Työuraeläke Ohjeita työterveyshuollolle päivitetty

Transkriptio

1 Työuraeläke Ohjeita työterveyshuollolle päivitetty

2 Aiheet Työuraeläkkeen yleiset edellytykset Millainen työ on rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa? Työn rasittavuuden ja kuluttavuuden arviointi; pääkriteerit Työn rasittavuuden ja kuluttavuuden arviointi; lisätekijät Työkyvyn arviointi työuraeläkkeessä Käytännön ohjeita lausunnon laatimiseksi Linkkejä Työterveyslaitoksen kanssa järjestetyn seminaarin pohjalta koonneet Maarit Gockel, Seppo Kettunen, Jukka Kivekäs ja Tapio Ropponen 2

3 Työuraeläkkeen edellytykset Alaikäraja aluksi 63 v, nousee eläkeiän myötä 38 v työhistoria rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä Työkyky alentunut Työsuhde jatkuu tai sen päättymisestä on korkeintaan vuosi Edellyttää päätoimista ja ympärivuotista työtä Perhevapaat ja tilapäinen työttömyys huomioidaan Työsuhderekisterissä ei ole ammattitietoa tai muutakaan tietoa työn sisällöstä Laissa ei raskaiden ammattien luetteloa, vaan lueteltu 6 raskaan työn piirrettä ja 5 huomioitavaa lisätekijää 3

4 Millainen työ on rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa? Työ on sisältänyt merkittävissä määrin yhtä tai useampaa seuraavista tekijöistä: 1. suurta lihasvoimaa edellyttävä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä 2. hengitys- ja verenkiertoelinten erityisen voimakasta kuormittumista 3. kuormittavia ja hankalia työasentoja 4. voimaa tai suurta nopeutta vaativia, toistuvia työliikkeitä tai liikkeitä, jotka vaativat käsien puristusta, kiertoa ja voimaa 5. erityisen vaativa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttava vuorovaikutteinen työ 6. jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävä tehtävä, jossa on korkea tapaturmariski tai väkivallan uhka 4

5 Työn arvioinnissa huomiotavat lisätekijät Lisätekijät otetaan huomioon työn rasittavuutta ja kuluttavuutta lisäävänä tekijänä Poikkeukselliset fysikaaliset tekijät Kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö Toistuvaa yötyötä sisältävä tai muuten kuormittava vuorotyö Toistuvat pitkät työvuorot Yrittäjillä ympärivuorokautinen sidonnaisuus tuotantoeläimiin Arviointi tehdään eri tekijöiden yhteisvaikutus huomioiden Arvioinnissa ei huomioida ikää, sukupuolta, muita henkilön ominaisuuksia henkilön omaa kokemusta työn kuormittavuudesta työpaikan ilmapiiriä yms. työttömyyden uhkaa 5

6 Työn rasittavuudesta saatava tieto 1. Hakijan oma kertomus työnsä sisällöstä 2. Työterveyslääkärin lausunto, jossa huolellinen työanamneesi 3. Työnantajan kuvaus viimeisen työn sisällöstä 6

7 Työn rasittavuuden ja kuormittavuuden arviointi Pääkriteerit

8 Työn kuormittavuuden arviointi Työ on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraavista tekijöistä 1. Suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäaikaisesti kuormittavia työliikkeitä 2. Hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormitusta 3. Kuormittavia ja hankalia työasentoja 8

9 Sisälsikö työ keskimäärin voimakasta kuormitusta tai hankalia työasentoja Käsin nostamista, kantamista tai työntämistä yli 20 kg taakkoja vähintään 10 kertaa päivittäin Käsin nostamista, kantamista tai työntämistä yli 5 kilon taakkoja vähintään 2 kertaa minuutissa vähintään 2 tunnin ajan päivittäin? Työskentelyä käsi hartiatason yläpuolella vähintään tunnin päivässä Työskentelyä seisten tai polvillaan etukumarassa asennossa ilman tukea vähintään tunnin päivässä Työ, jossa joutuu käyttämään tärisevää työkalua vähintään 2 tuntia päivässä Niskan taipuneita tai kiertyneitä asentoja 9

10 Esimerkkejä työn kuormituksesta Huomioi työn vaatimuksina mm Kuormituksen määrä, toistuvuus ja kesto Taakan paino ja nostoasento Etukumarat asennot 10

11 Käsi hartiatas. yläp. vähän paljon Ammatit nostojen (>20 kg >10x/päivä) (X) ja käsi hartiatason yläpuolella työskentelyn (>1 h/ päivä) (Y) mukaan miehillä vähän Raskaat nostot paljon Työterveyslaitos Pehkonen & Rissanen Solovieva S.

12 Työn kuormittavuuden arviointi Työ on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraavista tekijöistä 4. Voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä taikka työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa 12

13 Sisälsikö työ keskimäärin toistuvasti Käden suurta puristusvoimaa (vähintään 3 kg kannattelua kättä kohden) eli puristusta, vääntämistä, taakkojen ja työkalun kannattelua vähintään tunnin päivässä? Käden tai ranteen toistoliikettä vähintään 2 tuntia päivässä tai useita kertoja minuutissa toistuvia käden työliikkeitä vähintään tunti päivässä? Oliko työssä esimerkiksi toistuvasti ylärajan nostoa yli vaakatason? 13

14 Työn kuormittavuuden arviointi Työ on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraavista tekijöistä 5. Erityisen vaativa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttava vuorovaikutteinen työ 6. Jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävä tehtävä, jossa on korkea tapaturmariski tai väkivallan uhka 14

15 Työn psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus Käsitteitä Kuormitus on prosessi, jossa kuorma vaikuttaa ihmiseen. Työkuormitusta syntyy aina, kun ihminen tekee työtä. Kuormitustekijät ovat työympäristön, työtehtävän, työprosessin, työn organisoinnin tai työyhteisön ja organisaation toimintatapojen piirteitä ja ominaisuuksia.

16 Haitallinen työkuormitus Mitä tarkoitetaan työkuormituksella? työn määrä, vaikeus tai raskaus ristiriidat ja konfliktit epäselvyydet ja muutokset muut huonolaatuiset työolosuhteet Mikä on haitallista? jatkuva, pitkittyvä, usein toistuva kuormitus äärimmäisen voimakkaana myös lyhytkestoinen kuormitus Sellainen kuormitus, johon ei voida vaikuttaa

17 Työn psyykkinen ja sosiaalinen kuormittavuus Työuraeläkkeessä otetaan huomioon vain työn luonteeseen liittyvät kuormitustekijät. Työuraeläkkeessä otetaan ensisijaisesti huomioon työn kuormittavuus ei työntekijän kuormittuneisuus (yksilöllisillä kuormittumisominaisuuksilla ei ole merkitystä) Työntekijän kuormittuneisuutta arvioidaan terveydentilan perusteella. Työn kuormittavuutta arvioidaan työn ominaisuuksien ja piirteiden avulla. TIKKA-menetelmä arvioi työn psyykkistä ja sosiaalista kuormittavuutta (Työn integroitu kokonaiskuormituksen arviointimenetelmä TIKKA, Ahola ym. 2015)

18 Erityisen vaativa tai poikkeuksellista henkistä kuormittuneisuutta aiheuttava vuorovaikutteinen työ Arvioi työn kuormitusta, ei työympäristöä tai hankalaa esimiestä Mitä työtehtävässä on kuormittavaa tekijästä riippumatta Työn haasteiden kohtuullisuus, ei liian vaikeaa tai ennakoimatonta Vastuullisuuden kohtuullisuus, vastaako resursseja? Vuorovaikutustilanne, herääkö kielteisiä tunteita? Älä arvioi yksilöä, arvioi työtä, ei työntekijän kokemusta Kuormitusta lisää myös tilanteet, joihin sisältyy vaikeita moraalisia ja eettisiä arvovalintoja

19 Ammatit fyysisen ja henkisen kuormituksen mukaan. Miehet (Solovieva ym. 2012, 2014) Kirsi Ahola

20 Jatkuvaa varuillaanoloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävä työ, jossa korkea tapaturman tai onnettomuuden tai ilmeinen väkivallanuhka Yksintyöskentely etenkin ilta- ja yöaikaan tiloissa joihin on avoin pääsy Työpaikan sijainti riskialueilla, väkivalta ja rikosprofiili on korkea Päihtyneiden tai väkivaltaisten asiakkaiden tai heidän saattajiensa vastaanotto ja käsittely Lisäksi edellytetään, että työssä on korkean tapaturman tai onnettomuuden riski tai toistuvasti ilmeinen väkivallan uhka Arvio väkivallan uhan ilmeisyydestä tulee perustua objektiiviseen arvioon eikä työntekijän omaan käsitykseen asiasta 20

21 Työn rasittavuuden ja kuormittavuuden arviointi Lisätekijät

22 Lisätekijöiden huomioiminen Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävinä tekijöinä otetaan huomion työn poikkeukselliset fysikaaliset tekijät ja kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö. Työterveyslaitos 22

23 Lisätekijät: kylmä- ja kuumatyöskentely Kylmätyötä, jos lämpötila on alle +12ºC. Tuuli ja veto lisäävät haittaa. Kylmäkuormituksen arviointi: työympäristön ilman ja kappaleiden (pintojen) lämpötilan arviointi, kosteuden ja tuulen vaikutuksen huomioiminen Esiintyy: elintarviketyössä, ulkona tehtävissä huolto-, korjaus- ja rakennustöissä, sukeltajan, pintapelastajan, palomiehen, sotilaan työssä ja mastotyössä Tärkeää kuvata myös, miten suuri osa työajasta on kylmätyötä Kuumatyöskentelyä, jos ilman lämpötila on yli 28ºC. Kuumatyön arviointi: kuumuus ja lihastyö esiintyvät yhdessä ja/tai suojavaatteen hengittävyys on pieni Esim. keittiötyössä, valimotyössä, lasinpuhaltajan työssä ja kasvihuonetyössä Koneellinen tärinä ja melu Esiintyy usein rakennus- ja koneteollisuudessa Erityisryhmä: selkärankaan kohdistuva rasitus maanmuokkauksessa tai metsätöissä Ylipaine Esiintyy kaivos- ja sukellustöissä 23

24 Lisätekijä: suojavarustuksen vaikutus työn rasittavuuteen Vaatetus, valjaat ja kelluntaliivit/ -puvut aiheuttavat kömpelyyttä ja rasittavat energeettisesti Henkilökohtaiset suojaimet suojaavat työntekijää kuuman, kylmän, tulen, kipinöiden, liekkien, roiskeiden, kosteuden, kemiallisten, mekaanisten, biologisten, säteilyn ja sähkön vaaroilta mutta lisäävät työn rasittavuutta Suojavaatetuksen monikerroksisuus, kitka, paino, materiaalin jäykkyys ja hengittämättömyys lisäävät työn rasittavuutta Rasittavaa suojavarustusta esiintyy esim. rakennus-, ulko-, pelastus-, maatalouden ja metsätalouden töissä 24

25 Lisätekijöiden huomioiminen Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävinä tekijöinä otetaan huomion toistuvaa yötyötä sisältävä tai muuten kuormittava vuorotyö ja toistuvat pitkät työvuorot 25

26 Lisätekijä: Vuorotyö ja pitkät työvuorot Työn kuormittavuutta arvioitaessa lisätekijänä otetaan huomioon "toistuvaa yötyötä sisältävä tai muutoin kuormittava vuorotyö sekä toistuvat pitkät työvuorot." Lakiesityksen yksityiskohtaisissa perustelut: yötyötä sisältävä vuorotyö (yötyötä usein, esim. 25% vuoroista) myös muu kuin yötyötä sisältävä vuorotyö, jos vuorotyö on kuormittavaa - otettava huomioon esim. työpäivien, kokonaistyöajan ja ylitöiden määrä sekä työ- ja lepoaikojen rytmitys ja työvuorojen kiertosuunta. toistuvat pitkät työvuorot (>10 tuntia). 26

27 1. Työajan pituus - pitkät työviikot (>48t) - työvuorojen pituus 2. Vuorotyö - aikaiset aamuvuorot - iltavuorot - yövuorot - työvuorojen kiertosuunta TYÖAIKOJEN KUORMITTAVUUDEN ARVIOINTI 8.Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin - vuorotoiveiden määrä - vuorotoiveiden toteutuminen 7. Työaikojen ennustettavuus? - vuorolistojen toteutuminen 3. Peräkkäiset työpäivät - peräkkäisten työpäivien lukumäärä - pitkät yövuororupeamat 6. Työaikojen vaihtelevuus - työvuorojen alkamis- ja loppumisaikojen vaihteluvuus - vuoron pituuden vaihteluvuus 4. Palautuminen - työvuorojen keskimääräinen väli - lyhyet työvuorovälit - yövuorojen jälkeinen vapaa 5. Vapaapäivät? - vuosiloma - vapaat viikonloput - yksittäiset vapaapäivät

28 Vuorotyön kuormittavuuden raja-arvot TIKKA, Työterveyslaitos 28

29 Työkyvyn arviointi työuraeläkkeessä Työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi ja mahdollisuudet jatkaa työssä ovat heikentyneet pysyvästi Työkyvyn alenema on pienempi kuin työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi vaadittava työkyvyn alenema Ei edellytä sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymistä 29

30 Käytännön vinkkejä lausunnon laatimiseen Valmistaudu huolella Tutustu lausunnon ohjeistukseen Hakija voi pyytää omalta eläkevakuuttajaltaan työsuhderekisterin Varmista, että hakijan työura on ylipäätään 38 v Työterveyshoitajan tekemä ensimmäinen haastattelu voi helpottaa lausunnon laatimista Lausunnon laatiminen Pääpaino pitää olla työanamneesissa, työn rasittavuutta ja kuluttavuutta kuvaavien tietojen kirjaamisessa Tarkenna potilaan kuvausta (ko. piirteen kesto, toistuvuus, voimakkuus ) Muista myös keskeiset terveydentilatiedot 30

31 Linkkejä Työntekijän eläkelaki, 53 ja Lakiesityksen perustelut. s ykseksi_perustelut pdf/2028f6f0-beb5-426d c281068ec55d ETK:n soveltamisohje &scroll=0 31

32 "Työterveyslääkärin lausunnossa hakijan kertomasta subjektiivisesta kokemuksesta tulee objektiivinen totuus." 32