Kartoitus Venäjä-toimijoiden strategioista, hankkeista ja koulutustarjonnasta - tarkastelualueena Kaakkois-Suomi

Kartoitus Venäjä-toimijoiden strategioista, hankkeista ja koulutustarjonnasta - tarkastelualueena Kaakkois-Suomi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu / Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu

2 SISÄLLYS 1 KARTOITUKSEN TAVOITTEET... 3 2 KARTOITUKSEN RAKENNE... 3 3 KAAKKOIS-SUOMEN ASEMA VENÄJÄÄN NÄHDEN... 3 3.1 MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN VAIKUTUS JA YHTEISTYÖ... 3 3.2 KAAKKOIS-SUOMEN SWOT-ANALYYSI... 4 4 ERI TOIMIJOIDEN VENÄJÄ-STRATEGIAT... 5 4.1 VALTAKUNNALLISET STRATEGIAT... 5 4.1.1 Opetusministeriön toimintaohjelma 2003-2007... 5 4.1.2 Keskuskauppakamarin Venäjä-strategia... 6 4.2 KAAKKOIS-SUOMEN STRATEGIAT... 6 4.2.1 Kaakkois-Suomen Interreg III A-ohjelma... 6 4.2.2 Kaakkois-Suomen pohjoisen ulottuvuuden strategia... 7 4.2.3 Kaakkois-Suomen elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia... 8 4.2.4 Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelma... 8 4.2.5 Yhteenveto Kaakkois-Suomen strategioista... 9 4.3 ETELÄ-KARJALA... 10 4.3.1 Etelä-Karjalan liitto... 10 4.3.2 Etelä-Karjalan kunnat... 11 4.3.3 Etelä-Karjalan oppilaitokset: Venäjä-koulutustarjonta ja -strategiat... 13 4.3.3.1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto... 13 4.3.3.2 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä... 14 4.3.3.3 Muita oppilaitoksia... 15 4.3.4 Muut toimijat tai ohjelmat... 15 4.3.5 Yhteenveto: Etelä-Karjala... 15 4.4 ETELÄ-SAVO... 17 4.4.1 Etelä-Savon maakuntaliitto... 17 4.4.2 Etelä-Savon kunnat... 17 4.4.3 Etelä-Savon oppilaitokset: Venäjä-koulutus, -hankkeet ja -strategiat... 18 4.4.3.1 Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Mikkeli... 18 4.4.3.2 Joensuun yliopisto, Savonlinna... 19 4.4.3.3 Mikkelin ammattikorkeakoulu... 19 4.4.3.4 Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä... 20 4.4.3.5 Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli... 20 4.4.3.6 Muita oppilaitoksia... 20 4.4.4 Muut toimijat... 20 4.4.5 Yhteenveto: Etelä-Savo... 21 4.5 KYMENLAAKSO... 22 4.5.1 Kymenlaakson liitto... 22 4.5.2 Kymenlaakson kunnat... 24 4.5.3 Kymenlaakson oppilaitokset: Venäjä-koulutustarjonta, -hankkeet ja -strategiat... 25 4.5.3.1 Helsingin yliopisto... 25 4.5.3.2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu... 26 4.5.3.3 Kouvolan seudun ammattiopisto... 26 4.5.3.4 Kotkan ammatillinen koulutuskeskus... 26 4.5.3.5 Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus... 26 4.5.3.6 Haminan ammattiopisto... 27 4.5.4 Muut toimijat... 27 4.5.5 Yhteenveto: Kymenlaakso... 27 5 STRATEGIOIDEN YHTEENVETO JA KARTOITUKSEN KESKEISET TULOKSET... 29 TAULUKOT: Taulu 1. Kaakkois-Suomen SWOT-analyysi... 5 Taulu 2. Venäjä-strategioiden yhteenveto... 30 LIITE: Tietokanta Venäjä-toimijoista

3 1 Kartoituksen tavoitteet Tässä raportissa kartoitetaan Venäjä-koulutus- ja kehittämistoimintaan liittyviä ohjelmia, suunnitelmia ja strategioita sekä niitä toteuttavia tahoja. Lisäksi tarkastellaan eri Venäjä-toimijoiden koulutustarjontaa ja hanketoimintaa. Tarkastelualueena on Kaakkois-Suomi eli Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnat. Raportin liitteenä olevassa tietokannassa toimijakartoitusta on laajennettu osittain myös muuhun Suomeen. Kartoituksen tavoitteena on selvittää: Kaakkois-Suomessa toimivien oppilaitosyksiköiden ja muiden julkisorganisaatioiden Venäjä-palvelut ja -yhteyshenkilöt (ks. Liite: Tietokanta Venäjätoimijoista) kohderyhmän suunnitelmat, strategiat ja hanketoiminta Venäjä-koulutus- ja kehittämistoiminnan suhteen yhteistyövalmiuksia ja olemassa olevaa yhteistyötä eri Venäjä-toimijoiden välillä Selvityksen tilaajana on Kaakkois-Suomen osaamiskeskus / TUKEMA.ru-projekti. Selvityksen toteuttavat Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. 2 Kartoituksen rakenne Selvitysraportissa kuvataan ja arvioidaan alueen keskeisten Venäjä-toimijoiden suunnitelmien perusteella, mikä asema Venäjällä on Kaakkois-Suomen strategisessa kehittämisessä. Kartoitukseen on koottu maakuntaliitot, yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammattiopistot ja aikuiskoulutuskeskukset, Venäjä-toimintaan panostaneet kunnat, kauppakamarit sekä toisaalta kaikki saatavilla olleet keskeisimmät suunnitelmat, joiden perusteella strategioiden määrittelyä ja toimintaa on voitu tarkastella. Eri toimijoiden suunnitelmien, hankkeiden ja koulutustarjonnan tarkastelussa rajaavana tekijänä on ollut yhteys Venäjä-toimintaan. Tiedot eri toimijoiden Venäjä-toiminnoista on koottu pääasiassa internetin avulla. Joiltakin osin täydentävää informaatiota on koottu sähköpostitse suoraan toimijoilta. 3 Kaakkois-Suomen asema Venäjään nähden 3.1 Maantieteellisen sijainnin vaikutus ja yhteistyö Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluu Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnat. Venäjän osalta Kaakkois-Suomi rajautuu pääosin Leningradin alueeseen ja pohjoisosaltaan myös Karjalan tasavaltaan. Kaakkois-Suomen kautta kulkevat Suomen ja Venäjän väliset pääliikenneyhteydet, jotka toimivat samalla pääliikenneyhteyksinä Skandinaviasta ja koko Euroopan unionin alueelta Venäjälle. Kaakkois-

4 Suomessa sijaitsevat myös liikenteeltään vilkkaimmat ja kuljetusmääriltään suurimmat rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän välillä. Myös Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikenteen henkilöliikenne ja suurin osa tavaraliikenteestä kulkee alueen kautta. Kaakkois-Suomessa on arviolta noin 850 Venäjän-kauppaa harjoittavaa yritystä. Myös venäläisten matkailu Suomeen on kasvanut selvästi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa: Kaakkois-Suomen tulli- ja raja-asemien kautta venäläiset tekivät vuonna 2002 Suomeen noin 1,51 miljoonaa matkaa, kun vuonna 1992 vastaava luku oli noin 0,16 milj. ja vuonna 1995 noin 0,52 milj. matkaa. Suomen ja Venäjän eri hallintotasojen viranomaisten ja alueiden välinen yhteistyö on viime vuosien aikana edelleen vilkastunut ja saanut uusia muotoja niin virallisten yhteistyösopimusten kuin epävirallisenkin toiminnan puitteissa. Hallinnon ja talouden rinnalla myös erilaiset kansalaisjärjestöt ovat olleet luomassa yhteyksiä Venäjälle. Kaakkois-Suomen kehittämisstrategian tarkoituksena on vahvistaa alueen asemaa Venäjän lähialueille suuntautuvan yhteistyön osaajana ja kehittäjänä ja toteuttaa samalla hyviä yhteistyöhankkeita. 3.2 Kaakkois-Suomen SWOT-analyysi Kaakkois-Suomen vahvuudet Sijainti EU:n ja Venäjän rajalla, Venäjä-osaaminen Hyvät liikenneyhteydet Venäjälle, Baltiaan ja Skandinaviaan ja toimivat rajanylityspaikat Luotettavat ja toimivat logistiset palvelut Runsaat metsävarat ja niitä hyödyntävä korkeatasoinen vientiteollisuus Monimuotoinen asuin- ja luonnonympäristö ja puhtaat elintarvikkeet Toimivat hallinto- ja yrityspalvelut sekä turvallinen toimintaympäristö Tiheä palvelukeskusverkosto Osaamisen taso yleensä korkea Arvokas kulttuuriympäristö Osaamiskeskukset ja -keskittymät sekä niiden hyödyntäminen Kaakkois-Suomen heikkoudet Liikenneyhteyksissä edelleen parantamisen tarvetta Syrjäinen sijainti Euroopan päämarkkinoihin Suhdanneherkkä ja yksipuolinen tuotantorakenne Pk-yritysten osuus tuotannosta vähäinen Informaatiotekniikkayritysten vähäisyys Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus Paikalliset ympäristöongelmat Korkea työttömyys Väestön poismuutto ja vinoutuva ikärakenne Kaakkois-Suomen mahdollisuudet Tietointensiivisten toimialojen kasvumahdollisuudet (hyvä työvoiman Kaakkois-Suomen uhkat Venäjän yhteiskunnallisen kehityksen epävarmuus

5 saatavuus ja pääkaupunkiseutuun verraten kohtuullinen kustannustaso) Venäjän lähialueiden kasvun vahvistuminen, kasvava kulutuskysyntä lähialueilla, Itämeren talousalueen kasvu Pohjoisen ulottuvuuden vahvistuminen EU:n politiikassa Vahvistuvat osaamiskeskukset sekä yritysten ja oppilaitosten verkostoituminen Kokous- ja erikoismatkailu Teollisuuden jalostusasteen nousu Monipuoliset, kestävän kehityksen mukaiset energiansaantimahdollisuudet ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttö Alueen keskeisten toimialojen kuihtuminen Tietoyhteiskunnan kehityksen häiriintyminen Rikollisuuden kansainvälistyminen ja turvattomuuden kasvu Kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa vaihtoehtoisiin kuljetuskäytäviin Yhteiskunnallisen syrjäytymisen kasvu Ulkoiset ympäristöuhkat, Itämeren tilan heikkeneminen Talouden keskittyminen pääkaupunkiseudulle Sisäiset ympäristöuhkat Terveysriskit ja tarttuvat sairaudet Venäjällä Taulu 1. Kaakkois-Suomen SWOT-analyysi (http://www.kaakkoissuomen-interreg.fi/askirjat/interreg3.pdf) 4 Eri toimijoiden Venäjä-strategiat 4.1 Valtakunnalliset strategiat Tässä esitetään joitakin valtakunnallisia Venäjä-strategioita siltä osin, kun ne ovat pohjana eri toimijoiden omassa tavoiteasettelussa ja toiminnan kehittämisessä. 4.1.1 Opetusministeriön toimintaohjelma 2003-2007 Opetusministeriön toimintaohjelma Suomi, Venäjä ja kansainvälinen yhteistyö vuosille 2003-2007 ohjaa ministeriön oman toiminnan lisäksi sen yhteistoimintaa erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Ohjelmakokonaisuus kattaa opetusministeriön koko toimialan ja priorisoi opetusministeriön tavoitteet Venäjän tuntemuksen ja Venäjä-yhteistyön alalla. Ohjelman 13 toimintakokonaisuutta painottavat eri toimintasektoreiden yhteistyön vahvistamista Venäjän kanssa ja toiminnan kohdentamista myös siten, että kansallinen Venäjän tuntemus lisääntyy. Toimintakokonaisuudet painottuvat tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen, peruskoulutukseen, venäjän kielen asemaan, liikkuvuuteen ja henkilövaihtoon, kulttuuriyhteistyöhön, nuorisotyöhön ja liikuntaan. Opetusministeriö toteuttaa Venäjäohjelmaa osana strategista kehittämistä tulosohjausta käyttäen.

6 (http://www.minedu.fi/julkaisut/hallinto/2003/opm15/opm15.pdf) 4.1.2 Keskuskauppakamarin Venäjä-strategia Keskuskauppakamari on jo usean vuoden ajan korostanut kauppakamarien yhteistoimintaa Venäjän suuntaan sekä erilaisia hankkeita ja toimintoja Venäjän kaupan edistämiseksi. Vuoden 2003 toimintasuunnitelmassa Keskuskauppakamari pitää yhtenä painopistealueena elinkeinoelämän Venäjä-yhteistyötä. Työn pohjana on ollut Kauppakamarien Venäjä-ohjelma, joka saatetaan ajan tasalle vuonna 2003. Maakunnallisista kauppakamareista noin puolella on Venäjään liittyvää toimintaa. Kauppakamarit järjestävät muun muassa Venäjään liittyviä seminaareja ja koulutustapahtumia sekä yritysdelegaatiomatkoja Venäjälle. Kauppakamarit ovat myös perustaneet paikallisia Venäjä-keskuksia ja vientirekistereitä. Kauppakamarien Venäjä-toiminta tarjoaa yrityksille entistä paremmat liiketoimintamahdollisuudet Venäjällä on projektitoimintaa edistää kuljetusten sujuvuutta lisää tietoa Venäjän talouden kehityksestä rahoitusmahdollisuuksista ja tilastolähteistä edistää suomalaisten ja venäläisten kauppakamarien verkottumista painottaa Venäjää koskevan ajankohtaistiedon välittämistä (http://www.kauppakamari.fi/index.cfm?language=finnish) 4.2 Kaakkois-Suomen strategiat 4.2.1 Kaakkois-Suomen Interreg III A-ohjelma Kaakkois-Suomen Interreg III A-ohjelma ohjaa Kaakkois-Suomen ja Venäjän lähialueiden (Pietari, Leningradin alue) yhteistyön kehittämishankkeita ja niiden rahoitusta EU:n ja Suomen kansallisen rahoituksen osalta. Ohjelman toimintalinjat painottuvat liikenneyhteyksien kehittämiseen ympäristön tilan parantamiseen yritysten toiminnan edistämiseen ja niiden toimintaympäristön parantamiseen koulutukseen ja tutkimukseen osaamisen edistämiseen yhteistyön edellytysten parantamiseen

7 Osaamisen ja yhteistyön edellytysten kehittäminen Kaupankäynnin ja yhteistyön jatkuvasti lisääntyessä alueen koulutusresurssien ja tieto-taitovoimavarojen yhdistämisen avulla pyritään varmistamaan Venäjä-osaajien riittävyys Kaakkois-Suomen tarpeisiin. Samalla huomioidaan maahanmuuttajien vahvuudet kouluttamalla heitä mm. tulkeiksi ja yrityselämän tarpeisiin. Tavoitteena on myös lähialueen koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa tapahtuvan yhteistyön lisääminen muun muassa opettaja- ja opiskelijavaihdon avulla. Tavoitteena on luoda Suomen johtava Venäjä-osaamisen keskittymä/verkosto. Venäjä-tutkimusta tullaan jatkamaan ja samalla lisätään tiedonvaihtoa suomalaisten ja venäläisten koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kesken. Tavoitteena on yrittäjien ja yritysten henkilöstön osaamistason nostaminen kansainvälisen kilpailun vaatimalle tasolle erityisesti Venäjän-markkinoilla. Kulttuurituntemuksen lisäämisen avulla hälvennetään epäluuloja ja siten helpotetaan matkailun ja yritystoiminnan vilkastumista Kaakkois-Suomen ja Venäjän lähialueiden välillä. (http://www.kaakkoissuomen-interreg.fi/askirjat/interreg3.pdf) 4.2.2 Kaakkois-Suomen pohjoisen ulottuvuuden strategia Pohjoinen ulottuvuus on EU:n politiikan erityinen painopistealue pohjoisen Euroopan ja Venäjän yhteistyön kehittämiseksi. EU:n pohjoisen ulottuvuuden olisi erityisesti edistettävä Pohjois-Euroopan talouskehitystä kohdistuttava raja-aluekysymyksiin kavennettava elintasoeroja ja torjuttava alueelta alkunsa saavia uhkia vähennettävä ympäristöön kohdistuvia uhkia Pohjoisen ulottuvuuden toimenpideohjelmassa (2000-2003) listataan Pohjois- Euroopan lähivuosien haasteet EU:n nimeämillä avainsektoreilla, jotka liittyvät ympäristöön ydinturvallisuuteen energiakysymyksiin inhimillisiin ja tutkimusresursseihin terveyteen rikollisuuden vastaiseen taisteluun kaupan ja investointien esteiden purkamiseen Strategian mukaan Kaakkois-Suomi on keskeisellä paikalla pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Alueen asema porttina Venäjälle ja Venäjältä EUmaihin mahdollistaa pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden, kuten infrastruktuurin ja liikenteen kehittämisen raja-alueella ja rajanylityspaikoilla, sosiaali- ja terveyssektorin ongelmien, erityisesti huumekaupan sekä muun rajan ylittävän rikollisuuden, torjunnan kehittämisen. Myös ympäristönsuojelu, koulutus ja inhimillisten voimavarojen kehittäminen ovat aloja, joihin Kaakkois-Suomessa tullaan panostamaan.

8 Osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen alalla strategisina hankkeina esitetään mm. Venäjä-osaamiskeskus Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus informaatio- ja viestintäteknologian koulutus- ja rekrytointiyhteistyö EU:n ja Venäjän välillä elintasokuilun ja hyvinvoinnin tutkimus esim. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kautta Liiketoiminnan alueella ohjelmassa on useita strategisia hankkeita. Osa hankkeista on jo toteutunut tai toteutumassa. (Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2001:4) 4.2.3 Kaakkois-Suomen elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy on käynnistänyt hankkeen, jonka päätavoitteena on laatia kattava Kaakkois-Suomen Venäjä-strategia vuosille 2004-2006. Hanke on ensimmäinen Kaakkois-Suomen seitsemän yrityspalveluorganisaation yhteishanke. Laadittava strategia tulee toimimaan yrityspalveluorganisaatioiden, elinkeinoelämän järjestöjen, maakuntien liittojen, aluekeskusohjelmien, TE-keskuksen ja muiden toimijoiden runko-ohjelmana kaikissa Venäjään liittyvissä elinkeinopoliittisissa kysymyksissä. Lisäksi tavoitteena on laatia konkreettinen toimenpideohjelma Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän Venäjä-toimintojen kehittämiseksi. Ohjelmassa määritellään ne toimenpiteet, joilla uskotaan parhaiten edistettävän täällä olevien yritysten Venäjänkauppaa ja toimintaedellytyksiä siinä. Samoin määritellään toimenpiteet, joilla voidaan lisätä tänne etabloituvien uusien Venäjä-toiminnoista kiinnostuneiden yritysten määrää. (http://www.lappeenranta.fi/selma/projektit/index.html) 4.2.4 Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelma Kaakkois-Suomen osaamiskeskus (KOSKE) toteuttaa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa (2003-2006) kaikkiaan 29 kaakkoissuomalaisen kunnan alueella. Tämänkertainen osaamiskeskusohjelma keskittyy neljään huippuosaamisalaan, joista yksi on Venäjä liiketoimintaympäristönä. Osaamiskeskusohjelmaa koordinoi Teknologiakeskus Kareltek Oy ja osaamisalarakenne vuosille 2003-2006 on seuraava: Korkean teknologian metallirakenteet Metsäteollisuuden prosessit ja järjestelmät Logistiikka Venäjä liiketoimintaympäristönä

9 Venäjä liiketoimintaympäristönä -osaamisala Venäjä liiketoimintaympäristönä -osaamisalan tehtävänä on tunnistaa Kaakkois- Suomen/Luoteis-Venäjän kansainvälisen kaupan ja sitä tukevan toiminnan keskeiset toimijat ja osaaminen. Lisäksi sen tulee luoda mahdollisuuksia ja muotoja verkostoitumiseen ja muuhun yhteistoimintaan sekä osaamisen kehittämiseen. Yhtenä osaamisalan tehtävänä on luoda puitteita ja kehittää sekä maastouttaa osaamista nykyisen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseksi Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Tähän päästäkseen osaamisala kehittää Venäjä-liiketoimintaosaamisen vuorovaikutteisia siirtomekanismeja tutkimuksen ja yritystoiminnan välillä, myös rajan yli käynnistää ja viestii Venäjä-liiketoimintaosaamisen käytäntöjä mm. liiketoimintaa tukevilla tieto- ja koulutuspalveluilla, alihankintaverkostoilla rajan molemmin puolin sekä venäjänkielisten maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisellä kehittää kaakkoissuomalaisen Venäjä-liiketoimintaosaamisen kansainvälistä verkostointia, tuotteistusta, viestintää ja markkinointia tunnistaa ja kytkee yhteistyöhön Venäjä-liiketoimintaan liittyviä tukiosaamisia (esim. kieli- ja yhteiskuntaosaaminen) hyödyntää kehittämistoiminnassa myös Osaamiskeskuksen metsä- ja metalliteollisuus-, informaatio- ja viestintäteknologian sekä logistiikan erityisosaamista Osaamisalan huippualueita ovat: tavaroiden, pääoman ja osaamisen siirto yli EU-Venäjä -rajan venäläiselle asiakaskunnalle suunnatun palvelutuotannon ja markkinoinnin erityispiirteet informaatioteknologia liiketoimintana ja liiketoiminnan tukena EU-Venäjäakselilla energia-, metsä- ja terästeollisuuden sekä ympäristö- ja ydinturvallisuuden teknologian siirto (http://www.koske.fi/venaja.php) 4.2.5 Yhteenveto Kaakkois-Suomen strategioista Kaakkois-Suomessa strateginen suuntautuminen ja kehittämistoiminta Venäjän suuntaan on voimakasta. Erityisesti Interreg-ohjelma ja sen tukena mm. Pohjoisen ulottuvuuden strategia, elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia ja käytännön toimijana Kaakkois-Suomen osaamiskeskus ovat vahva viitekehys maakunnallisille toimijoille kehittää ja hankkeistaa omaa toimintaansa. Strategisina painotuksina nousevat esille erityisesti alueen sijainnin hyödyntäminen alueen logistisen aseman hyödyntäminen elinkeinoelämän kehittäminen Venäjän kaupan alalla

10 Venäjään liittyvän osaamisen kehittäminen ja alueen nostaminen keskeiseksi Venäjä-osaajaksi Venäjälle suuntautuvan yhteistyön kehittäminen ja syventäminen Valtakunnallisella tasolla toimintaa tukee mm. Suomen hallituksen aktiivisuus EU:n Pohjoisen ulottuvuuden edistämisessä. Lisäksi opetusministeriön Venäjä-strategia antaa taustatukea yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille oppilaitoksille. Keskuskauppakamarin Venäjä-strategia ohjaa alueellisten kauppakamarien ja sitä kautta yritysten toimintojen kehittämistä. 4.3 Etelä-Karjala 4.3.1 Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2003-2006 Etelä-Karjala on lähin turvallinen EU-alue suhteessa Venäjän kasvaviin markkinoihin. Toisaalta Etelä-Karjala on lähin EU-alue ajatellen venäläisten yritysten laajenemista EU-markkinoille. Etelä-Karjala tarjoaa monipuoliset liikenneyhteydet ja useita rajanylityspaikkoja Venäjälle, minkä vuoksi Venäjän kanssa käytävälle taloudelliselle yhteistyölle avautuu Etelä-Karjalassa muuta Suomea parempia mahdollisuuksia. Erityisen hyvät mahdollisuudet alueella tarjoutuu logistiikka-alan yrityksille, jotka tuottavat Venäjän kanssa käytävään kauppaan liittyviä palveluja. Itärajan vähittäisen avautumisen myötä mahdollisuudet monipuoliseen kanssakäymiseen venäläisten kanssa lisääntyvät. Kun Suomen ja Venäjän välinen elintasoero kaventuu ja tuotantoelämä Venäjällä elpyy, on yhä enemmän löydettävissä tilanteita, joista sekä venäläinen että suomalainen yhteistyöosapuoli voivat hyötyä. (http://saimaa.etelakarjala.fi/julkinentiedote/liitetiedostot%5c2275%5cvihoviimei nen%20maakuntaohjelma%2015.5.03.doc) Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2004-2005 (http://saimaa.etelakarjala.fi/julkinentiedote/liitetiedostot/2275/15102003%20mhn %20HYVÄKSYMÄ%20TOTSU.doc) Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelma 2000-2006/Etelä-Karjalan maakuntaosio Etelä-Karjalan Liitto on laatinut EU:n tavoiteohjelmaa 2000-2006 täydentävän Etelä- Karjalaa koskevan osion. Rajan yli tapahtuvan yhteistyön lisääminen ja matkailun kehittäminen luovat koko ajan uusia mahdollisuuksia. Infrastruktuurin kehittäminen on edellytyksenä yritystoiminnan sijoittumiselle ja kuljetuselinkeinon kehittymiselle.

11 Maakunnassa pyritään luomaan vahva osaamiskeskittymä tai kehittämään olemassa olevia korkean teknologian ja talouden osaamiskeskittymiä seuraavilla alueilla: mekaaninen puunjalostus korkean teknologian metallirakenteet Venäjän kauppa logistiikka sähkö- ja tietotekniikkajärjestelmät ympäristö ja energia yritysten menestystekijät kansainvälisten palvelujen tuottaminen, kansainvälinen matkailu ja kauttakulkuliikenteen hallinta Erityistavoitteita ovat: uuden tekniikan kehittäminen mm. sähkötekniikan ja elektroniikan aloilla korkean teknologian kasvukeskus korkean teknologian metallirakenteiden sekä metsäteollisuuden informaatiotekniikan aloilla kokonaisvaltainen palveluiden laadun kehittäminen Etelä-Karjalasta Venäjä-osaamisen ja koulutuksen keskus Etelä-Karjalasta logistiikka-osaamisen keskus Etelä-Karjala, matkailun, messujen ja kokousten maakunta metsäteollisuuden sekä muun perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen Etelä-Karjalan sijaintiin Euroopan unionin ja Venäjän rajalla liittyviä tavoitteita ovat: infrastruktuurin kehittäminen liiketoimintakeskusmallin toteuttaminen asiantuntemuksen ja koulutuksen lisääminen kaupassa, matkailussa ja logistiikassa gateway-aseman hyödyntäminen matkailussa (http://www.ekarjala.fi/ekliitto/asiakirja/ektav2_ohj1.pdf) 4.3.2 Etelä-Karjalan kunnat Imatran kaupunki Venäjä, erityisesti Leningradin alue ja Pietari, ovat Imatran kannalta suuri mahdollisuus. Imatra rakentaakin tälle alueelle yhteistyöverkkoa. Yhteistyötä kehitellään myös Viipurin, Käkisalmen ja vanhan ystävyyskaupungin Tihvinän kanssa. Svetogorskin kanssa Imatra on jo vuosien ajan kehittänyt tiivistä yhteistyötä tähtäimenään kaupungin toimintojen kehittäminen kaksoiskaupunkimallin mukaisesti. Imatra-Svetogorsk-kaksoiskaupungin toiminta-ajatus: ainutlaatuisen sijaintiedun hyödyntäminen win-win-periaatteella (International Paper -malli) tuotanto Venäjällä alhaiset tuotantokustannukset

12 Venäjän markkinat läntiset tukipalvelut lähellä läntinen henkilöstö voi asua Svetogorskissa, Imatralla tai Etelä-Karjalassa Kaksoiskaupunkistrategia: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistäminen Matkailun kehittäminen Osaamisen ja tieto-taidon edistäminen Rajanylityspaikan palvelukyvyn parantaminen Tutkimuksen ja kehitystoiminnan alalla pyrkimyksenä on toimia kokeilu- ja pilottitoiminta-alueena, tutkimustoiminnan laboratorio-alueena, koulutus- ja oppimateriaalien kehittämisfoorumina sekä kehittyä cross-border-toimintojen ja Venäjän markkinatalouden kehittämis- ja tutkimuskeskuksena. (http://www.imatra.fi/etusivu.html) Lappeenrannan kaupunki Kaupungin elinkeino-, osaamis- ja kansainvälistymisstrategiassa vuosille 2000-2006 todetaan Venäjä-toimintojen osalta seuraavaa: Maantieteellisen sijaintiaseman hyödyntäminen o EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämistyöhön osallistuminen sekä Venäjä-yhteyksien rakentaminen o liikenneyhteyksien kehittäminen (http://www.lappeenranta.fi/) Etelä-Karjalan kasvukeskus Lappeenrannan, Imatran ja Länsi-Saimaan seutukunnat ovat mukana Etelä-Karjalan kasvukeskuksena osana valtakunnallista kasvukeskusohjelmatyötä. Kasvualoilla Etelä-Karjala profiloituu mobiiliteknologiaa hyödyntävän ohjelmisto- ja sisältötuotannon, teollisuuselektroniikan, ympäristötekniikan ja elinkeinoelämän ICT-sovellusten teknologian ja liiketoimintaosaamisen huipputaitajaksi. Etelä-Karjalan kasvukeskuksen kasvualueita ovat: Energia ja ympäristö Metalli Venäjä-osaaminen ja logistiikka Metsä ja puu Informaatio- ja viestintäteknologia Hyvinvointipalvelut ja -teknologia Matkailu

13 Venäjä-osaaminen ja logistiikka on yksi kasvualueista ja samalla edellytetään siihen liittyvän osaamisen ja tutkimuksen kehittämistä. Logistiikka- ja Venäjä-osaamisen osalta tavoitteena on, että Kaakkois-Suomeen organisoituu korkeatasoinen ja kansainvälisesti tunnettu Venäjän liiketoimintaosaamisen ja logistiikkatoimintojen keskittymä. (Aluekeskuksen kehittämisohjelmaehdotus) (http://www.ekarjala.fi/kasvukeskus/ohjelma.pdf) Etelä-Karjalan kasvukeskusohjelma: julkaisuja 2002:7) 4.3.3 Etelä-Karjalan oppilaitokset: Venäjä-koulutustarjonta ja -strategiat 4.3.3.1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden osasto tarjoaa liiketaloudellisia Venäjä-kursseja ja kielikeskus venäjän kielikursseja. http://www.iem.lut.fi/tuta http://www2.lut.fi/kike/kieliopinnot/kieliopinnot.html Yliopiston strategioihin sisältyy Venäjään liittyvä painotus. Yliopiston opetuksen ja tutkimuksen halutaan suuntautuvan seuraaviin aihealueisiin: Korkean teknologian metallirakenteet Metsäteollisuus Sähkö- ja tietotekniikkajärjestelmät Venäjä ja muut siirtymätaloudet Ympäristö ja energia Yritysten menestystekijät ja liiketoimintaosaaminen. (http://www.lut.fi/opinto/opinto-oppaat/tekniikka/2002/alkuosa.pdf) Yliopisto on tällä hetkellä mukana useissa Venäjään liittyvissä hankkeissa, joissa tarkastellaan mm. ruplan kehitystä, Venäjän pkt-sektorin tulevaisuudennäkymiä, Suomen transitoliikenteen ja Luoteis-Venäjän teollisuuden kehitystä sekä tehdään palkkavertailuja pohjoisen ulottuvuuden alueella (ks. liitetietokanta). Pohjoisen Ulottuvuuden tutkimuskeskus (NORDI) Vuonna 2003 yliopiston sisällä käynnistyi Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI, jonka tehtävänä on harjoittaa Venäjään sekä Venäjän ja EU:n suhteisiin liittyvää tutkimusta. NORDI tarjoaa osaamisensa eri toimijoiden ja yritysten käyttöön. NORDIn alueellinen painopiste on Pohjoisen ulottuvuuden ydinalueilla Luoteis- Venäjällä sekä Itämeren ja jäämeren alueella. NORDIn tavoitteena on nousta Venäjän ja Itä-Euroopan alueen huippuyksiköksi. (http://www.lut.fi/nordi/index.html)

14 4.3.3.2 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa voi opiskella kansainvälisen kaupan koulutusohjelmassa, jossa yhtenä suuntautumisvaihtoehtona on Venäjän kauppa. Oppilaitoksella on myös opiskelijavaihtoa venäläisten oppilaitosten kanssa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ydinstrategiat ovat: Paperi- ja kartonkiteollisuuteen liittyvä teknillinen ja liiketaloudellinen osaaminen Kansainvälinen kauppa ja -markkinointi, kansainvälisten verkostojen osaaminen erityisenä painopistealueenaan Venäjä ICT-tieto- ja kommunikaatiotekniikka, tietotekniset sovellukset sekä niihin liittyvä liiketaloudellinen ja muu sisällöllinen osaaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä osaaminen Grafiikka ja kivimuotoilu Strategiansa mukaisesti ammattikorkeakoulu kehittää Venäjään liittyvää opetusta, pitää yllä laajaa yhteistoimintaverkostoa ja toteuttaa Venäjään liittyviä kehittämishankkeita. (http://www.scp.fi/) Etelä-Karjalan ammattiopisto Etelä-Karjalan ammattiopisto tarjoaa maahanmuuttajakoulutusta. Kansainvälistymisstrategian mukaan Etelä-Karjalan ammattiopisto kehittää toimintaansa Venäjä-osaamiselle asetettavien vaatimusten ja maakunnallisen tavoiteasettelun mukaisesti. Tämä edellyttää Venäjä-toiminnan kehittämistä, Venäjää koskevan opetuksen luomista, yhteistoimintaverkostojen rakentamista ja erilaista hanketoimintaa. Toimintaa suunnataan erityisesti Luoteis-Venäjälle, Pietarin sekä Leningradin alueelle. Venäjään liittyvää hanketoimintaa kehitetään osana maakunnan hanketoimintaa ja yhteistoiminnassa Venäjällä toimivien kumppaneiden kanssa. Etusijalle asetetaan hankkeet, joissa voidaan samalla tukea opiskelijoiden Venäjä-suuntautumista. (http://ekamo.fi) Etelä-Karjalan aikuiskoulutuskeskus Aktiva Aikuiskoulutuskeskus tarjoaa venäjänkielen lyhytkursseja. Lisäksi aikuiskoulutuskeskus tarjoaa koulutusta maahanmuuttajille. (http://www.ekakk.fi/)

15 4.3.3.3 Muita oppilaitoksia Muut oppilaitokset tarjoavat Etelä-Karjalassa Venäjä-opetusta seuraavasti: Saimaan kansalaisopisto: venäjän kielen lyhytkursseja Imatran työväenopisto: venäjän kielen lyhytkursseja Lappeenrannan työväenopisto: venäjän kielen lyhytkursseja Joutsenon opisto: maahanmuuttajakoulutus 4.3.4 Muut toimijat tai ohjelmat Etelä-Karjalan elinkeinostrategia Vuonna 1998 valmistuneen Etelä-Karjalan elinkeinostrategian mukaan yhtenä tavoitteena on luoda Etelä-Karjalasta Venäjä-osaamisen ja -koulutuksen keskus. Strategiassa pyritään hyödyntämään ja vahvistamaan Etelä-Karjalan asemaa maantieteellisenä idän ja lännen porttina. Osaamisen kehittäminen on ehdoton edellytys yritystoiminnan menestymiselle myös Etelä-Karjalassa. Jo olemassa olevaa Venäjä-osaamista tulee vahvistaa ja hyödyntää koko maakuntaa tukevaksi. Yliopiston Venäjä-toimintaa tulee laajentaa osaamiskeskittymäksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun avulla. Maakunnan toivotaan muutenkin kansainvälistyvän sekä Venäjän suuntaan että länteen. (Etelä-Karjalan kauppakamari, Etelä-Karjalan yrittäjät r.y. 1.12.1998) Etelä-Karjalan kauppakamari Kauppakamari toteuttaa toiminnassaan Keskuskauppakamarin Venäjästrategiaa sekä Etelä-Karjalan elinkeinostrategiaa. (http://south-kar.chamber.fi/index.htm) 4.3.5 Yhteenveto: Etelä-Karjala Toimija Strategia Opetusta Projekteja Strategiset hankkeet Etelä-Karjalan Liitto Suunnitelmissa ja ohjelmissa vahva Venäjäpainotus Imatran kaupunki Kaksoiskau- punkistrate- Keskittyy erityisesti projektien rahoitukseen Yhteistyö Leningradin alueen ja Pietarin kanssa Lukuisia hankkeita kaksois- Kaksoiskaupunkihanke

16 Lappeenrannan kaupunki Etelä-Karjalan kasvukeskus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattiopisto Etelä-Karjalan aikuiskoulutuskeskus Aktiva Etelä-Karjalan kauppakamari Tärkeä osa strategiaa Venäjästrategia olemassa E-K:n elinkeinostrategia Venäjään liittyvää liiketaloudellista tutkimusta ja opetusta; venäjän kieliopetusta Venäjän kaupan suuntautumisvaihtoehto, opiskelijavaihtoa venäläisten oppilai- maahanmuuttajakoulutusta, venäjän kielen lyhytkursseja gia (Svetogorsk) kv-strategia painottuu Venäjään Ohjelman tavoiteasettelussa Venäjä vahvasti mukana kaupunkiyhteistyössä Lukuisia hankkeita Pitkäaikainen kokemus, laajasti tutkimusprojekteja, runsaasti partnereita Pitkäaikainen kokemus, runsaasti partnereita tosten kanssa Jossakin määrin, maahanmuuttajakoulutusta Venäjäprojekteja, partnereita Venäjäosaaminen ja logistiikka, lukuisia erillishankkeita Pohjoisen Ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI Venäjän kaupan koulutus opetus, verkostoituminen ja hanketoiminta Venäjän suuntaan Etelä-Karjalalle luonteenomaista on korostaa: Venäjälle suuntautuvan yhteistoiminnan edistämistä alueellisen sijaintiedun hyödyntämistä erityisesti elinkeinoelämän kehittämisessä ja matkailussa Venäjä-osaamisen kehittämistä ja hyödyntämistä maakunnallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla Osaamisen kehittämisessä suuri vastuu on annettu yliopistolle ja ammattikorkeakoululle. Kasvukeskusohjelma on yksi Venäjä-toimintaa maakunnallisella tasolla kokoava voima. Kuntatasolla erityisesti Lappeenranta ja Imatra haluavat ohjelmallisesti ja toiminnallisesti korostaa Venäjään liittyvän yhteistyön merkitystä.

17 4.4 Etelä-Savo 4.4.1 Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntasuunnitelma 2020 Maakuntasuunnitelman mukaan Etelä-Savo on vuonna 2020 Helsingin ja Pietarin metropoliseutuihin verkottunut pohjoiseurooppalainen palvelu-, teollisuus- ja kulttuurikeskus. Suunnitelmassa korostetaan yhteistyövalmiuksien kehittämistä sekä aseman vahvistamista kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (http://www.esavo.fi/) Etelä-Savon maakuntaohjelma 2003-2006 Etelä-Savo on mukana Kaakkois-Suomen Interreg III A raja-alueohjelmassa osana varsinaista ohjelma-aluetta. Ohjelman mukaisesti maakunnan Venäjä-yhteistyö keskittyy Luoteis-Venäjään ja erityisesti Pietariin ja Leningradin alueeseen. Etelä-Savolla on Pietarissa oma toimipiste, Itä-Suomen Business-Edustusto. Edustusto on maakunnalle tärkeä paikallinen tuntosarvi Pietarissa, jolla on edellytykset tukea maakunnan toimijoita välittömien yhteistyökontaktien luomisessa ja ylläpitämisessä. Ohjelmassa esitettyjä lähivuosien toimenpiteitä ovat muun muassa: Pietarin kaupunki ja Leningradin alue pidetään edelleen maantieteellisinä prioriteettialueina Yhteistyötä Leningradin alueen kanssa laajennetaan koskemaan nykyistä useampia paikallishallintoyksiköitä Maakunnan tavoitteena on säilyttää asemansa osana varsinaista Interreg-rajaalueyhteistyöaluetta myös vuonna 2007 alkavalla ohjelmakaudella Maakuntaliitto hakee pysyvän toimintakonseptin ja rahoitusjärjestelyn, jolla maakunnallisen edustuston toiminta vakiinnutetaan itäsuomalaisena yhteistyöhankkeena vuoden 2006 loppuun saakka (http://www.esavo.fi/) (http://www.esavo.fi/tiedostot/maakuntaohjelma.pdf) 4.4.2 Etelä-Savon kunnat Mikkeli Mikkelin kaupungin elinkeinopoliittisiin painopistealoihin ei kuulu erityisesti Venäjätoimintaa. (http://www.mikkeli.fi/kaupungissatapahtuu/pohjat/elinkeinopoliittinen.htm)

18 Savonlinna Kaupunki on osallisena maakunnan kehittämisessä sekä Itä-Savon kuntayhtymän kautta aluekeskusohjelmassa. Niihin liittyvät painotukset Venäjä-toiminnassa koskevat myös kaupunkia. (http://www.savonlinna.fi/index.htm) Savonlinnan seutukunta Seutukunnalla on aluekeskusohjelma, joka suuntaa seutukunnan yhteistä toimintaa. Savonlinnan seutukunta (Itä-Savon kuntayhtymä) korostaa Venäjä-toiminnoissaan erityisesti matkailuun ja venäjän kieleen liittyvien hankkeiden ja osaamisen kehittämistä. Aluekeskusohjelmatyössä vahvistetaan ja kehitetään aluekeskusten ja seutukuntien välistä yhteistyötä Etelä-Savossa ja Savonlinnan seudulta Etelä-Karjalan Lappeenranta- Imatra-seudun kesken. Tavoitteena on luoda kaupunkiseutujen yhteistyöverkosto, jonka tuloksena konkretisoituu toimenpiteitä erityisesti oppilaitosten, yritysten ja yritysverkostojen kesken eri toimialoilla, esim. matkailu-, korkeakouluyhteistyö- ja Venäjätoiminnot. (http://www.savonlinnaseutu.fi/isky/) 4.4.3 Etelä-Savon oppilaitokset: Venäjä-koulutus, -hankkeet ja -strategiat 4.4.3.1 Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Mikkeli Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus tarjoaa koulutusta, tutkimusta ja tietopalvelua pk-yritysten tarpeisiin Suomessa ja Venäjällä. Pietarissa Pienyrityskeskus on toiminut pysyvästi vuodesta 1993 ja järjestänyt siellä erilaisia koulutusohjelmia ja tukipalveluja sekä suomalaisille että venäläisille yrityksille. Suomalaisille Pienyrityskeskus tarjoaa Venäjä-koulutusta liiketalouden, matkailun ja venäjän kielen lyhytkursseilla. Venäläisille ja inkerinsuomalaisille keskus tarjoaa mm. kaupallista ja kielikoulutusta Pietarissa. Pienyrityskeskus on mukana seuraavissa Venäjä-hankkeissa: Matkailuyritysten Venäjä -ohjelma, joka on räätälöity ohjelma matkailuyrityksille venäläisten matkailijoiden houkuttelemiseksi Suomeen Suomen ja Pietarin alueen naisyrittäjien yhteistyöohjelma 2002-2004, jonka tavoitteena on naisyrittäjyyden, yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen ja laajentaminen Kaakkois-Suomessa, Helsingin seudulla ja Pietarin sekä Leningradin alueella Lisäksi keskuksella on erilaisia vientiyrityksiä tukevia tapahtumia ja koulutusta. (http://www.pyk.hkkk.fi/index.html)

19 4.4.3.2 Joensuun yliopisto, Savonlinna Joensuun yliopiston Savonlinnan koulutus ja kehittämiskeskus on mukana seuraavissa Venäjä-hankkeissa: Tullitermihanke, jonka välityksellä koulutus- ja kehittämiskeskus siirtää JOY:n Kansainvälisen viestinnän laitoksen Venäjä- ja käännösteknologiaosaamista hyödynnettäväksi rajanylitystoimintojen kehittämisessä sekä ulkomaankaupassa ja -liikenteessä Matkailun Venäjä-foorumi tukee yritystoimintaa ja matkailuyhteistyön kehittämistä Joensuun yliopiston Savonlinnassa sijaitsevalla Kansainvälisen viestinnän laitoksella on venäjän kielen (kääntäminen ja tulkkaus) koulutusohjelma. Laitoksella on myös opiskelijavaihtoa venäläisten oppilaitosten kanssa. Joensuun yliopiston vahvoja osaamisaloja ovat monitieteinen ja laaja-alainen opettajankoulutus sekä kasvatuksen ja ihmisen elämänkulun tutkimus metsät, muut uusiutuvat luonnonvarat ja ympäristö erikoistuva huipputeknologia raja-alueiden yhteiskuntakehitys ja kulttuurien vuorovaikutus Erityisen huomion kohteena on pohjoisen ja itäisen Euroopan reuna- ja raja-alueiden, erityisesti Suomen ja Venäjän, kehitys ja kulttuurien kohtaaminen osana eurooppalaista kokonaisuutta. (http://www.joensuu.fi/joyindex.html) (http://www.joensuu.fi/skk/index.php?id=602) 4.4.3.3 Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulun Venäjäpalvelut tarjoaa kurssimuotoista Venäjäkoulutusta seuraavilla aloilla: liiketalous juridiikka matkailu venäjän kieli metsäala logistiikka metalli Lisäksi ammattikorkeakoulun kurssitarjontaan kuuluu liiketoiminta- ja tapakulttuuri Venäjällä, ruokakulttuuri yhteiskunnalliset aiheet, esim. Venäjän yhteiskuntarakenteet erilaiset vientikoulutukset kuten tulli- ja sertifiointi, logistiikka viennin ja investointien rahoitusmahdollisuudet ympäristöön ja puualaan liittyvä Venäjä-koulutus

20 räätälöidyt koulutukset yrityksille ja erilaisille ryhmille suomalaisyritysten venäläisen henkilökunnan koulutus Pietarissa Savonlinnassa sijaitsevien matkailun sekä hallinnon ja kaupan alan yksiköillä on yksi yhteistyöoppilaitos Pietarissa (opiskelijavaihtoa). Ammattikorkeakoulun Venäjäpalvelut tukee yritysten Venäjän kauppaa eri vaiheissa sekä mahdollistaa Venäjälle etabloitumista. Pietarissa yrityksille tarjotaan neuvonanto- ja toimistopalveluja ja yritysten kanssa pyritään projektien luomiseen. Yrityksille tarjotaan apua viranomaisasioissa sekä tuotemerkkien, vastaavuustodistusten ja muiden lisenssien hankinnassa. Venäjäpalvelut auttaa yrityksiä myös kumppanien etsinnässä ja selvittää tarvittaessa niiden luotettavuuden. Yrityksille voidaan myös kehittää myyntiverkostoa ja heidän työntekijöilleen järjestetään tarpeen vaatiessa koulutusta. Itä-Suomen Business Edustusto on juridisesti Etelä-Savon kauppakamarin edustusto, mutta sen hallinnoinnista vastaa Mikkelin ammattikorkeakoulu. Lisäksi ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä mukana erilaisissa puu- ja kuljetusalan, energia-, rakennusja ympäristöalan, koulutus- ja sosiaalialan sekä tekstiilialan Venäjä-hankkeissa (ks. liitetietokanta). (http://www.mikkeliamk.fi/) (http://www.mikkeliamk.fi/venajapalvelut/) 4.4.3.4 Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä Mikkelin ammattiopisto mukana maahanmuuttajien työllistämisprojektissa. Mikkelin aikuiskoulutuskeskus tarjoaa kurssimuotoista venäjän kielen opetusta. 4.4.3.5 Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli Keskuksella on erityisesti aktiivista hanketoimintaa erilaisissa maaseutuelinkeinohankkeissa, joissa on samalla kytkentä Venäjälle. (http://www.mtkk.helsinki.fi/) 4.4.3.6 Muita oppilaitoksia Muut oppilaitokset tarjoavat Etelä-Savossa Venäjä-opetusta seuraavasti: Itä-Karjalan kansanopisto: maahanmuuttajakoulutus Otavan opisto: maahanmuuttajakoulutus 4.4.4 Muut toimijat Etelä-Savon kauppakamari