Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus



Samankaltaiset tiedostot
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

Ajankohtaista tienpidosta

E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

OULUN SEUDUN LIIKENNE Pasi Heikkilä

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, Työ: 23687

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Etelä-Pohjanmaan liitto

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

Maanteiden ja rautateiden runkoväylät

Kaskisten radan tehostetun kunnossapidon malli. Perusteluja

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Outlet-kylän liikenneselvitys

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Rataverkon kokonaiskuva

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Suomikäytävä

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

Hämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Valtion MAL-työ raideliikenteen edistäjänä

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Talousarvioesitys 2017

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie

SYRJÄISTEN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS EUROOPPALAISELLE TEN-T VERKOLLE, CASE POHJOIS-KARJALA

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Kuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta

Lapinrauniontie 3, Kaakkuri

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, luonnos. Esittelyaineisto, tiivistetty versio

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Suomikäytävä

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Niskanperän OYK liikenneselvitys

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

Saavutettavuustarkastelut

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS

Ajankohtaista POS-ELYstä

Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta

Päivittämistarpeen taustalla

Transkriptio:

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Pohjanmaan saavutettavuus Saavutettavuus kuvaa mahdollisuutta päästä johonkin. Liikennevirasto on tarkentanut tätä näin Saavutettavuudella tarkoitetaan toimintojen ja alueiden sijainnin suhdetta toisiinsa ja näiden välisten liikennepalveluiden laatua. Saavutettavuus liittyy läheisesti toimivuuteen, erityisesti tavoitettavuuteen ja vaivattomuuteen. (Lähde Tiehallinnon selvityksiä 42/2003.) Saavutettavuus liittyy tiiviisti liikenteen suuntautumiseen sekä sujuvuuteen Pohjanmaan saavutettavuuden kannalta on merkittäviä aiheita ovat etenkin satamien, yleisten palveluiden sekä päätieverkon saavutettavuus. Lisäksi rannikolla olevan sijainnista johtuen Keski-Suomen ja Etelä- Suomen saavuttavuus ovat tärkeitä etenkin elinkeinoelämälle Saavutettavuutta tulee tulkita koko liikennejärjestelmän osalta eri kulkumuotojen näkökulmasta

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Pohjanmaan saavutettavuus Pohjanmaan maakunta on pääpirteissään hyvin saavutettavissa - 2 Lentokenttää (Vaasa & Kruunupyy) - 4 satamaa (Pietarasaari, Vaasa, Kaskinen) & Ruotsin läheisyys - Tiheä tieverkko, jonka sydämenä valtakunnallisesti tärkeät valtatiet 3 ja 8 - Päärata -sivuaa maakuntaa eteläpohjoissuunnassa ja siitä on Vaasaan ja Kaskisiin on ratayhteydet Vaasasta on tunnissa saavutettavissa 170 000 asukasta ja 72 000 työpaikkaa ja oranssirajaus kuvaa 2h saavutettavuutta, jossa arvot yli 2-kertaiset

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Miten suomalaiset liikkuvat ja millä? ~60 %

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Matkan keskipituus kaikki Koko Suomi muu vapaa-aika Pohjanmaa mökki vierailu ostos, asiointi 100,00 työasia 90,00 koulu, opiskelu 80,00 työ 70,00 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vierailu mökki muu vapaa-ika kaikki

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Tieliikenteestä Liikenne keskittyy pääteille Seututeistä vilkkaimpia ovat (yli 3000): - 717 Vaasa Tervajoki - 715 & 724 Vaasassa - 741 & 749 Pietarsaaressa Raskasta liikennettä keskimäärin 8,5 %, mutta valtatiet ja satama yhteydet korostuvat entistä enemmän - esim. VT 8 Vaasan eteläpuolella 13-20 %, vt 19 noin 20 % Yhdysteiden osuus on liikennesuoritteesta, onnettomuuksista jne. on hyvin pieni yhteyden olemassa olo tärkeää

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Tieliikenteen suuntautuminen VT 8 liittymän pohj.puolella KVL: 4520-5000 ajon./vrk VT 8 etelään Kaikki 3300 73 % Raskaat 421 53 % Yhdistelmäajon. 294 48% VT 19 2300 51% 427 54 % 306 50%

Raskaat yhdistelmäajoneuvot Keskimääräinen vuorokausiliikenne

10 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Raideliikenteen suuntautuminen Henkilöliikenne Tavaraliikenne Liikennevirasto. Suomen rautatietilasto 2011

11 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Joukkoliikennetarjonta

12 MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN NYKYTILANNE Vaasa Seinäjoki rataosalla tehdään noin 375 000 matkaa vuodessa Radalla on 5 asemaa ja junien kohtausmahdollisuus on Isossakyrössä ja Laihialla. VR lisäsi tarjontaa joulukuussa 2011 sähköistyksen myötä (vaikutus matkustajamääriin) 9-10 vuoroa, joista 2 suoraa Helsinkiin, mutta 1. vuoro etelästä Tampereen kautta Vaasassa 10.24 ja Seinäjoelta 8.45 Matkustajajunaliikenteen tarjonnan lisääminen nykyisestä tasosta vaatisi yhteiskunnan tukea liikennöintiin sekä investointeja infraan ja kalustoon.

13 MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISTAVOITTEET Tiheävuoroinen lähijunaliikenne tunnin vuorovälillä (13-14 vuoroa) lisää välin palvelutasoa huomattavasti ja tekee siitä houkuttelevan työmatkaliikenteeseen. 2020??? Töihin klo 8 ja klo 9 pääsee junalla niin Seinäjoelle kuin Vaasaankin Tavoitteena on yli 2-kertaistaa matkustajamäärät vuoteen 2025. Tavoitetilanteessa radan nopeustaso on nostettu 140 km/h (24 M ). Asemien ympäristön (alle 3 km) väestö on kasvanut merkittävästi

14 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Tieliikenteen tavarankuljetusvirrat Pohjanmaalta lähtevät kuljetukset Pohjanmaalle saapuvat kuljetukset Tilastokeskus. Tieliikenteen tavarankuljetustilasto 2009 ja 2010

15 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Pitkien kuljetusten suuntautuminen Kaikki yli 300 km:n kuorma-autokuljetukset Vienti- ja tuontikuljetukset (satamiin, satamista, rajaasemille, raja-asemilta) Tieliikenteen tavarankuljetukset (yhdistelmä 2007, 2008, 2009)

16 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Koko Pohjanmaan viennin & tuonnin suuntautuminen

17 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Vienti ja tuonti, Kaskisten satama

18 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Vienti ja tuonti, Vaasan satama

19 Maankäyttö ja kehityshankkeet muuttavat liikenteen suuntautumista Uusien kehitettävien yritysalueiden kriteereitä Alueen liikenteellinen sijainti ja saavutettavuus Alueen toiminnalliset kehittämismahdollisuudet (kilpailevat alueet, uusi vai laajentuva alue jne.) Osaavan työvoiman saatavuus Kehittämisen/laajentamisen kynnyskustannukset (esim. tarvittavat liikenneväylien parannustoimet) Sijoittuminen nykyisiin markkinoihin nähden sekä mahdolliset erityistekijät (esim. ratayhteys, lentokentän läheisyys jne.).

20 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Tulevaisuuden mahdollisuuksia NECL Bothnian corridor

21 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Merenkurkun kehittäminen Vaasan sataman ja logistiikkakeskuksen kehittämiseen liittyy tiiviisti myös merenkurkun yhteyksien kehittäminen: Nykyisen yhteyden palvelutason kehittäminen (4,5h) 1) Lauttaliikenteen kehittäminen Frekvenssi (3h) 2) Kiinteä yhteys tie- ja raideyhteys (n. 1h) Pidemmän aikavälin tavoitetilanteena kiinteä yhteys (tie- ja raide), joka lisää moninkertaiseksi Ruotsin (Uumaja) ja Suomen (Vaasan) välistä tavaraliikennettä - transito ja Suomen kuljetukset Atlantin valtamerisatamien kautta (Trondheim, Narvik)? Kiinteän yhteyden tieliikenteen volyymit 1,5... 2,0 milj tn/v (sillalla)

22 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012 Merenkurkun kehittäminen

23 Lopuksi pohdittavaksi Mitä tekijät vaikuttuvat saavutettavuuteen ja suuntautumiseen? Vaikutukset useasta näkökulmasta - Arjen liikkumisen sujuvuus (työ- ja lomamatkat) - Joukkoliikenteen (junan / linja-auton kilpailukkyky/mahdollisuus - Verotus ja liikennepolitiikka - Tienpito ja ympäristöratkaisut Elinkeinoelämän kuljetusten vaatimukset / kriteerit: nopeus, täsmällisyys, tehokkuus, varmuus ja turvallisuus Yhteyspuute / huonokuntoinen tie tai rata Liikenne karttaa ja suuntautuu toisille väylille Investoinnit suuntautuu muualle Maankäyttö ja palvelut eivät kasva

24 Turvallista talviliikkumista Lisätietoja Juha Mäkinen Sito Tampere 040 546 1852 etunimi.sukunimi@sito.fi