FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI



Samankaltaiset tiedostot
Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro , Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

Miten väestöennuste toteutettiin?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Valkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

Muuttajien taustatiedot 2005

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari Helsinki

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Valtiotieteen tohtori Timo Aro , Porvoo Timo Aro 2012

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari , Helsinki

SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Kesäkuu 2017

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

Muuttoliike Janne Vainikainen

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TIETOISKU TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

Toimintaympäristö. Muuttoliike Jukka Tapio

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017


MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto Kouvola

Toimintaympäristön muutokset

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

MUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Kotka-Haminan seudun ja Kotkan kaupungin muuttoliikeanalyysi

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom,

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

KUUMA. KUUMA-johtokunta liite 19. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

Väestönmuutokset 2011

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

KUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019

VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018

VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

TILASTOKATSAUS 22:2016

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT. Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto

uhka vai mahdollisuus?

VÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018

Muuttoliike vuonna 2014

Tilastokatsaus 10:2012

Transkriptio:

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015

SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Forssan seudun rakenteellinen muuttoliike vuosina 2008-2012 4. Tiivistelmä ja suositukset

I MUUTTOLIIKE SUOMESSA 2010-LUVULLA

2010-luvun alun kolme ISOA kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta 1.Keskittymis- ja harvenemiskehitys samanaikaisesti 2.Muuttoliikkeen, pendelöinnin ja asumisen kiinteä yhteys kasvu- ja liikennekäytäviin sekä vyöhykkeisyyteen 3.Lisääntynyt maahanmuutto ja vieraskielisten määrä. Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013

Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012 Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muuttoalttius on lähes kaksinkertaistunut 1990- luvun alkuun verrattuna Nuorten 15-19 vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla 250 200 150 100 50 0 15 19 -vuotiaat 20 24 -vuotiaat 25 29 -vuotiaat 30 34 -vuotiaat 35 39 -vuotiaat 60 64 -vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014 Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %) vuosina 2010-2014 Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti näiden alueiden ulkopuolella Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684). Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 400 henkilöä ----- Yli - 500 henkilöä Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (- 1160) ja Raahe (-1138) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA PER VUOSI (2010-2014) Kuntien välinen muuttoliike oli asukaslukuun suhteutettuna yli 10 promillea (1 % väkiluvusta) viidessä kunnassa: Kauniaisissa (14,1 promillea), Jomalassa (13,9), Pirkkalassa (13,9), Lempäälässä (10,2) ja Kustavissa (10). 20 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan joukossa suhteessa asukaslukuun oli kolme kaupunkia: Seinäjoki (5,5 promillea), Kuopio (5) ja Tampere (5). Helsinki sai asukaslukuun suhteutettuna 21. eniten muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014 Kuntien välinen muuttoliike promillea keskiväkiluvusta per vuosi vuosina 2010-2014 yli +10 promillea 1000 as. kohden yli -10 promillea 1000 as. kohden Muuttotappiollisimmat kunnat suhteessa asukaslukuun sijaitsivat maakuntien reunaalueilla ympäri maata. 39 kuntaa kärsi yli -10 promillen vuotuiset muuttotappiot kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Eniten muuttotappiota saivat suhteessa asukaslukuun Manner-Suomen kunnista Siikajoki (-26,3 promillea), Kristiinankaupunki (- 19,3), Pudasjärvi (-19,1), Kyyjärvi (-17,5) ja Sievi (-15,4). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA 2013-2023 Kartassa on verrattu työikäisten määrän kehitystä kunnittain vuosien 2013-2023 välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä 22-62-vuotiaita: työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana Työikäisten määrä vähenee 57 500 henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan väestö kasvaa noin 250 000 henkilöllä Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka neljännessä (74) kunnassa vuosina 2013-2023 ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy pääväylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle Työikäisten määrän muutos yhdistettynä kuntatalouden haasteisiin lisää merkittävästi kuntien välisiä eroja ja taloudellista liikkumavaraa Lähde: Tilastokeskus, Kartta: Timo Widbom 2014 Analyysi: Timo Aro 2015 (valmistumassa)

II FORSSAN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2000-2014

KESKEISTÄ SANASTOA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS = syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen erotus KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO = kunnan tulo- ja lähtömuuton välinen erotus NETTOMAAHANMUUTTO, SIIRTOLAISUUS = kunnan maahan- ja maastamuuton välinen erotus VÄESTÖNKEHITYKSEN OSATEKIJÄT = luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen muuttoliike ja nettomaahanmuutto

Väestökehityksen osatekijät Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto

Luonnollinen väestönkehitys Forssan seudulla vuosina 2000-2014 Forssan seudun kuntien luonnollinen väestönlisäys oli yhteenlaskettuna noin tuhat henkilöä (-1043) negatiivinen vuosina 2000-2014. Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen jokaisena vuotena 2000-luvulla: tilanne on heikentynyt edelleen 2010-luvulla Jokioinen oli ainoa seudun kunnista, jossa syntyvyys ylitti kuolleisuuden vuosina 2000-2014: Jokioisten kunnan luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä 121 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin Forssassa (-777 henkilöä). Muiden kuntien luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus vaihteli Ypäjän -164 henkilöstä Humppilan -91 henkilöön. 50 0-50 -100-150 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -200

Kuntien välinen nettomuutto Forssan seudulla vuosina 2000-2014 Forssan seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttotappiota noin -1300 henkilöä vuosina 2000-2014 eli keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Forssan seutu sai muuttotappiota jokaisena vuonna vuosien 2000-2014 välisenä aikana lukuun ottamatta vuotta 2004 (+94 hlöä) Tammela oli ainoa seudun kunnista, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muutto-voittoa vuosina 2000-2014: Tammelan muuttovoittoa oli yhteensä 120 henkilöä, mutta muuttovoitot rajoittuvat vuosiin 2000-2007, jonka jälkeen Tammela on kärsinyt joka vuosi muuttotappiota. Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota (-850 hlöä), mutta tilanne on tasapainottunut sen jälkeen. Forssa sai esimerkiksi muuttovoittoa vuosina 2008 ja 2010. Jokioisten muuttotappiot olivat yhteensä -354, Ypäjän -130 ja Humppilan -94 henkilöä vuosina 2000-2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 150 100 50 0-50 -100-150 -200-250 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Nettomaahanmuutto Forssan seudulla vuosina 2000-2014 Forssan seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna nettomaahanmuutosta muuttovoittoa noin 700 henkilöä vuosina 2000-2014 eli keskimäärin 47 henkilöä vuodessa. Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttovoittoa siirtolaisuudesta vuosina 2000-2014: vuosi 2000 oli ainoa vuosi, jolloin maastamuutto ylitti maahanmuuton. Forssan seutu sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa maahanmuutosta kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvun aikana. Forssa sai noin 72 % koko seudun maahanmuuttovoitosta. Forssan maahanmuuttovoitto oli yhteensä 511 henkilöä vuosina 2000-2014. Forssan muuttovoitot kasvoivat 2000-luvun kuluessa ja tasapainottivat muuttotappioita kuntien välisestä muuttoliikkeestä Muiden seudun kuntien maahanmuuttovoitto jäi määrällisesti varsin alhaiseksi: Jokioinen +66, Tammela +60, Ypäjä +37 ja Humppila +37 100 80 60 40 20 0-20 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Forssan seudun väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2014 Forssan seudun väestö väheni yhteensä - 1640 henkilöllä vuosina 2000-2014: Forssan väestönvähennys perustui negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäykseen ja muuttotappioihin kuntien välisessä muuttoliikkeessä, mutta siirtolaisuus oli positiivinen väestökehityksen osatekijä. 150 100 Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutt Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys kääntyi selvästi laskevalla uralle vuoden 2008 jälkeen: vuosina 2012-2014 luonnollinen väestönlisäys oli jo yhteensä -443 henkilöä Forssan seutu sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vain vuonna 2004. Tilanne oli tasapainossa vuonna 2010 Forssan merkittävän muuttovoiton (+97) ansiosta, mutta kääntyi sen jälkeen negatiiviselle uralle. Vuosien 2011-2014 muuttotappiot ovat seudun kannalta huomattavan suuret eli -657 henkilöä neljässä vuodessa Forssan seutu on saanut muuttovoittoa siirtolaisuudesta tasaisesti ja hitaasti kasvavalla uralla koko 2000-luvun ajan (pl. vuosi 2000) 50 0-50 -100-150 -200-250 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Forssan seudun vuosittainen väestönlisäys % vuosina 2000-2014 Forssan seudun väestönlisäys oli negatiivinen lukuun ottamatta vuosia 2004 ja 2007 Ideaalisena väestönlisäyksenä pidetään noin 0,5 % vuodessa ja kovana kasvuna yli 1 %:in vuosittaista väestönlisäystä. Haitallisena väestönkehityksenä pidetään -0,5 %:in vuosittaista laskua ja erittäin haitallisena yli 1 %:in laskua. Forssan seudun väestönkehitys on ollut haitallisella uralla vuoden 2011 jälkeen ja lähestyi vuonna 2014 erittäin haitallisen kehityksen rajaa. Forssan seudun väestö väheni -336 henkilöllä vuonna 2014, mikä oli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvun aikana 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-0,10-0,20-0,30-0,40-0,50-0,60-0,70-0,80-0,90-1,00-1,10 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Forssan ja Forssan seudun väestönlisäys vuosina 2000-2014 Graafissa on verrattu Forssan väestönlisäystä ja Forssan seudun väestönlisäystä ilman Forssan kaupunkia 150 Forssan väestönlisäys Forssan seudun väestönlisäys ilman Forssaa Forssan seudun neljän kehyskunnan väestönlisäys oli positiivinen 2000- luvun alkupuolella, mutta kääntyi jyrkästi negatiiviselle uralle vuoden 2007 jälkeen 100 50 Forssan kaupungin väestönlisäys oli nousujohteista vuosina 2005-2010, mutta on sen jälkeen kääntynyt kehyskuntien tavoin melko jyrkkään laskuun Forssan kaupungin väestönlisäys on ollut vuosina 2009-2014 paremmalla uralla kuin yhteenlaskettuna seudun neljän kehyskunnan: seutujen keskuskaupungit ovat yleisesti vahvistuneet suhteessa kehyskuntiin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa 0-50 -100-150 -200 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-250 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Forssan seudun tulomuuton lähtöalueet vuosina 2007-2013 Forssan seudulle suuntautui yhtensä 7454 tulomuuttoa muilta seuduilta vuosina 2000-2014 eli keskimäärin 1065 tulomuuttoa vuodessa Forssan seudulle tultiin ylivoimaisesti eniten Helsingin seudulta: noin kolme kymmenestä (28,1 %) tulijasta tuli Helsingin seudulta Toiseksi eniten Forssan seudulle tultiin Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilta: noin yksi viidestä muuttajasta (20,1 %) tuli kolmesta em. kaupungista Kolmanneksi suurin tulomuuttajaryhmä tuli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilta: vähän alle yksi viidestä (18,1 %) muuttajista tuli em. seuduilta Joensuun Oulun Lounais-Pirkanmaan Rauman Jyväskylän Riihimäen Porin Lahden Etelä-Pirkanmaan Salon Loimaan Hämeenlinnan Turun Tampereen Helsingin 74 Tulomuuttojen määrä 2007-2013 82 82 99 145 188 227 234 348 451 543 586 607 637 2093 0 300 600 900 1200 1500 1800 2100 2400 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Forssan seudun lähtömuuton tuloalueet vuosina 2007-2013 Forssan seudulta tehtiin yhteensä 8175 lähtömuuttoa muille seuduille vuosina 2007-2013 eli keskimäärin 1168 lähtömuuttoa vuodessa Seinäjoen Kuopion Lounais-Pirkanmaan 76 90 94 Lähtömuuttojen määrä yht. Forssan seudulta Forssan seudulta lähdettiin eniten Helsingin seudulle: yli joka viides (22,5 %) suuntautui Helsingin seudulle Rauman Jyväskylän Riihimäen 119 145 151 Toiseksi suurin osa lähtömuutoista suuntautui Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: joka kolmas lähtömuutto suuntautui em. kolmen kaupunkiseudun alueelle Lahden Porin Etelä-Pirkanmaan Salon Loimaan 250 278 302 445 572 Kolmas suuri lähtömuuttojen kohdealue oli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seudut, jonne suuntautui yhteensä 16,1 % kaikista lähtömuutoista Hämeenlinnan Tampereen Turun 821 946 985 Helsingin 1837 0 300 600 900 1200 1500 1800 2100 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Forssan seudun muuttovoitto seuduittain vuosina 2007-2013 Forssan seutu sai muuttovoittoa yhteensä 33 seutukunnasta vuosina 2007-2013 Vakka-Suomen +15 Oulun +14 Nivalan + 13 Kajaanin +13 Forssan seudun muuttovoitot jakautuivat alueiden välillä erittäin epätasaisesti: Helsingin seudun osuus kaikilta seuduilta saadusta muuttovoitosta (+541 hlöä) oli lähes puolet (47,3 %) Forssan seutu sai lisäksi vähäistä muuttovoittoa Etelä-Pirkanmaan, Riihimäen ja Porvoon seuduilta sekä yksittäisiltä seuduilta muualta maasta Forssan seudun saama muuttovoitto Helsingin seudulta on tärkeä, koska se heijastaa metropolialueen vaikutusalueen asteittaista laajenemista ja Forssan seudun kuulumista osaksi laajenevaa aluetta Ylä-Pirkanmaan +16 Ylä-Savon +17 Porvoon +31 Riihimäen +37 Etelä-Pirkanmaan +46 Helsingin +256 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Forssan seudun muuttotappio seuduittain vuosina 2007-2013 Forssan seutu sai muuttotappiota yhteensä 31 seudulta vuosien 2007-2013 välisenä aikana. Kuuden seudun kohdalla Forssan seudun muuttotase oli nolla. Kouvolan -15 Seinäjoen; -15 Lahden -16 Rauman -20 Loimaan -29 Kuopion; -33 Forssan seutu kärsi merkittävää määrällistä muuttotappiota erityisesti Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: Forssan seudun muuttotappioista lähes neljä viidesosaa (77 %) kohdistui em. seuduille Forssan seudun muuttotappiot muiden seutujen osalta olivat vähäiset Turun -378 Porin; -51 Hämeenlinnan -235 Forssan seutu kärsii muuttotappiota suurille opiskelijakaupungeille ja muille suurille tai keskisuurille maakuntakeskuksille pois lukien Loimaan seutu Tampereen -309 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto Helsingin seudun kanssa vuosina 1987-2013 Forssan seudulle suuntautui yhteensä 7012 tulomuuttoa Helsingin seudulta vuosien 1987-2013 välisenä aikana eli keskimäärin 260 muuttoa vuodessa Forssan seudulta suuntautui yhteensä 6775 lähtömuuttoa Helsingin seudulle vuosina 1987-2013 eli keskimäärin 251 muuttoa vuodessa Forssan seutu sai yhteensä 237 henkilöä muuttovoittoa Helsingin seudulta vuosien 1987-2013 välisenä aikana eli keskimäärin noin yhdeksän henkilöä vuodessa Forssan seutu sai muuttovoittoa Helsingin seudulta vuodesta 2001 lähtien. Vuosina 2001-2013 Forssan seutu sai Helsingin seudulta muuttovoittoa yhteensä 586 henkilöä eli keskimäärin 45 henkilöä vuodessa Suurimmat muuttotappiot ajoittuvat 1990-luvulle kotikuntalain (1994) muutosvaikutuksiin 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat

Forssan ja Helsingin seudun välillä tulo- ja lähtömuuttaneiden ikärakenne vuosina 2000-2013 Forssan seudulle Helsingin seudulta tulleista noin neljä kymmenestä oli alle 25-vuotiaita, mutta lähtijöistä hieman yli puolet. Nuorten aikuisten (25-34-vuotiaiden) osuus oli tulijoissa noin viidennes ja lähtijöissä neljännes 35-54-vuotiaiden ikäryhmissä tulo- ja lähtömuuttajien osuudessa ei ollut suuria eroja, mutta tulijoiden osuus oli vähän korkeampi Yli 55-vuotiaiden kohdalla tulomuuttajien osuus ylitti selvästi lähtömuuttajien osuuden 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 38,3 50,7 22,0 25,7 Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Helsingin seudulta Forssan seudulle tulomuuttavat ovat iältään keskimääräistä useammin yli 35-vuotiaita ja Forssan seudulta lähtevät taas keskimääräistä useammin alle 35- vuotiaita. Alle 25-vuotiaiden osuuden suuret erot perus-tuvat ensisijaisesti nuorten opiskelijamuuttoihin varsinkin muihin korkea-koulukaupunkeihin. 15,0 10,0 5,0 0,0 Alle 25- vuotiaita 12,6 10 9,7 11,5 6,3 5,9 4,1 3,2 25-34 35-44 45-54 55-64 Yli 65-vuotiaita Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat

Forssan kaupungin nettomuutto kunnittain vuosina 2000-2013 Forssan kaupunki sai kunnittain tarkasteltuna määrällisesti eniten muuttovoittoa lähikunnistaan ja metropolialueen läntisistä kunnista vuosien 2000-2013 välisenä aikana -396-345 -270-147 -144 Turku Tampere Hämeenlinna Tammela Helsinki Forssa sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Humppilasta (+94), Jokioisista (+93) ja Vantaalta (+88) vuosina 2000-2013 Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota oman maakunnan ja naapurimaakuntien koulutuskaupungeilta sekä omalta kehyskunnaltaan Tammelalta -79 Salo -39 Lahti -35 Jyväskylä -33 Pori -26 Kuopio Akaa Somero Espoo Karkkila Lohja 29 32 46 50 51 Forssa kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Turulle (-396), Tampereelle (-345), Hämeenlinnalle (-270) ja Tammelalle (-147). Ypäjä 59 Urjala 64 Vantaa 88 Jokioinen 93 Humppila 94-500 -400-300 -200-100 0 100 200 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Forssan tulo-, lähtö- ja nettomuutto suhteessa Tammelaan vuosina 1987-2013 Forssaan suuntautui yhteensä 3556 tulomuuttoa Tammelasta vuosina 1987-2013 eli keskimäärin 131,7 muuttoa vuodessa Forssasta suuntautui yhteensä 4201 lähtömuuttoa Tammelaan vuosina 1987-2013 eli keskimäärin 155,6 muuttoa vuodessa Forssa kärsi Tammelalle muuttotappiota yhteensä -645 henkilöä vuosina 1987-2013 eli keskimäärin 23,9 henkilöä vuodessa Forssa oli muuttotappiollinen suhteessa Tammelaan yhtäjaksoisesti kahden vuosikymmenen ajan 1987-2007 lukuun ottamatta vuosia 1994 ja 1999. Vuoden 2008 jälkeen on tapahtunut käänne, jonka jälkeen Forssa on saanut joka vuosi muuttovoittoa Tammelalta. 250 200 150 100 50 0-50 -100 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat -150

III FORSSAN SEUDUN RAKENTEELLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA 2008-2012

Forssan seudun nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2000-2013 Forssan seutu sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä lukuun ottamatta 15-29-vuotiaita: kyseiseen ikäryhmään painottuu nuorten ja opiskelijoiden muutot. Forssan seudun muuttotappiot olivat yhteensä -2027 henkilöä 15-29-vuotiaista eli keskimäärin 145 henki-löä vuodessa 300 200 100 0-100 -200-300 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Forssan seutu sai ikärakenteen mukaan muuttovoittoa alle 15-vuotiaista lapsista ja kaikista yli 35-vuotta täyttäneistä aikuisista. -400-500 -600 Forssan seutu sai eniten muutto-voittoa viisivuotisryhmittäin tar-kasteltuna 60-64-vuotiaista, 45-49-vuotiaista ja 55-59-vuotiaista. Muuttotappiot olivat suurimmillaan 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä -700-800 -900-1000 -1100-1200 -1300 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Forssan seudun kuntien nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2008-2012 Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttotappiota nuorten 15-24-vuotiaiden ikäryhmästä, mutta muiden ikäryhmien osalla kunnat saivat vaihtelevasti joko muuttovoittoa tai tappiota 65-55 - 64 45-54 Forssan kaupunki sai muuttotappiota kaikista alle 35-vuotiaiden ikäryhmistä ja muuttovoittoa kaikista yli 35-vuotiaiden ikäryhmistä: Forssan muuttotappiot painottuivat 15-34-vuotiaisiin ja muuttovoitot yli 55-vuotiaisiin. Tammela sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin 15-24-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista. Humppilan ja Ypäjän tilanne oli samanlainen lukuun ottamatta pientä muuttotappiota 55-64-vuotiaissa. Jokioinen kärsi muuttotappiota kaikista muista ikäryhmistä paitsi 25-34- ja 55-64-vuotiaiden ikäryhmistä. 35-44 25-34 15-24 -800-700 -600-500 -400-300 -200-100 0 100 200-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Forssa -73-104 -185-10 49 88 144 Humppila 17-75 6 4 15-1 -17 Jokioinen -3-244 41-2 -9 31-13 Tammela 62-229 44 7 24 27-18 Ypäjä 2-79 3 18-12 3-10 - 14 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Forssan seudun kuntien nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2008-2012 Forssan seudun nettomuutto koulutus-rakenteen mukaa tuo hyvin esiin sen, että alueella on rajallisesti kaikkien koulutus-asteiden koulutuspaikkoja: Forssan seudun muuttotappiot kohdistuvat ensisijaisesti keskiasteen koulutuksen saaneisiin eli toisen asteen jälkeen jatko-opintoihin suuntautuviin. Forssan seutu kärsi keski-asteen suorit-taneista -570 henkilöä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vain -17 henkilöä muuttotappiota vuosina 2008-2012. Perusasteen suorittaneista seutu sai muuttovoittoa yhteensä 90 henkilöä. Kaikki seudun kunnat kärsivät muutto-tappiota keskiasteen suorittaneista: Joki-oisen ja Tammelan luvut olivat suuret suhteessa asukaslukuun Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai pientä muuttovoittoa Tammela, Humppila ja Jokioinen. Forssan muutto-tappio oli korkea-asteen suorittaneista oli maltillinen. 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200-250 -300 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Korkea-aste -71 15 1 54-16 Keskiaste -171-47 -146-163 -43 Perusaste 151-19 -54 28-16 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Forssan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulo-, lähtö- ja nettomuutto vuosina 2008-2012 Forssan kaupunki sai muuttotappiota -71 henkilöä korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vuosina 2008-2012 eli keskimäärin vain 14 henkilöä vuodessa. Forssa sai vuonna 2009 kaksi henkilöä muuttovoittoa korkea-asteen suorittaneista, mutta muina vuosina osalta pientä muuttotappiota 200 150 120 152 Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto 143 146 148 141 138 139 134 158 Korkea-asteen suorittaneiden tulo- ja lähtömuuttajien osuus on alle viidennes kaikista kaupungin virroista: kaikista tulomuuttajista oli 14,5 % korkea-asteen suorittaneita ja kaikista lähtömuuttajista 15,7 % vuosina 2008-2012 100 50 Forssan sijainti on kilpailukykyinen Helsinki-Tampere-Turku kolmion keskellä, joka saattaa tuoda alueelle korkea-asteen suorittaneiden tulo- ja paluumuuttoja. 0 2 2008 2009 2010 2011 2012-12 -10-19 -32-50 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Forssan seudun nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2008-2012 Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työs-sä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiske-lijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut/tuntemattomat Jokaisen alueen kannalta optimaa-lisia muuttajia ovat työlliset muut-tajat. Forssan seudun kaikki kunnat saivat muuttotappiota työllisistä muuttajista yhteensä -362 henkilöä vuosina 2008-2012. Forssan seudun kunnat saivat saman-aikaisesti muuttovoittoa eläkeläisistä 187 hlöä, työttömistä työnhakijoista 36 hlöä ja lapsista 12 hlöä. Forssan seudun kunnat saivat muut-totappiota opiskelijoista yhteensä saman verran kuin työllisistä eli -362 henkilöä vuosina 2008-2012 Muu työvoimaan kuulumaton Lapsi (0-14 v.) Eläkeläinen Varusmies Opiskelija Lapsi (0-14 v.) Työtön Työllinen -400-300 -200-100 0 100 200 300 Muu Työllinen Työtön Opiskelija Varusmies Eläkeläinen työvoimaan kuulumaton Forssa -188 22-65 -98-1 230 9 Humppila -8 7 15-42 -2-18 -3 Jokioinen -95 18 0-111 2-4 -9 Tammela -38-19 59-84 -9-11 19 Ypäjä -33 8 3-27 2-10 -18 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Forssan kaupungin ja kehyskuntien työllisten nettomuutto vuosittain 2008-2012 Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten positiivisten tai negatiivisten vaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisen (29000 / 7000 ) Forssan kaupunki ja Forssan seudun kehyskunnat saivat muuttotappiota työllisistä jokaisena vuonna lukuun ottamatta Forssan kaupungin pientä muuttovoittoa vuonna 2010 Forssan kaupungin laskennallinen menetys työllisten muuttotappioiden osalta oli noin 5,4 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa Forssan seudun kehyskuntien menetys oli työllisten muuttotappioiden osalta noin 5 miljoonaa euroa eli noin 1 miljoonaa euroa vuodessa. 10 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80 Forssa Kehyskunnat 4 2008 2009 2010 2011 2012-12 -24-31 -37-39 -48-49 -53-73 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina 2008-2012 1700 Muuttoliikettä voidaan analysoida tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenteen mukaan. Tuloissa on huomioitu muuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana. 1600 1500 1400 1300 1200 Forssan seutu sai yhteenlaskettuna muuttovoittoa sekä tulottomista ja yli 32000 euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista 1100 1000 900 800 700 Forssan seutu kärsi muuttotappiota pienituloisista (alle 12000 /v.) ansaitsevista ja keskituloisista muuttajaryhmistä vuosina 2008-2012 Forssan seudun kannalta on positiivinen signaali se, että seutu saa pientä muuttovoittoa hyvätuloisista muuttajista 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 129-42 -57-77 -66 15-5 6-22 28 27 28 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Forssan kaupungin ja kehyskuntien nettomuutto tulorakenteen mukaan 2008-2012 Forssan kaupunki saa muuttovoittoa ensisijaisesti tulottomista ja pienituloisista muuttajista. Keskituloisista muuttajista tulee pientä muuttotappiota, mutta hyvätuloisten muuttajien osalta tilanne on tasapainoinen 100 80 60 Forssa Kehyskunnat Forssan seudun kehyskuntien tilanne on päinvastainen kuin alueen keskuskaupunki Forssan: kehyskunnat saavat muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista muuttajista 40 20 0-20 Forssan seudun kuntien muuttajien tulorakenne on tyypillinen kaikille kaupunkiseuduilla, joissa on muita seudun kuntia suurempi keskuskaupunki ja sen ympärillä kehyskuntia. Forssan seutu on asukasluvultaan pieni kaupunkiseutu, mutta em. piirre ilmenee pienemmässä mittakaavassa samoin kuin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. -40-60 -80-100 -120-140 -160 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Forssan seudun tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2008-2012 Forssan seudun tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat vuodessa 16 120 ja lähtömuuttajien 15 781 vuosina 2008-2012. 17400 17200 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot 17194 17084 Forssan seudulle tulomuuttaneen henkilön tulot olivat toisin sanoen jokaista muuttoa kohden keskimäärin 339 suuremmat kuin lähtömuuttajan. 17000 16800 16600 16400 16356 16200 Forssan seudulla tulomuuttaneiden keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttaneita korkeimmat vuosina 2008-2012 paitsi vuonna 2010. 16000 15800 15600 15946 15583 15568 15522 15578 Muuttajien keskimääräisten tulojen välinen positiivinen erotus on hyvä signaali: esimerkiksi suurissa korkeakoulukaupungeissa erotus voi olla keskimäärin jopa 3000-5000 euroa negatiivinen yhtä muuttoa kohden 15400 15200 15000 14800 14600 15333 15344 14400 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Forssan seudun kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus vuosina 2008-2012 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Tammelassa (17878 ) ja Jokioisissa (17670 ) sekä alhaisimmat Forssassa (15296 ) keskimäärin vuosina 2008-2012 KUNTA 2008 2009 2010 2011 2012 EROTUS KESKI- MÄÄRIN 2008-2012 Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Jokioisissa (17621 ) ja alhaisimmat Humppilassa (13519 ) keskimäärin vuosina 2008-2012 FORSSA -1332 480-868 -178-461 -471,8 Forssan kaupungin lähtömuuttajien tulot olivat keskimäärin 472 euroa tulomuuttajia korkeammat vuosina 2008-2012. Muuttajien rakenne oli keskimääräisten tulojen näkökulmasta optimaalisin Tammelassa (+2560 /muutto) ja Humppilassa (+1230 ). Tammelan arvo on kilpailukykyinen suhteessa suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin JOKIOI- NEN 4824-3788 -1329-1086 1621 48,4 HUMP- PILA -1344 1415 2301 4882-1102 1230,4 TAMME- LA 3629 1449 2183 3564 1975 2560 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot YPÄJÄ -1081 4020 1420 750-3296 362,6

Forssan seudun muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina 2008-2012 Muuttajien tulokertymä pitää sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta saa rasitteita muuttajien rakenteesta). 2000000 1500000 1.500.000 1.215.000 Forssan seudun yhteenlaskettu muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin - 520 000 euroa vuodessa. Tulokertymä oli positiivinen kolmena vuotena viiden vuoden ajanjaksolla. Forssan seudulla tulee hyvin esiin muuttajien määrään ja rakenteeseen liittyvät erot: Forssan seutu saa määrällistä muuttotappiota, mutta hyötyy muuttajien rakenteesta kuntataloudellisesta näkökulmasta 1000000 500000 0-500000 689.000 2008 2009 2010 2011 2012-224.000-518.000 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -1000000

Forssan seudun kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä yhteensä vuosina 2008-2012 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen Tammelassa, Forssassa ja Humppilassa sekä negatiivinen Jokioisissa ja Ypäjällä -579.300 Ypäjä Tulokertymä yhteensä 2008-2012 Tulokertymä oli määrällisesti suurin Tammelassa: Tammelan muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 3,9 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 780 000 euroa vuodessa. Tammela 3.857.600 Tulokertymä oli määrällisesti negatiivisin Jokioisissa: Jokioisten muuttoliikkeen laskennallinen menorasite oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin - 520 000 euroa vuodessa -2.564.100 Jokioinen Humppila 504.700 Forssan laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 1,4 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 Forssa 1.444.200 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -3000000-2000000 -1000000 0 1000000 2000000 3000000 4000000 5000000