METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Osa I Tausta
ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen kehittäminen suurilla kaupunkiseuduilla Elinvoimapolitiikka (osaaminen, vetovoima, houkuttelu, mainekuva jne.)
Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 1 (2) Kuntien määrällisen muuttovoiton sijaan on olennaisempaa tarkastella kuntien muuttotasetta suhteessa muuttajien rakenteeseen: määrällistä muuttovoittoa sai vain joka kolmas kunta, mutta työllisistä (työssä olevat) sai muuttovoittoa joka neljäs kunta, korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka toinen kunta ja nettomuuton tulokertymä oli positiivinen joka toisessa kunnassa vuosina 2005-2010. Toisin sanoen kuntataloudellisesti merkittävästä määrällisestä muuttovoitosta voi aiheutua negatiivisia seurausvaikutuksia (keskuskaupungit) ja lievistä muuttotappioista voi olla hyötyä jos muuttajien rakenne on optimaalinen. Optimaalisin tilanne on kunnissa, jossa kunta saa samanaikaisesti maltillista määrällistä muuttovoittoa ja tulo- ja lähtömuuttajien rakenne/profiili on ideaali (keskuskaupunkien kehyskunnat). Joka kolmas kunta tai seutukunta on saanut määrällistä muuttovoittoa 2000-luvulla. Kunnittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat maan sisäisestä muuttoliikkeestä Tampere (9 836), Oulu (7 341), Espoo (7 245) ja Seinäjoki (4 189) vuosina 2000-2012. Neljän muuttovoittoisimman kaupungin väestöpohjaan suhteutettuna Seinäjoen muuttovetovoima oli ylivertainen: Seinäjoki sai väkilukuun suhteutettuna 3,6 kertaa enemmän muuttovoittoa kuin Tampere ja 2,4 kertaa enemmän kuin Oulu. Jos Tampere olisi saanut samassa suhteessa muuttovoittoa kuin Seinäjoki, niin muuttotase olisi noussut peräti 35 000 henkilöön. Muuttovoittoa saaneet kunnat ovat keskittyneet a) suuriin kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin, b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueella ja c) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille.
Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 2 (2) Asumis- ja ympäristöperustaiset lähimuutot ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti 1970-luvun puolivälistä alkaen. 2000-luvulla tehty keskimäärin noin 850 000-900 000 muuttoa vuodessa. Kaksi kolmesta muutosta kuntien sisäisiä ja yksi kolmesta ylittää kunnan rajat. Kunnan rajat ylittävistä muutoista noin puolet saman kaupunkiseudun / työssäkäyntialueen sisäisiä muuttoja. Toisin sanoen keskimäärin vain joka viides muutto niin sanottu aito muutto, jossa vaihtuu asuin- ja työpaikka sekä päivittäinen sosiaalinen elinpiiri. Kuntien välinen muuttoliike oli viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina 2005-2009 niin määrällisesti kuin suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliikkeen kasvu tulee esiin kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2011 rikottiin aikaisempi kuntien välinen muuttoliike-ennätys vuodelta 1974. Siirtolaisuuden osuus väestönkasvussa on noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin maan sisäinen muuttoliike joissakin kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa käytännössä kaikki kunnat (pl. 6 kuntaa). Vuonna 2012 Suomi sai rikottiin nettomaahanmuuton ennätys
Metropolialueen 14 kunnan osuus (%) koko maan luvuista Väestöstä 70 25,3 % (2011) Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneista 60 50 Väestönkasvusta 2000-2011 65,8 % (2000-2011) 42,9 % (2010) 40 30 20 10 Tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä 0 Bruttokansantulosta 35,8 % (2009) 42,9 % (2010) Tutkimus- ja kehitysmenoista 42,4 % (2010) Työpaikoista 30,3 % (2010) Lähde: Tilastokeskus Yritystoimipaikoista 24,1 % (2010)
Käsitteet ja aineistot Keskeiset käsitteet: Nettomuutto = tulo- ja lähtömuuton välinen erotus Nettosiirtolaisuus = maahan- ja maastamuuton välinen erotus Maassamuutto = kuntien välinen muuttoliike, maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus = kansainvälinen muuttoliike Määrällinen kehitys = kehitys ilmaistaan absoluuttisina lukuina Suhteellinen kehitys = kehitys ilmaistaan joko prosentteina sataa henkilöä tai promillena tuhatta henkilöä kohden Keskiväkiluku = jonkun alueen väkiluku keskimäärin erikseen määriteltynä aikana Työmarkkina-asema, pääasiallinen toiminta = henkilön työmarkkinaasema voi olla työllinen (työssä oleva), työtön tai työvoiman ulkopuolinen (lapsi, eläkeläinen, opiskelija, varusmies, muu työvoimaan kuulumaton tai tuntematon) Tulokertymä = jonkun alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kalenterivuoden kaikki tulot (valtionveronalaiset tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tulot). Tulokertymä saadaan on tulo- ja lähtömuuttajien kaikkien tulojen välinen erotus, joka voi olla joko positiivinen tai negatiivinen Keskimääräiset tulot = jonkun alueen kaikkien tulo- tai lähtömuuttajien keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana. Tulot pitävät sisällään valtionveronalaistet tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tulot) Aineistot: Muuttoliikettä koskevat määrälliset tiedot: Tilastokeskuksen StatFin tietokannan vuositaulukot vuosien 2000-2011 välisenä aikana Muuttoliikkeen rakennetta koskevat tiedot: Tilastokeskuksen Muuttajien taustatiedot tietokannan vuositaulukot vuosien 2000-2009 välisenä aikana Muut Tilastokeskuksen väestönkehitykseen ja muuttoliikkeeseen liittyvät tilastot ja tietokannat Muuttoliikkeeseen liittyvät tutkimukset, selvitykset, kartoitukset ja analyysit: omat ja muiden tekemät
Valikoiva muuttoliike viitekehyksenä Jokainen muuttaja aiheuttaa sekä tulo- ja menovaikutuksia sekä luovuttavalle että vastaanottavalle kunnalle. Tulovaikutukset liittyvät verotuloihin, verotulotasaukseen ja valtionosuuksiin ja menovaikutukset julkisten palveluiden kysyntään, palvelutuotantoon, infrastruktuuriin, asuin- ja tonttitilan tarpeeseen jne. Kaikki keskeisimmät tulo- ja menovaikutukset liittyvät kytkeytyvät muuttajan työmarkkina-asemaan. Muuttoliikkeen määrällisten ja laadullisten aineistojen yhdistäminen. Määrälliset aineistot ovat usein harhaanjohtavia varsinkin kuntatalouden, sosiaalisen ja demografisen rakenteen näkökulmasta. Luotettavien johtopäätösten tekemiseksi on tutkittava muuttoliikkeen määrällistä ja laadullista rakennetta samanaikaisesti. Alueiden kannalta kriittinen kysymys on, keitä ovat tulo- ja lähtömuuttajat taloudellisilta, sosiaalisilta ja demografisilta ominaisuuksiltaan ja mitä seurausvaikutuksia rakenteesta on kuntatalouteen ja väestörakenteeseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Muuttoliikkeen valikoivuus = tulo- ja lähtömuuttajien profiilien välillä on merkittäviä eroja työmarkkina-asemassa, muuttojen suuntautumisessa, ikä-, koulutus- ja tulorakenteessa, jonka seurauksena taloudelliset, sosiaaliset ja demografiset erot kasvavat niin saman toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien välillä kuin keskuskaupungin sisällä eri osa-alueiden välillä. Erot tulevat esiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Osa II Metropolialueen muuttoliikkeen määrällinen kehitys vuosina 2000-2012
Metropolialueen määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2012 60000 Helsingin ja Espoon väkiluku kasvoi yhteensä noin 98 000 henkilöllä. Helsingin kasvu perustuu maahanmuuttoon ja Espoon luonnolliseen väestönlisäykseen. 50000 40000 30000 10237 7815 29235 7764 20000 4712 561 28684 Metropolialueen väkiluku kasvoi 158 000 hlöllä vuosina 2000-2011. Kaikki alueen kunnat väestöllisellä kasvuuralla. 10000 0 17121 Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Siirtolaisuus 19925 Lähde: Tilastokeskus
Metropolialueen väkiluku kasvoi 158 000 henkilöllä vuosina 2000-2012 eli: Yhdessä Pendolino junassa on 309 paikkaa ja junan pituus on 159 metriä 158 000 uutta asukasta = 511 Pendolino junallista ihmistä Jos Metropolialueen väestönlisäys huomioidaan ja istutettaisiin kaikki uudet asukkaat Pendolino juniin, niin junan pituus olisi yhteensä 81,2 km - Juna ulottuisi Helsingin rautatieasemalta lähelle Hämeenlinnaa tai Lahtea
Metropolialueen väestökehityksen osatekijöiden osuus (%) kasvusta vuosina 2000-2012 Vähintään 50 % kunnan väestönkasvusta perustui maan sisäiseen muuttoliikkeeseen Sipoossa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Vihdissä Järvenpään, Vantaan ja Espoon kasvu perustuivat ensisijaisesti luonnolliseen väestönlisäykseen. Helsingin kasvu perustui siirtolaisuuteen Maassamuutto Siirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % Lähde: Tilastokeskus
Metropolialueen suhteellinen väestönkehitys (promilleina tuhatta asukasta kohden keskiväkiluvusta) vuosina 2000-2012 Metropolialueen nopeimmin kasvaneet kunnat olivat väkilukuun suhteutettuna Kirkkonummi, Pornainen, Mäntsälä ja Nurmijärvi. Metropolialueen kaikki kunnat kasvoivat. Kasvu oli vähäisintä Kauniaisissa, Hyvinkäällä, Helsingissä ja Järvenpäässä Kirkkonummi Pornainen Mäntsälä Nurmijärvi Espoo Vihti Sipoo Tuusula Vantaa Kerava Metropolialue Järvenpää Helsinki Hyvinkää Kauniainen 9,3 7,4 2 9,5 8,6 0,5 5,7 10,5 1 7,6 8,7 0,9 9,5 2,6 3,4 6,3 7,3 1,4 4,3 10 0,6 6,6 7,1 1,1 8,1 0,2 3,1 5,5 3 1,9 4,9 1,8 2,7 6,6 0,7 1,3 2,3 0,6 4 2,7 1,5 1,6 1,4 0,4 1,7 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Siirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus
Metropolialueen suhteellisesti eniten kasvaneet kunnat vuosina 2000-2012 (promilleina vuodessa keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) 20 18 17,2 17,2 18,1 18,7 16 14 14,8 14,9 15 15,5 12 10 8,6 9,4 10,4 11,4 8 6 5,8 6,9 4 3,5 2 0 Lähde: Tilastokeskus
Yhteenveto metropolialueen määrällisestä väestönkehityksestä vuosina 2000-2012 Joka neljäs suomalainen (25,3 %) asuu metropolialueella, mutta kaksi kolmasosaa (65,3 %) koko maan väestönkasvusta kohdistui metropolialueelle vuosina 2000-2011 Metropolialueen väkiluku kasvoi noin 158 000 henkilöllä vuosina 2000-2011 eli noin 13 100 henkilöllä vuodessa. Väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 52 % ja muuttoliikkeen 48 %. Siirtolaisuuteen perustuva väestönkasvu oli ensimmäisen kerran suurempaa kuin maan sisäinen muuttoliike (5- ja 10 -vuotisjaksoittain tarkasteltuna) Määrällisesti eniten kasvoivat alueen suurimmat kaupungit Helsinki (51 068), Espoo (46 736) ja Vantaa (28 250). Kehyskunnista kasvoivat määrällisesti eniten Nurmijärvi (8 391), Kirkkonummi (8 218) ja Tuusula (6 725). Asukaslukuun suhteutettuna nopeimmin kasvoivat Kirkkonummi, Pornainen, Nurmijärvi ja Mäntsälä. Yli 1,5 %:in vuosittaista väestönkasvua voidaan pitää haastavana palvelurakenteen ja investointien kannalta. Tämän rajan ylittivät Kirkkonummi (1,87 %), Pornainen (1,81 %), Nurmijärvi (1,72 %), Mäntsälä (1,72 %), Espoo (1,55), Vihti (1,5), Tuusula (1,5 %), Sipoo (1,49 %) ja Tuusula (1,48 %) Maan sisäisestä muuttoliikkeestä saivat kaikki kunnat muuttovoittoa pl. Kauniainen. Maassamuuton merkitys väestönkasvussa oli suurin Sipoossa, Nurmijärvellä ja Vihdissä sekä vähäisin Kauniaisissa (negatiivinen), Järvenpäässä (negatiivinen) ja Helsingissä. Nettosiirtolaisuus oli positiivinen kaikissa alueen kunnissa. Siirtolaisuuden merkitys väestönkasvussa oli suurin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä vähäisin Pornaisissa, Sipoossa ja Nurmijärvellä. Syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa kaikissa metropolialueen kunnissa. Luonnollisen väestönlisäyksen merkitys väestönkasvussa oli suurin Kirkkonummella, Pornaisissa ja Nurmijärvellä sekä alhaisin Kauniaisissa, Hyvinkäällä ja Helsingissä.
Osa III Metropolialueen muuttoliikkeen rakenteellinen kehitys vuosina 2000-2010
Muuttajien työmarkkina-asema
Työllisten nettomuutto metropolialueella vuosina 2000-2010 2000-2004 2005-2009 2010 9705 6822 3351 7402 Metropolialueen kunnat saivat muuttovoittoa työllisistä yhteensä 58 535 hlöä vuosina 2000-2010 Työlliset ovat kuntien kannalta optimaalisia muuttajia positiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi Metropolialueen kunnat saivat työllisistä muuttovoittoa 2800 hlöä vuonna 2010. 4164 3750 269 1222 629 842 80 1103 492-209 -88 1795 2185 1140 1668 1053 1501 1260 874 1110 841 868 718 221 133 109 103 89 220 12 60 169 386 1134 1188 212 Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää -17 Kauniainen Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vantaa Vihti -28 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Työllisten nettomuutto suhteessa keskiväkilukuun metropolialueella vuosina 2000-2010 -3,5 Kauniainen Mäntsälä ja Kirkkonummi saivat eniten muuttovoittoa työllisistä suhteessa asukaslukuun Hyvinkää Helsinki Järvenpää Vantaa Espoo Metropolialue 2,8 3 3,8 4 4,1 4,2 Kerava 6 Tuusula 7,3 Sipoo 8,2 Kauniainen oli ainoa metropolialueen kunta, joka kärsi muuttotappiota työllisistä. Nurmijärvi Vihti Pornainen Kirkkonummi 8,8 8,9 8,9 9,8 Mäntsälä 10,2-6 -4-2 0 2 4 6 8 10 12 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Työttömien nettomuutto metropolialueella vuosina 2000-2010 1000 800 600 400 833 589 Helsinki sai työttömistä muuttovoittoa 1255 hlöä vuosina 2000-2010 Metropolialueen kunnat pl. Helsinki saivat muuttotappiota työttömistä -742 hlöä vuosina 2000-2010 Helsinki ja kaikki muut metropolialueen (pl. Sipoo + 2 hlöä) kunnat saivat muuttotappiota työttömistä vuonna 2010 200 0-200 122-111 -112-167 -87 8 0-125-112-43 -20-168 -89-141 -33-61 -78-9 -19-3 -4-33 -34-21 -14-4 -56-142 6-38 2 97-24 -60-82 -116-75 -69-16 -4-400 2000-2004 2005-2009 2010 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Työvoiman ulkopuolisten nettomuutto metropolialueella vuosina 2000-2010 6000 5646 5000 4000 3000 2000 3536 2373 2105 Helsinki sai erittäin paljon muuttovoittoa työvoiman ulkopuolella olevista opiskelijoista Espoon työvoiman ulkopuolisten muuttovoitto perustui lapsiin Kehyskuntien tilanne on opti-maalinen: muuttovoittoa työllisistä ja tappiota työvoiman ulkopuolisista 1000 0-1000 85 21 177184-51 -221-270-272 490 228320 384 456 87 9 34-72 1037 329311 306 30 732 406 123 214 222 77 49 21-56 -19-436 -890-1044 257278-26 -2000 2000-2004 2005-2009 2010 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Työllisten tulomuuttajien määrä 100 tulomuuttajaa kohden vuosina 2000-2010 75 Noin kaksi kolmesta tulomuuttajasta työllisiä Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä, Espoossa ja Tuusulassa 70 65 60 65,1 64,4 59,1 65,4 58,5 66,7 63,9 60,3 63,8 64,5 65,2 67,1 63,1 64,7 55 53,5 50 Pornaisissa vain joka toinen tulomuuttaja työllinen 45 40 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Muuttajien ikärakenne Timo Aro 2012
Metropolialueen nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2000-2010 Helsinki saa muuttovoittoa ainoastaan 15-24-vuotiaiden ikäryhmästä, Espoo, Vantaa ja muut kehyskunnat saavat eniten muuttovoittoa aktiivi-ikäisistä ja lapsista Kunta Lapset 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ Yhteensä Espoo -1016 8465 7437 1137-428 -2174-321 13100 Helsinki -15248 59628-8573 -11374-595 -4083-1742 18013 Hyvinkää 420-339 900 359 85-52 212 1585-383 -73 1041-49 -96-172 71 339 Järvenpää 519-487 -123 345-129 -108 33 50 Nurmijärvi 344-403 497 141 4 15-12 586 Pornainen Sipoo 1138-1296 1539 943 27-107 -83 2161 Tuusula 1887-2302 3116 1066-56 -276-39 3396 Kauniainen Kerava 212 385 919 325 85-140 204 1990 Kirkkonummi 1629-1766 3477 1050-56 -216 7 4125 Mäntsälä 1060-1018 1539 652 147 73 14 2467 2440-2342 3562 1348-170 -265-98 4475 Vantaa -2064 3926 5621 359 226-2332 -476 5260 Vihti 1117-1249 2128 789 141-78 6 2854 METRO- POLIALUE Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta -7945 61129 23080-2909 -815-9915 -2224 60401
Uramuuttajien (25-44-vuotiaat) määrä 100 tulomuuttajaa kohden vuosina 2000-2010 Noin joka toinen tulomuuttaja aktiivi-ikäinen Kirkkonummel la, Sipoossa, Nurmijärvellä ja Tuusulassa 51 49 47 45 43 46,3 43,3 42,3 49,4 43,7 48,1 48,8 47,3 45,5 45,5 43,8 Aktiiviikäisten tulomuuttajien osuus alhaisin Pornaisissa, Kauniaisissa, Hyvinkäällä ja Helsingissä 41 39 37 35 41,1 40,6 39,5 39 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Timo Aro 2012
Muuttajien koulutusrakenne Timo Aro 2012
Metropolialueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan keskuskaupungeissa vuosina 2000-2010 Espoo ja Vantaa saivat muuttovoittoa kaikilta koulutusasteilt. Espoon korkeaasteen muuttovoitto merkittävä Helsingin koulutustarjonta veti toiselle ja korkealle asteelle tulevia nuoria. Korkea-asteen suorittaneista taas suuret muutto-tappiot 39000 36500 34000 31500 29000 26500 24000 21500 19000 16500 14000 11500 9000 6500 4000 1500-1000 -3500-6000 -8500-11000 -13500-16000 1002 33780 1474 2332 4490 3418 5192-1572 Perusaste Keskiaste Korkea-aste -14285 Espoo Helsinki Vantaa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Metropolialueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan kehyskunnissa vuosina 2000-2010 6000 Kehyskunnat saivat korkeaasteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa 14 800 hlöä 5000 4000 3000 2000 861 710 3033 1076 2605 1467 2303 1614 Kaikki kehyskunnat saivat muuttotappiota Pornaista lukuun ottamatta perusasteen suorittaneista 1000 0-1000 1305 711 92-581 -459 87 515-554 178 1192 1662-620 241 1140 2175-305 291 22 273 931-236 1618 1460-525 -220 Perusaste Keskiaste Korkea-aste Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Metropolialueen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulomuuttajien määrä jokaista 100 tulomuuttajaa kohden vuosina 2000-2010 34 Noin joka kolmas tulomuuttaja oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Espoossa. Korkea-asteen suorittaneiden tulomuuttajien osuus oli ylivoimaisesti alhaisin Pornaisissa (vain joka kuudes). 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 29,9 24,3 21,6 23,7 31,9 22,1 30,7 20,4 25,7 15,8 27,8 24,9 22,8 24,1 25,2 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Timo Aro 2012
Muuttajien muuttosuunnat Timo Aro 2012
Kerava -785 Hyvinkää -145 Helsingin muuttotappiot muille metropolialuee n kunnille - 41 189 henkilöä Mäntsälä -940 Pornainen -194 N-järvi -2417 Sipoo -2076 Tuusula -2248 K-nummi -1606 J-pää -1679 Helsingin muuttotappio suunnittain metropolialueella vuosina 2000-2011 Espoo -14 093 Helsinki kärsi muuttotappioita kaikille metropolialueen kunnille lukuun ottamatta Kauniaista (+331) Vihti -827 Vantaa -15 110 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Kauniainen +62 Helsinki +14 093 Vantaa +155 Espoon muuttovoitto metropolialueen kunnista vuosina 2000-2011 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike muuttosuunnittain Espoo sai noin 1 200 hlöä muuttovoit-toa Helsingistä vuodessa 2000-2011 välisenä aikana Espoosta taas vuosi keskimäärin 730 hlöä vuodessa Kirkkonummelle, Vihtiin ja Nurmijärvelle Kerava -424 J-pää -508 Kirkkonummi -4071 H-kää -277 Espoon muuttotappio metropolialueen kunnista vuosina 2000-2011 Mäntsälä -318 Vihti -2119 Nurmijärvi -1946 Tuusula -757 Sipoo -281 Pornainen -10
Kauniainen; +16 Vantaan muuttovoitto metropolialueen kunnista vuosina 2000-2011 Helsinki +15 110 Vantaa sai keskimäärin 1 259 hlöä muuttovoit-toa Helsingistä vuodessa 2000-2011 välisenä aikana Vantaa kärsi 14 000 hlöä muuttotappiota muille metropolialueen kunnille vuosina 2000-2011 Nurmijärvi -3 142 Tuusula -2 941 Espoo -155 Pornainen -404 Vantaan muuttotappio metropolialueen kunnista vuosina 2000-2011 Kerava -1 796 Kirkkonummi -491 Hyvinkää -678 Vihti -800 Järvenpää -1 444 Mäntsälä -1 036 Sipoo -1 042 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike muuttosuunnittain Timo Aro 2012
Muuttajien tulorakenne ja - kertymäa
Metropolialueen keskuskaupunkien nettomuutto tuloryhmittäin vuosina 2000-2010 Espoo sai muuttovoittoa kaikkien tuloryhmien muuttajista. Hyvätuloisten muuttajien vetovoima oli ylivertainen Helsinkiin ja Vantaaseen verrattuna Helsinki sai muuttovoittoa tulottomista ja pienituloisista (nuoret, mamut ja opiskelijat), mutta merkittävää muuttotappiota keskija hyvätuloisista Kunta Espoo Helsinki Vantaa Tulot 2-11 999 Tulot 12000-26 999 Tulot 27000-41 999 Tulot Yli 42000 11 379 2 740 1 351 1 699 51 308 7 568-11 903-6 871 4 350 3 003 804-330 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Metropolialueen kehyskuntien nettomuutto tuloryhmittäin vuosina 2000-2010 Kehyskuntien muuttajien rakenne oli optimaalinen taloudellisesta näkökulmasta: muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista sekä muuttovoittoa keskija hyvätuloisista -946-201 -984 2-11999 12000-26999 27000-41999 Yli 42000-468 -526 Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi 227 521 125 272 773 949 758 115 976 1455 734 1620 532 801 856 Hyvätuloisista saivat muuttovoittoa kaikki kunnat pl. Järvenpää ja pienituloisista muuttotappiot kaikki kunnat pl. Kerava Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta -471-625 -1-123 -13 Mäntsälä 674 915 369 Kirkkonummi 897 1350 1253 Kerava 325 952 431 73-111 Kauniainen -232 223-6 Järvenpää 697 601 Hyvinkää 715 539 196-1500 -1000-500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Timo Aro 2012
Hyvätuloisten (+42000 ) tulomuuttajien osuus (%) kaikista tulomuuttajista vuosina 2000-2010 Hyvätuloisten tulomuuttajien osuus oli korkein Kauniaisissa, Sipoossa ja Kirkkonummella 19 17 15 16,4 13,7 13 12,8 Hyvätuloisten tulomuuttajien osuus oli alhaisin radanvarsikunniss a eli Hyvinkäällä, Keravalla, Helsingissä, Pornaisissa ja Vantaalla 11 9 7 5 11,1 6,7 6,2 7,3 6,6 7,4 10,1 7 9,9 7 9 8,2 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Timo Aro 2012
Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ( ) vuosina 2000-2004, 2005-2009 ja 2010 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat ylivoimaisesti suurimmat Kauniaisissa. Kauniaisiin muuttaneen tulot olivat keskimäärin kaksi kertaa korkeammat kuin Helsinkiin muuttaneen Espoolaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat yli 2000 euroa suuremmat kuin vantaalaisen tulomuuttajan ja noin 3000 euroa suuremmat kuin helsinkiläisen tulomuuttajan 47000 45000 43000 41000 39000 37000 35000 33000 31000 29000 27000 25000 23000 21000 19000 17000 15000 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Tulo- ja lähtömuuttajien kunnallisveronalaisten keskimääräisten tulojen erotus vuosina 2000-2010 (pl. vuosi 2004) Kunta 2000 2001 2002 2003 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Erotus Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Kauniainen Kerava K-nummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vantaa Vihti 462-2208 -1320-779 -1520 211 1229-2032 -987-1839 -878-3605 -3004-4146 -4282-4272 -5254-5954 -4357-3057 -4525-4246 138-20 1435 759 1137-3447 -564-81 1170 915 144 288 89 695 649-847 -64 99 810 543 808 307 26819 8031 14168 3398 8697 14203 3609 8931 4750 9871 10248-5545 711 1558-529 584 779-326 -1467-876 -1300-641 7044 4324 3358 2205 4965 4464 2875 4458 1422 3100 3822 3557 2648 3998 3679 1848 5033 2936 3702 3387 2924 3371 3634 3263 2933 3740 3287 2341 3654 1828 2740 2591 3001 2835 3451 1781 3377 6787 3404 7059 5350 6106 2394 4254 6102 5301 7442 4899 5497 6898 4491 4234 4155 3172 5219 4044 4622 3357 3065 2042 2245 3269 2255 2401 2532 2983-1534 -1509-897 -351-228 -942-484 -1301-994 568-767 1736 2911 3137 2992 3569 2199 1677 2932 2526 3420 2710
Tulo- ja lähtömuuttajien kunnallisveronalaisten keskimääräisten tulojen erotus euroina keskimäärin vuosina vuosina 2000-2010 (pl. Vuosi 2004) Kauniaisiin tulomuuttavan henkilön keskimääräiset tulot 10 248 suuremmat kuin lähtömuuttajan 10500 9500 8500 7500 6500 5500 4500 3500 2500 10248 3822 3371 3001 4254 5219 2983 2710 Helsinkiin tulomuuttavan henkilön keskimääräiset tulot -4215 alhaisemmat kuin lähtömuuttajan 1500 500-500 -1500-2500 -3500-4500 -5500-878 -4246 144 307-641 -767 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Keskuskaupunkien muuttajien laskennallinen tulokertymä vuosina 2005-2010 Espoon laskennallinen tulokertymä on vuodessa keskimäärin 24,6 miljoonaa euroa ja Vantaan 14,3 meuroa Helsingin laskennallinen tulokertymä on keskimäärin -24,8 miljoonaa euroa eli -44 euroa jokaista nettomuuttajaa kohden Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Kaupunki Nettomuuton laskennallinen tulokertymä miljoonaa euroa vuosina 2005-2010 Nettomuuton laskennallinen tulokertymä miljoonaa euroa keskimäärin per vuosi Espoo 147,8 24,6 103 Helsinki -148,7-24,8-44 Vantaa 85,5 14,3 74 Nettomuuton laskennallinen tulokertymä asukasta kohden euroa per vuosi
Metropolialueen kehyskuntien muuttajien laskennallinen tulokertymä vuosina 2005-2010 Metropolialueen kehyskuntien muuttajien laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 420,5 miljoonaa euroa vuosina 2005-2009 Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä 1,8 6,8 8,5 8 8,7 9,1 11 41 48,2 51,3 52,4 54,5 Kirkkonummi 14,3 85,9 Laskennallinen tulokertymä oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin Kirkkonummella. Kerava Kauniainen Järvenpää Hyvinkää 4,8 28,8 4,2 25,2 1,6 9,4 2,1 12,7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Tulokertymä per vuosi Tulokertymä miljoonaa euroa 2005-2010 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Metropolialueen muuttajien laskennallinen tulokertymä ( per vuosi) asukasta kohden vuosina 2005-2010 Muuttajien laskennallinen tulokertymä oli positiivinen kaikissa muissa kunnissa kuin Helsingissä. Tulokertymä oli alhainen Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Vantaalla 600 500 400 300 236 243,4 316,6 359,6 373 407,8 431,7 493,4 200 Muuttajien laskennallinen tulokertymä oli asukasta kohden korkein Kauniaisissa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Pornaisissa 100 0-43,4 41,3 47,5 64,5 74,1 103,4 145,9-100 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Metropolialueen rakenteellisen muuttoliikekehityksen yhteenveto vuosina 2000-2010 1 (2) Metropolialueen kunnat saivat työllisistä muuttovoittoa noin 58 500 henkilöä vuosina 2000-2010 eli noin 5 300 henkilöä vuodessa. Mäntsälä, Kirkkonummi, Pornainen, Vihti ja Nurmijärvi saivat suhteessa väkilukuun eniten muuttovoittoa työllisistä. Työllisistä saivat muuttovoittoa kaikki metropolialueen kunnat pl. Kauniainen. Helsingin ja Tampereen vaikutusalueille kohdistuu neljä viidesosaa koko maan työllisten muuttovoitoista. Työttömien ja työvoiman ulkopuolisten muuttovirrat (pl. lapset) kohdistuvat kehyskunnista ja koko maasta Helsinkiin. Kehyskuntien tilanne on päinvastainen: tulijat työllisiä ja lähtijät työttömiä ja muita työvoiman ulkopuolella olevia (pl. lapset). Helsingin muuttovoitto perustuu 15-24-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten ikäryhmään. Kaikista muista ikäryhmistä tulee muuttotappiota. Espoo, Vantaa ja kehyskunnat saavat ensisijaisesti muuttovoittoa aktiivi-ikäisistä ja lapsista sekä muuttotappiota vanhemmista ikäryhmistä. Espoo ja Vantaa saavat muuttovoittoa kaikkien koulutusasteiden muuttajista. Espoo saa huomattavaa muuttovoittoa varsinkin korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Helsinki saa yhtäältä merkittävää muuttovoittoa keskiasteen tutkinnon suorittaneista ja toisaalta merkittävää muuttotappiota korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Kaikki kehyskunnat saavat muuttovoittoa sekä korkea- että perusasteen tutkinnon suorittaneista (pl. Pornainen). Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo ovat vetovoimaisimpia korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulomuuttajien suhteen.
Metropolialueen rakenteellisen muuttoliikekehityksen yhteenvesto vuosina 2000-2010 2 (2) Helsinki kärsi muuttotappiota muille metropolialueen kunnille noin 41 000 henkilöä vuosina 2000-2011. Helsingin muuttotase on negatiivinen kaikkien metropolialueen kuntien suhteen (pl. Kauniainen). Helsinki kärsi 30 000 henkilöä muuttotappiota Vantaalle ja Espoolle vuosina 2000-2011. Espoo sai muuttovoittoa metropolialueen sisältä Helsingistä, Vantaalta ja Kauniaisista yhteensä 14 310 henkilöä, josta Helsingin osuus oli 98,5 %. Espoo kärsi muuttotappiota kaikille muille metropolialueen kehyskunnille. Espoo menetti vuodessa keskimäärin 730 henkilöä Kirkkonummelle, Vihdille ja Nurmijärvelle. Vantaa sai muuttovoittoa vain Helsingistä ja Kauniaisista. Vantaa sai Helsingistä muuttovoittoa yhteensä15 110 hlöä eli keskimäärin 1 259 asukasta vuodessa. Vantaa kärsi muille metropolialueen kunnille muuttotappiota noin 14 000 hlöä, josta radanvarsikuntien + Nurmijärven osuus oli 71,4 % Helsinki saa muuttovoittoa tulottomista ja pienituloisista sekä muuttotappiota keski- ja hyvätuloisista muuttajista. Espoon tilanne on täysin päinvastainen. Espoolaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat noin 2 000 euroa korkeammat kuin vantaalaisen tulomuuttajan ja 3000 euroa korkeammat kuin helsinkiläisen tulomuuttajan. Vantaan tilanne on tasapainoisempi: tasaista muuttovoittoa kaikista tuloryhmistä pl. korkein tuloryhmä. Metropolialueen kehyskuntien tilanne on samankaltainen kuin Espoossa: muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista sekä muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista. Kehyskuntien sisällä erottuvat optimaalisesta muuttajien rakenteesta vielä hyvistä parhaimmat omaksi ryhmäkseen. Espoon nettomuuton laskennallinen tulokertymä oli keskimäärin 24,6 miljoonaa euroa positiivinen vuodessa vuosina 2005-2010, Vantaalla + 14,3 meuroa ja Helsingissä keskimäärin -24,8 meuroa vuodessa. Espoon nettomuuton laskennallinen tulokertymä oli vuodessa 103 euroa asukasta kohden, Vantaalla 74 euroa ja Helsingissä 44 euroa. Metropolialueen kehyskuntien muuttajien tulokertymä oli yhteensä 361,6 miljoonaa euroa vuosina 2005-2009 eli 72,3 miljoonaa euroa vuodessa. Muuttajien laskennallinen tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna suurin Kauniaisissa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Pornaisissa. Kaikkien metropolialueen kuntien tulokertymä oli positiivinen Helsinkiä lukuun ottamatta.
Osa IV Tulkinnat
Keskeiset tulkinnat 1 (2) Metropolialueen muuttoliikkeen perusmekanismi ollut samankaltainen vaihtelevalla intensiteetillä 1980-luvun vaihteesta alkaen: koulutus- tai työuran alkuvaiheessa olevat pienituloiset, keskiasteen tutkinnon suorittaneet, yhden henkilön kotitaloudet ja maahanmuuttajat tulevat sisään Helsinkiin, mutta hakeutuvat koulutettuna, työllistyttyään ja perheen laajentuessa muualle metropolialueelle. Helsinki säilyy edelleen pendelöinnin kohteena, mutta asuinkuntaan jäävät verot. Metropolialueen kehyskunnissa muuttopolku on täysin päinvastainen. Tämä perusmekanismi muovaa Helsingin ja sitä kautta koko metropolialueen aluerakennetta asteittain eriytyvään suuntaan. Lisääntynyt maahanmuutto kiihdyttää kehitystä. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja demografisesti valikoitunut muuttoliike vaikuttaa kuntien ja koko alueen tulevaisuuteen sekä toiminnallisesti yhtenäisen alueen rakenteen hajautumiseen. Kaupunkiseutujen sisäisen kehitysdynamiikan näkökulmasta avainkysymys on, millaisia tulo- ja lähtömuuttajat ovat yksilöllisiltä, sosiaalisilta, demografisilta ja taloudellisilta ominaisuuksiltaan. Tulo- ja lähtömuuttajien profiilin poikkeamat aiheuttavat joko myönteisiä tai kielteisiä kerrannaisvaikutuksia saman kaupunkiseudun sisällä olevien kuntien välillä. Valikoivan muuttoliikkeen positiiviset ja negatiiviset seurausvaikutukset tulevat näkyviin muiden väestönkehitykseen liittyvien ilmiöiden tavoin vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kaupunkiseudun sisäisissä lähimuutoissa tulo- ja lähtömuuttajien rakenteelliset erot ylläpitävät tai voimistavat jo valmiiksi epätasapainoista tilannetta. Työllisten, aktiivi-ikäisten, koulutettujen ja keski- ja hyvätulosten muuttaneiden tuloalueen ja alueellisen kehityksen välillä vahva positiivinen yhteys. Esimerkiksi yhden työllisen tulot ovat keskimäärin noin neljä kertaa suuremmat kuin työvoiman ulkopuolella olevien tai työttömien.
Keskeiset tulkinnat 2 (2) Tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen metropolialueen kuntien osalta on haastavaa, koska muuttoliikkeen määrällisiä ja rakenteellisia kehityspiirteitä voidaan tulkita useasta eri näkökulmasta ja eri tasoilla. Suurimman haasteen muodostaa valikoivaa muuttoliikettä koskevissa tulkinnoissa niiden poliittinen herkkyys: se mikä merkitsee yhdelle tervettä ja normaalia kilpailua, on toiselle seudullista vapaamatkustajuutta tai kermankuorintaa. Muuttoliikkeen ja alueen asuntomarkkinoiden välinen kiinteä yhteys. Valikoivan asuntopolitiikan avulla voidaan vaikuttaa millaisia muuttajia kuntaan halutaan. Osa metropolialueen kunnista keskittyy käytännössä vain korkean profiilin omaavien asumispalvelujen tuottamiseen tulomuuttajille eli keski- ja hyvätuloisia alueelle houkuttelevaa ja pienituloisia syrjivää kaavoituspolitiikkaa. Kaavoittamalla tontteja pelkästään suurten pientaloasuntojen rakentamista varten kunta harjoittaa valikointia, minkä kautta tapahtuu asukkaiden alueellista eriytymistä ja ongelmallista alueellista keskittymistä. Kunta voi olla esimerkiksi haluton rakentamaan vuokra-asuntoja tai vuokra-asunnon ehdoksi voidaan asettaa erilaisia kriteereitä, kuten vakituinen työpaikka. Kunta voi halutessaan kaavoittaa omistusasumiseen liittyviä korkeatasoisia asuinalueita parhaille paikoille, mikä taas takaa tulevien muuttajien olevan ominaisuuksistaan mahdollisimman hyvää ainesta. Yksi tapa harjoittaa valikoivaa muuttopolitiikkaa on järjestää julkiset palvelut siten, että niiden avulla voidaan vaikuttaa siihen millaisia muuttajia kuntaan seuloutuu
K I I T O S! YHTEYSTIEDOT: VTT Timo Aro timokaro@gmail.com 045 657 7890 www.timoaro.fi