Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi
Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto 2 1 Liiketilat ja palvelurakenne kaupallisissa keskittymissä Kymenlaaksossa 3 2 Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynti ja toimipaikat Kymenlaaksossa 9 3 Vähittäiskaupan, autokaupan sekä hotelli- ja ravintolatoiminnan kehitys Kymenlaaksossa 11 4 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Kymenlaaksossa vuonna 2006 15 4.1 Väestö Kymenlaaksossa 15 4.2 Ostovoima Kymenlaaksossa 17 4.3 Ostovoiman siirtymät Kymenlaakson kunnissa 18 5 Ostovoiman kasvu ja lisäliiketilatarve Kymenlaaksossa vuonna 2020 22 5.1 Ostovoima vuonna 2020 22 5.2 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 mennessä 25 5.3 Venäläisten merkitys kaupassa 29 6 Uudet kaupan hankkeet Kymenlaaksossa 31 7 Johtopäätökset 33 7.1 Uusien kaupan hankkeiden vertailua liiketilatarpeeseen 34 7.2 Uusien kaupan hankkeiden merkitys palveluverkossa 35 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä 38 Liite 2 Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan kehitys Kymenlaaksossa 39 Liite 3 Lisäliiketilatarve Kymenlaaksossa vuoteen 2020 mennessä 42
Kaupalliset palvelut 2 JOHDANTO Kymenlaaksossa laaditaan maakuntakaavaa. Laadittava kaava on vaihemaakuntakaava. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin taajamia ja niiden ympäristöjä. Toisessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään maaseutualueita ja yhteysverkoston kokonaisuutta sekä taajama-aluevarauksia siltä osin kuin ne rajattiin ensimmäisen vaihekaavan suunnittelualueen ulkopuolelle. Nyt laadittavana olevan maakuntakaavan keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat alue- ja yhdyskuntarakenne erityisesti taajamien ulkopuolisen asumis-, tuotanto- työssäkäynti- ja palvelutoimintojen kannalta, yhteysverkon kehittämistarpeet, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen edellyttämät kaavaratkaisut, luonnonvarojen käytön ohjaus, virkistys-, loma-asutus- ja matkailurakenne sekä puolustusvoimien aluetarpeiden vaatimat kaavaratkaisut. Kymenlaaksossa on myös käynnistynyt maakuntasuunnitelmatyö. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltava kehitys. Tätä selvitystä käytetään sekä maakuntakaavan että myös maakuntasuunnitelman taustaselvityksenä. Kymenlaaksossa on vahvoja kaupallisia keskittymiä sekä keskustoissa että keskustojen ulkopuolella. Keskustojen ohella myös keskustojen ulkopuolisia alueita ollaan aktiivisesti kehittämässä. Selvityksessä tarkastellaan kaupan kehitystä Kymenlaaksossa sekä arvioidaan tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi tarkastellaan vireillä olevia kaupan hankkeita ja arvioidaan niiden merkitystä kaupalliseen palveluverkkoon. Kouvolan seudulle on laadittu kaupallisten palveluiden selvitys mitoitustarkasteluineen vuonna 2007. Lisäksi Kotkan kaupungille on tehty palveluverkkoselvitys ja Haminalle keskustan kehittämisselvitys. Näitä selvityksiä täydennetään maakuntakaavaa varten siten, että saadaan tarkasteluun koko maakunnan alue. Raportissa selvitetään siis Kymenlaakson kaupallinen nykytilanne sekä arvioidaan tulevaisuuden näkymiä ostovoiman ja liiketilatarpeen suhteen. Kaupallisen selvityksen on tilannut Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson liitosta on selvityksen ohjausryhmässä toimineet Ari Pietarinen, Riitta Kallström sekä Seppo Serola. Lisäksi ohjausryhmässä ovat olleet mukana Matti Filppu (varahenkilönään Kari Halonen) Haminan kaupungista, Sakari Seppälä (varahenkilönään Markku Hannonen) Kotkan kaupungista, Pirjo Kopra Pyhtään kunnasta, Markku Uski Miehikkälän/Virolahden kunnasta, Hannu Luotonen Kouvolan kaupungista, Seppo Hasu (varahenkilönään Hannu Purho) Kuusankosken kaupungista, Heikki Kyyrönen Anjalankosken kaupungista, Veikko Haimila Iitin kunnasta, Antti Laherto Elimäen kunnasta, Kari Parjanne Valkealan kunnasta, Jukka Perttula Jaalan kunnasta, Mia Hämäläinen Cursor Oy:stä, Hannu Koverola Kouvolan seudun kuntayhtymästä, Risto Suikki Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta, Jouko Vehmas Osuuskauppa Ympäristöstä, Vesa Kyllönen (varahenkilönään Erkki Eskolin) Osuuskauppa Ympyrästä, Timo Heikkilä (varahenkilönään Toivo Hulkkonen) Keskosta, Kari Niskanen Tradekasta, Marja-Leena Monni Kouvolan Ydinkeskusta ry:stä ja Reijo Saksa Kotkan Kauppatie ry:stä. Selvityksen on laatinut Tuomas Santasalo Ky ja tutkimuksesta vastaavat KTM Tuomas Santasalo sekä KTM Katja Koskela. Tutkimusavustajana on toiminut Liisa Kirjavainen.
Kaupalliset palvelut 3 1 LIIKETILAT JA PALVELURAKENNE KAUPALLISISSA KESKITTYMISSÄ KYMENLAAKSOSSA Kaupallisilta palveluiltaan keskeisimmät kunnat Kymenlaaksossa ovat Kouvola ja Kotka. Kotkassa on pääkeskustan ohella useita kaupallisia keskittymiä, Kouvolassa kaupalliset palvelut sijoittuvat keskustaan sekä Kouvolan ja Kuusankosken väliselle ns. sauma-alueelle. Kouvolan ja Kotkan lisäksi Kymenlaaksossa on lukuisia kuntakeskuksia ja näiden alakeskuksia. Pienimpiä alakeskuksia ei ole otettu mukaan tähän selvitykseen. Kymenlaakson kaupalliset keskittymät (Vihreällä merkittyjä keskittymiä ei ole selvityksessä käsitelty, Itäväylä on käsitelty osana Haminan keskustaa)
Kaupalliset palvelut 4 Kymenlaakson liiketilamäärä kaupallisissa keskustoissa on laskettu kartoituksen pohjalta. Kartoitukset on tehty Kouvolan seudun kehyskuntien osalta Kouvolan seudun selvityksen yhteydessä. Kouvolan keskusta on kartoitettu 2004, Haminan keskusta 2005 ja Kotkan kaupalliset keskittymät 2007. Maakuntakaava-aineistoa on täydennetty Miehikkälän, Virolahden ja Pyhtään osalta kartoituksilla, jotka on tehty keväällä 2008. Kartoitusten pohjalta on laskettu pinta-ala karttaan piirretyn rakennuksen pohjapinta-alasta. Kauppakeskuksista on kartoitettu myös muut kerrokset. Pinta-ala pitää sisällään myyntialan lisäksi rakennuksen seinät, käytävät, varastot ja muut takatilat eli käytännössä rakennuksenpohjan kerrosalan. (AC Nielsenin pinta-alat ovat vastaavasti päivittäistavarakaupan ja tavaratalokaupan myyntialoja). Myyntiala on kerrosalasta päivittäistavarakaupassa keskimäärin noin 60-75 % ja erikoiskaupassa 70-90 %. Kartoitusajankohdat vaihtelevat, mutta keskittymissä ei ole tapahtunut niin suuria muutoksia, että ne vaikuttaisivat kokonaiskuvaan. Kartoitusten pohjalta laskettu pinta-ala on siis suuntaa-antava kaupallisten palveluiden liiketilan kerrosalamäärä, mutta kuvaa riittävän hyvin eri keskustojen kaupallista painotusta. Kaupallisten palveluiden liiketilamäärä Kymenlaakson kaupallisissa keskittymissä Myllykoski Inkeroinen Elimäki kk Kausala Jaala Valkeala Kouvola Kuusankoski Sauma-alue* Kuusankoski Länsikeskus Hamina Kotkansaari Karhula Jumalniemi, Sutela, Jylppy Miehikkälä Siltakylä Pyhtää kk Virolahti Vaalimaa 15 700 12 600 4 900 11 500 3 900 3 400 22 900 16 900 2 400 5 800 2 400 5 700 10 600 37 600 48 200 74 100 78 900 74 900 105 300 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 k-m2 * Kouvolan ja Kuusankosken välinen ns. sauma-alue
Kaupalliset palvelut 5 Liiketilaa kaupallisten palveluiden käytössä on Kymenlaakson kaupallisissa keskustoissa yhteensä 540.000 k-m 2, josta noin puolet on Kouvolan seudulla ja puolet Kotkan-Haminan seudulla. Varsinaisista keskustoista suurimmat ovat Kotkansaari ja Kouvolan keskusta, joissa molemmissa on kaupallisten palveluiden käytössä alle 80.000 k-m2. Karhulassa on liikepinta-alaa noin 50.000 k-m 2 ja Haminassa (Itäväylän liikekeskus mukaan lukien) lähes 40.000 k-m 2. Kuusankosken keskustassa on liikepinta-alaa noin 23.000 k-m 2 ja muissa kuntakeskuksissa alle 20.000 k-m 2. Pienimmissä kuntakeskuksissa liikepinta-ala jää alle 5000 k-m 2 :n. Kymenlaaksossa kokonaisliiketilamäärästä noin 60 prosenttia on sijoittunut keskusta-alueille Keskustan ulkopuolisista kauppakeskittymistä on liiketilojen pinta-alaltaan suurin Kouvolan ja Kuusankosken välinen ns. sauma-alue, jossa on kaupallisten palveluiden käytössä pintaalaa noin 100.000 k-m 2. Sauma-alueeksi on tässä laskettu Kouvolan puolelta Korjala, Tommola, Kellomäki sekä Kuusankosken puolelta Katajaharju. Kuusankosken Länsikeskuksessa on pinta-alaa kaupallisten palveluiden käytössä 17.000 k-m 2. Kotkan keskustan ulkopuolisissa keskittymissä Jumalniemessä, Jylpyllä ja Sutelassa on pinta-alaa yhteensä noin 75.000 k-m 2. Alueet on tässä yhteydessä käsitelty yhtenä kokonaisuutena, vaikkakin alueet ovat hieman irti toisistaan ja hieman eri tyyppisiä. Sutelassa on hypermarket-kauppaa, Jylpyllä autokauppaa ja muuta ns. teknistä erikoiskauppaa. Jumalniemessä on sekä tavaratalokauppaa, tilaa vaativaa erikoiskauppaa sekä keskustahakuista erikoiskauppaa. Kotkassa on lisäksi Keltakallion alue, jonne on keskittynyt jonkin verran autokauppa. Tämän alueen pinta-aloja ei selvityksessä ole laskettu. Muissa seudun kunnissa ei ole varsinaisia keskustan ulkopuolisia kauppakeskittymiä ole muuta kuin Virolahdella Vaalimaa. Vaalimaalla on kaupallisten palveluiden pinta-alaa noin 11.000 k-m 2.
Kaupalliset palvelut 6 Kaupallisten keskittymien palvelurakenne vaihtelee. Pienimmissä keskustoissa päivittäistavarakaupan ja palveluiden määrä on hallitseva. Mitä suurempi keskusta, sitä enemmän keskustassa on yleensä muotikauppoja ja muita erikoiskauppoja. Suuremmissa keskustoissa on myös tavaratalokauppaa eli lähinnä keskustatavarataloja (Anttila, Sokos). Kouvolan keskustassa muotikaupan osuus on merkittävän suurta, toiseksi suurin se on Kotkansaarella. Myös Haminassa, Kuusankosken keskustassa ja Anjalankosken Myllykoskella on jonkin verran muotikauppoja. Muissa kuntakeskustoissa muotikaupan osuus on marginaalinen. Keskustan ulkopuolisilla kaupan alueilla tilaa vaativan kaupan eli huonekalu-, rauta- ja kodintekniikkakaupan osuus on suuri. Samoin alueille on keskittynyt auto- ja varaosakauppaa. Näille alueille on myös keskittynyt merkittävästi päivittäistavarakauppaa ja/tai tavaratalokauppaa (hypermarketit ja alennustavaratalot). Kotkan Jumalniemessä on myös jonkin verran muotikauppaa ja muita keskustahakuisia toimintoja. Keskustojen kaupallinen rakenne kuvaa varsin hyvin keskustojen erilaista luonnetta. Kuntakeskuksissa päivittäistavarakaupan osuus on yleensä suuri, keskimäärin noin kolmannes liiketilapinta-alasta. Erikoiskauppojen osuuden kasvaessa rakenne kertoo keskustan hyvästä vetovoimasta ja palvelutarjonnasta. Keskustojen ulkopuolisille alueilla rakenne painottuu tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan. Kymenlaakson kaupallisten keskittymien liiketilojen pinta-alajakauma toimialoittain Myllykoski Inkeroinen Elimäki kk Kausala Jaala Valkeala Kouvola Kuusankoski Sauma-alue* Kuusankoski Länsikeskus Hamina Kotkansaari Karhula Jumalniemi, Sutela, Jylppy Miehikkälä Siltakylä Pyhtää kk Virolahti Vaalimaa Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Pankki ja vakuutus Muu kaupalliset palvelut Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Auto-alan kauppa ja huoltamot 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Kaupalliset palvelut 7 Kouvolan seudulla kaksi keskittymää on suuruudeltaan selvästi muita merkittävämpiä eli Kouvolan keskusta ja sauma-alue. Kouvolan keskustaan on sijoittunut merkittävä määrä seudun muotikaupasta ja vastaavasti sauma-alueelle merkittävä määrä seudun tilaa vaativasta kaupasta sekä autoalan kaupasta. Kolmanneksi merkittävin on Kuusankosken keskusta ja Länsikeskus, joita tarkastelunäkökulmasta riippuen voidaan tosin pitää yhtenä keskittymänä. Kotkan-Haminan seudulla Kotkansaari ja valtatie 7:n varrella sijaitsevat keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet ovat merkittävimpiä kaupallisia keskittymiä seudulla, kuten Kouvolan keskusta ja Sauma-alue ovat Kouvolan seudulla. Kotkan-Haminan seudulla on lisäksi kaksi muuta merkittävää keskustaa Karhulan sekä Haminan keskusta. Muotikauppa on seudulla jakautunut tasaisimmin kuin Kouvolan seudulla samoin kuin autoalan kauppa. Tilaa vaativa kauppa on selvästi keskittynyt Jumalniemeen ja Jylpyn teollisuusalueelle. Kymenlaakson kaupallisten keskittymien liiketilojen pinta-alajakauma toimialoittain Myllykoski Inkeroinen Elimäki kk Kausala Jaala Valkeala Kouvola Kuusankoski Sauma-alue* Kuusankoski Länsikeskus Hamina Kotkansaari Karhula Jumalniemi, Sutela, Jylppy Miehikkälä Siltakylä Pyhtää kk Virolahti Vaalimaa Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Pankki ja vakuutus Muu kaupalliset palvelut Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Auto-alan kauppa ja huoltamot 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 * Kouvolan ja Kuusankosken ns. sauma-alue k-m2
Kaupalliset palvelut 8 Liiketilat Kymenlaakson kaupallisissa keskittymissä k-m2 Myllykoski Inkeroinen Elimäki kkkausala Jaala Valkeala Kouvola Kouvolan seutu Päivittäistavarakauppa 4 800 4 800 1 200 5 000 1 400 1 400 8 600 5 800 1 600 4 100 38 700 Tavaratalokauppa 0 0 0 0 0 0 4 600 0 16 800 5 300 26 700 Muotikauppa 1 100 400 200 200 0 0 13 500 1 600 1 100 0 18 100 Tilaa vaativa kauppa 1 100 900 300 400 300 100 6 000 1 100 45 300 600 56 100 Muu erikoiskauppa 2 000 2 600 1 000 2 100 0 600 11 200 4 000 6 000 2 200 31 700 Vähittäiskauppa yhteensä 9 000 8 700 2 700 7 700 1 700 2 100 43 900 12 500 70 800 12 200 171 300 Pankki ja vakuutus 2 000 1 100 400 1 100 500 800 5 800 2 600 0 3 400 17 700 Muu kaupalliset palvelut 2 300 1 500 1 500 1 100 1 200 300 11 300 2 800 1 600 300 23 900 Ravintolat, kahvilat, hotellit 1 300 800 300 1 600 500 200 11 300 3 500 1 000 0 20 500 Käytetyn tavaran kauppa 0 500 0 0 0 0 1 800 300 0 1 000 3 600 Auto-alan kauppa ja huoltamot 1 100 0 0 0 0 0 0 1 200 31 900 0 34 200 Kauppa ja palvelut 15 700 12 600 4 900 11 500 3 900 3 400 74 100 22 900 105 300 16 900 271 200 Pt- ja tavaratalokaupan osuus 31 % 38 % 24 % 43 % 36 % 41 % 18 % 25 % 17 % 56 % 24 % Tilaa vaativan ja auto-alan osuus 14 % 7 % 6 % 3 % 8 % 3 % 8 % 10 % 64 % 4 % 33 % Lähde: Kouvolan seudun kuntayhtymä, Tuomas Santasalo Ky k-m2 Kuusankoski Saumaalue Kuusankoski Länsikeskus Kotkansaari Karhula Jumalniemi, Sutela, Jylppy Hamina Siltakylä Pyhtää kk Miehikkälä Virolahti Vaalimaa Kotkan- Haminan seutu Kymenlaakso yhteensä Päivittäistavarakauppa 8 000 5 300 0 7 400 1 000 400 900 1 700 1 000 25 700 64 400 Tavaratalokauppa 12 400 2 700 20 400 3 100 0 0 0 0 7 400 46 000 72 700 Muotikauppa 11 800 1 100 3 800 3 000 0 0 0 0 600 20 300 38 400 Tilaa vaativa kauppa 4 200 8 900 34 300 5 600 0 0 0 1 700 500 55 200 111 300 Muu erikoiskauppa 11 500 4 600 5 400 5 100 800 600 700 800 100 29 600 61 300 Vähittäiskauppa yhteensä 47 900 22 600 63 900 24 200 1 800 1 000 1 600 4 200 9 600 176 800 348 100 Pankki ja vakuutus 3 700 2 900 100 1 400 200 0 300 300 0 8 900 26 600 Muu kaupalliset palvelut 13 000 6 600 2 200 5 000 400 200 300 600 0 28 300 52 200 Ravintolat, kahvilat, hotellit 13 200 4 200 800 5 100 3 000 1 100 200 400 900 28 900 49 400 Käytetyn tavaran kauppa 500 600 0 400 0 0 0 100 0 1 600 5 200 Auto-alan kauppa ja huoltamot 600 11 300 7 900 1 500 400 100 0 100 100 22 000 56 200 Kauppa ja palvelut 78 900 48 200 74 900 37 600 5 800 2 400 2 400 5 700 10 600 266 500 537 700 Pt- ja tavaratalokaupan osuus 26 % 17 % 27 % 28 % 17 % 17 % 38 % 30 % 79 % 27 % 25 % Tilaa vaativan ja auto-alan osuus 6 % 42 % 56 % 19 % 7 % 4 % 0 % 32 % 6 % 29 % 31 % Lähde: Tuomas Santasalo Ky Hotelleista laskettu vain ensimmäisen kerroksen pinta-ala
Kaupalliset palvelut 9 2 VÄHITTÄISKAUPAN, AUTOKAUPAN JA RAVINTOLATOIMINNAN MYYNTI JA TOIMIPAIKAT KYMENLAAKSOSSA Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan toimipaikkoja oli vuonna 2006 Kymenlaaksossa yhteensä 1600, joista noin puolet on sijoittunut Kouvolan seudulle ja puolet Kotkan-Haminan seudulle. Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynti alueella oli yhteensä 1,7 miljardia euroa. Vähittäiskaupan myynti oli yhteensä 1,1 mrd. euroa, autokaupan ja huoltamotoiminnan 500 milj. euroa ja ravintolatoiminnan 100 milj. euroa. Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynti (sis. alv) Kymenlaaksossa 2006 Hamina 145 Kotka 571 Miehikkälä 5 Pyhtää 19 Virolahti 43 Anjalankoski 74 Elimäki Iitti 36 39 Jaala 8 Kouvola 605 Kuusankoski 119 Valkeala 44 0 100 200 300 400 500 600 700 milj. euroa Kouvolan seudun vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynnistä lähes kaksi kolmasosaa toteutuu Kouvolassa. Myynniltään toiseksi merkittävin kunta on Kuusankoski. Seudun muiden kuntien vähittäiskaupan myynti jää hyvin pieneksi; kunnittain alle kymmeneen prosenttiin koko alueen myynnistä. Kotkan-Haminan seudulla Kotkan on vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynniltään ylivoimainen. Haminan myyntiosuus on kuitenkin suurempi kuin Kouvolan seudulla Kuusankosken. Kotkan-Haminan seudulla kolme pienintä kuntaa ovat vähittäiskaupan myynniltään hyvin pieniä.
Kaupalliset palvelut 10 Vähittäiskaupan myynti ja toimipaikat Kymenlaaksossa 2006 Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. Päivittäistavarakauppa ja kioskit 19 36,2 12 14,5 15 13,6 5 3,5 42 57,2 20 36,4 17 19,6 130 181 Tavaratalokauppa 1 1,9 5 129,7 1 4,3 7 136 Alko 1 1,0 1 1,1 1 1,5 2 6,8 1 2,2 1 1,5 7 14 Apteekit 3 7,6 2 3,5 1 2,2 1 1,2 5 21,5 3 9,3 1 2,3 16 48 Tilaa vaativa kauppa 5 5,9 2 1,2 3 4,2 1 1,4 34 46,0 12 24,7 2 2,3 59 86 Muotikauppa 7 1,5 3 0,5 3 0,9 43 30,5 10 2,6 1 0,2 67 36 Muu erikoiskauppa 25 3,2 5 0,5 10 2,8 1 0,1 78 37,3 24 12,9 10 2,3 153 59 Erikoiskauppa yhteensä 37 10,6 10 2,2 16 7,9 2 1,5 155 113,8 46 40,1 13 4,8 279 181 Vähittäiskauppa 61 57,2 25 21,3 33 25,1 8 6,2 209 329,1 71 92,4 32 28,3 439 560 Autokauppa ja huoltamot 27 12,9 19 10,8 17 9,1 3 0,1 102 241,9 24 20,0 18 10,3 210 305 Ravintolat ja kahvilat 19 3,8 11 3,4 11 5,2 6 1,3 78 34,3 31 6,7 11 5,3 167 60 Autokauppa ja ravintolat 46 16,7 30 14,2 28 14,2 9 1,4 180 276,2 55 26,7 29 15,6 377 365 Kaikki yhteensä 107 74,0 55 35,5 61 39,4 17 7,6 389 605,3 126 119,1 61 43,9 816 925 Osuus seudun tarjonnasta 13 % 8 % 7 % 4 % 7 % 4 % 2 % 1 % 48 % 65 % 15 % 13 % 7 % 5 % 100 % 100 % Lähde: Tilastokeskus Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. Päivittäistavarakauppa ja kioskit 27 56,0 57 69,6 4 3,1 8 7,0 9 23,3 105 159 235 340 Tavaratalokauppa 1 4,7 9 132,3 1 0,7 11 138 18 273 Alko 1 2,5 3 7,3 1 0,5 1 0,5 6 11 13 25 Apteekit 2 7,5 9 29,7 1 0,5 1 0,7 1 2,8 14 41 30 89 Tilaa vaativa kauppa 17 23,8 49 60,4 2 0,8 2 4,7 70 90 129 175 Muotikauppa 16 5,0 50 21,1 1 0,1 1 0,2 1 0,7 69 27 136 63 Muu erikoiskauppa 37 14,1 109 37,6 7 0,4 4 1,6 157 54 310 113 Erikoiskauppa yhteensä 70 42,9 208 119,2 1 0,1 10 1,4 7 7,1 296 171 575 352 Vähittäiskauppa 101 113,6 286 358,0 7 4,4 20 9,7 18 33,6 432 519 871 1 079 Autokauppa ja huoltamot 36 21,9 123 177,1 5 0,6 7 5,9 9 8,5 180 214 390 519 Ravintolat ja kahvilat 46 9,8 119 35,5 9 3,0 6 1,1 180 49 347 109 Autokauppa ja ravintolat 82 31,7 242 212,6 5 0,6 16 8,9 15 9,6 360 263 737 628 Kaikki yhteensä 183 145,4 528 570,6 12 5,1 36 18,5 33 43,2 792 783 1 608 1 707 Osuus seudun tarjonnasta 23 % 19 % 67 % 73 % 2 % 1 % 5 % 2 % 4 % 6 % 100 % 100 % Lähde: Tilastokeskus
Kaupalliset palvelut 11 3 VÄHITTÄISKAUPAN, AUTOKAUPAN SEKÄ HOTELLI- JA RAVINTOLATOIMINNAN KEHITYS KYMENLAAKSOSSA Kymenlaakson vähittäiskaupan, autokaupan sekä majoitus- ja ravintolatoiminnan kehitystä on verrattu toimialan yleiseen kehitykseen Suomessa. Yleisesti tarkasteltuna vähittäiskauppa on kehittynyt Kymenlaaksossa 2000-luvulla varsin hyvin yleisen kehityksen mukaisesti. Kehityskuvissa on tarkasteltu toimialojen liikevaihdon (ei sis. alv) kehitystä 2000-luvulla (2000, 2003 ja 2006) indeksin avulla, niin että vuosi 2000 = 100. Liitteessä 2 on myös liikevaihto euroina sekä toimipaikkojen määrä ja kehitys indeksinä, myös kuntakohtaisesti. Autoalan kaupan liikevaihdon kehitys 2000-2006 Ind. 100 = 2000 160 150 140 Kouvolan seutu Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Koko Suomi 130 120 110 100 2000 2003 2006 Autokaupan liikevaihto on koko Suomessa kehittynyt varsin voimakkaasti. Autokauppaan sisältyy moottoriajoneuvojen sekä varaosien kauppa, huolto ja korjaus sekä huoltamotoiminta. Eron Kymenlaakson kehityksen tekee osittain moottoriajoneuvojen tukkukauppa eli lähinnä välityskauppa Venäjälle, joka on kasvanut Suomessa hyvin merkittävästi. Kymenlaaksossa ei moottoriajoneuvojen tukkukaupan yrityksiä juurikaan ole. Kymenlaaksossa on autokauppa kuitenkin myös kasvanut voimakkaasti lähes 40 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kouvolan seudulla autokaupan liikevaihto on kasvanut hieman voimakkaammin kuin Kotkan-Haminan seudulla. Toimipaikkamäärä auto-alan kaupassa on Kymenlaaksossa kuitenkin kasvanut nopeammin kuin koko Suomessa (ks liite 2).
Kaupalliset palvelut 12 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys 2000-2006 Ind. 100 = 2000 135 130 125 Kouvolan seutu Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Koko Suomi 120 115 110 105 100 2000 2003 2006 Vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut hieman autokauppaa hitaammin. Vähittäiskaupan liikevaihto on Kymenlaaksossa kasvanut lähes samaa vauhtia kuin koko Suomessa. Kotkan- Haminan seudulla kasvu on ollut hieman nopeampaa ja Kouvolan seudulla hieman hitaampaa. Vähittäiskaupan toimipaikkamäärä on Kymenlaaksossa hieman vähentynyt vuoden 2000 tasosta, kun taas koko Suomessa toimipaikkamäärä on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2000. Toimipaikkamäärä on vähentynyt hieman enemmän Kouvolan seudulla kuin Kotkan-Haminan seudulla. Hotelli- ja ravintolatoiminnan liikevaihdon kehitys 2000-2006 Ind. 100 = 2000 160 150 140 Kouvolan seutu Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Koko Suomi 130 120 110 100 2000 2003 2006 Hotelli- ja ravintolatoiminnan liikevaihto on kasvanut Kymenlaaksossa samaa tahtia kuin koko Suomessa. Maakunnan seuduilla on kuitenkin selkeä ero. Kotkan-Haminan seudulla kasvu on ollut hyvin nopeaa, kun taas Kouvolan seudulla keskimääräistä hitaampaa. Venäläisten matkailun kasvu saattaa selittää Kotkan-Haminan seudun nopeaa kasvua. Toimipaikkamäärän kehityksessä suuntaus on vastaava kuin liikevaihdon kehityksessä.
Kaupalliset palvelut 13 Kymenlaakson kuntien vähittäiskaupan, autokaupan sekä hotelli- ja ravintolatoiminnan liikevaihdon tasoa on verrattu koko Suomen tasoon. Toimialojen vuoden 2006 liikevaihto on suhteutettu asukasmäärään. Autoalan kaupan liikevaihto asukasta kohden on Kymenlaaksossa alhaisempi kuin koko Suomessa. Kouvolassa autokaupan liikevaihto asukasta kohden on hyvin korkea, mutta muissa kunnissa jäädään alle keskiarvon. 8 000 Autokaupan liikevaihto asukasta kohden 2006 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Anjalankoski Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu Hamina Kotka Virolahti Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Koko Suomi Vähittäiskaupassa liikevaihdon taso asukasta kohden on samaa luokkaa kuin koko Suomessa. Kouvolassa vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden on merkittävästi korkeampi kuin keskimäärin. Kouvolan vähittäiskauppa palvelee koko seudun asukkaita. Kotkan liikevaihto on hieman korkeampi kuin koko Suomessa keskimäärin. Virolahdella vastaavasti ollaan merkittävästi keskitasoa korkeammalla. Vähittäiskaupan liikevaihto Virolahdella on kohtalaisen pientä, mutta asukkaitakin on vähän. Virolahti palvelee selvästi omaa kuntaa laajempaa markkina-aluetta, lähinnä matkailijoita. Hotelli- ja ravintolatoiminnan liikevaihto on Kymenlaaksossa alhaisemmalla tasolla asukasta kohden kuin koko Suomessa. Kouvolassa ja Pyhtäällä liikevaihdon taso on koko Suomea korkeampi, Kotkassa ja Jaalassa koko Suomen tasolla ja muissa kunnissa matalampi.
Kaupalliset palvelut 14 Vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden 2006 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Anjalankoski Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu Hamina Kotka Virolahti Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Koko Suomi Hotellien ja ravintoloiden liikevaihto asukasta kohden 2006 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Anjalankoski Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu Hamina Kotka Virolahti Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso Koko Suomi
Kaupalliset palvelut 15 4 OSTOVOIMA JA OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT KYMENLAAKSOSSA VUONNA 2006 Vähittäiskaupan kysyntää Kymenlaaksossa tarkastellaan alueen ostovoimalla. Paikallisen ostovoiman kehitykseen vaikuttavat markkina-alueen väestön lisäksi loma-asukkaat. 4.1 Väestö Kymenlaaksossa Kymenlaaksossa on asukkaita nykyään lähes 184.000. Tästä Kotkan-Haminan seudulla asuu noin 88.000 ja Kouvolan seudulla 96.000. Väestö on ollut hitaassa laskussa alueella. Laskun odotetaan kuitenkin taittuvan. Maakuntasuunnitelman väestösuunnitteen mukaan Kymenlaakson väestö vuonna 2030 on 197.500 asukasta. Maakuntakaavan lähtökohdaksi on tehty seutukunnittainen jako nykyisen asukasluvun perusteella. Kymenlaakson väestötavoitteen mukaan on tehty kunnittaiset väestöennusteet Tilastokeskuksen väestöennusteen kuntakohtaiselta pohjalta. Vuonna 2030 Kotkan-Haminan seudulla ennustetaan olevan asukkaita yhteensä 94.000. Kotkan, Haminan ja Pyhtään kuntien asukasmäärän ennustetaan kasvavan hitaasti, kun taas Miehikkälän ja Virolahden hieman laskevan nykyisestä. Haminan, Virolahden ja Miehikkälän kunnissa on meneillä kuntaliitosselvitys. Kouvolan seudulla ennustaan olevan asukkaita yhteensä 103.000. Kouvolan seudulla kasvua ennustetaan lähes kaikkiin kuntiin. Anjalankosken väestön määrä säilyy nykyisellä tasollaan. Vuonna 2030 lähes koko Kouvolan seutu kuuluu yhteen kuntaan Kouvolaan. Vuonna 2009 Kouvolan kanssa yhteen liittyvät kunnat ovat Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala. Tässä selvityksessä yhdistyviä kuntia käsitellään tilastoissa ja laskelmissa kuitenkin vielä omina alueinaan. Kymenlaakson väestö 2005-2007 ja väestöennuste 2010-2030 Vuosimuutos 2005 2006 2007 2010 2015 2020 2025 2030 2007-15 2007-30 Hamina 21 957 21 826 21 752 22 625 23 073 23 391 23 665 23 820 0,7 % 0,4 % Kotka 54 838 54 607 54 639 56 293 57 292 57 992 58 689 59 226 0,6 % 0,4 % Miehikkälä 2 433 2 413 2 368 2 358 2 261 2 183 2 130 2 090-0,6 % -0,5 % Pyhtää 5 138 5 141 5 158 5 308 5 402 5 476 5 561 5 614 0,6 % 0,4 % Virolahti 3 641 3 611 3 625 3 615 3 572 3 558 3 555 3 550-0,2 % -0,1 % Kotkan-Haminan seutu 88 007 87 598 87 542 90 200 91 600 92 600 93 600 94 300 0,6 % 0,3 % Anjalankoski 16 930 16 788 16 610 16 841 16 734 16 595 16 506 16 416 0,1 % -0,1 % Elimäki 8 346 8 327 8 259 8 468 8 585 8 665 8 753 8 847 0,5 % 0,3 % Iitti 7 265 7 246 7 198 7 380 7 476 7 557 7 656 7 741 0,5 % 0,3 % Jaala 1 928 1 866 1 846 1 921 1 989 2 051 2 099 2 131 0,9 % 0,6 % Kouvola 31 054 30 783 30 679 31 501 32 058 32 361 32 709 33 032 0,6 % 0,3 % Kuusankoski 20 247 20 178 19 828 20 482 20 631 20 671 20 713 20 738 0,5 % 0,2 % Valkeala 11 419 11 455 11 559 12 206 12 927 13 500 13 964 14 296 1,4 % 0,9 % Kouvolan seutu 97 189 96 643 95 979 98 800 100 400 101 400 102 400 103 200 0,6 % 0,3 % Kymenlaakso yhteensä 185 196 184 241 183 521 189 000 192 000 194 000 196 000 197 500 0,6 % 0,3 % Kymenlaakson kokonaisennuste Kymenlaakson liitolta, kuntakohtaiset ennusteet Tilastokeskuksen kuntatason pohjalta Lähde: Tilastokeskus, Kymenlaakson liitto Väestöennusteita tekee myös Tilastokeskus, jonka ennuste perustuu trendimenetelmään, jossa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestö Kymenlaaksossa vähenee hitaasti. Vuonna 2030 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kymenlaaksossa on asukkaita 180.000.
Kaupalliset palvelut 16 Kymenlaakson aluerakenteen suuntia ja kehittymismahdollisuuksia on myös kartoitettu vuoteen 2050 asti osana ylimaakunnallista kokonaisuutta meneillään olevan "Metropolialueen kestävä aluerakenne" - selvityksen yhteydessä. Rakennemalleilla pyritään kuvaamaan kehittymisedellytyksiä koko metropolialueella erilaisilla liikenneverkkoratkaisujen ja väestön sijoittumisen vaihtoehdoilla. Mallit, joissa pääkaupunkiseutua ympäröivät maakuntakeskukset korostuvat, tukevat ja osittain kasvattavat Kymenlaakson omaa väestösuunnitetta. Tämän selvityksen yhdessä mallissa Kymenlaaksossa ennustetaan olevan asukkaita vuonna 2050 yhteensä 245.000. Tämän ennusteen pohjalta on laskettu väestöennusteet myös aikaisemmille vuosille samalla kuntasuhteella kuin liiton oma ennustekin. Kymenlaakson väestöennuste 2010-2050 Vuosimuutos 2007 2010 2015 2020 2025 2030 2040 2050 2007-15 2007-30 Tilastokeskus 183 521 183 243 182 147 181 370 180 706 179 725 176 099-0,1 % -0,1 % Kymenlaakson liitto 189 000 192 000 194 000 196 000 197 500 0,6 % 0,3 % Metka-projekti 187 000 193 000 200 000 207 000 214 000 229 000 245 000 0,6 % 0,7 % Selvityksessä käytetään pääosin Kymenlaakson liiton tavoitteen pohjalta tehtyä väestöennustetta. Tilantarpeen osalta näytetään kuitenkin, mitä vaikutuksia Tilastokeskuksen ja Metka-projektin väestöennusteilla on liiketilatarpeeseen alueella. Markkina-alueen ostovoimaan tuovat oman lisänsä alueen loma-asukkaat. Loma-asukkaiden määrää on arvioitu loma-asuntomäärän pohjalta. Kymenlaaksossa on Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan noin 18.000 loma-asuntoa. Markkinoiden kokonaisuutta ajatelleen ulkomaakuntalaiset loma-asukkaat ovat merkitseviä, sillä seudulla asuvat ovat tarkastelussa mukana jo asukkaina. Kymenlaaksossa on noin 6200 ulkomaakuntalaisten omistuksessa olevaa loma-asuntoa. Loma-asukkaiden* määrä 2000, 2005 ja 2006 sekä ennuste vuosille 2010 ja 2020 Vuosimuutos 2000 2005 2006 2010 2020 2000-06 2006-20 Hamina 1 249 1 246 1 242 1 237 1 224-0,1 % -0,1 % Kotka 747 725 737 730 714-0,2 % -0,2 % Miehikkälä 513 535 534 549 589 0,7 % 0,7 % Pyhtää 1 557 1 615 1 609 1 645 1 739 0,6 % 0,6 % Virolahti 1 182 1 176 1 181 1 180 1 177 0,0 % 0,0 % Kotkan-Haminan seutu 5 247 5 297 5 302 5 341 5 443 0,2 % 0,2 % Anjalankoski 604 600 599 596 588-0,1 % -0,1 % Elimäki 257 230 232 216 182-1,7 % -1,7 % Iitti 3 345 3 451 3 487 3 586 3 843 0,7 % 0,7 % Jaala 2 962 3 218 3 210 3 387 3 872 1,3 % 1,3 % Kouvola 2 5 5 6 7 13,5 % 2,8 % Kuusankoski 172 173 173 174 176 0,1 % 0,1 % Valkeala 1 789 1 829 1 854 1 898 2 014 0,6 % 0,6 % Kouvolan seutu 9 132 9 506 9 560 9 862 10 682 0,8 % 0,8 % Kymenlaakso yhteensä 14 379 14 803 14 863 15 203 16 125 0,6 % 0,6 % * ulkomaakuntalaiset loma-asukkaat Tuomas Santasalo Ky Tilastokeskuksen mukaan loma-asuntojen omistajatalouksien keskikoko on 2,4. Tältä pohjalta laskettuna Kymenlaaksossa on noin 15.000 ulkomaakuntalaista loma-asukasta, jotka tuovat lisäpotentiaalia seudun ostovoimaan. Loma-asukkaiden määrää tulevaisuudessa on arvioitu loma-asuntojen nykyisten kehityksen pohjalta. Loma-asuntojen määrä on ollut 2000-luvulla hienoisessa kasvussa, ja myös loma-asukkaiden määrän ennustetaan kasva-
Kaupalliset palvelut 17 van tulevaisuudessa. Vuonna 2020 ennustetaan maakunnassa olevan ulkomaakuntalaisia loma-asukkaita noin 16.000. 4.2 Ostovoima Kymenlaaksossa Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Santasalo Ky:n Keskukset ja markkinat alueet -tutkimuksen pohjalta, jossa päälähteinä on käytetty Tilastokeskuksen kulutustutkimusta sekä ansiotasotilastoa. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2006 milj. euroa Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu Päivittäistavarakauppa 46 22 21 6 86 55 29 265 Alko 2 1 1 0 4 2 1 12 Apteekit 8 4 4 1 16 10 5 47 Tilaa vaativa kauppa 17 8 8 2 33 20 12 100 Muotikauppa 10 5 5 1 20 12 7 59 Muu erikoiskauppa 15 8 7 2 32 18 11 92 Erikoiskauppa yhteensä 42 21 20 5 84 50 29 251 Vähittäiskauppa yhteensä 98 48 46 12 190 117 64 575 Ravintolat ja kahvilat 13 6 6 1 25 15 9 76 Auto- ja varaosakauppa 28 14 13 3 58 34 20 170 Huoltamot 10 5 5 1 20 12 7 61 Vk, ak ja ravintolat yht. 150 73 69 18 293 178 100 882 Kotkan- Haminan seutu Lomaasukkaat milj. euroa Hamina Kotka Pyhtää Miehikkälä Virolahti Yhteensä Päivittäistavarakauppa 58 151 13 7 10 239 504 4 Alko 3 7 1 0 0 11 22 0 Apteekit 11 27 2 1 2 43 91 1 Tilaa vaativa kauppa 22 56 5 3 4 91 191 2 Muotikauppa 13 33 3 1 2 53 112 2 Muu erikoiskauppa 20 53 5 2 4 83 175 2 Erikoiskauppa yhteensä 56 142 13 6 10 227 478 6 Vähittäiskauppa yhteensä 127 327 29 15 22 520 1 095 11 Ravintolat ja kahvilat 17 43 4 2 3 69 145 2 Auto- ja varaosakauppa 37 97 9 4 7 153 324 4 Huoltamot 13 34 3 1 2 54 115 1 Vk, ak ja ravintolat yht. 195 501 44 22 34 797 1 678 17 Lähde: Tuomas Santasalo Ky Ostovoimaa kuvataan vuodelta 2006, sillä uusimmat kuntakohtaiset myyntitiedot ovat myös kyseiseltä vuodelta. Vuonna 2006 maakunnan asukkailla oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä noin miljardi euroa. Kouvolan seudun vähittäiskaupan ostovoima on 575 miljoonaa euroa ja Kotkan-Haminan seudun 520 miljoonaa euroa. Loma-asukkaat viettävät vain osan vuodesta Kymenlaaksossa ja näiden vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on alueella noin 11 miljoonaa euroa. Koko maakunnassa on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä noin 1,7 miljardia euroa.
Kaupalliset palvelut 18 4.3 Ostovoiman siirtymät Kymenlaakson kunnissa Ostovoiman siirtymiä analysoimalla voidaan arvioida, miten Kymenlaakson kuntien vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa kunnassa olevan kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Negatiivinen siirtymä tarkoittaa ostovoiman siirtyvän kunnan ulkopuolelle ja positiivinen vastaavasti sitä, että kunnan myynti on suurempaa kuin ostovoima, eli kunta saa ostovoimaa kunnan ulkopuolelta. Ostovoimasiirtymät ovat positiivisia vain kolmessa kunnassa Kymenlaaksossa, Kouvolassa, Kotkassa ja Virolahdella. Muissa kunnissa ostovoimaa virtaa ulos kunnasta. Näiden kuntien kaupan tarjonta ei vastaa kuntalaisten kysyntään. Kouvolan on ostovoimasiirtymissä selvästi suurin. Kouvola saa ostovoimaa oman kuntansa ulkopuolelta yhteensä 140 miljoonaa euroa. Kouvola toimii selkeästi Kouvolan seudun pääostospaikkana. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Kymenlaaksossa 2006 Kouvola 139 Jaala -6 Iitti Kuusankoski Elimäki -24-26 -21 Valkeala Anjalankoski -41-36 Kotka 31 Virolahti 11 Miehikkälä Hamina Pyhtää -19-13 -11-60 -40-20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 milj Kotka saa ostovoimaa oman kuntansa ulkopuolelta yhteensä 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kotkalaiset itse asioivat myös jonkin verran pääkaupunkiseudulla, jonne virtaa heidän ostovoimaansa, mutta tätä enemmän ostovoimaa naapurikunnista tulee kuitenkin Kotkaan. Virolahti saa ostovoimaa venäläisiltä matkailijoilta. Virolahdelta ja Miehikkälästä käydään ostoksilla Haminassa ja Kotkassa sekä nykyään enenemässä määrin myös Lappeenrannassa valtatien 7:n kasvaneen rekkaliikenteen ja jonojen johdosta. Myös haminalaiset asioivat merkittävästi Kotkassa, niin merkittävästi että ostovoimasiirtymät ovat negatiiviset huolimatta Miehikkälän ja Virolahden siirtymistä Haminaan. Suhteellisia ostovoimasiirtymiä tarkastellessa Kouvolan myynti on 73 % suurempaa kuin vähittäiskaupan ostovoima kunnassa. Valkealassa, Elimäellä ja Jaalassa lähes puolet tai sitäkin enemmän ostovoimaa siirtyy kunnan ulkopuolelle ja Anjalankoskella noin 40 %.
Kaupalliset palvelut 19 Kuusankoskella noin viidennes ostovoimasta siirtyy kunnan ulkopuolelle lähinnä Kouvolaan. Kuusankoskelle tulee ostovoimaa myös kunnan ulkopuolelta, mutta tämä ei korvaa pois siirtyvää ostovoimaa. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Kymenlaaksossa 2006 Kouvola 73 % -21 % Kuusankoski -42 % -45 % -48 % -55 % -56 % Anjalankoski Iitti Jaala Elimäki Valkeala Virolahti 50 % Kotka 10 % -11 % Hamina -67 % -70 % Pyhtää Miehikkälä -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kotkan-Haminan seudulla suhteelliset ostovoimasiirtymät ovat suurimmat Virolahdella. Vähittäiskaupan myynti on 50 prosenttia suurempaa kuin kuntalaisten ostovoima. Ostovoimaa tulee kuntaan lähinnä Venäjältä. Bruttosiirtymät ovat tätäkin suuremmat, sillä kuntalaisten omaa ostovoimaa siirtyy sekä Haminaan että Kotkaan. Sekä Kotkan että Haminan markkinat ovat kohtalaisen hyvin tasapainossa suhteessa ostovoimaan. Kotkan myynti on vain kymmenen prosenttia suurempi kuin kuntalaisten ostovoima. Haminassa vastaavasti vain kymmenen prosenttia ostovoimasta siirtyy kunnan ulkopuolelle. Pyhtäällä ja Miehikkälässä suurin osa ostovoimasta siirtyy kunnan ulkopuolelle, vain lähipalvelutarpeet pystytään tyydyttämään omassa kunnassa.
Kaupalliset palvelut 20 Ostovoimasiirtymät Kymenlaaksossa 2006 Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % Päivittäistavarakauppa ja kioskit -9,9-21 % -7,5-34 % -7,9-37 % -2,1-38 % 57,0 66 % -17,1-31 % -9,3-32 % 3,1 1 % Alko -1,0-49 % 0,2 21 % 0,6 64 % -0,2-100 % 2,8 70 % -0,1-5 % 0,2 15 % 2,5 21 % Apteekit -0,4-5 % -0,3-9 % -1,5-41 % 0,2 23 % 5,6 35 % -0,4-4 % -2,8-55 % 0,4 1 % Tilaa vaativa kauppa -11,0-64 % -7,2-85 % -3,9-48 % -0,7-33 % 21,3 65 % 3,8 19 % -10,3-89 % -8,0-8 % Muotikauppa -7,6-78 % -4,4-90 % -3,7-80 % -1,2-100 % 27,5 138 % -7,8-67 % -6,6-96 % -3,9-7 % Muu erikoiskauppa -11,2-74 % -7,1-94 % -4,3-61 % -1,7-95 % 24,8 79 % -2,6-14 % -7,3-69 % -9,5-10 % Erikoiskauppa yhteensä -29,9-71 % -18,7-89 % -12,0-60 % -3,6-71 % 73,6 87 % -6,7-13 % -24,2-83 % -21,4-9 % Vähittäiskauppa -41,1-42 % -26,4-55 % -20,8-45 % -5,7-48 % 139,0 73 % -24,3-21 % -36,2-56 % -15,4-3 % Autokauppa ja huoltamot -25,8-67 % -7,9-42 % -8,5-49 % -4,4-98 % 164,1 211 % -26,6-57 % -16,5-61 % 74,4 32 % Ravintolat ja kahvilat -9,2-71 % -2,8-45 % -0,7-12 % -0,1-8 % 8,9 35 % -8,5-56 % -3,4-39 % -15,9-21 % Autokauppa ja ravintolat -35,1-68 % -10,6-43 % -9,2-39 % -4,5-76 % 173,0 168 % -35,1-57 % -19,9-56 % 58,5 19 % Kaikki yhteensä -76,2-51 % -37,0-51 % -30,0-43 % -10,2-57 % 312,0 106 % -59,4-33 % -56,1-56 % 43,1 5 % Lähde: Tuomas Santasalo Ky Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Kotkan-Haminan seutu KYMENLAAKSO OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % Päivittäistavarakauppa ja kioskit -0,9-1 % 3,6 2 % -4,0-56 % -6,0-46 % 13,1 127 % 5,8 2 % 8,9 2 % Alko -0,1-4 % 0,6 9 % -0,3-100 % -0,1-18 % 0,1 14 % 0,2 2 % 2,7 12 % Apteekit -3,1-29 % 2,4 9 % -0,7-57 % -1,6-69 % 0,9 45 % -2,2-5 % -1,8-2 % Tilaa vaativa kauppa -1,6-7 % 15,1 27 % -2,5-95 % -4,4-84 % 0,6 16 % 7,3 8 % -0,8 0 % Muotikauppa -5,8-45 % 6,3 19 % -1,1-74 % -2,8-94 % -1,5-68 % -5,0-9 % -8,9-8 % Muu erikoiskauppa -2,0-10 % 3,1 6 % -1,9-87 % -4,2-91 % -1,9-54 % -7,0-8 % -16,5-9 % Erikoiskauppa yhteensä -9,5-17 % 24,5 17 % -5,5-87 % -11,5-89 % -2,8-29 % -4,7-2 % -26,2-5 % Vähittäiskauppa -13,5-11 % 31,1 10 % -10,5-70 % -19,2-67 % 11,2 50 % -0,9 0 % -16,4-1 % Autokauppa ja huoltamot -28,8-57 % 46,1 35 % -4,8-88 % -5,8-49 % -0,5-6 % 6,2 3 % 80,6 18 % Ravintolat ja kahvilat -7,1-42 % -7,8-18 % -1,7-100 % -0,9-23 % -1,7-62 % -19,3-28 % -35,1-24 % Autokauppa ja ravintolat -35,9-53 % 38,3 22 % -6,6-91 % -6,6-43 % -2,3-19 % -13,1-5 % 45,4 8 % Kaikki yhteensä -49,4-25 % 69,4 14 % -17,1-77 % -25,9-58 % 8,9 26 % -14,0-2 % 29,1 2 % Lähde: Tuomas Santasalo Ky
Kaupalliset palvelut 21 Ostovoimasiirtymät ovat pienimmät yleensä päivittäistavarakaupassa (ks oheinen taulu). Päivittäistavaroita ostetaan pääosin läheltä kotia. Monipuoliset päivittäistavarakaupat suuremmissa keskustoissa vetävät kuitenkin asiakkaita myös pienemmistä kuntakeskuksista. Kouvolan seudulla Kouvolan päivittäistavarakaupan myynti on jopa 66 prosenttia suurempaa kuin kuntalastein ostovoima. Vastaavasti pienemmissä kunnissa noin kolmannes ostovoimasta siirtyy kunnan ulkopuolelle ja kaksi kolmasosaa toteutuu myyntinä omassa kunnassa. Kotkan seudulla päivittäistavarakaupan markkinat ovat tasaisemmat. Sekä Kotkassa että Haminassa pt-siirtymät ovat tasapainossa. Eli myynti on lähes saman suuruinen kuin on kuntalaisten ostovoima. Molemmat kunnat saavat jonkin verran ostovoimaa kunnan ulkopuolelta. Kotkan asukkaiden ostovoimaan suhteutettuna siirtyvä määrä on pieni. Haminassa osa haminalaisten pt-ostovoimasta siirtyy Kotkaan, mutta vastaava määrä ostovoimaa siirtyy Haminaan seudun itäisistä kunnista. Virolahti palvelee omaa kuntaa laajempaa markkinaaluetta myös päivittäistavarakaupassa. Päivittäistavarakaupan myynti on yli kaksinkertainen kuntalaisten omaan ostovoimaan nähden. Erikoiskaupassa ostovoimasiirtymät ovat suurempia kuin päivittäistavarakaupassa. Erityisesti muotikaupan ostovoimaa siirtyy hyvin herkästi suuriin keskuksiin, jossa on monipuolisesti toimialan tarjontaa. Muotikaupan keskittymiä Kymenlaaksossa ovat Kouvola ja Kotka. Tosin tarjonta Kotkan seudulla on tasaisemmin jakautunut useampaan keskittymään, kun taas Kouvolan seudulla Kouvolan keskusta on ainoa merkittävä muotikaupan keskittymä seudulla. Kotkan Pasaatin avautuminen ei vielä näy myyntiluvuissa, joten siirtymät Kotkan suuntaan ovat nykyään suuremmat kuin vuonna 2006. Myös muussa erikoiskaupassa ostovoimasiirtymät ovat suuria suuntautuen suuriin keskuksiin. Kouvolan seudulla myös Kuusankoskelle suuntautuu tilaa vaativan kaupan ostovoimaa kunnan ulkopuolelta ja Kotkan seudulla Virolahdelle siirtyy tilaa vaativan kaupan ostovoimaa lähinnä Venäjältä. Ravintolatoiminnan ostovoimaa siirtyy herkästi kuntien ulkopuolelle lomailun myötä. Suomalaiset käyttävät merkittävän osan toimialan ostovoimasta lomillaan eikä omassa kunnassaan. Koko maakuntaa tarkastellen vähittäiskaupan markkinat ovat hyvässä tasapainossa. Muotikaupan ja muun erikoiskaupan ostovoimaa siirtyy jonkin verran ulos molemmilta kaupunkiseuduilta lähinnä pääkaupunkiseudulle. Autokaupan ostovoimaa siirtyy vastaavasti maakuntaan ja eniten Kouvolan seudulle.
Kaupalliset palvelut 22 5 OSTOVOIMAN KASVU JA LISÄLIIKETILATARVE KYMENLAAKSOSSA VUONNA 2020 Kymenlaakson väestösuunnitteen mukaan alueen väestö kasvaa hitaasti. Väestön hitaasta kasvusta huolimatta ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa nopeammin kuin väestö, sillä kulutus on kasvussa. Koko ostovoiman kasvu pohjautuu siis kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa erikoiskauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan liiketilan lisätarvetta Kymenlaaksossa 5.1 Ostovoima vuonna 2020 Ostovoimaennuste perustuu ansiotason kasvuun ja kulutuksessa tapahtuviin muutoksiin sekä väestön muutokseen. 2000-luvulla ostovoiman kasvu on alueella suurta, vaikka alueen väestö on hieman vähentynyt. Kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan Kymenlaaksossa, mutta nyt kasvun asukasta kohden ennustetaan olevan hillitympää. Vuosikasvun ennustetaan olevan nopeampaa vuosina 2006-2010, mutta tasaantuvan tämän jälkeen. Alkujaksolla ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa runsas pari prosenttia vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin 4,5 % (vaihtelee toimialoittain) vuodessa. Tämän jälkeen päivittäistavarakaupan ostovoiman ennustetaan kasvavan runsaan prosentin vuosivauhdilla ja erikoiskaupassa keskimäärin runsaan kahden prosentin vuosivauhdilla asukasta kohden. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen kehitys. Viimeisimmät talousennusteet ovat olleen hieman huonompia kuin tähän asti. Talouden ennustetaan kuitenkin kasvavan. Mikäli talouden kehitys muuttuu nousevasta laskevaksi, on tällä vaikutusta ostovoiman kehitykseen. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän perushyödykkeitä myyviin päivittäistavarakauppoihin kuin erikoiskauppaan tai palveluihin. Ostovoimaennustuksiin vaikuttaa myös väestöennusteen tarkkuus. Lisäsi ennusteiden luotettavuuteen vaikuttavat myös venäläisten matkailijoiden kohdalla Venäjän taloudessa tapahtuvat muutokset. Ostovoimaennustuksen epävarmuus kasvaa, mitä pidemmälle ennusteita tehdään.
Kaupalliset palvelut 23 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Kymenlaaksossa 2006-2020 2020 2010 2006 Hamina Kotka Pyhtää Miehikkälä Virolahti Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Loma-asukkaat 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 milj. Vuonna 2010 Kymenlaaksossa arvioidaan olevan vähittäiskaupan ostovoimaa 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2020 lähes 1,7 miljardia euroa. Kouvolan seudulla on vähittäiskaupan ostovoimaa 885 miljoonaa euroa ja Kotkaa-Haminan seudulla 800 miljoonaa euroa. Lomaasukkaiden vähittäiskaupan ostovoima maakunnassa on laskelmien mukaan lähes 20 miljoonaa euroa. Ostovoima keskittyy väestön mukaan suurimpiin kuntiin eli Kotkaan, Kouvolaan Haminaan ja Kuusankoskelle.
Kaupalliset palvelut 24 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2020 milj. euroa Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan seutu Päivittäistavarakauppa 57 29 28 7 112 70 43 346 Alko 3 1 1 0 6 3 2 17 Apteekit 14 7 7 2 30 18 11 88 Tilaa vaativa kauppa 29 15 15 4 60 35 24 183 Muotikauppa 17 9 9 2 36 21 14 108 Muu erikoiskauppa 22 12 11 3 49 28 19 143 Erikoiskauppa yhteensä 69 36 34 9 145 84 57 434 Vähittäiskauppa yhteensä 142 73 71 19 293 175 113 885 Ravintolat ja kahvilat 16 8 7 2 32 19 12 96 Auto- ja varaosakauppa 48 25 23 6 104 61 40 307 Huoltamot 22 11 10 3 45 27 18 135 Vk, ak ja ravintolat yht. 227 117 112 29 474 282 184 1 424 Kotkan- Haminan seutu Lomaasukkaat milj. euroa Hamina Kotka Pyhtää Miehikkälä Virolahti Yhteensä Päivittäistavarakauppa 78 200 15 9 13 315 661 6 Alko 4 10 1 0 1 16 33 0 Apteekit 20 52 4 2 3 81 169 1 Tilaa vaativa kauppa 42 104 8 5 7 166 348 4 Muotikauppa 24 62 5 3 4 98 206 3 Muu erikoiskauppa 32 82 6 3 5 129 272 4 Erikoiskauppa yhteensä 98 248 19 11 16 393 826 11 Vähittäiskauppa yhteensä 200 510 38 23 33 804 1 689 18 Ravintolat ja kahvilat 22 56 4 2 3 87 183 2 Auto- ja varaosakauppa 69 177 13 7 11 278 586 7 Huoltamot 30 77 6 3 5 122 257 2 Vk, ak ja ravintolat yht. 321 820 62 36 52 1 291 2 715 29 Lähde: Tuomas Santasalo Ky
Kaupalliset palvelut 25 5.2 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 mennessä Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta maakunnassa. Laskelma pohjautuu alueen ostovoiman kasvuun ja laskelmassa on käytetty arvioituja keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Päivittäistavarakaupassa myyntitehokkuutena on käytetty AC Nielsenin koko Suomen päivittäistavarakaupan myyntitehokkuutta, joka on muutettu kerrosalatehokkuudeksi. Erikoiskaupan myyntitehot on saatu erilaisten yrityskyselyjen pohjalta ja vaihtelevat toimialoittain. Loma-asukkaiden ostovoiman merkitys on laskelmassa otettu myös huomioon. Laskelma antaa siis pohjan, mihin ostovoiman kasvun perusteella tulisi liiketilakaavoituksessa varautua. Eli mm. kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia muutoksia ei laskelmalla pystytä ennustamaan. Ne voivat aiheuttaa lisätarvetta arvioidun tarpeen lisäksi, mutta vastaavasti saattavat muuttaa markkina- ja kilpailuasetelmia merkittävästikin. Laskelma kertoo kokonaistarpeen eikä sitä, mihin kaupalliseen keskittymään tilatarve kohdistuu. Kohdentumiseen vaikuttavat mm. nykyisten kauppapaikkojen kehittäminen ja mahdollisuudet uusiin kauppapaikkoihin. Liiketilatarpeesta on kuitenkin erotettu keskustahakuisten toimintojen osuus ja muiden alueiden eli pääasiassa tilaa vaativan kaupan alueiden osuus. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja pääosa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Laskelmassa on otettu huomioon se, että markkina-alueen nykyiset liikkeet saavat osansa ostovoiman kasvusta ja näin niiden myynti myös kasvaa. Päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvusta noin puolet odotetaan toteutuvat uusien myymälöiden muodossa ja erikoiskaupan ostovoimasta noin kolmasosa. Päivittäistavarakaupassa osuus on suurempi siksi, että toimialalla on laajentumistarvetta vaikkei ostovoima kasvaisikaan. Tuotevalikoimat ja - lajitelmat laajenevat, joten päivittäistavarakaupat tarvitsevat lisää pinta-alaa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Laskelma antaa suuntaa liiketilan määrästä, mihin kaavoituksessa tulisi pitkällä aikavälillä minimissään varautua. Kaupan ryhmittymien mukaan päivittäistavarakaupan realistinen lisätarve on Kymenlaaksossa tätä laskelmaa suurempi. Koko Kymenlaakson liiketilan vähimmäislisätarve vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin 220.000 k-m 2. Tämä pitää sisällään sekä paikallisten asukkaiden että loma-asukkaiden tarpeen. Loma-asukkaiden tarve on laskettu vain maakuntatasolla. Seutukohtaiset tarpeet on laskettu vain paikallisten asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta. Kouvolan seudulla liiketilan nettolisätarve vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin 116.000 k-m 2. Tästä keskustahakuista toimintaa on noin 52.000 k-m 2 ja keskustan ulkopuolisten alueiden toimintaa lähes 64.000 k-m 2. Kotkan-Haminan seudulla liiketilan lisätarve on vähintään 105.000 k-m 2, josta keskustoihin suuntautuu noin 47.000 k-m 2 ja keskustojen ulkopuolelle 58.000 k-m 2. Jako keskustan ja keskustan ulkopuolisten alueiden liiketilatarpeeseen on suuntaa-antava. Kaavoituksella tulee pyrkiä osoittamaan toiminnot yhdyskunta- ja palvelurakenteen kannalta sopiville paikoille. Mikäli keskustassa ei ole osoittaa uutta liiketilaa keskustatoiminnoille, ne alkavat hakeutua hyvin helposti keskustojen ulkopuolelle.
Kaupalliset palvelut 26 Kaupallisten palveluiden lisäpinta-alan vähimmäistarve Kymenlaaksossa vuoteen 2020 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 Kouvolan seutu Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso* Muut alueet Tilantarve yhteensä Muut alueet Tilantarve yhteensä Muut alueet Tilantarve yhteensä Päivittäistavarakauppa 5 500 2 400 7 900 5 000 2 200 7 200 10 700 4 600 15 300 Alko 400 200 500 300 100 400 600 300 900 Apteekit 2 000 800 2 800 1 900 800 2 700 3 900 1 700 5 600 Tilaa vaativa kauppa 9 400 37 800 47 200 8 500 34 100 42 600 18 200 72 600 90 800 Muotikauppa 7 100 1 800 8 900 6 500 1 600 8 100 13 800 3 500 17 300 Muu erikoiskauppa 8 200 2 100 10 300 7 400 1 900 9 300 15 900 4 000 19 900 Erikoiskauppa yhteensä 24 700 41 700 66 400 22 400 37 600 60 000 47 900 80 100 128 000 Vähittäiskauppa yhteensä 32 600 45 100 77 600 29 600 40 700 70 300 63 100 86 700 149 800 Ravintolat ja kahvilat 4 300 1 100 5 400 3 900 1 000 4 900 8 400 2 100 10 500 Auto- ja varaosakauppa 1 800 7 400 9 200 1 600 6 600 8 200 3 500 14 100 17 600 Huoltamot 1 300 5 400 6 700 1 200 4 900 6 100 2 600 10 300 12 900 Autokauppa ja ravintolat 7 400 13 900 21 300 6 700 12 500 19 200 14 500 26 500 41 000 Muut palvelut 11 700 5 000 16 700 10 500 4 500 15 000 22 500 9 600 32 100 Liiketilatarve yhteensä 51 700 64 000 115 600 46 800 57 700 104 500 100 100 122 800 222 900 * sis. loma-asukkaat Lähde: Tuomas Santasalo Ky Kuntakohtaisesti on laskettu, kuinka paljon uutta liikepinta-alaa voisi potentiaalisesti kunnas sa toteutua kuntalaisten oman ostovoiman kasvun johdosta. Kuntakohtaiset taulut ovat liitteenä. Kouvolan seudulla merkittävä osa tarpeesta suuntautuu Kouvolaan ja Kuusankoskelle sekä näiden väliselle sauma-alueelle. Kotkan-Haminan seudulla merkittävä osa suuntautuu Kotkaan sekä osin myös Haminaan. Seudulle tulee myös lisäpotentiaalia venäläisistä matkailijoista. Suurempikin liiketilamäärä on mahdollinen, mutta tällöin kaikki myymälät eivät pysty hyödyntämään ostovoiman kasvua, vaan markkina-osuuksia jaetaan uudelleen. Vähimmäistarve on ohjearvo, jonka verran lisää liiketilaa vuoteen 2020 suositellaan kaupungissa ja kunnissa vähintään kaavoitettavan kaupan liiketilatarpeisiin. Kaupallisten palveluiden lisäpinta-alan enimmäistarve Kymenlaaksossa vuoteen 2020 mennessä Enimmäisstarve k-m 2 Kouvolan seutu Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakso* Muut alueet Tilantarve yhteensä Muut alueet Tilantarve yhteensä Keskustaalueet Keskustaalueet Keskustaalueet Keskustaalueet Keskustaalueet Keskustaalueet Muut alueet Tilantarve yhteensä Päivittäistavarakauppa 8 100 3 500 11 600 7 400 3 200 10 600 15 700 6 700 22 400 Alko 600 300 900 600 300 900 1 300 500 1 800 Apteekit 4 300 1 800 6 100 4 000 1 700 5 700 8 400 3 600 12 000 Tilaa vaativa kauppa 12 400 49 400 61 800 11 200 45 000 56 200 23 900 95 400 119 300 Muotikauppa 18 700 4 700 23 400 17 000 4 300 21 300 36 200 9 100 45 300 Muu erikoiskauppa 18 100 4 500 22 600 16 400 4 100 20 500 35 000 8 700 43 700 Erikoiskauppa yhteensä 49 200 58 600 107 800 44 600 53 400 98 000 95 100 113 200 208 300 Vähittäiskauppa yhteensä 62 200 64 200 126 400 56 600 58 600 115 200 120 500 124 000 244 500 Ravintolat ja kahvilat 9 400 2 300 11 700 8 700 2 200 10 900 18 400 4 600 23 000 Auto- ja varaosakauppa 3 600 14 500 18 100 3 300 13 200 16 500 7 000 28 000 35 000 Huoltamot 2 700 10 700 13 400 2 400 9 700 12 100 5 100 20 500 25 600 Autokauppa ja ravintolat 15 700 27 500 43 200 14 400 25 100 39 500 30 500 53 100 83 600 Muut palvelut 22 100 5 500 27 600 20 200 5 000 25 200 42 800 10 700 53 500 Liiketilatarve yhteensä 100 000 97 200 197 200 91 200 88 700 179 900 193 800 187 800 381 600 * sis. loma-asukkaat Lähde: Tuomas Santasalo Ky