Hyvinvointia työstä Työaikojen ergonominen suunnittelu Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen Työterveyslaitos Esittäjän nimi / 8.2.2011 1
Työaikojen ergonominen suunnittelu: esityksen rakenne Työaikojen suunnittelussa huomioitavat tekijät Työturvallisuuslain vaatimukset Työaikojen kehittäminen kunta-alalla: toimintamalli ja menetelmät Työterveyslaitoksen suositukset ja niiden tutkimukseen pohjautuvat perustelut työaikojen kuormittavuuden arvioinniksi kunta-alalla 1. Työajan pituus 2. Työajan ajoittuminen 3. Palautuminen 4. Sosiaalinen elämä 5. Vaikutusmahdollisuudet VSSHP:n työaikojen kuormittavuuden palaute- ja johtamisportaalin esittely Työaikojen ergonominen suunnittelu Yrityksen tarpeet Työntekijän tarpeet Tuotannollinen työaikojen suunnittelu asiakkaiden ja kysynnän tarpeet operatiivinen tehokkuus Yksilölliset tarpeet työn ja muun elämän yhteensovittaminen terveys ja työssä jakaminen osatyökykyisten ja eri ikäisten tarpeet työvoiman määrä ja saatavuus terveys ja hyvinvointi tuottavuus Esittäjän nimi / 8.2.2011 2
Vuorotyön terveyshaitat (riski sairaudesta suhteessa päivätyöhön) - riski vaihtelee vuoroergonomiasta riippuen! Riski Näyttö unettomuus 1.2-2.0 varma syöpä, erit. rintasyöpä 1.3-2.0 todennäköinen ylipaino 1.2-2.0 todennäköinen aikuistyypin diabetes 1.2-1.6 todennäköinen metabolinen syndrooma 1.6-1.7 todennäköinen sepelvaltimotauti 1.3-1.6 todennäköinen vatsakatarri 1.2-2.0 riittämätön kuol. joht. työtapaturmat 1.6 riittämätän lievät työtapaturmat 1.2 riittämätön raskauden ajan ongelmat <2 (naiset) riittämätön multippeli skleroosi 1.6 vähäinen reuma 1.4 (naiset) vähäinen Työvuorosuunnittelu Lainsäädäntö Työehtosopimukset Tuotannon tarpeet Taloudelliset tekijät VUOROJÄRJESTELMÄN VALINTA Työntekijöiden tarpeet perhe-elämä sos. tarpeet vapaa-ajan tarpeet työaikamieltymykset Terveys Turvallisuus Työteho 21.11.2014 6 Esittäjän nimi / 8.2.2011 3
Ttyövuorot suunniteltiin yleisemmin myöhemmin alkaviksi päivä- kuin aamuvuoroiksi ja erityisesti lyhyitä vuorovälejä, viikonlopputyötä ja yksittäisiä vapaapäiviä oli verrattain vähän. Syy työaikoje Työaikojen ergonominen suunnittelu/ Case PPSHP - työaikojen kuormittavuuden vähentämistä johdetaan sairaanhoitopiirin työhyvinvointisuunnitelman ja uusien menetelmien (Titania) avulla - ergonomisen vuorosuunnittelun käyttöä seurataan työhyvinvointikyselyllä kahden vuoden välein - työaikojen ergonomisuuden kriteereinä omat + TTL:n opas Työvuorosuunnittelu hoitoalalla (Hakola and Kalliomäki-Levanto 2010). selvästi monia organisaatioita vähemmän erityisesti lyhyitä vuorovälejä, viikonlopputyötä ja yksittäisiä vapaapäiviä Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa luetellaan työaikoihin liittyviä kuormitustekijöitä, jotka työantajan tulisi vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa ottaa huomioon: - työpäivien pituus, kokonaistyöaika, ylityöt - mahdollisuudet säädellä itse työpäivän pituutta - peräkkäisten työvuorojen toistuvuus - työvuorojen kiertosuunta - työn suorittamisajankohta - työaikojen ennakoitavuus ja työhön sidonnaisuus - mahdollisuudet riittävään palautumiseen työpäivän aikana ja niiden välillä 30.1.2015 8 Esittäjän nimi / 8.2.2011 4
Mitä työturvallisuuslaissa sanotaan? työaikoja tulee arvioida samanaikaisesti työn muiden haitta- ja vaaratekijöiden arvioinnin kanssa, jotta tekijöiden keskinäiset vaikutukset tulevat arvioiduksi tietoa työaikojen arviointiin saa muun muassa työaikakirjanpidosta, vuoroluetteloista, ajopiirturista sekä suoraan työntekijöiltä, esim. työaikakyselyjen kautta. Työntekijän työmatkoista saa tietoa puolestaan esimerkiksi taloushallinnon dokumenteista. Työnantaja voi hyödyntää vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa myös työterveyshuoltoa. 9 Työaikojen kehittäminen kuntaalalla 10 Esittäjän nimi / 8.2.2011 5
Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kuntaalalla www.ttl.fi/tyoaika Suosituksissa kuormitustasot määräytyvät yksittäisistä kuormitustekijöistä ja niiden toistuvuudesta kolmen viikon jaksossa. Yleensä vasta kuormitustekijän jatkuva toistuvuus johtaa ylikuormitukseen Lisäksi työntekijän kokonaiskuormitus riippuu eri kuormitustekijöiden yhteisvaikutuksesta sekä työn muista kuormitustekijöistä Kuormitustasoja kuvaa liikennevalomalli, jossa vihreä viittaa hyväksyttävään kuormitukseen ja punainen ylikuormitukseen Liikennevalomallin tavoitteena on tunnistaa kriittiset kuormitustekijät ja tukea työaikojen ergonomista suunnittelua ja toteutusta Prof. Footer Mikko appears Härmä here No. 11 Työterveyslaitoksen suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Arvioitavat työaikojen päädimensiot: 1. Työajan pituus 2. Työajan ajoittuminen 3. Palautuminen 4. Sosiaalinen elämä 5. Vaikutusmahdollisuudet www.ttl.fi/tyoaika 30.1.2015 12 Esittäjän nimi / 8.2.2011 6
Kunta-alan seurantatutkimukseen kuuluvilla oma palauteportaali 30.1.2015 13 Työaikojen kuormittavuuden arviointi osana vuorosuunnittelua (Titania ) 30.1.2015 14 Esittäjän nimi / 8.2.2011 7
Titania Autonomia: työntekijät voivat vaikuttaa omiin työaikoihinsa - ohjelma valvoo taustalla kuormittavuutta 30.1.2015 15 Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Työajan pituus 30.1.2015 16 Esittäjän nimi / 8.2.2011 8
30.1.2015 Työvuoron pituuden yhteys voimakkaaseen uneliaisuuteen Voimakas uneliaisuus, ammattiliikenteeen jaksotyö, epäsäännöllinen vuorojärjestelmä yht. >2400 vuoroa % 40 35 RR 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Vuoron pituus (h) Mikko Härmä 18 Härmä ym. 2003 Esittäjän nimi / 8.2.2011 9
Työvuoron pituus ja tapaturmat n=12 686, 1996+1998 OR 4 3 2 1 0 7-8t >8t >10t >12t >14t >16t Dong 2005, Scand J Work Environ Health Työvuoron kesto ja onnettomuusriski Työvuoron pituus Esittäjän nimi / 8.2.2011 10
Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi - työajan pituus No. 21 Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Työajan ajoittuminen Esittäjän nimi / 8.2.2011 11
Uneliaisuus 30.1.2015 Yövuoroihin sopeudutaan vaiheviiveen kautta Uneliaisuuden vuorokausivaihtelu Uneliaisuuden esiintyminen vuorokauden eri aikoina 5 Uneliaisuuden esiintyminen eri vuorojen aikana 4 20% 50% 3 7% 2 1 Aamuvuoro Iltavuoro Yövuoro 4 6 8 10 12 14 12 14 16 18 20 22 22 24 2 4 6 Vuorokauden aika Esittäjän nimi / 8.2.2011 12
Nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä vähentää uneliaisuutta erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä Usein tai jatkuvasti 4 Uneliaisuus yövuorojen aikana 3 2 2001 2003 1 Harvoin tai ei koskaan 45-45+ 45-45+ Respect- vuorot vanha vuorojärjestelmä AIY - - AIY - - III - - AAA - - YYY - - Härmä ym. 2006 Finnair: nopeasti eteenpäin kiertävän vuorojärjestelmän vaikutukset nuorilla ja ikääntyvillä vuorotyöläisillä hyvä 5 Yleinen terveys hyvä 5 Sosiaalinen elämä 4 4 3 2001 2003 3 2001 2003 2 2 1 heikk o hyvä 5 45-45+ 45-45+ Interventio Kontrolli Työssä Työssä jaksaminen 1 huono 5 hyvä 45-45+ 45-45+ Interventio Kontrolli Perhe-elämä 4 4 3 2001 2003 3 2001 2003 2 2 1 1 huono 45-45+ 45-45+ huono 45-45+ 45-45+ Interventio Kontrolli Interventio Kontrolli Härmä ym. 2006 Int. J of Psychophysiology Esittäjän nimi / 8.2.2011 13
Työvuorojen kiertonopeus ja vuorotyön haitat Vuorokausirytmien häiriintyminen Univelan kertyminen Suorituskyky yövuorossa Viikkoja ilman vapaailtoja Viikonloput työssä Sosiaalisen elämän hankaluudet Jatkuva yötyö Viikottainen työvuorokierto Nopea työvuorokierto Kyllä Kyllä Vähiten Kyllä Kyllä Ei Parempi Alentunut Alentunut Kyllä Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Eniten Jonkin verran Vähiten 27 Vuorojärjestelmä ja rintasyöpä Norjalaisessa tutkimuksessa rintasyöpäriski oli korkein, jos vuorojärjestelmässä oli vähintään 4 peräkkäistä yövuoroa verrattuna nopeammin kiertäviin järjestelmiin (Lie et al. 2011) Tanskalaisissa tutkimuksessa riski oli suurin hitaasti kiertävissä järjestelmissä (Hansen ja Lassen 2012) sekä hoitajilla, jotka olivat tehneet sekä jatkuvaa yötyötä että kolmivuorotyötä (Hansen and Stevens 2012). Myös työssä, jossa oli 12-tunnin päivä- ja yövuoroja oli suurempi rintasyövän riski kuin yötyötä sisältävässä kolmivuorotyössä 28 Esittäjän nimi / 8.2.2011 14
Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi - työajan ajoittuminen No. 29 Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Palautuminen 30 Esittäjän nimi / 8.2.2011 15
Työaika, palautuminen ja terveys Palautuminen Kuormittavat työn piirteet Akuutit kuormitusreaktiot Krooniset kuormitusreaktiot Heikentynyt terveys Malli työstä, palautumisesta ja terveydestä (Geurts & Sonnentag 2006). Palautumisaika työvuorojen välillä on yhteydessä unen pituuteen ja vireyteen yövuorojen yhteydessä Vuoroyhdistelmä Pääunijakso Nokoset Torkahdus työvuorossa N % N t (sd) % % Työvuoro Uni P+Y 23 8 18 8.0 (1.2) 91 9 A+Y 45 16 39 6.0 (1.2) 73 31 Y Y 14 5 14 5.7 (1.3) 43 14 Y 103 37 93 8.4 (1.3) 59 13 Muut 95 34 93 7.3 (1.7) 65 19 Kaikki 280 100 257 7.4 (1.7) 65 18 126 tutkittua, yht. 280 yövuoroon päättyvää vuoroyhdistelmää KLO 12:00 18:00 0:00 06:00 12:00 18:00 0:00 06:00 Sallinen ym. 2003 32 Esittäjän nimi / 8.2.2011 16
Terveet työajat Kehittämishanke Helsingin kaupungissa (n=100) tutkittiin vuorotyöergonomian, erityisesti vuorojen välisen palautumisajan kasvattamisen vaikutuksia työhyvinvointiin 4 pitkäaikaissairaanhoidon ja 2 akuuttisairaanhoidon vuodeosastoa 33 Terveet työajat: yhteenveto Ilta-aamusiirtymiä vähemmän osastokohtaiset erot Ykkösvapaat eivät lisääntyneet iltavuoro vapaa - aamuvuoro pulmallinen Uni ja vireys sekä työssä jaksaminen helpottuivat kaikissa ikäryhmissä Fyysinen kuormittuneisuus väheni Työkyky säilyi ennallaan Raportti: Paukkonen ym. 2007. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen raportteja 7 www.hel.fi/terveyskeskus Julkaisu: Hakola, Paukkonen & Pohjonen: Less quick returns - greater well-being. Industrial Health 2010, 48:4, 390-394 Esittäjän nimi / 8.2.2011 17
Vähäuninen työviikko ja aivojen toimintakyky 8 t unta / yö 4 t unta / yö Kasautuvan univajeen ja sen jälkeisen palautumisunen vaikutus suoriutumiseen monitehtävässä. SR=univajeryhmä (N=13); Control=kontrolliryhmä (N=7). Haavisto ym. Journal Työterveyslaitos of Sleep Research. www.ttl.fi 2010. Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi - palautuminen No. 36 Esittäjän nimi / 8.2.2011 18
Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Sosiaalinen elämä ja vaikutusmahdollisuudet 37 Yhteisöllinen työaikojen suunnittelu (työaika-autonomia) Työaikojen yhteisöllinen suunnittelu: sekä työntekijällä, työnantajalla että työyhteisöllä vaikutusmahdollisuudet ja yhteistyö työaikojen suunnittelussa Koko työyhteisö on vastuussa työyksikön toiminnan sujuvuudesta ja työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta huomioimisesta. Yhteisölliseen työaikasuunnittelu on tärkeää toteuttaa siten että myös vuoroergonomiaan liittyvät asiat on tiedossa ja optimoitu Esimiehen tehtävänä oli tarvittaessa tukea ja ohjata henkilöstöään työvuorosuunnittelussa 38 Esittäjän nimi / 8.2.2011 19
Työaika-autonomia tutkimus- ja kehittämishanke HYKS, Jorvi ja Espoon kaupungin vanhusten palvelut 17 vuodeosastoa, noin 360 työntekijää, 3-vuorotyö Rahoittajina: TYKES ja TSR Yhteistyötahot: TTL, KT, Tehy, Stakes, SA Työntekijän ja työyhteisön itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa. Koko työyhteisö on vastuussa työyksikön toiminnan sujuvuudesta ja työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta huomioimisesta. Esimiehen tehtävänä oli tarvittaessa tukea ja ohjata henkilöstöään työvuorosuunnittelussa. Tuloksia: Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työvuoroihinsa lisääntyvät Vuorojen suunnittelussa tehdyt työaikaratkaisut rytmittivät työtä ja vapaita työntekijöiden kannalta sopivasti. Koetut vuorotyön haitat vähenivät ja jaksaminen työssä parani. Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa edistyttiin paljon, erityisesti kolmivuorotyössä. Työyhteisöjen toiminta ja ilmapiiri paranivat. 39 Suunnittelukäytännön vaikutus Pitkät työvuorojaksot 14 32 54 Iltavuoro-aamuvuoro järjestys 13 40 47 Työaikojen epäsäännöllisyys 15 43 42 Yksittäiset vapaapäivät 23 44 32 Pitkät työvuorot Pitkät vapaat Ylityö 23 30 33 48 44 52 29 23 19 lisääntynyt ennallaan vähentynyt Yötyö 20 59 21 Viikonlopputyö 14 70 16 Vuorolisät 16 70 14 Arkivapaat 15 75 10 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Esittäjän nimi / 8.2.2011 20
Kumulatiivinen riski 30.1.2015 Työaika-autonomia hankkeen vaikutukset hyvinvointiin Hoitotyö, n=255 % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Nykyinen vuorojärjestelmä vaikuttaa myönteisesti (vastaajien osuus 2003 ja 2005): Ennen Jälkeen Vaikuttavuus: Levinnyt koko Suomeen Uni ja vireys Työssä jaksaminen Yleinen terveydentila Sosiaalinen elämä Perheen kiinteys Vapaa-ajan harrastukset 41 Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat yhteydessä pienempään riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle Terveydellisistä syistä johtuva ennenaikainen eläköityminen heikot vaikutusmahdollisuudet hyvät vaikutusmahdollisuudet Vuosi Lähde: Vahtera ym. Employee control over working times and risk of cause-specific disability pension: the Finnish Public Sector Study. Occupational and Environmental Medicine 2009 Nov 12. Esittäjän nimi / 8.2.2011 21
Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi sosiaalinen elämä No. 43 Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi vaikutusmahdollisuudet 44 Esittäjän nimi / 8.2.2011 22
30.1.2015 Sairaanhoitopiiri: Työaikapiirteiden esiintyminen usein (> 25% vuosittaisesta esiintymisestä) vuosina 2008-2012 vuorotyöluonteista jaksotyötä tekevillä (n = 1 447) % 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 2008 2009 2010 2011 2012 5 0 30.1.2015 Esittäjän nimi / 8.2.2011 23
Työaikapiirteiden esiintyminen vuorotyöluonteista jaksotyötä tekevillä (n = 1 447) eri ikäryhmissä vuonna (Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, 2012) 60 % alle 25-vuotiaat 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 25-35-vuotiaat 35-45-vuotiaat 45-55-vuotiaat yli 55-vuotiaat 30.1.2015 Sairaanhoitopiiri: Työaikapiirteiden esiintyminen vuorotyöluonteista jaksotyötä tekevillä naisilla ja miehillä (n = 2 525) vuonna 2012 % 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 *=tilastollinen sukupuolten välinen ero p < 0.05 * miehet naiset 30.1.2015 48 Esittäjän nimi / 8.2.2011 24
Palauteportaalin käyttö Palauteportaalista löytyvät tiedot työaikojen kuormittavuudesta organisaation eri alayksiköissä vuonna 2013. Uusia vuosia lisätään kahden vuoden välein Taulukko kertoo valitussa organisaatioyksikössä kunkin työaikojen kuormitustekijän osalta niiden henkilöiden osuudet joilla esiintyi joko kohonnutta kuormitusta tai ylikuormitusta ottaen huomioon koko vuoden 2013 tilanteen. Piirteen esiintyminen edellyttää sitä että kohonnutta kuormitusta tai ylikuormitusta on täytynyt esiintyä riittävän usein koko vuoden aikana (ns. 25%:n raja). Näin ollen kuormitustekijän satunnainen tai yksittäinen ilmeneminen ei vielä näy prosenteissa. Koska yksiköiden väliset erot vuorotyön esiintymisessä ovatsuuren, työaikojen kuormittavuudessa voi vertailla vain yksiköissä joissa Vuorotyöntekijöiden osuus on sama Vuorotyöportaali - ohjeita Ylävalikosta valittava lisäraportit ja sieltä vuorotyöraportti ja sitten valikosta erikseen vuosi 2013. Valikosta valitaan tarkasteltava yksikkö ja sitten ladataan sen tulokset tarkasteluun Taulukossa kannattaa eri riveillä olevien kuormitustekijöiden osalta käydä aluksi katsomassa INFO-boxia (pieni ympyrä jonka keskellä i). Info-boxissa on kerrottu miten kyseinen kuormitustekijä on laskettu, annettu sen normaalit kuormitusrajat, suositukset sekä perustelut miksi kyseinen tekijä voi aiheuttaa kuormitusta. Huom: boxissa lukee myös Punaisella merkitty tutkimusorganisaatioiden kuormittavimpaan kymmenykseen kuuluvat työyksiköt. - optio ei vielä käytössä Esittäjän nimi / 8.2.2011 25
Työterveyslaitoksen työaikoihin liittyvää yleistajuista kirjallisuutta www.ttl.fi/tyoaika Esittäjän nimi / 8.2.2011 26