- Ooutokumpu Annika Nystrom I SEP 23.10.1998 GEOLOGINEN RAPORTTI 02014213 021 AIN 11996 1 (4) Jakelu OKME I arkisto Hyv. KENTTARAPORTTI KALLIOPERAKARTOITUKSESTA KERIMAEN KUMPURANNASSA VUONNA 1996. 4213 02 r-- Sijainti 1 : 200 000 Malmitiedot : Geologia: Muut avainsanat : sinkkimalmilohkare, kansannayte karsikivi, diopsidiamfiboliitti kallioperakartoitus \
2 KENTTARAPORTTI KERIMAKI, KUMPURANTA Karttalehti: 4213 02, Kumpuranta Kartoituksen syy: Kansannayte Kartoittaja: Annika Nystrom Kartoituksen ajankohta: Kesa 1996 Kansannaytteen lahettaja: Juhani Vehmas-Kreula Hautalahti Kansannaytteen loytopaikka: X= 6876750 Y= 3464660 Laiturin alta kivi"perustasta", jonne loytaja luultavasti on kuljettanut sen pihaltaan kaivaessaan kuoppaa omenapuulleen. (Ei ole mahdotonta, etta paikan edellinen omistaja on tuonut kiven jostain muualta) Kansannayte: analyysinro: analyysitulos: karsikivi, lohkare 95-12086 Cu Zn Pb Ni Co Ag KANSANNAYTTEEN YMPARISTO: s 5004 ppm 51732 31077 18 13 59 6.17% Kansannaytteen loytopaikassa ei ole muita lohkareita. (hiekkaranta ja tihea asutus). Lahin paljastuma muodostuu suonigneissista. ALUEEN GEOLOGIA: (ks. liitteet 3 ja 5) Kartoituksen lopputulos muistuttaa aika paljon GTK:n kallioperakarttaa, joskin olen hieman eri mielta diopsidiamfiboliitin jatkumisesta sen etela- ja pohjoiskarjessa. DIAFB on hienorakeinen ja siina vuorottelevat mustat ja vihreat (DI) raidat. En loytanyt karbonaattiraitoja, joista on maininta karttaselostuksessa (ks. liite 1 ss 5-7) DIAFB-vyohyketta (ks liite 1 s.3) ymparoi KGN/SGN ja rajavyohykkeeseen liittyy grafiittia esim. paljastumassa n:o 324. Gneissit sisaltavat paikoitellen reilustikin granaatteja ja 303-paljastumassa on mybs
3 kordieriiteja. Alueen itaosassa (322 ja 323 paljastumat) on KVDR, joka on hieman pilsteista. 327 -paljastuman lansiosasta ja 326-paljastuman etelaosasta loytyy GRDR (naita ei ole merkitty GTK:n karttaan). TEKTONIIKKA: (ks liite 4) Kivilajit ovat melko voimakkaasti poimuttuneet, varsinkin DIAFBvyohykkeen etela, ja pohjoiskarjen ymparistossa. Liuskeisuuden kaade on melko pysty. LOHKARE-ETSINNA T: Lohkare-etsinnat eivat tuottaneet toivottua tulosta. Ainoastaan lohkareet L414 ja L416 Sarkisuon pohjoispuolelta muistuttavat hieman kansannaytetta, mutta malmimineraalien maara niissa on huomattavan paljon pienempi. L415 on KGN ja sisaltaa melko paljon kiisuja. MALMIMINERAALIT: SPEKULOINTIA: DIAFB ja KGN sisaltavat yleisesti ottaen aika paljon kiisupirotetta talla alueella, varsinkin Harkovuoren ja Kuokanlahden ymparistossa. Tosiasioita: -Harkosuon niemen ymparilla on_ympyran muotoinenaerornagneettin~ anomalia ja melko vahva anomalia seuraa myos Savonlinnantien etelapuolta Ylakuonasta Rauvanjarvelle. (ks liite 1 s.3) -Kansannaytteen lahettaja Uoka on geologi koulutukseltaan ja edelleen harrastaa sita) on sita mielta, etta kettutarhan (SE Kosonsuo) SE puoleisista ojista voisi loytya jotain mielenkiintoista. Kettutarhasta on myos lahetetty kansannayte, joka ei ollut niin hyva pitoisuuksiltaan, mutta ilmeisesti on myos karsikivea? -Loytyi kiisupitoinen KGN paljastuma (nro332), jonka kivilaji vastaa L415-lohkareen kivilajia. 332-paljastuman pohjoiskarjessa (X= 6878670 Y= 3462380) Gefinex antaa voimakkaan positiivisen signaalin, joka indikoi johdetta, jossa on muutakin kuin rautaa. Johde sijaitsee ilm. n. 1.8m syvyydessa eika sita saanut kaivettua esiin kasin. ----- Ehkapa tasta kohdasta voisi loytya vihje ympyraanomalian
4 aiheuttajasta ja L414 ja L416, seka kansannaytteen alkuperan????? ----- Myos Harkbvuoren alavien maiden lahempi tarkastelu voisi olla hyodyksi? LIITIEET: 1) Lauri Pekkariselta saatu pohjatieto sivu 1 kansannaytteen tiedot sivu 2 kartta, johon on merkitty kyseisen kansannaytteen ja kettutarhasta saatujen naytteiden loytbpaikat sivu 3 kartta, johon vihrealla on merkitty diafb-vybhyke ja punaisella aeromagneettinen anomalia sivu 4. varausalueen rajat sivu 5-7. kallioperakartan selitykset 2) Peruskartan suurennos (1 : 1 0000), johon merkitty paljastumien kivilajit 3) Paljastumakartta 4) Tektoniset havainnot 5) Kivilajikartta 6) Havaintolomakkeet ja lisalehdet 7) Kenttahavainnot LISATIEDOT: Liitteet 2-5 on arkistoitu OKME:n kartta-arkistoon Liite 6 on arkistoitu paloaseman arkistoon
KANSANNAYTE KERIMAELTA LoyUija: Juhani Vehmas-Kreula KN OKU 48/-95 Loytopaikka : Kerimaen karttalehti : 4213 02 X = Kivityyppi : karsikivi /lohkare Analyysi: 95-12086. Y= J...I/TE 1) Cu= 5004 ppm Zn = 51732 Pb = 31077 Ni = 18 Co = 13 Ag = 59 s = 6.17% Hie M29261 Tarkeimmat mineraalit: - karbonaatti - tremoliitti (vaaleahko, saloinen - kloriitti - diopsidi (vahan) - vaalea kiille (vahan) Tarkeimmat malmimineraalit: - sinkkivalke - lyijyhohde - kuparikiisu - rikkikiisu & magneettikiisu (vahan) Lisatiedot : alueelle tehty valtausvaraus Ka rto itustehtava: On hyvin luultavaa, etta malmiaihelohkare liittyy jotenkin Hautalahden - Yla-Luotojarven valiseen amfiboliittidiopsidiamfiboliittijaksoon, joiden yhteydessa esiintyy myos karsia ja kalkkikivia. Joten kartoituksessa paahuomio olisi kiinnitettava taman jakson kartoittamiseen unohtamatta ymparistoakaan, jossa saattaa esiintya kartalla tuntemattomia minijaksoja. Myos lohkareen lahialuetta tulisi tarkastella mahdollisten uusien lohkareiden loytamiseksi. Kaytettavissa oleva vanha aineisto: - kallioperakartta 4213 & selitys - matalalentokartta 1:1 00 000 - tarvittavat peruskartat ym. Kartoitusterveisin LP ~IVL> 1
Lf113 02 1: 2D ooo, 2CJ KUMPURANTA Nok =I - I I ~
\ SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA IM M ~6-. ""'~-~4. ""'- t-..._(0>---.gl'\\\o..._ d\ 0 ~,-~ Lehti - 4213 - Kerimaki.1...-.~l.oa\ii '-{-l GEOLOGISEN TUTKIMUSLA ITOKSEN JULKAISEMA KALLIO PERAK ARTTA
~ \ ~ ~ ' \ ' 1 \ - --. -~ -- --,
Suotnen geologinen kartta 1:100000 Kallio perakartan selity kset 4213 Kerimaki 4231 Kitee Kerimaen ja Kiteen kartta-alueen kalliopera Summary: Precambrian rocks of the Kerimaki and Kitee map-sheet areas Kirjoittanut- b y OSMO NYKANEN Geologinen tutkimuslaitos Otaniemi 1975 OUTOKUMPU Oy Wdmlnetsinta I - ;~,
16 17 Juurikassa (lehti 4231 02) liittyy musraliuskeest:en pari pientä grafiitriesi.intymää (Vesasalo 1952). Kolmas grafiirtiesiintymä on edellisistä pari km länteen Äräsköjärven E-raanalla. PotoskaYaaran seuduilla, alueella, jossa on korkeita pegmatiinigraniittikauioita, nähdään pegmatiittigraniitissa runsaasti pitkänomaisia, laartamajsia musraiiuskesuikeumia. Sulkeumat ovat osaksi pystyasenroisia, yleisen liuskeisuuden kulun suuntaisia, mutta myös lähes vaaka-asentoisia sulkeumia on näht3xissä kallionseinämillä. Mustaliuskeita saattaa noilla tienoin olla enemmänkin kuin mitä karttaan on voitu pal ~ jastumien perusteella merkitä. Ne ovat helposti rapautuvina kuluneet syyemmältä ja ovat näin ollen heikommin paljastuneet kuin pegmatiittigraniitti, joka mahdollisesti korostuu karttakuvassa. Aikaisemmin mainittu (s. 12) Papinniemen ruhjeliuskeinen kordieriittigneissi kuuluu vyöhykkeeseen, jossa o n runsaasti mustaliuskevälikerroksia. Kerimäen ja Kiteen kartta-alueiden laatokkalaiset mustaliuskeet liittyvät alueellisesti Tohmajärven kartta-alueen Hammaslahden- -Kemicn antiklinoriumin mustaliuskeisiin. Kerimäen karttalehden länsiosassa migmatiittisen granaatti-kiillegneissjn alueella on paikoin metamorfista grafiittigneissiä välikerroksina. Ne ovat graniitti- ja kvartsijuonien lävistämiä pieni- tai keskirakeis.ia voimakkaasti metamorfoitune.ita liuskeita. Ne ovat ruosteenväriseksi rapautuneita. Mineraalikoostumus on samantapainen kuin alueen kiillegneisseissä, paitsi grafi.ittia ja kiisurnineraaleja on niissä enemmän. Grafiittia on paikoin suurerr.pinakin möykkyinä, mutta tavallisesti pieninä suomuina. Usein niihin liittyy karbonaattipitoisuutta. Paikoin grafuttigneissit vuorottelevat diopsidiamfi-. bohittisten ja karsimaisten kerrosten kanssa. Niissä on yleisesti rikkikiisua ja magneet~ tikiisua juovina ja kasaumina. :Myös tummanruskc>:aa markasiittia sekä hiukan kuparikiisua on niissä tavattu. Runsaasta magneettikesopitoisuudesta johtunevat dueen paikoittaiset kompassihäiriöt. Ruosteist2. graliittigneissiä on nähtävissä varsinkin pohjoisetdäsuuntaisen Seika.nlammen--Savonrannan maantien kallioleikkauksis:.;a Kasonkankaalla ja Jalaksessa (lehdet 4213 02 B ja 03 A) sekä Yläluotojärven ympäristössä. Kerimäen grafi.ittigneissit muistuttavat rakenteeltaan ja minerajogialtaan Kuopion seudun grafiitti- ja kiisupitoisia ruosteliuskeita. Ovatko edellä mainitut stratigrafisesti rinnastettavissa toisiinsa, jää tässä avoimeksi kysymykseksi. Toisaalta Kerimäen Yläluotojärven ja Kosonkankaan grafiittigneissit ovat mahdollisesti idempänä olevien mustaliu::.keiden metamorfoituneita muunnoksia. Grafiittigneissistä on kemiallinen analyysi taulukossa 5. Kalkkikivet logisen tutkimuslaitoksen malmiosaswn tutkimuksissa. - Pro gradu-työn puitteissa on sitä tutkinut Rune Westerholm (1964) Paraisten Kalkki Oy:n kenttätöissä. Tuolloin siellä suoritettiin syväkairauksia. AhoJan kalkkikivi sijaitsee graniitin sisään ulottuvassa kapeassa liuskekielekkeessä voimakkaassa aeromagneettisessa hä.iriöjaksossa. Kalkkikiven länsipuolella on sivukivenä graniittia vasten amfiboliliusketta. Kalkkikiven ja amfiboliluskeen välissä on muutaman metrin kerros grafiittipitoista kiille!iusketta (musta.liusketta). Kalkkikiven itäpuolella on kerroksellisen diopsidikarren ja harmaan kvartsiittisen liuskeen vuorokerroksia. Siitä itään on muutaman metrin levyinen vyöhyke sillimaniittiporfyrob]astista gne.issiä graniitin kontaktia vasten. Westerholm jakaa AhoJan kalkkikivenkolmeen päämuunnokseen. Ne ovat valkea kajsiitti kivi, valkea dolomiitti ja harmaa dolomiittinen kalkkikivi. Näistä Ca-rikkain on kajsiittikivi ja Mg-rikkain dolorniitti. Mutta vallitsevia on ylimenomuunnoksena esiintyvä harmaa dolomiittinen kalkkikivi. Kaisiittikivestä on vielä valkean muunnoksen lisäksi harvinaisempi ja epäpuhtaampi keilanruskea muunnos. Kaisiittikivi on keskimäärin karkeampaa kuin dolomiitti. Harmaa dolomiittinen kalkkikivi on paikoin tiivistä. - Kalsiittia on paikoin sulkeumina dolomiittikiteissä (Westerholm 1964). lisäaineksia on n. 10% AhoJan kalkkikivessä. Niitä ovat mm. kvartsi, sarvivälke, diopsidi, kondrodiitti, flogopiitti, biotiitti, kloriitti, apatiitti, grafiitti ja kiisurnineraalit. Dolomiittikivessä on hiukan serpentiiniä, mutta kaisiittikivessä ei ollenkaan. 800 m etelään Aholasta on niin ikään paljastettu kalkkikiveä. Aholasta 400 m pohjoiseen ja 1.3 km SSE on kalkkikivilohkareita (Aurola 1953). K erimäen kartta-alueen länsiosassa migmatiittisen granaatti-kiille.gnelssin ja diopsidiamfiboliitin alueelta on tavattu pari kalkkikivilohkaretta. Toinen kalkkikivilohkare on Hautaniemessä ja toinen Yläkuonaiärven itäpuolella Qehti 4213 02 B). Kartta-alueilta ei ole muualta tavattu kalkkikiveä, mutta kalkkirikkaissa diopsidiamfiboliiteissa ovat muutaman cm:n vahvuiset karbonaattijuovat yleisiä kuten esim. litosen saarella Sarvisalosta itään Pyhäjärvellä (lehti 421310 C). Myös Kerimäen Yliikuonan ja Kinnarahon diopsidiamfiboliiteissa on paikoin karbonaattijuovaisuutta. Ne kuuluvat samaan kaarimuotoiseen amfiboliit6jaksoon, jonka länsipäähän,. Ruokojärven seuduille Kerimäen kutta-alueen länsipuoldle, ovat sijoittuneet ns. Kerimäen kalkkikiviesiintymät. Kesälahden AhoJan kalkkikiven ja Kerimäen Ruokojärven kalkkikivengeologinen ympäristö ja sijainti ovat samanlaiset. Molemmat ovat amfibollittimiljöössä, johon liittyy grafiittipitoisia liuskeita. Väyrynen (1954) rinnastaa Kerimäen kalkkikivet laatokkalaisiin kalkkikiviin ja pitää amfiboliliuskemuodostumaa stratigrafisesti Etelä-Savon liuskeidea alimpana osastona. 1. V" -c <:. Kalkkikiveä (merkitty oranssilla kartalle), joka on osaksi dolomiittista kalkkikiveä, osaksi kalsiittik.iveä, on Kesälahden Varmassa Kerimäen kartta-alueen itäosassa (lehti 4213 I I C). Tämä ns. Aholan kalkkikivi on usean sadan metrin pituinen ja sen leveys vaihtelee 40-100 m:iin. Aholan kalkkikiven on kartoittanut Erkki Aurola (1953) geo- Amfiboliitit, diopsidiamfiboliitit ja metavulkaniitit Kerimäen kartta-alueen länsiosassa Yläkuonasta Kinnarahoon saakka lähelle Kerimäen kirkonkylää on muutaman kilometrin pituinen ja 1-2 km:n levyinen N - S-kul- 3 14217-74
18 ) 19 Taulukko 1. Kerimäen amfiboliittien mineraal1koostumuksia. Määritykset on tehty pistelaskijaa käyttäen. Table 1. Mineralogkal compositions of the Kerimäki amphibf)/iies. Deiermined by the counting tmlhod. 1. 2.., 4. Plagioklaasi - Plagioclase (An) K vartsi -Quartz Diopsidi - Diopsitk..... Sarvivälke- Hornblentk... Biotiit,ti - Biotite........ Muskoviitti - Muscotlite Titaniitti- Sphene Epidootti- Epidok.... Apatiitti- Apatite Karbonaatci - Garbonale...... Malmimineraaleja - Ore..... 38.3 30.2 33.1 15.0 (50) (50) (60) (30-40) 12.7 7.6 )4. 7 0.4 36.9 49.2 27.5 39.9 38.1 11.1 0.4 L4 4.7 0.1 3.1 0.1 0.1 5.6 0.1 0.7 0.4 0.7 2.1 0.3 0.4 2.7 0.9 0,9 1. Diopsidiamfiboliitti - Diop.ride a!nphibolite. 2. Diopsidtamfiboliitti- Diop.ri:k tzmphibofite. 3. Biotiittiamfiboliitti - Biotite amphibo/iu. 4. Diopsidiamfiboliitti - Diopiide amphibolite. 4213028, X ~ 6878.12 y ~ 461." (27/0Ny/72). 4213028, X ~ 6877.17 y ~ 462.1; (36/0Ny/72). 4213n8, x ~ 6875.08 y ~ 462.81 (46. a/ony/72). 421310C, X ~ 6861.3 y ~ 498.4 (10.b/HI./71). Kuva 6. Juovainen diopsidiamfiboliitti. Fig. 6. Bandtd diopsirk amphibolite. Kerimäki, Ylä-Luotojärvi. kuinen jakso tummanvihreää amfiboliitria, joka on suureksi osaksi diopsidijuovaista (lehdet 4213 02 Aja B).- Amfiholiitit on merkitty vihreällä värillä kartalle. Diopsid; pitoisuus on siinä erotettu ruskeilla katkoyiivoilla. - Kerimäen amfiboliitti kaartuu kartta-alueen länsipuolella E-W -kulkuiseksi ja muodostumajakso jatkuu länteen Ruokojärven kalkkikivialueelle saakka. Kerimäen am6boliitit lienevät alkuaan pääasiassa veteen kerrostuneita merkelisyntyisiä Sedimenttejä. Ne ovat siis para-amfiboliitteja.. Varsinkin vaaleajuovaisten diopsidiamfiboliittien juovaisuus näyttää paikoin selvästi primääriseltä kerroksellisuudelta kuten esim. Yläluotojärven etelärannan kallioissa (kuva 6). Yläkuonan-Kinnarahon diopsidiamfiboliittien päämiheraaleina ovat sarvivälke, diopsidi ja plagioklaasi (An 30 _ 60 ) (taulukko 1). Diopsidia on kuitenkin vaihtelevasti tai ei ollenkaan, jolloin kivilaji on amfiboliittia tai amfiboliliusketta. Lisäaineksina on karbonaattia, biotiittia, kloriittia, epidoottia, kvartsia, titaniittia ja malmimineraaleja, paikoin kalimaasälpääkin. Paikoin kivilaji on voimakkaasti metamorfoitunut runsaasti kiillettä, kvartsia ja maasälpää sisältäväksi sarvivälkegneissiksi. Diopsidiamfiboliitin kemia selviää taulukosta 5. Osa Kerimäen amfiboliiteista on rakenteeltaan vulkaanisperäisiä tai subvulkaanisia. Konnalammen tienoilla näkyy paljastumissa tuffiitciseen kerrosrakenteeseen viittaayia piirteitä. - Voimalinjalla~ Kerimäen-Kiteen maantien länsipuolella, on 40 m:n le\-e- ydeltä sarvivälkeporfyroblastista amfiboliittia, joka on rakenteeltaan magmaatrista. Myös plagioklaasiporfyriittisiä muunnoksia on tavattu. - Kerimäen amfioboliitin breksiar-akenteinen muunnos on alkuperältäan epäselvä. Siinä pitkulaisia, teräväsärmäisiä amfiboliittiosueita breksioi vaaleampi diopsidi- ja epidoottipitoinen aines. Breksiarakenteinen amfiboliitti vaihettuu paikoin juoyaiseksi kerrokselliseksi amfiboliitiksi. Paikoin siinä on jopa tyynylaavan alkuperään Yiittaavia rakenteita, jotka kuitenkin saattavat olla tektonisia synnyltään. - Tektonisissa liikunnoissa syntyneitä ovat ainakin monin paikoin amfiboliitissa tavattavat kloriittirikkaat»söyrit» ja ruhjeliuskeiset osueet. Paikoin siinä on vuorokerroksina graniitti- ja kvartsijuonien lävistämää migmatiittista kiillegneissiä. Kuten aikaisemmin on mainittu~ on Kerimäen kartta-alueen länsiosassa Varmon kalkkikiven sivukivenä amfiboliittia (s. 17). - Diopsidijuovaista amfiboliittia on Kesälahden SaJ. visalossa sekä tästä itään Iitosen saarella. - :Muutaman metrin vahvuisia amfiboliliuskekerroksia on Kiteen Niinikummussa ja Satulavaarassa (lehdet 4231 03 B ja 05 D) mustaliuskevyöhykkeessä. Kiteen kartta-alueen pohjoisosassa Kiteenjärven koillispuolella (lehti 4231 06 B) on emäksistä ortoamfiboliittista vulkaanista liusketta, joka on Tohmajärven kartta-alueelta ulottuvan metavulkaniittijakson eteläinen poimuuntunut kieleke (ks. Nykänen 1968 s. 25). Siinä on kerroksellisia tuffiittisia parjoja, agglomeraattiliusketta sekä metabasalttista laavakiveä. Mineraalikoostumus on niissä samantapainen kuin Tohmajärven emäksisissä metavulkaniiteissa. Osaksi kiyilaji on tasarakeista amfiboliittia, jossa ei näy primäär:irakentelta. Siinä on vuorokerroksina amfibolipitoista mustaliusketta,_ jossa on paikoin kiisujuovaisuutta.
KENTTÄHAVAINNOT KERIMÄKI 1996 EILE KERIKARTWK4 ) ) HAV. SARJAA AIN-96 1 MAP SHEET NORTHING EASTING ELEVAliO LINE NO. POINTN SAMPLE-ID ROCKTYPE CODE ASSAY# GRAIN S REMARKS FEATUR1 SCHISTOSI 8EDDING FEAIUR2 LINEA I I N FEATUR3 FOLDAXIS OPTIONAL OPTIONAL OPTIONAL DIRECTION DIP DIRECTIO DIP SIRIKE DIP STRIKE DIP 4213028 6876950 464040 141 301/AIN-96 SGN M 4213028 6875470 462450 142 302/AIN-96 KGN VF SOME SULPHIDE 70 80 4213028 6875440 462360 143 303/AIN-96 SGN (KRD) M SOME SULPHIDE 4213028 6875590 462450 144 304/AIN-96 DIAF8, KGN F, F SOME SULPHIDE 270 60 4213028 6875970 462290 145 305/AIN-96 DIAF8, GRDR F 4213028 6875330 462350 146 306/AIN-96 KGN, DIAF8 F, F SOME SULPHIDE 250 50 330 40? 4213028 6875380 462290 147 307/AIN-96 DIAF8 SOME SULPHIDE 4213028 6875380 462160 148 308/AIN-96 KGN F 4213028 6877040 463320 149 309/AIN-96 SGN F 250 65 4213028 6878690 461780 150 310/AIN-96 SGN F SOME S??? 220 80? 4213028 6878710 461720 151 311/AIN-96 SGN M 4213028 6878770 461770 152 312/AIN-96 SGN M 330 75 4213028 6878160 461350 153 313/AIN-96 SGN(DIAF8) F SOME SULPHIDE 220 75? 4213028 6878270 461290 154 314/AIN-96 AF8 4213028 6877240 462160 155 315/AIN-96 SGN F 240 75 4213028 6877380 461900 156 316/AIN-96 DIAF8 VF SOME S?? 155 85 4213028 6876480 463450 157 317/AIN-96 SGN F SOMES? 260 60 4213028 6877210 461780 158 318/AIN-96 AF8 SOME S? 4213028 6877050 463770 159 319/AIN-96 SGN F 10 85? 4213028 6877130 463710 160 320/AIN-96 SGN F 0 80 140 60? 4213028 6877240 463720 161 321/AIN-96 KGN 50 85 4213028 6877420 463780 162 322/AIN-96 DR M 330 40 4213028 6877450 463950 163 323/AIN-96 DR M 90 40 4213028 6875220 462660 164 324/AIN-96 DIAF8, KGN VF, F SOME SULPHIDE 295 85 4213028 6875430 462770 165 325/AIN-96 DIAF8 VF SOME SULPHIDE 4213028 6873770 461830 166 326/AIN-96 DIAF8, GRDR VF, C LITTLE SULPH 300 75 4213028 6876870 461540 167 327/AIN-96 DIAF8, GRDR VF, M LITTLE SULPH 290 80 4213028 6876320 462480 168 328/AIN-96 SGN F 260 75 170 70? 4213028 6874920 462830 169 329/AIN-96 KGN F LITTLE SULPH 290 75 4213028 6874650 462900 170 330/AIN-96 KGN F 240 70 180 50 4213028 6878720 462260 171 331/AIN-96 SGN M 220 25 4213028 6878600 462400 172 332/AIN-96 KGN F SOME SULPHIDE 270 80 4213028 6877930 462290 173 333/AIN-96 KGN F 220 75? 4213028 6875660 462500 174 L401/AIN-96 DIAF8 VF SOME SULPHIDE 4213028 6675660 462500 175 L402/AIN-96 DIAF8 F SOME SULPHIDE 4213028 6875660 462500 176 L403/AIN-96 GN F SOME SULPHIDE 4213028 6875660 462500 177 L404/AIN-96 KGN M SOME SULPHIDE 4213028 6875400 462420 178 L405/AIN-96 DIAF8 F SOME SULPHIDE 4213028 6876980 463440 179 L406/AIN-96 GN M SOME SULPHIDE 4213028 6877520 462940 180 L407/AIN-96 GN F SOME SULPHIDE 4213028 6878610 461850 181 L408/AIN-96 GN M SOME SULPHIDE 4213028 6878200 461550 182 L409/AIN-96 GN M SOME SULPHIDE 4213028 6878270 461290 183 L41 0/AIN-96 PRD M SOME SULPHIDE 4213028 6878190 461690 184 L411/AIN-96 GN M SOME SULPHIDE
4213028 6877220 462190 185 L412/AIN-96 KGN F SOME SULPHIDE 4213028 6877300 463790 186 L41 3/AIN-96 AF8 M 4213028 6878040 462630 187 L414/AIN-96 KA M SOME SULPHIDE 4213028 6878330 462680 188 L415/AIN-96 KGN F SOME SULPHIDE 4213028 6877880 462590 189 L416/AIN-96 KA M SOME SULPHIDE 4213028 6878690 462380 190 L417/AIN-96 HVULK VF SOME SULPHIDE ' 2