Pöyry Environment Oy 18.12.2009 Sivu 1 (20) Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Oksalankylän Kangas 2009, Anu Taskinen. Laukaan kunta Savio Vuontee alueen rakennuskulttuurikartoitus
2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 HISTORIAA... 4 3 TUTKIMUSALUEEN YLEISKUVAUS... 5 3.1 Savio...5 3.2 Puttola, Kivelänmäki ja Hyyppäänvuori...6 3.3 Salmelankylä...7 3.4 Oksalankylä...7 3.5 Vuontee...8 4 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 9 4.1 Alueen rakennuskanta...9 4.2 Rakennuskulttuurin huomiointi kaavoituksessa...9 5 RAKENNUSINVENTOINNIT... 10 5.1 Rakennuskannan ikärakenne...10 5.2 Inventoitujen kohteiden arvottaminen...11 5.3 Savio...11 5.4 Puttola, Lummelahti ja Hyyppäänvuori...13 5.5 Kivelänmäki...15 5.6 Salmelankylä...16 5.7 Vuontee ja Oksalankylä...17
1 JOHDANTO Laukaan kunta teetti marras- joulukuussa 2009 Savion Vuonteen kyläalueiden rakennuskulttuuri- ja kulttuuriympäristöselvityksen. Selvitystä käytetään maankäytön suunnittelun tukena ja tulevien kaavatarkastelujen pohjatietona. Selvityksen teki FM, kulttuuriympäristösuunnittelija Anu Taskinen Pöyry Environment Oy:stä. Tutkimusalueeseen kuuluvat Savion, Vuonteen, Oksalankylän, Salmelankylän ja Puttolan kylät, Pyhtäänjärvi Mataroinen järvien välinen kannas sekä Lummelahden, Hyyppäänvuoren ja Kivelänmäen pienemmät asutuskeskittymät. Asutuskeskittymien ulkopuolinen rakentaminen koostuu muutamista omakotitaloista ja maatiloista, lisäksi vesistöjen rannoilla on runsaasti pieniä vapaa-ajan asuntoja. Tutkimusalue on aiemmin inventoitu v. 1982-85 (Osmo Kaitalehto), jolloin on keskitytty vain 1700-1800-luvuilta periytyvään rakennuskantaan eli vanhimpiin säilyneisiin rakennuksiin. Alueelta on tuolloin inventoitu 23 rakennuskohdetta, enimmäkseen vanhoja talousrakennuksia. Inventoinnissa ei ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta lainkaan tarkasteltu vuotta 1900 uudempaa rakentamista. Tässä selvityksessä tarkistettiin ja päivitettiin aiempaa inventointitietoa sekä laajennettiin tarkastelu ulottumaan ennen vuotta 1960 valmistuneisiin rakennuksiin. Tavoitteena oli luoda kattava yleiskuva alueen rakennuskannasta ja sen arvoista. Tutkimusalueelta ja sen lähistöltä inventoitiin yhteensä 51 kohdetta, joista 40 on sisällytetty tähän raporttiin paikallisesti tai maakunnallisesti arvokkaina. Suojelua tai muita kaavallisia säilyttämistoimia ehdotetaan 27 kohteelle. Kuva: Kulttuuriympäristökartoituksen aluerajaus.
4 2 HISTORIAA Tutkimusalue koostuu vanhasta Iso-Oksalan kylästä, jonka nimi periytyy kantatila Iso-Oksalasta 1500-luvulta. Sittemmin kylä nimettiin Savioksi. Oksala Salmelankylä Vuontee alue on osa Saviota, Puttola puolestaan on oma kyläalueensa. 1 Laukaasta kuljettiin Mikkeliin 1700 1800 -luvuilla Pernasaaren ja Savion kylän läpi, suunnilleen nykyistä Saviontietä pitkin. Vuonteensalmen ylitti lauttasilta. Oksalankylästä kuljettiin talvisin Kivelänmäelle Pyhtäänjärven poikki Markkulaan vievää talvitietä. Saviontie kunnostettiin ja levennettiin 1830 1846. Tie on edelleen tärkein yhteys Lievestuoreelta Laukaan kirkonkylälle, ja tietä perusparannettiin viimeksi 1985. Vuonteensalmen ylittävä silta on tiettävästi 1930-luvulta ja nykyisin sekä leveydeltään että korkeudeltaan liikenteelle riittämätön. Siltaa uusittaessa tulisi tutkia mahdollisuus säästää vanha silta esimerkiksi kevyenliikenteen väylänä. Kartta: Kirjasta Kohisevien koskien Laukaa. Saviontie 1700-1800-lukujen taitteesta merkitty katkoviivalla. Tärkeimpänä liikenneväylänä Suomessa, myös Laukaassa, säilyivät pitkään vesireitit, jotka sanelivat asutuksen sijoittumista. Leppäveden rannan Vuontee on ollut 1500- luvulta saakka asuin- ja hallintokäytössä. Myös Savion vanhin tila Iso-Oksala sijaitsi Leppäveden rannassa Vanhanpaikan alueella. Kuva: Alueen ensimmäiset, vuoteen 1539 mennessä perustetut talot. Pärnasaloon tuli sittemmin sotilasvirkatalo, jonka päärakennus vuodelta 1806 on säilynyt. Naarantaipaleen tilasta tuli Vanhala, josta halottiin Naaranputtola. Iso-Oksalasta muodostuivat mm. Vilppula, Mäkelä, Mattila, Jussila (Savio) ja Naaranlahti. Juntula ja Puttola ovat hävinneet. Kartta kirjasta Kohisevien koskien Laukaa, Maija Höylän piirros P.Kiellmanin ja E. Tulindbergin 1750-52 kartan mukaan. Savion asutus lähes kaksinkertaistui 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun puoliväliin tultaessa, vajaasta seitsemästäsadasta reiluun tuhanteenkahteensataan. Toinen väestönlisäysaalto Laukaan kunnassa koettiin välirauhan aikaan, kun kuntaan asutettiin lähes 3000 evakkoa: 1950-luvulla siirtoväen määrä oli n. 17 % kunnan väkiluvusta. Savio oli 1950-luvulla Laukaan kunnan 17 kylästä viidenneksi suurin. Saviolla toimi pitäjän toiseksi vanhin kansakoulu 1878 82 Mikkolan talossa ja vuodesta 1900 Harjun talossa, kunnes oma koulurakennus saatiin 1925. Koululaitoksen kehityksen myötä perustetut piirikirjastot toimivat Saviolla ja Vuonteella 1930-luvulta vuoteen 1972. Saviolle perustettiin postipysäkki 1910, posti on siirretty Vuonteen kylälle asiamiespostiksi 1991. Nykyisin Saviolla ei juuri ole palveluja. Kuitenkin Saviolle rakennetaan jatkuvasti uusia asuintaloja, sillä alue kuuluu sekä Laukaan että Jyväskylän työssäkäyntialueeseen ja maaseutumaisessa ympäristössä asuminen kiinnostaa. 1 Kiinnostavan lähdeaineiston alueen kulttuuri- ja rakennushistoriaan muodostavat Savion, Puttolan, Oksalankylän, Salmelankylän ja Vuonteen alueilta tulleiden Keski-Suomen opiston oppilaiden kouluainevihkot aikaväliltä 1922 1946. Säilytyspaikka on Keski-Suomen museon arkisto.
3 TUTKIMUSALUEEN YLEISKUVAUS 5 3.1 Savio Merkityksellisiä luonnonpaikkoja Saviolla ovat olleet Onkiniemen hiekkaranta Mattilan tilan rannassa, sekä Onkiniemestä hieman pohjoiseen oleva Majakaarteen ranta. Onkiniemen luonnonranta on ollut vuosikymmenien ajan suosittu uimapaikka ja nuorten tapaamispaikka, ja Majakaarteessa on tiettävästi ollut alueen ensimmäinen kalasauna eli Savion asutuksen jalansija, ennen varsinaisen pysyvän asuttamisen alkua. Majakaarre oli myös kirkkoveneranta. Kuvat: Saviolle etelästä saavuttaessa avautuu peltojen yli vesistönäkymiä. Vasemmalla Leppäveden rantaa, oikealla Mattilan rakennukset Saviontieltä nähtynä. Savion sijoittuu Leppäveden ja Pyhtäänjärven väliselle kannakselle. Alueen koillispuolella on harjualue. Viljavat ja rantaan saakka laskevat pellot ovat alueen tunnusmerkki. Peltonäkymää elävöittävät pienet puu - ja metsäsaarekkeet. Savion kylän läpi kulkee vanha kylätie, jonka varteen asutus, mukaan lukien vanhimmat tilapihapiirit sijoittuvat. Tietä reunustavat vanhat puut, joiden lomasta aukeaa näkymiä molemmin puolin järvelle ja peltomaisemaan. Kylälle etelästä saavuttaessa raitinvarressa on uudehkojen (1950-1980 l) omakotitalojen lomassa satunnaisia tyhjilleen jääneitä 1910-30-luvun mökkejä muistumina vanhasta asutuksesta. Onkiniementien ja Puttolantien välillä rakennuskanta koostuu pääasiassa entisistä 1940-luvun pientiloista piharakennuksineen, useimpien talojen pihaan kuuluu jokin talousrakennus 1900-luvun alusta. Kuvat: Pihapiirejä Saviontien varrella.
3.2 Puttola, Kivelänmäki ja Hyyppäänvuori 6 Kuvat: Vasemmalla Naaranlahden pihaa. Oikealla Myllylän tila Iso-Kotavuori taustanaan, näkymä Lummelahdentieltä länteen. Puttolan asutus sijoittuu nauhamaisesti Puttolantien varteen. Puttolantiellä on enimmäkseen 1940-50-lukuista rintamamiestalotyyppistä rakentamista. Joukossa on joitain mökkejä vuosisadan alkupuolelta, mutta myös aivan uusia, osin vielä kesken olevia puurakenteisia omakotitaloja. Puttolan kansakoulu Marjokorpi (1946) jäi käytöstä jo 1964, rakennus on nykyisin yksityiskäytössä. Savion alakoulu (rak.v. 1965) sijaitsee Puttolantien varressa. Pohjoiseen Tahkovuorentielle suunnattaessa ohitetaan alueen vanhin tila, kantatila Naaranlahti. Se on ajallisesti poikkeuksellisen eheänä ja alkuperäisenä säilynyt pihapiiri, jonka rakennuskanta on 1800-luvulta. Lummelahdentien ja järvenrannan välillä, peltoaukean reunalla metsänrajalla on näköetäisyydellä toisistaan eri-ikäisten tilakeskusten muodostama nauha: Västinki, Riihipelto, Majala ja Lummelahti. Lummelahti on vanha tila, jonka pohjalaisvaikutteinen hirsinen päärakennus purettiin vuoden 1950 kieppeillä uuden rapatun omakotitalon valmistuttua. Säilynyttä vanhaa rakennuskantaa ovat yksittäisaitat 1800-luvun lopulta. Ehein vanha pihapiiri löytyy Lampilasta, jonka hirsi- ja puurakennukset ovat 1920-luvulta. Hyyppäänvuoren seudun muutamat maatilat ja pientalot ovat 1940-50-luvuilta. Savion ja Puttolan väki pakeni muistitiedon mukaan Hyyppäänvuoren rinteille Suomen sodassa 1808-09, kun seudulla liikkui venäläistä sotaväkeä. Kivelänmäen muutaman talon asutuskeskittymä on rakentunut Puttolantien Tahkovuorentien ja Haukkaniementien risteyksen tuntumaan. Risteysalueen ttaloista suurin osa on 1940-50- luvuilta. Vanhimman pihapiirin, Naaranputtolan, rakennukset ovat 1800-luvulta. Simon, Korven ja Vanhalan rakennuksista osa on 1910-20-luvuilta. Haukkaniementien päähän sijoittuu yksittäinen vanha tila 1800-luvun puolelta, Havukkaniemi (ent. Haukkataipale).
7 Kuvat: Sisääntuloja Kivelänmäen vanhimmille tiloille. Vasemmalla Naaranputtola eli Tulla. Oikealla Vanhalan pihatie. 3.3 Salmelankylä Kuvat: Salmelankylällä vuorottelevat valoisa mäntykangas ja laajat peltoaukeat. Vasemmalla Salmelankylän Peltola, oikealla seudulle tyypillistä metsää. Vuonteen ja Salmelankylän välinen maasto on pääosin mäntyvaltaista kangasmetsää, paikoitellen on uudehkoa omakotiasutusta ja entisiä maatiloja. Salmelankylä on kymmenkunnan maatilan keskittymä, jonka rakennuskanta on suurimmaksi osaksi aikakaudelta 1900 1950. Vanhin säilynyt tila on 1920-luvun Peltola. Haukkalan vanhempi mökki on 1800-luvun lopulta ja Tallilan huonokuntoinen vanha päärakennus vuodelta 1929. Muutoin rakennukset ovat pääosin 1950-luvulta, ainakin nykyulkoasultaan. Salmelankylän tilat sijaitsevat peltoaukealla tiiviinä ryppäinä, kaukaisimmatkin näköetäisyydellä toisistaan. Peltomaaston avoimuus ja tilakeskusten tiiviys on kylälle tyypillinen kulttuuriympäristön piirre, jota tulisi kaavoituksella tukea. 3.4 Oksalankylä Oksalankylä edustaa Vähä-Oksalan tilan jaon myötä 1800-luvun mittaan syntynyttä vaurasta ja hyvin säilyttänyttä maatilakeskittymää. Kylä sijaitsee Pyhtäänjärven länsirannalla. Neljä vanhinta tilaa Kangas, Keskinen, Moisio ja Perintölä ovat ryhmittyneet tiiviiksi muodostelmaksi, jota peltoaukeat reunustavat. Oksalankylä on perustettu 1600-luvulla, mutta myös varhaisempia, esihistoriallisia, asutuksen jälkiä on löydettävissä. Muu rakennuskanta Oksalankylässä on pääosin pientilarakentamista 1940-50-luvuilta, joukossa on pari upouutta omakotitaloa.
3.5 Vuontee 8 Kuvat: Vuonteen maisemia leimaa vesi. Vasemmalla näkymä Torronselälle, oikealla Antinlampi. Vuonteensalmi on ollut tärkeä tukinuittoväylä. Karisaaren puolella salmen rannalla säilynyt tukinuiton työnjohtajien asuintalo on nykyisin yksityisasuntokäytössä. Leppäveden ja Torronselän vedet, sekä pienemmät lammet hallitsevat maisemia. Torronselän rantavyöhyke on avointa peltoa, jota 1950-luvun tilakeskukset täplittävät. Vuonteen Pernasaari (ent. Pärnäsaari) on maisemallisesti ja historiallisesti merkittävä alue, sillä se on ollut ihanteellisen maantieteellisen sijaintinsa ja hyvien vesiliikenneyhteyksien vuoksi asuin- ja hallintokäytössä 1500-luvulta saakka. Nimismiesten tilana Pernasaari oli lähes koko 1600-luvun ajan, ja puustelliksi eli sotilasvirkataloksi Pernasaari muodostettiin 1707. Tässä käytössä tila oli aina vuoteen 1819 asti, jolloin Pernasaaren tilasta tuli vuokratalo kapteeni ja ritari Wolmar Johan Schildtille. 2 Eva-Fredriikka lesken omistuskauden jälkeen tila siirtyi apteekkari Magnus Enckellille ja tämän perikunnalle. Valtio osti Pernasaaren tilan koulukotikäyttöön 1929. Tilan säilynyt vanha päärakennus on puustelli vuodelta 1806, keskeissalityyppinen I-kerroksinen, todennäköisesti alkujaan punamullattu hirsirakennus. Päärakennusta korotettiin ja ulkolaudoitus ja väritys uusittiin ajan tyylin mukaisesti vaaleaksi 1929, kun rakennuksesta tehtiin koulukodin johtajan asunto. Kuva: Puustellin päärakennus (1806/1929). Kuva kirjasta Laukaalaista kulttuurimaisemaa ja rakennusperinnettä/olli Kaitalehto 1983. Koulukoti lakkautettiin 1994, jonka jälkeen alueelle sijoitettiin Laukaan vankila. Historialliset puustellin ajan sekä koulukotikauden aikaiset rakennukset ovat vankilan käytössä. Alueella on yhteensä 31 rakennusta aikaväliltä 1806 1989. Koulukodin suljettuna osastona toiminut Leppäniemi rakennus (arkkitehti A. V. Stenfors 1930/34) on museoviraston mukaan erityinen kohde koulukotilaitoksen kehityksen edustajana. Alue on kokonaisuudessaan merkittävä niin historiallisessa kuin rakennushistoriallisessakin mielessä, ja alueen yhtenäisyys sekä ajallisesti kerrostuneen rakennuskannan säilyminen tulee turvata kaavoituksella. 2 Pernasaaren merkkihenkilö on Wolmar ja Eva-Fredriikka Schildtin poika Wolmar Schildt Kilpinen (1810 1893), joka toimi Saarijärven ja Jyväskylän piirien lääkärinä ja vaikutti kulttuuri- ja sivistystehtävissä. Hän oli tuottelias suomen kielen kehittäjä ja aseman parantaja, ja mm. keksi runsaasti uudissanojahänen myötävaikutuksellaan syntyivät maan ensimmäinen suomenkielinen yliopisto eli Jyväskylän seminaari, sekä Keski-Suomen lääni. Schildtin lapsuudenkodin eli puustellin sali sisustettiin säätyläiskotimuseoksi 1972-73 Keski-Suomen museon toimesta.
4 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 9 4.1 Alueen rakennuskanta Tutkimusalueen rakennuskanta koostuu pientaloista ja maatiloista, lisäksi vesistöjen rannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta. Palveluja alueella ovat Savion alakoulu, Vuonteen alakoulu, Savion tanssilava sekä Jyväskylän kaupungin omistama Mattilan leirikeskus, johon kuuluvat entisen Mattilan tilan rakennusten lisäksi Savion entinen kansakoulu ja entinen seurantalo. Vuonteen Pernasaaressa entisen sotilasvirkatalon ja sittemmin koulukodin mailla ja tiloissa toimii Laukaan avovankila. Teollista maataloustuotantoa edustaa Vuonteella Laukaan koetaimiasema. Savion, Puttolan, Vuonteen, Oksalankylän ja Salmelankylän alueiden rakennukset on kattavasti luetteloitu Botnia-Foto Oy:n teoksessa Kotiseutumme Hankasalmi Laukaa 2002 2003. Kirjaan on koottu perustietoineen eli rakennusvuosineen, omistajatietoineen ja valokuvineen n. 90 kaikenikäistä rakennusta alueelta, eli tutkimusalueen lähes koko rakennuskanta. 4.2 Rakennuskulttuurin huomiointi kaavoituksessa Tutkimusalueelta ei ole luetteloitu kohteita Museoviraston ylläpitämään valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen listaan (RKY1993). Keski-Suomen maakuntakaavaan tutkimusalueelta on merkitty 5 maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristökohdetta, joista kaksi on kyläalueita (Oksalankylä ja Savio). Tutkimusalueen maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, Keski-Suomen maakuntakaava 2009 Nro yleiskaavassa Kohteen nimi 302 Naaranlahti 303 Naaran Puttola eli Tulla 304 Oksalankylä (Kangas, Keskinen, Perintölä ja Moisio) 307 Pernasaaren vankila-alue 309 Savio Kuva: Maakuntakaavaan merkittyjen kulttuuriympäristöjen sijainti tutkimusalueella.
10 5 RAKENNUSINVENTOINNIT 5.1 Rakennuskannan ikärakenne Selkeimmät ikärakenteeltaan yhtenäiset alueet ovat Oksalankylän ydin (1800-l), Savion Mattilan seutu (1800-lukuisia tiloja; koulu, seurantalo ja pientila 1920-luvulta), sekä Puttolantien varsi Lummelahdentielle ja Hyyppäätielle asti (pääosin 1940-50-l rakennuskantaa, joukossa myös muutamia 1900-luvun alun mökkejä ja aivan uusia rakennuksia). Vuonteen ja Salmelankylän välinen Torronkorven alue on 1940-50-lukuista, samoin pitkälti Salmelankylä. Muutoin rakennuskanta on iältään hajanaista ja vaihtelee alkuperäiseltä rakennusajaltaan aikavälillä 1910 2000-l. Oheiseen karttaan on merkitty iältään vanhimmat, sekä ajallisesti ja ulkoasultaan yhtenäisimmät alueet pääasiallisen rakennuskantansa mukaan.
11 5.2 Inventoitujen kohteiden arvottaminen Tutkimusalueelta ja sen lähituntumasta inventoitiin yhteensä 51 kohdetta. Näistä 21 on aiemmin inventoituja ja 30 uusia kohteita. Selvitysraporttiin valikoitui 40 kohdetta niiden paikallisen merkityksen vuoksi, loput 11 kohdetta on luetteloitu rakennusinventointitietokanta KIOSKI:iin. Kaikilla raportoiduilla kohteilla on historiallista, rakennushistoriallista ja / tai maisemallista arvoa, mutta kaikkia kohteita ei ole tarpeen huomioida kaavoituksessa erityisin suojelutoimin. Kohteet ovat kyläalueita, naapuritilojen muodostamia kokonaisuuksia, pihapiirejä ja paikoin yksittäisiä rakennuksia. Vuosien 1982 85 inventoinneissa luetteloiduista kolme kohdetta oli muuttunut eli vanhaa rakennuskantaa oli hävinnyt siinä määrin, että ne jätettiin tämän selvityksen ulkopuolelle (Huttula, Nokki ja Taivallahti). Tässä raportissa on annettu ehdotukset 27:sta suojelua tai alueen säilyttämistä edellyttävästä kohteesta (sivut 12 20): kohteen nimen perään on merkitty symboli SR, jos suojelutoimenpiteet kaavoituksessa ovat paikallaan. SR merkintä koskee päärakennusta, jos toisin ei ole mainittu. Alueen yhtenäisyyttä säilyttävä merkintä /s on osoitettu silloin, jos pihapiiri tai alue muodostaa kaikkine rakennuksineen säilyttämisen arvoisen kokonaisuuden ja jonka muutoksiin tai lisärakentamisen ohjaamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. 5.3 Savio Savion inventoidut rakennukset Kuva: Savion inventoitujen kohteiden sijainnit.
1. Harju SR, /s 2. Jussila SR, /s 12 3. Savion entinen kansakoulu SR Harjun (4:528) tila on perustettu 1811, lohkomalla kantatila Iso- Oksalasta halotusta Mattilasta. Harjun pihapiiriin kuuluvat peruskorjattu päärakennus (1846), sekä talousrakennukset eli aitat, talli ja tienvarren yksittäisaitat (1820 1900). Kolmen yksittäisaitan rivi on tien vastakkaisella puolella. 4. Mattila SR, /s Jo 1500-luvulla perustettu kantatila Iso-Oksala jaettiin Mattilan, Jussilan ja Naaranlahden tiloiksi n. 1760. Jussilan (4:475) kaksikuistinen päärakennus on alkujaan vuodelta 1878, pihapiirissä riviaitta 1910 ja särkykivinavetta (asuinkäyttöön remontoitu) v. 1914, sekä pellolla otsa-aitta 1700-luvun lopulta. Savion koulupiiri perustettiin 1900, jolloin koulua alettiin pitää Harjun talossa vuoteen 1924 saakka. Oma koulutalo (4:18) valmistui 1925 rouva Enckellin lahjoittamalle tontille. Lautavuoratussa hirsirakennuksessa on 1920-luvun klassismille sekä myöhäiskansallisromantiikalle tyypillisiä tyylipiirteitä. Mattila (4:575) on kantatila Iso-Oksalasta halottu 1760-luvulla. Mattilasta on halottu useita tiloja, mm. viereinen Harju 1811. Mattilan rakennuskanta on pääosin aikaväliltä 1897 1915. Tila on poikkeuksellisen eheänä säilynyt, merkittävä kulttuurimaisema-alue Saviontien ja Leppäveden välillä, peltoaukean laidalla. Mattila on Jyväskylän kaupungin leirikeskuksena, johon kuuluvat nykyisin myös ent. Savion kansakoulu sekä ent. Savion seurantalo, molemmat noin 300 metrin päässä Mattilasta. Mattilan säilyttäminen eheänä pihapiirinä on yksittäisten rakennusten suojelun ohella tärkeää. 5. Pohjola SR 6. Kangas /s 7. Juhola SR Pohjola (4:430) on entinen torppa, jonka vanha puoli on vuodelta 1882 ja uudempi n. v. 1900. Saviontien varren rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin. Ei käytössä, silti kunnossapidetty. Kankaan (4:189) vanha asuinrakennus on 1920-luvun alusta, pihapiirissä 4 ulkorakennusta. Uusi asuinrakennus 1983. Entinen Savion seurantalo (4:575) Juhola (1924) kuuluu nykyisin Mattilan leirikeskukseen. Talon rakensi raittiusseura Sulku kyläläisten lahjoitusmateriaaleista. lohkokivinavetta (1915), päärakennus ja osa talousrakennuksista uusia. 8. Mäkelä /s Mäkelä (4:383) on Savion vanhimpia tiloja, se on lohkottu Iso- Oksalan tilasta yhdessä Vilppulan kanssa 1700-luvulla. Tilanpaikka siirrettiin rannasta Saviontien varteen 1892. Pihana perinteinen kenttäpiha, vanhin rakennus komea
9. Vilppula 10. Kirsti 13 11. Ala-Rimpi Vilppula (4:443) on lohkottu Iso- Oksalan tilasta 1700-luvulla. Nykyrakennuskanta alkujaan 1918, useita peruskorjauksia, ulkoasu 1980-luvulta. Näkyvällä paikalla mäen päällä peltoaukean keskellä. 12. Törmälä Kirstin (23:0) muu rakennuskanta uutta (1960-80-l), vanha päärakennus (1800-1900-l) säästetty pihapirin reunalla. Tila on lohkottu Yrjölästä 1916. Maisemallisesti näkyvällä paikalla Puttolantien tuntumassa. 13. Savion tanssilava Ala-Rimpi (4:384) on Saviontien ja Rimpilammen välillä säilynyt 1900-l alkuvuosikymmenten hirsipintainen asuinmökki. Osa saman aikakauden pientä asutusryhmää. 14. Savion alakoulu Törmälän (4:160) rakensi suutari Kautto, joka sai mökinpaikan sotatoveriltaan Väinö Lummelahdelta nimelliseen 1 markan kauppahintaan. Saviontien ja Rimpilammen välissä sijaitseva mökki vuodelta 1940 on alkuperäisulkoasussaan. Tanssilava on perustettu 1949, lavaa on korjattu n. kerran vuosikymmenessä, viimeisin laajennus 1996, jolloin valmistuivat olutterassi ja grillikatos. Maisemallisesti upealla rantapaikalla, aktiivikäytössä oleva tanssilavakulttuurin ylläpitäjä. Savion entinen kansakoulu, samoin Puttolan vanha kansakoulu lakkautettiin 1964 ja Savion alakoulu otettiin käyttöön 1965. Rakennus on aikakaudelleen tyypillinen matala, tummanvihreä koulurakennus. Laajennus ja remontteja 1990-l. 5.4 Puttola, Lummelahti ja Hyyppäänvuori Kuva: Puttolan, Lummelahden ja Hyyppäänvuoren seudun inventoidut kohteet.
14 15. Västinki 16. Lampila /s 17. Marjoranta eli Marjokorpi Västinki (4:414) on vuodelta 1929, peruskorjattu 1962 ja 2002. Rakennus on osa Puttolanlahden ja Lummelahdentien välistä maatilakantaa, kiinnostava osana kokonaisuutta ja seudun asutushistoriaa. 18. Lummelahti /s Lampila (4:156) on eheä pientilapihapiiri vuodelta 1920. Neljän rakennuksen kokonaisuus sijaitsee upealla paikalla Kotalammen rannalla Lummelahdentien varressa. Marjokorven (4:540) talo toimi Puttolan kansakouluna 1946 1964. Nykyisin yksityiskäytössä. Aikakaudelleen tyypillinen vaakalaudoitettu 1 ½-kerroksinen hirsirakennus. 19. Vuorenpää Lummelahti (4:449) on vanha tila, nykyisin vanhinta rakennuskantaa ovat yksittäisaitat 1800-luvun alusta, sekä luhtiaitta (1940-l). Vanha pohjalaistyyppinen asuintalo purettiin vuoden 1950 tienoilla uuden rapatun omakotitalon valmistuttua. 20. Naaranlahti SR, /s Vuorenpää (25:0) on Hyyppäänvuoren vanhinta säilynyttä rakennuskantaa, vapaa-ajan käytössä oleva asuinmökki on vuodelta 1925. Muut seudun rakennukset ovat ajalta 1940-50-l. Naaranlahti (4:484) on yksi kolmesta ensimmäisestä kantatila Iso-Oksalasta halotusta tilasta, se on perustettu 1780-luvulla. Päärakennus on komea, kartanohenkinen hirsitalo frontonilla, koristeellisilla ikkunakarmeilla ja kuistilla. Talossa on rakennusajankohdan 1899 nikkarityylin vaikutteita. Muut rakennukset (navetta, otsa-aitta, riviaitta, puuliiteri, kaksi riihtä, heinälatoja) aikaväliltä 1875 1895, vanhan riihen seinähirressä vuosiluku 1775. 21. Onnela, Paatelahti, Salakivi 21a. Onnela (12:463), 21b. Paatelahti (12:496) ja 21c. Salakivi (12:159) ovat Hyyppäänvuoren seudun 1940-50- lukujen rakennuskantaa ja kertovat Savion seudun asutuksen laajenemisesta Leppäveden rannalta kohti Lievestuoreenjärveä ja Puttolanlahtea. Hyyppäänvuori on muistitiedon mukaan ollut saviolaisten sota-ajan pakopaikka Suomen sodan aikaan 1808-1809.
15 5.5 Kivelänmäki Kuva: Kivelänmäen inventoidut kohteet. 22. Havukkaniemi, ent. Haukkataipale /s 23. Vanhala Havukkaniemi (4:19) on lohkottu Naaranputtolasta 1910. Tilan päärakennus on alkujaan vuodelta 1884, muu rakennuskanta väliltä 1920-40-l. Päärakennusta on remontoitu mm. 1920, 1954, 1992 ja 2000-luvulla, ulkokuori uusittu täysin, tyyli kuitenkin säilytetty. 24. Naaranputtola l. Tulla SR, /s Vanhalan (5:47) alkuperäinen nimi on Naarantaipale. Tila halottiin kahtia 1762, jolloin viereinen tila sai nimen Naarantaipale (sittemmin Naaranputtola) ja vanha tila nimettiin Vanhalaksi. Nykyrakennuskanta melko nuorta, vanhin rakennus kesäasuttavaksi remontoitu lohkokivinavetta (1933), asuinrakennus 1948. Pihasta viety vanha kokkitalli (1637) Laukaan museoon. Naaranputtola (4:31) on lohkottu Vanhalasta, alkuperäisestä Naarantaipaleesta 1762. Rakennukset (päärakennus, riviaitta, lohkokivi-puunavetta ja luhtiaitta) ovat noin vuodelta 1900. Päärakennuksen tupaosa 1800-luvun alusta, jatko-osa ja nykyilme noin vuodelta 1900. Talossa on kaksi eri-ikäistä kuistia ja kattolistan yläpuolinen frontoni. Naaranputtola on poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen asunsa pitänyt, iällisesti yhtenäinen pihapiiri, jonka kokonaisuutena säilyttäminen on tärkeää.
16 25. Simo /s 26. Korpi Simon (4:3) rakennukset ovat n. vuodelta 1928. Pihapiirissä on hirsinen pystyrimalaudoitettu asuinrakennus lohkokiviperustuksella ja tiilikatolla. Aitassa on 1920- luvun tyylivaikutteita (koristelistat). Neliömäisessä pihassa myös puunavetta ja toinen ulkorakennus. Pihapiiri on hyvin hoidettu yhtenäinen kokonaisuus. Korven (5:63) talosta on ristiriitaista tietoa: toisten lähteiden mukaan talo on alkujaan Uudentalon torppa, toisten puolestaan Korpi olisi ollut kantatila, josta on lohkottu lähiseudun tiloja. Pikkumökki on vuodelta 1922, nykyään vapaa-ajan asuntona. 5.6 Salmelankylä Kuva: Salmelankylän inventoidut kohteet. 27. Mataroinen SR, /s 28. Haukkala /s 29. Tallila Mataroinen on kauniisti säilynyt, hoidettu maatilapihapiiri pääosin 1920-luvulta. Neliönmuotoisen pihan ympärillä L:n muotoinen navetta-lato, asuinrakennus (jonka taloussiipi 1970-80-l taitteesta) sekä luhtiaitta (1918). Tila sijaitsee upealla paikalla Mataroisen niemellä. Haukkalan (2:20) vanha mökki on 1800-luvun lopulta, uudempi asuinrakennus on vuodelta 1944. Pihapiirissä myös puuliiteri, sauna ja entinen navetta. Maisemallisesti osa Salmelankylän tilarypästä, kaikki kylän tilat ovat näköetäisyydellä toisistaan peltoaukealla ja reunoilla. Tallila (2:96) on lohkottu kantatila Tuomelasta, vanha asuinrakennus on vuodelta 1929. Talo on osa Salmelankylän tilarypästä, lähimmät naapurit ovat Pietilä, Harjula, Peltola ja Salmela. Talo erittäin huonokuntoinen, ei säilymisedellytyksiä.
17 30. Peltola /s 31. Harjula 32. Kukkokangas Peltola (2:101) on vanhin sellaisenaan säilynyt pihapiiri Salmelankylässä. Rakennukset ovat n. vuodelta 1920 ja lähes alkuperäisasussaan. Erottuvalla paikalla peltoaukean keskellä, naapuritiloina Pietilä, Tallila ja Salmela. Harjula (2:105) kuuluu Salmelankylän maatilakeskittymään ja on maisemallisesti olennainen osa näkymiä. Tilan rakennukset alkujaan vuodelta 1929, nykyasu 1950-luvulta. Kukkokangas (21:5) on osa Salmelankylän miljöötä. Se on pellon ja metsänrajan väliin sijoittuva tila vuodelta 1948, peruskorjaus 1960 muuttanut alkuperäistä ilmettä hieman, mm. asuintalon ikkunat uusittu. 5.7 Vuontee ja Oksalankylä Kuva: Vuonteen ja Oksalankylän inventoidut kohteet. 33. Kangas SR, /s 34. Moisio /s Kangas (3:152) kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Oksalan talokeskittymään. Tila syntyi Vähä-Oksalan halkomisessa 1818. Päärakennuksen vanha savutupaosa on Moisio (3:147) on halottu kantatila Vähä-Oksalasta yhdessä Kankaan, Keskisen ja Perintölän kanssa.
1700-luvun lopulta, kamarit 1800-luvulta ja poikkipääty noin vuodelta 1900, kuten harmaakivinavetta, kivikellari, kokkitalli, riviaitta, paja ja riihikin. Eloaitta 1800-luvun alusta. Kankaantien molemmin puolin sijaitseva, vanhan rakennuskantansa kattavasti säilyttänyt vaurastyyppinen tilapihapiiri. 35. Perintölä /s 18 Moision päärakennus on alkujaan 1840-luvulta, mutta rakennus on peruskorjattu 1980-luvulla, tosin vanhaa tyyliä mukaillen. Eloaitta (1783) ja varastoaitta (n. 1900) hävinneet. Osa maakunnallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta. 36. Vuonteen koulu SR Perintölän (3:119) vanhan päärakennuksen tilalla on matala punatiilinen omakotitalo 1980-luvulta. Pihan laidalla Oksalantietä reunustamassa on aitta, jossa vuosiluku 1884. Vastapäätä asuinrakennusta on sementtitiilipuunavetta 1950-luvulta. Perintölä, Keskinen, Kangas, ja Moisio on halottu Vähä-Oksalan tilasta 1800-luvun mittaan. Osa maakunnallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta.. 37. Keskinen SR, /s Keskinen (3:61) kuuluu Oksalankylän maatilakeskittymään, joka muodostui Vähä-Oksalan talosta halkomalla 1800-luvun mittaan. Oksalan kansakoulu, sittemmin Vuonteen alakoulu (2:31) on perustettu 1921. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin: mm. rungon muoto ja väritys, nurkkapilasterit, päätykolmiot, päätyjen lunetti-ikkunat ja 9- ja 6-ruutuiset ikkunat kuuluvat alkuperäiseen tyyliin. 38. Rauhala /s Päärakennuksen vanhin osa, eteläpäädyn savutupa, on 1700-luvun lopulta, kamaripääty vuodelta 1815. Sisäänkäynnissä on rakennuksen korkuinen, Laukaassa harvinainen kuisti. Rakennus on peruskorjattu 1979 ja sitä on kunnostettu myös sittemmin, kuitenkin alkuperäistä kunnioittaen. Pihapiirissä on runsaasti (8 kpl pihassa, Oksalantien vastapuolella 6 kpl) eri-ikäisiä maatilan talousrakennuksia. Vanhimmat rakennukset ovat kokkitalli ja aitat, joissa vuosilukuja 1706, 1708 ja 1844. Eloaitta on tiettävästi 1770-luvulta ja entinen ruumisaitta n. v. 1800. Rauhalan (3:90) aitassa toimi useaan otteeseen kauppa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Oksalantien varren rakennukset ovat 1910-luvulta. Rauhalan vanha asuinrakennus on pitkänurkkainen hirsitalo, sisäänkäynti avokuistilta, ikkunat T-malliset ja mahdollisesti alkuperäiset. Karmilaudat yksinkertaisen koristeelliset, kuten kuistikin. Aittarakennus kauppatoimintoineen liittyy Oksalankylän elinkeinohistoriaan. 39. Torronkorpi: 39a. Kallioniemi (13:2), 39b. Koivukallio (16:2), 39c. Koivuranta (15:2) ja 39d. Uutela (25:0) Torronkorvessa, Torronselän rannan tuntumassa on näköetäisyydellä toisistaan 4 saman aikakauden maatilaa 1940-50-luvuilta. Kaikkien tilojen pihapiirissä on eri-ikäistä maatilan rakennuskantaa ja päärakennuksia on paikoin korjattu ja muuteltu runsaastikin. Tilat sijaitsevat nauhamaisesti Rantatien varressa, rakennusryppäiden länsipuolella on rantametsää ja Torronselän ranta, länsipuolella avautuvat laajat peltoaukeat. Korjailtuinakin tilakeskukset muodostavat tyypillisen 1900-luvun puolivälin ja jälkipuoliskon maalaismaiseman, ja ovat arvokkaita maisemakokonaisuuden osina.
19 40. Pernasaari /s; Puustelli. koulukodin apulaisjohtajan virka-asunto ja Leppäniemen suljettu osasto SR Pernasaaren alueella on yhteensä 31 eri-ikäistä rakennusta aikaväliltä 1806 1989. Kuvat: ylävasemmalla puustelli (1806/1929), keskellä ylhäällä Leppäniemi (1930/34), yläoikealla koulukodin apulaisjohtajan virka-asunto (1934), alavasemmalla vankilan työntekijöiden asunto (1958), keskellä alhaalla opetus- ja juhlatila (1934), alaoikealla liikuntahalli (1960-l). Kuvat Botnia-Foto Oy 2002-2003. Pernasaari on ollut asuin- ja hallintokäytössä 1500-luvulta, mm. nimismiesten asuintilana koko 1600-luvun. Vauraan sotilasvirkatalon päärakennus rakennettiin vuonna 1806 ja sitä muutettiin 1920-luvulla klassistisen tyylin mukaiseksi. Pernasaaren koulukoti aloitti toimintansa vuonna 1931. Koulukotia varten alueelle rakennettiin klassismia edustavia koulu- ja asuinrakennuksia. Rakennukset suunnitteli lääninarkkitehti A.U. Stenfors, erityisesti suljettuna osastona ollut Leppäniemi-rakennus on aikakauden tyyliä hienosti edustava kohde. Pernasaaren alueeseen kuuluu myös suuri tiilinen navettarakennus 1930-luvulta, erilaisia varastorakennuksia ja mylly. Alueella on ollut jatkuvasti myös uudisrakentamista: 1960-luvulla valmistui kaksi rakennusta, joista toiseen tuli vankien majoitustilat, ruokala ja hallinto-osasto ja toiseen urheilusali. Puuleikkauksin koristeltu, vaakalaudoitettu ja vaaleansävyinen päärakennus muutettiin asuin- ja museokäyttöön vuonna 1973. Nykyisin se on asuinkäytössä. Vuonna 1989 Pernasaareen valmistui hallintorakennus ja 2000-luvulla talousrakennuksiin kunnostettiin puutyöverstaat varastoineen. Pernasaari toimii edelleen avovankilana. Alue tulisi säilyttää historiallisesti kerrostuneena kokonaisuutena.
20 Kuva: Suojeltaviksi tai säilytettäviksi ehdotettavien kohteiden sijainti. Lähteet: Hänninen, Helena (toim.) 1993: Kohisevien koskien Laukaa. Hänninen, Helena 1991: Laukaalaista kulttuurimaisemaa ja rakennusperinnettä. Kaitalehto, Osmo 1982-84: Laukaan kunta, rakennusinventointikortit. Keski-Suomen museon arkisto: valokuva-arkisto, rakennustietoarkisto, kouluainevihkoarkisto. Kotiseutumme Hankasalmi Laukaa 2002 2003. Botnia Foto Oy. Kuokkanen, Pertti 1983: Laukaan historia III.