erikseen omassa kappaleessaan. Pääsääntöisesti toimintayksikkökohtaisia potilastieto- ja erillisjärjestelmäinstallaatioita on runsaasti (> 1000). Näitä läheisesti terveydenhuollon ammattilaisten työhön liittyviä operatiivisia hoitotyön järjestelmiä käytetään paljon. Tietoja tapahtumamäärät ovat merkittäviä ( > 100 000 /pv). Palvelutapahtumat kirjataan potilasjärjestelmiin ja niissä sijaitsevat kaikki keskeiset tiedot, mm. sairauskertomukset. Ne muodostavat siten tärkeimmän terveydenhuollon järjestelmätyypin. Erillisjärjestelmät on yleensä integroitu potilastietojärjestelmiin, joten ne muodostavat usein toimintayksiköissä kattavan ydinjärjestelmän. Erillisjärjestelmiä ovat mm. laboratorio- (lähetteet/tulokset-liittymät), apteekki- (reseptit) ja radiologian kuvantamisjärjestelmät (PACS, RIS). Digitaalisien kuvien katselu- ja ar- 3 (28)
kistointijärjestelmiä on käytössä kaikissa keskussairaaloissa, mutta tuotannonohjauksen järjestelmissä ja järjestelmäliittymissä on vielä paljon kehitettävää. Sähköinen lähete-palautejärjestelmä on tuotantokäytössä 76 % sairaanhoitopiireistä ja konsultaatiojärjestelmäkin yli puolessa. Aluetietojärjestelmiä on luonnollisesti lukumääräisesti vähän ja niiden käyttövolyymit eivät ole suuria. Mutta juuri näiden järjestelmien kautta tiedot liikkuvat potilaan mukana yli organisaatiorajojen. Tuotekohtaisten alue-hankkeiden kautta tiedonsiirron merkitys tulee kasvamaan edelleen. Yksi viimevuosien kehityssuunta onkin ollut toimittaja/tuotekohtaisten yhteenliittymien syntyminen klusterihankkeiden muodossa. STM:n osittain rahoittamissa eri ohjelmistojen käyttäjäryhmien muodostamia yhteistyöhankkeita ovat Tietoenatorin Effica-, WM Datan Pegasos-, Medici Data Oy:n Miranda-, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ESKO-, Mediconsultin Mediatri- ja Abilitan Abilita Terveyden ja sairaanhoito-ohjelmistojen ympärille. Mediatrin ja Abilitan klusterit ovat muodostuneet vasta tänä vuonna. Kuva 2 esittää klusterihankkeita alueittain. TietoEnator Effica MediciData Miranda Esko WM Data Pegasos Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Karjala Päijät-Häme Helsinki-Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Pohjanmaa Vaasa Helsinki Turku Kuopio Tampere Vaasa Useita muita Esko Esko Effica Effica Esko Pegasos Miranda Effica Miranda Pegasos Pegasos Miranda Pegasos Mediatri, Abilita, yksityiset 2007 - Effica Esko Effica Miranda Effica Pegasos Effica Effica Effica Effica Effica Kuva 2. Potilaskertomuksen klusterihankkeet 2005-2009 (STM) Valtakunnan tasoisia yhteiskäyttöön tarkoitettuja järjestelmiä on vielä käytössä vähän. Merkittävimmät ovat väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä (VTJ) ja Pharmaca Fennica -lääkeopas. VTJ:n avulla ylläpidetään potilasrekisterien perustietoja, mm. osoitteita. Päivitykset tehdään valtaosin vielä eräsiirtoina, mutta yksittäisiä online-liittymiä on jo pilotoitu.. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja yksityisen sektorin järjestelmiin on tarjolla omat ohjelmistotuotteensa, mutta monet sisältävät paljon samoja tietoja ja toimintoja. 4 (28)
Verkkopalvelun järjestelmiä ovat mm. terveydenhuollon infosivustot, sähköiset lomakkeet, ajanvarauspalvelut, interaktiiviset konsultaatiopalvelut. Verkkopalvelut voidaan jäsentää myös ratkaisuteknologian perusteella seuraavan kuvan 3 mukaan. Omahoitoa tukevat laitteet kotiin Internetpalvelut Mobiilipalvelut (SMS) Sähköposti Kuva 3. Verkkopalvelut teknologianäkökulmasta Terveydenhuollon kotiautomaatiolla tarkoitetaan keinoja, joiden avulla ihmisiä avustetaan kotona heidän jokapäiväisissä toimissaan. Tekniikan avulla pyritään vähentämään vastaanotoilla tai laboratorioissa käyntejä. Automatiikalla voidaan myös parantaa potilaan turvallisuutta. Tekesin iwell- tutkimusraportissa on kuvattu kotihoitoon sekä muihin ehealthpalveluihin liittyvää teknologiaa. Niihin kuuluivat ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen tukemiseen tarkoitetut teknologiset apuvälineet, kotisairaanhoitoon ja sähköiset terveyteen liittyvät ratkaisut, terveyteen liittyvät informaatiopalvelut sekä kodin ja terveydenhoidon yksiköiden väliset tiedonsiirtoon ja kommunikaatioon liittyvät ratkaisut. Tutkittuja ratkaisuita ovat olleet muun muassa kotiautomaatiota hyödyntävä kotona selviytymisen etätukijärjestelmä (TKK, Automaatiotekniikan laboratorio), älykkäitä liikkumisen apuvälineitä ikääntyneille (Oulun yliopisto, Tietotekniikan laboratorio) sekä virkistystä ja palveluja ikäihmiset kohtaavat netissä (Oulun yliopisto, Tietoliikennelaboratorio). Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ovat yhdessä ottaneet kannettavan tietokoneen kotihoitajien käyttöön. Kone on yhteydessä sosiaali- ja terveysvirastojen perusjärjestelmiin, ja hoitajat saavat koneelta tarvittavat asiakastiedot ja voivat tallentaa tietoa suoraan asiakkaan voinnissa tapahtuvista muutoksista ym. Kotipalveluihin liittyviä perustutkimuksia ovat verenpaineen mittaaminen, sydäntutkimukset ja verensokerin seuranta. Seuranta voi olla joko ajantasaista, tai siinä voi olla viivettä. Lisääntyvä vanhusten määrä on lisännyt myös kotipalveluiden ja niihin liittyvien välineiden tarvetta. Kokeilussa on ollut myös videolaitteita, joilla on pidetty yhteyttä vanhuksen kotiin. 5 (28)
4 VERKKOPALVELUN JÄRJESTELMÄT 4.1 Kansalaisille suunnatut verkkopalvelut Edellä on todettu, että terveydenhuollon ammattilaiset käsittelevät potilastietoja jo pääsääntöisesti elektronisessa muodossa tietojärjestelmien avulla. Kansalaisille suunnattujen verkkopalvelun järjestelmien kohdalla tilanne on toinen. Yksittäisiä terveys/sairaustietoa jakavia informaatiosivustoja internetissä on runsaasti, mutta monipuolisempaa ja personoitua palvelutarjontaa on vähän ja sekin hajanaista. Varsinaista sähköistä terveysasiointia, jossa esimerkiksi tukeudutaan potilaan omiin potilastietoihin, on tarjolla niukasti. Seuraavassa esitellään nykyisiä sähköisen asioinnin palveluja, joita on toteutettu internet-verkon lisäksi mm. matkapuhelintekniikalla. Esittely on esimerkinomaista tarkoituksena antaa yleiskuvaa tilanteesta, eikä siten ole kattava kuvaus nykyisistä verkkopalveluista Suomessa. Osin on vain listattu verkkopalvelujen web-osoitteita. Kansainvälisiä palveluja on esitelty erillisessä dokumentissa. Internetissä terveystietoja tai palveluja jakavat portaalit voidaan ryhmitellä esimerkiksi kohderyhmän mukaan. Jotkin sivustot on suunnattu laajalle yleisölle, toiset taas tietylle kohderyhmälle, kuten lapsiperheille, tiettyä sairautta sairastaville, tupakoijille ja niin edelleen. Laajalle yleisölle suunnattuja portaaleja ovat mm. Kansanterveyslaitoksen (KTL) sivusto, Etelä-Savon sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien asukkaille tarkoitettu Hyvis-sivusto, Coronarian Terve Media-sivustot ja YLEn Terveys- portaali, Turun wellcom-palvelu sekä Terveysinfo.net. Lähinnä terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu Terveysportti on erittäin laajassa käytössä. Palvelun tuottaja ja ylläpitäjä on Kustannus Oy Duodecim. Myös Terve Media-sivuilla on ammattihenkilöstölle tarkoitettuja palveluja. KTL:n sivuilla (www.ktl.fi) on paljon tietoa sekä terveydenhuollon ammattilaisille että kansalaisille. Sivuston on toteuttanut Ambientia Oy. Käytössä on CMjärjestelmä, jossa sisällöntuotanto ja päivitys on organisaatiossa hajautettu kymmenelle osastolle. Työn alla olevaa Tervesuomi-palveluaan (www.tervesuomi.fi) KTL kuvaa mm. seuraavasti Terveyteen liittyvä tieto on yksi etsityimpiä teemoja verkossa. Kansanterveyslaitoksessa suunnitteilla oleva Tervesuomi.fi-portaali tarjoaa laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä terveyteen liittyviä sisältöjä ja palveluja. Palvelu tehostaa terveystiedon löytyvyyttä ja parantaa kansalaisten pääsyä Internetin terveystiedon lähteille asuinpaikasta tai vuorokauden ajasta riippumatta. Palvelun tehtävänä on auttaa kansalaisia, terveyden edistämisen ammattilaisia sekä yhteisöjä tekemään tietoon pohjautuvia päätöksiä terveyden hyväksi. Terveystietoportti tukee myös EU:n yhteistä tavoitetta parantaa kansalaisten pääsyä luotettavan terveystiedon lähteille. 6 (28)
Palvelu tukee hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitetta lisätä sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua. KTL:n sivustoa on siirretty TKK:n semanttisen webin tutkimushankkeessa kehitettyyn demo-portaaliin (http://www.seco.tkk.fi/applications/tervesuomi/). Kaikki verkkosivut on annotoitu yhteisellä metatietoskeemalla, joten ne ovat portaalissa semanttisen haun piirissä. Hyvis-palvelu Hyvis-sivusto (www.hyvis.fi) sisältää terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottajien tietoja sekä linkkejä alueen verkkopalveluihin. Terveystietopankki sisältää tietoa hyvinvoinnista ja terveyden ja sairaanhoidosta. Hyvis tarjoaa myös interaktiivisia palveluita, esimerkiksi asiantuntijoiden ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä julkisen että suojatun henkilökohtaisen kanavan kautta. Sivustolla on lisäksi keskustelufoorumi sekä viestipalvelu diabeteshoitajien ja ravitsemusterapeuttien kanssa [2]. Kuva 4 esittää kokonaisuutta. Kuva 4. Hyvis-portaalin kokonaisuus (Nettineuvontahanke, Paukkala) Hyvis kokoaa linkit kuntien kotisivuille, joista varsinainen sisältö ja toiminnallisuus enimmäkseen löytyy. Siinä mielessä kyse on puhtaasta gatewayportaalista. Sivustoilla ei ole kaupallista mainosmateriaalia. Ulkopuolista rahoitusta palvelun kehittämiseen on saatu Tekesin FinnWell-teknologiaohjelmalta. Terve Media -hyötyportaalit Eri elämäntilanteisiin kohdistetut Terve Media hyötyportaalit kansalaisille ovat Tohtori.fi, Poliklinikka.fi, Verkkoklinikka.fi, Helistin.fi, Terkkari.fi, Terve.fi ja TerveKlubi. Helistin.fi on hyötypalvelu lapsen saamista harkitseville, raskaana 7 (28)
oleville ja pienten lasten vanhemmille. Terkkari.fi taas on terveyspalvelu nuorille. Sen ydinalueita ovat artikkelit terveydestä ja alle 18-vuotiaille ilmaiset kysymyspalvelut. Pääportaali jakaantuu alasivustoihin, joista löytyy palveluryhmittäin ja kohderyhmittäin järjestettyjä palveluja. Alla oleva taulukko (kuva 5) kertoo käyttäjämääristä ja ryhmistä vuoden 2006 lopulla (HUOM. palvelun tuottajan ilmoittamia tietoja). Kuva 5. Terve media -portaalin käyttövolyymit vuonna 2006 (tiedot sivustolta) Tohtori.fi on 1997 perustettu kansalaisille suunnattu terveyssivusto. Sen sisällön runkona ovat eri aihealueita käsittelevät klinikat, jotka sisältävät sekä informaatio- että interaktiivisia osioita. Tarjolla on keskustelupalstoja aihealueittain, sekä linkki verkkoklinikan sivulle, jossa on mahdollisuus tiedustella neuvoa lääkäriltä. Kullakin klinikalla on yksi tai useampi yhteistyökumppani, ei kuitenkaan keskenään kilpailevia. Sivuston tarjoama tietosisältö on varsin laaja, ja sieltä löytyy myös esimerkiksi lääkeopas. Terve Median mediakortin mukaan terveydenhuollon ammattilaisia sivuston käyttäjistä oli 32 %. Poliklinikka.fi tarjoaa mainoslauseensa mukaan ammattimaista terveystietoa, mutta kohderyhmää ei ole sivustolla määritetty erikseen. Sivustolta löytyy hakutoiminto, jonka avulla saa haettua tietoa sairausryhmittäin. Käyttäjistä 22 % 8 (28)
on terveydenhuollon ammattilaisia. Sivuston taloudellinen toiminta perustuu mainos- ja ilmoitustilamyynnille. Verkkoklinikka on myös laajalle yleisölle suunnattu terveysportaali. Se on saanut HONcode-sertifikaatin. Kaupallista terveystietoa tuottavalla verkkosivustolla on monipuoliset keskustelumahdollisuudet, lääkärin kysymysvastauspalvelu, tietoa hyvinvoinnista, sairauksista ja ravitsemuksesta, sekä laajat linkkikokoelmat. Sisällön tuottavat suomalaiset asiantuntijalääkärit. Sivusto on kohdistettu lähinnä naisille[2]. Terve.com tarjoaa käyttäjälleen ohjeita itsehoitoon ja oman hyvinvoinnin edistämiseen. Sivusto toimii ns. gateway-portaalina muihin terveyssivustoihin. Sairastuneen omaiselle löytyy omat sivunsa. Terve.com-sivustolle on kerätty terveysuutisia eri lähteistä. Sivusto sisältää laajasti tietoa, jonka sisällön laatu vaihtelee suuresti. Terkkari.fi on nuorille suunnattu terveysportaali, joka tarjoaa tietoa mm. liikunnasta, ravinnosta, ihmissuhteista, seksuaaliterveydestä ja oman kehon muutoksista. TerveKlubi on sähköpostipalvelu, joka tuottaa sähköpostitse kahdesti kuukaudessa terveyskirjeen, josta käyttäjä saa ajankohtaista tietoa terveydestä, liikunnasta ja ravinnosta. YLE Terveys YLEn terveysportaali tarjoaa ajankohtaista tietoa terveyteen liittyvistä asioista. Sivuston tarjonta on suurelta osin yhteydessä Ylen tiedotusvälineissä tuottamiin terveysuutisiin. Sivustolle on kerätty myös tietoa ravitsemuksesta ja resepteistä. Sivuston ylläpitäjien nimet ja yhteystiedot on mainittu sivustolla selkeästi, mutta näiden ammattitaidosta ei ole mainintaa. Sivuston esittelyä, ja aineiston keräämisen kriteerejä ei myöskään ole mainittu. Terveysuutisten lähteet ovat osin puutteellisia [2]. Kohderyhmänä ovat esimerkiksi laihduttajat, mutta myös laajemmin terveydestään huolehtivat kansalaiset. Sivustolta on linkkejä monille sivustoille, joista osan päivittäminen on jo lopetettu. Sivusto sisältää myös mainosmateriaalia, jota sivustolla kävijän ei kuitenkaan ole aina helppo erottaa faktoja sisältävästä materiaalista. HUS-verkkopalvelut HUS:n sivusto on varsin tiedotuspainotteinen. Useita pilotteja tehty ja tekeillä interakiivisista verkkopalveluista, UbiCare, Vetuma. Ihannesairaala-hankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja. Salpanet Salpanet www.salpanet.fi on satakunnan kuntien yhteinen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen alueportaali. Sivustolla on linkit kuntien palveluihin, mutta myös koottuna tietoa mm. eri sairauksien hoidosta. Turun Wellcom Turun terveystoimessa käyttöönotettu sähköisen asioinnin ratkaisu www.turku.fi/terveys on osin integroitu potilastietojärjestelmään ja siinä käyttäjän tunnistus tapahtuu verkkopankkitunnisteiden tai sähköisen henkilökortin 9 (28)
avulla. Yhteys asiakkaan selaimelta Turun terveystoimen palvelimelle on SSLsalattu (Secure Sockets Layer).Tekninen ratkaisu mahdollistaa terveydenhuollon sähköisen asioinnin terveydenhuollon asiakkaan/potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä ajasta ja paikasta riippumatta. Wellcom-hankkeen myötä uusina palveluina on tuotantokäyttöön otettu e- ajanvaraus, sähköinen kysymys- ja vastauspalvelu, e-palveluviesti asiakkaalle esim. laboratoriotuloksista, terveystarkastusten esitietoihin liittyviä verkkolomakkeita ja terveystekstiviestejä. E-terveyspalveluita on otettu käyttöön terveysasemilla, työterveyshuollossa, ehkäisyneuvolassa ja opiskelijaterveydenhuollossa. Etenkin opiskelijaterveydenhuollossa e-terveyspalvelusta on tullut merkittävä palvelukonsepti, jonka niin opiskelijat kuin opiskelijaterveydenhuollon työntekijät ovat ottaneet hyvin vastaan [3]. Jatkossa tavoitteena on toteuttaa mm. reseptin uusintapyynnöt verkossa. Uuden sähköisen palvelun ja e-reseptin myötä asiakas voi pyytää uutta reseptiä verkossa. Terveysinfo.net Terveysinfo.net- sivustolle on koottu linkkejä terveydenhuollon palveluista koko maan kattavasti. Palvelun tarjoajien yhteystietoja voi hakea paikkakunnittain ja toimialoittain, Myös vapaasana-haku on mahdollista. Hakemiston sisältö vaikuttaa varsin puutteelliselta. Terveysportti Terveysportti http://www.terveysportti.fi on portaali keskeisiin suomalaisiin lääketieteellisiin verkkopalveluihin ja -aineistoihin. Terveysportin tiedontuottajia ovat mm.kustannus Oy Duodecim, Stakes, Kansanterveyslaitos, Sairaanhoitopiirit ja Suomen Kuntaliitto. Portaalin pääsivuilta on linkit eri tiedonlähteisiin: pikahakumahdollisuus mm. Lääkärin tietokantoihin, Pharmaca Fennicaan ja Medline PubMed-tietokantaan, linkit myös Sairaanhoitaja-lehteen ja Sairaanhoitajan käsikirjaan. Varsinkin ammattilaisten erittäin paljon käyttämä operatiiviseen työhön tukea antava palvelu. ProWellness ProWellness Omahoito, Diabetes ja Silmäjärjestelmä ovat käytössä useassa sairaanhoitopiirissä. Niitä käytetään erityisesti tukemaan terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kommunikointia. Linkki: www.prowellness.com. Medixinen verkkopalvelut Medixine Oy on suomalainen ohjelmistotalo, jonka päätuote on kommunikaatiojärjestelmä kaikkeen terveyspalveluiden tuottajien ja heidän asiakkaidensa väliseen kommunikaatioon. Ratkaisu on monikanavainen, joten se tukee mm. web-palveluita, mobiileita palveluja, interaktiivista TV:tä ja automaattisia äänipuheluita. Esimerkkejä järjestelmällä toteutetuista ratkaisuista ovat sähköinen ajanvaraus, alueellinen ajanvaraus, erilaiset varoitus- ja muistutusjärjestelmät, turvalliset 10 (28)
viestintäratkaisut potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä sekä kroonisten sairauksien itsehoitoratkaisut. 11 (28)
Medixinen rakentamia palveluja ovat mm. Mies ja nainen sivusto e-ajanvaraus Sairaus-sivustot, mm Astma ja Diabetes Myös mobiili-ratkaisuja Medixine käyttää modernia ohjelmistotekniikkaa, joka pohjaa omaan Series3 Server Platform kehitysalustaan. Arkkitehtuurin periaatteena on SOA ja teknologiana mm. XML, REST ja Web services. Apua.info Järjestöjen ylläpitämä psykososiaalisen tuen palveluita tarjoaa www.apua.info portaali. Lastenlääkäri-palvelu Lastenlääkäri-sivusto www.lastenlaakari.com on Orion-Yhtymän kustantaman kirjan sähköinen kopio. Aihealueita mm. infektiot, allergiat, tapaturmat ja monet ns. toiminnalliset vaivat. Sivuilla käsitellään siis keskeisimpiä lastenlääkärin vastaanotolla esiin tulevia ongelmia. Kuvataan, mistä lapsen oireissa on kysymys ja perusteita lääkärissäkäynnillä saaduille ohjeille ja lääkityksille. Diacor ja Suomen terveystalo ja Mehiläinen: ajanvarauspalvelut Mm näissä terveydenhuollon yrityksissä asiakkaat voivat varata aikoja internetin kautta suojatulla yhteydellä. Tuore uutinen kertoo myös puheentunnistuksen kokeilusta: Diacorissa on otettu käyttöön puheentunnistukseen perustuva ajanvarausmahdollisuus. Siinä asiakas keskustelee koneen kanssa, joka tunnistaa hänen puheensa ja osaa siten tehdä halutun varauksen. Uskomme ajanvarausautomaatin auttavan ruuhkahuipuissa ja ennen muuta niinä aikoina, kun ajanvarauksessa ei ole henkilökuntaa vastaamassa puheluihin. 4.2 Omahoidon mittalaitteet Oman kasvavan osa-alueensa terveydenhuollon teknisissä ratkaisuissa muodostavat omahoitoon tarkoitetut potilaan kotona käyttämät sähköiset mittaus- ym laitteistot. Tällaisia ovat mm. verenpainemittarit ja diabeetikkojen verensokerin tasomittarit, mutta tähän kategoriaan kuuluvat terveydenhuollon näkökulmasta myös erilaiset kuntoilu- ja liikuntasuorituksia rekisteröivät laitteet, kuten sykemittarit. Laitteet voidaan kytkeä työasemaan ja analysoida tietoja mukana seuraavien ohjelmistojen avulla. Osa sisältää myös jo yhteyksiä palveluntarjoajiin mm. internetin välityksellä. Markkinoille tulee koko ajan uusia tuotteita, mutta ongelmana on vielä standardien puute. Ohjelmistot ja niiden rajapinnat kuten myös laitteiden liitännät ovat pääosin vielä toimittajakohtaista tekniikkaa. Käytännössä näillä omahoitopalveluilla ei siis vielä ole suurta merkitystä osana verkkopalveluja, mutta kehityssuuntana hyvin kiinnostava. Seuraavissa on tiivistelmänä esimerkkejä ja linkkejä omahoitolaitteiden toimittajista ja heidän tuotteistaan. 12 (28)
ehit Oy/Ltd Suomalaisen yrityksen tuotteita on mm. Health Gateway, joka siirtää tietoturvallisesti tietoa erilaisista mittalaitteista hoitoyksikköön käyttäen matkapuhelimia, älypuhelimia, PDA-laitteita sekä langatonta GSM/GPRS tietoverkkoa. Kokonaisratkaisu perustuu usean pienehkön yrityksen verkostoyhteistyöhön. Kuva 6. Health Gateway siirtää omahoidon mittalaitteista tiedot langattomasti eteenpäin (ehit Oy) Suunto Oy Kuntoiluun liittyviä tuotteita, esimerkiksi Suunto t6 -sykemittari. Toimittaja liittää tuotteen mukaan analyysiohjelmiston. Tiedonsiirto mittalaitteesta PC:lle tapahtuu USB-liitännällä. Data- formaatti on toimittajakohtainen. Omron Esimerkkituote: Omron 705IT verenpainemittarit. Data on analysoitavissa, mutta ei standardiin pohjautuva siirtomuoto. Omron M10-IT-mallissa CSVpohjaiset tiedostot, jotka siirrettävissä siis standarditapaan esimerkiksi Exceliin. Laitteen PC-yhteys USB-liitännällä. Ohjelmistot analyysin ym: Omron Health Management Software- tuotteet. imetrikus Kuvaukset löytyvät linkistä: http://www.imetrikus.com. Tuotteita mm. Medicompass (http://www.imetrikus.com/prod_mc.asp). Sivustolla kuvattu PRH ratkaisu, jossa samoja piirteitä kuin terveystili-konseptissa. (http://www.imetrikus.com/pdfs/phroverview.pdf). Tiedonsiirtoyhteys riippuen laitteesta, mutta nähtävästi ei käytä tiedonsiirrossa standarditapaa: http://www.imetrikus.com/prod_ml.asp. 13 (28)
Muuta HL7 tuki löytyy jo joistakin ammattilaisversioista, esimerkiksi http://www.medical.philips.com/main/products/patient_monitoring/products/vs 3/. 4.3 Verkkopalvelun arkkitehtuuriratkaisut Tyypillisen nykyisen verkkopalvelun arkkitehtuuriin sisältyvät web-selain, www-palvelin, sovelluspalvelin, mutta useinkaan ei tunnistuspalvelua tai taustajärjestelmäintegraatioita. Nykyaikaisen verkkopalvelun arkkitehtuuri on yleensä periaatteeltaan samanlainen riippumatta siitä, mikä tekninen alusta on. Eri teknisillä alustoilla on päädytty arkkitehtuurisesti usein monikerrokselliseen komponenttiarkkitehtuuriin. Kuva 7 esittää tyypillistä J2EE-järjestelmän arkkitehtuuria. Lisäkuvausta löytyy linkistä http://java.sun.com/javaee/5/docs/tutorial/doc/bnaay.html). Kuva 7. Tyypillinen J2EE-pohjainen verkkopalveluarkkitehtuuri (Sun) Järjestelmä koostuu tässä tilanteessa 4 kerroksesta, jotka ovat asiakas- (Client), web-, liiketoiminta- (Business) ja tietovarastokerros (EIS, Enterprise Information Services). Useissa järjestelmissä arkkitehtuuri on vastaava, mutta kerrosten teknologiset ratkaisut voivat vaihdella. Esimerkiksi Enterprise Beans - teknologian sijaan käytetään Spring-teknologiaa. Tämä arkkitehtuuriratkaisu ei muutu merkittävästi, kun toteutetaan uusia Web 2.0 tyyppisiä järjestelmiä, vaan muutokset rajoittuvat lähinnä asiakas- ja web - kerroksiin. Tällöin esimerkiksi Java Server Faces-teknologia korvataan wicket- 14 (28)
kirjastolla, jonka avulla voidaan toteuttaa AJAX- sovellus. Arkkitehtuurisesti samat kerrokset pysyvät järjestelmässä. MS.Net -teknologioilla tehdyt järjestelmät ovat arkkitehtuurisesti vastaavanlaisia kuin yllä kuvattu Java -pohjainen verkkopalvelun järjestelmä. Kerrosten teknologiat ovat osin erilaiset, mutta niiden vastuut pysyvät ennallaan. Edellä kuvatun teknisen rakenteen sijaan monissa verkkopalveluissa käytetään arkkitehtuuria, joka keskittyy puhtaasti sisällönhallintaan ja tiedon jakeluun. Tällainen palvelu lähinnä vain tuottaa tietoa kansalaisille ja arkkitehtuuriratkaisu on yksinkertaisempi. Arkkitehtuurissa voi olla tällöinkin sovelluspalvelinkomponentti, mutta sen rooli on toimia sisällönhallinnan ratkaisualustana eli tarjota sivuston tietosisällön ylläpitovälineet. Tässä arkkitehtuurissa integraatioiden tekeminen taustajärjestelmiin tai infrastruktuuripalveluiden käyttäminen tapahtuu sisällönhallintaratkaisun ehdoilla. Tämä usein rajoittaa standardiratkaisujen hyödyntämistä kokonaisarkkitehtuurissa. Sisällönhallintapohjaisissa ratkaisuissa käytetään usein ei-rakenteista tietoa tai rakenteet liittyvät vain sisällön esittämisasuun. Jos tieto ei ole rakenteista, niin useista dokumenteista on vaikea tuottaa yhteenvetoja ja hyödyntää tietoja ohjelmallisesti järjestelmässä. Osa nykyisistä verkkopalveluista on toteutettu ns. skripti-kielillä, joita ovat mm. PHP, Ruby, Perl tai Python. Nämä kielet mahdollistavat monikerroksisen arkkitehtuurirakenteen, mutta usein näissä toteutuksissa painottuu web-kerros ja liiketoimintakerros on hyvin ohut tai sitä ei ole lainkaan. Näissä arkkitehtuuriratkaisuissa on haasteena integraatioiden vaikea toteuttaminen tai valmiiden infrastruktuuripalveluiden hankala käyttäminen puuttuvan liiketoimintakerroksen takia. Open Source tekniikoita on käytetty myös paljon terveydenhuollon verkkopalvelujen rakentamisessa. Arkkitehtuurin näkökulmasta niiden käyttö ei aseta enempää haasteita, vaan vaikutukset liittyvät enemmänkin järjestelmän ylläpidon toteuttamismalleihin, lisenssiehtoihin sekä vastuukysymyksiin. Tärkeimmät järjestelmäarkkitehtuurin komponentit nykyisissä verkkopalveluissa ovat seuraavat: WWW-selain. Käyttäjä käyttää asiakaskerroksessa WWW-selainta palvelun käyttämiseen. Riippuen verkkopalvelusta WWW-selainta käytetään vain sivustojen selailuun tai siihen on rakennettu myös osa toiminnallisuutta. Esimerkkinä jälkimmäisestä vaihtoehdosta ovat modernia AJAX -teknologiaa käyttävät Web 2.0 verkkopalvelut (vasta pilottikäyttöä). WWW-palvelin. Web-sivustot ja yksinkertainen toiminnallisuus tarjoillaan selaimelle WWW-palvelimen kautta. Verkkopalvelut, jotka tarjoavat vain info-palvelua eivät tarvitse välttämättä sovelluspalvelinta vaan WWW-palvelin riittää. Sovelluspalvelin. Web- ja liiketoimintakerrokset toimivat sovelluspalvelimella, joka tarjoaa niille ajoympäristön sekä niiden tarvitsemia palveluita. Sovelluspalvelimet tarjoavat mm. transaktionhallintaan, vikasietoisuuteen ja tietoturvaan liittyviä palveluita. Sovelluspalvelinalus- 15 (28)
ta sisältää aina myös WWW-palvelimen. Tämä komponentti on yhä useammin mukana verkkopalvelun teknisessä ympäristössä. Tietokanta. Verkkopalvelulla on käytännössä aina oma tietokantansa, jota käytetään palvelun sisältämien tietojen säilyttämiseen ja ylläpitoon. Portaali. Uusimpien suurten verkkopalvelukokonaisuuksien käyttöliittymän ja sisällönhallinnan teknisenä alustana on alettu käyttää portaaliteknologiaa. Toteutuksia on vielä vähän, mutta käyttö on lisääntymässä. Arkkitehtuurisesti tärkeimmät huomioitavat asiat nykyisissä verkkopalveluissa ovat seuraavat: Nykyiset verkkopalvelut on rakennettu erillisiksi saarekkeiksi ja niissä on vähän riippuvuuksia muihin palveluihin. Verkkopalveluiden tietoturva on yleensä kyseisen verkkopalvelun järjestelmän tai sovelluspalvelimen vastuulla. Esimerkiksi tunnistautuminen on rakennettu ko. verkkosovelluksen sisään eikä käytetä yleiskäyttöisiä ratkaisuja. Pääosa verkkopalveluista on vielä puhtaasti tiedon yksisuuntaista jakamista, joissa käyttäjiä ei yleensä tunnisteta. Verkkopalveluissa on hyvin vähän taustajärjestelmäintegraatioita. Jos integraatioita on, niin ne perustuvat usein taustalla tapahtuviin eräsiirtoihin eivätkä reaaliaikaisiin online yhteyksiin. Vaikka edellä ei ole kattavasti kuvattu Suomen terveydenhuollon verkkopalvelujen laajuutta, käy hyvin ilmi tarjonnan runsaus jo nykyisellään ja uusia hankkeita on työn alla kymmeniä. Järjestelmien teknisissä ratkaisuissa ei hyödynnetä uudelleenkäyttöä ja teknisestä ympäristöstä muodostu näin hyvin hajanainen kokonaisuus. Toteutustekniikan kirjavuus ja standardien puute aiheuttaa ylläpitohaasteita. Turhaa päällekkäisyyttä on myös paljon. Tilannetta kuvaa hyvin seuraava kommentti: "Kun jokainen organisaatio suunnittelee asioinnin toimintamallin ja toteuttaa palvelunsa tekniikan vain itse tarjoamiensa palvelujen ja tietojärjestelmä-toimittajansa ehdoilla, tuloksena on koko palveluverkon tasolla yhteensopimattomat palvelut sekä toimintamalleiltaan että teknisiltä ominaisuuksiltaan. Kansalaisen kokonaisuudesta lähtevä asiointi palveluverkostossa jää haaveeksi." - Pirkko Kortekangas, Sairaalaviesti 2/2007. 16 (28)
5 TEKNINEN ARKKITEHTUURI 5.1 Toimintayksiköiden teknisistä ratkaisuista Palvelinarkkitehtuuri terveydenhuollon organisaatioissa perustuu Open VMS-, Unix/Linux- ja Windows-palvelinlaitteistoihin. Työasemakanta muodostuu lähes puhtaasti windows-laitteista. Tietoliikenneverkot ovat toimintayksiköissä tehokkaita lähiverkkoja, jotka on liitetty julkisen sektorin organisaatioissa laajemmiksi kaupunki- ja sairaanhoitopiiritason verkoiksi. Yksityisen sektorin verkot ovat myös tehokkaita ja yrityksen eri toimipisteet on verkotettu kokonaisuudeksi. Suljetuista verkoista on palomuurein suojatut yhteydet internetiin. Käytössä olevat potilastietojärjestelmät on rakennettu hyvin erilaisin tekniikoin, mikä selittyy osin siitä, että järjestelmät ovat hyvinkin eri ikäisiä. Vanhimmat Finstar- ja Musti-järjestelmät on Suomessa otettu käyttöön jo heti 1980-luvun alussa. Niissä on käytetty USAsta tuotua MUMPS-teknologiaa. Esimerkkinä uudemmasta järjestelmästä on kuvassa 8 MD-tuotteiden arkkitehtuurikuva, josta kerroksellisuus on helppo havaita. Kuva 8. Medicidatan ohjelmistojen arkkitehtuuri (MD) Uusimmat tietojärjestelmät toteutetaan pääsääntöisesti J2EE- tai.nettekniikalla ja monikerrosarkkitehtuurilla. Selain-käyttöliittymä on yleistynyt myös muissa kuin internet-järjestelmissä eli ns. fat-client ratkaisuista on siirrytty kevyempiin clien-pään toteutuksiin. 17 (28)
Tietoliikenteestä Terveydenhuollossa on paikallisia, alueellisia ja kansallisia tietoverkkokokonaisuuksia. Paikallisen tason tietoverkkoja ovat terveydenhuollon toimintayksiköiden paikallisverkot ja näiden muodostamat paikalliset kokonaisuudet, kuten esimerkiksi kunnan terveyskeskusten sisäiset ja väliset verkot. Alueellisen tason tietoverkot muodostuvat tietyn alueen yhteen liitetyistä paikallisista verkoista. Terveydenhuollon alueellisista tietoverkoista suurin osa on sairaanhoitopiirien ylläpitämiä. Kuva 9 havainnollistaa tilannetta. Kansallisen tason tietoverkko muodostuu alueellisten ja paikallisten verkkojen liittyessä yhteen avoimen internetin ja suorien yhteyksien avulla. Kuva 9. Terveydenhuollon tietoliikenneverkkojen periaateratkaisu Kaupunkien omista verkoista on tietysti myös suoria internet-yhteyksiä. 18 (28)