Diaarinumero Varsinais-Suomi 16.10.2014 VARELY/11/07.04/2013 Lassila & Tikanoja Oyj Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus Hankkeesta vastaava Lassila & Tikanoja Oyj on 30.5.2014 toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, joka koskee Uudenkaupungin kaupungin Munaistenmetsän alueelle suunniteltavaa materiaalinkierrätyshanketta. ARVIOINTISELOSTUKSESSA KUVATUT HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeen nimi Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus Hankkeesta vastaavat YVA-Konsultti Lassila & Tikanoja Oyj Gaia Consulting Oy Sentnerikuja 1 Lemminkäisenkatu 14 18 C 00440 Helsinki 20520 Turku Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 mom:n ja asetuksen 6 :n 6 b) kohdan ja mukaisesti. Yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde 0295 022 500 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) 230 0009 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, 20101 Turku
2/22 YVA-menettelyssä tarkoitus on, että selvitetään ne asiat ja vaikutukset, jotka hankkeessa ja sen ympäristössä ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta ja joita eri tahot pitävät tärkeinä. Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa asetuksessa ja arviointiohjelmasta annetun yhteysviranomaisen lausunnossa esitettyjen arviointiselostuksen sisällöllisten vaatimusten toteutumista. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää aikanaan lupahakemusasiakirjoihin. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Hanke edellyttää ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Rakentamista varten uusille rakennuksille tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset rakennusluvat Uudenkaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Hankkeen on katsottu edellyttävän myös asemakaavan laatimista. Hanke, sen tarkoitus ja sijainti Uuteenkaupunkiin suunniteltavan materiaalinkäsittelykeskuksen tavoitteena on palauttaa jätteiden sisältämiä raaka-aineita uudelleen käytettäväksi; tarjota enemmän materiaalien uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksia, tuottaa raaka-aineita materiaalien jatkojalostusta tekeville, hyödyntää jätteitä energiana ja tarjota turvallinen loppusijoituspaikka hyötykäyttöön soveltumattomille kaatopaikkakelpoisille jätemassoille. Hankkeessa on tarkoitus aikaansaada kiertotalouteen liittyviä investointeja ja työtä Uudenkaupungin alueelle. Keskus pyrkii edistämään alueellisesti ja valtakunnallisesti luonnonvarojen uudelleenkäyttöä sekä Uudenkaupungin kehittymistä kohti hiilineutraaliutta. Toiminta tulee sijoittumaan Munaistenmetsän kaatopaikka-alueelle. Alue sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä Uudenkaupungin keskustasta itään Peteksentien varrella. Alueella on nykyisin vanha, käytöstä poistettu kaatopaikka sekä toiminnassa oleva kaatopaikka, jonka L&T on ottanut hoidettavakseen. L&T on ostanut Uudenkaupungin kaatopaikan ja jätekeskuksen alueen ja sitoutunut ottamaan vastaan Uudenkaupungin yhdyskuntajätteitä vuoteen 2022 asti sekä jälkihoitamaan aluetta kaatopaikkatoiminnan loputtua. Munaistenmetsän vanhan kaatopaikan, nykyisen kaatopaikan sekä suunnitellun materiaalinkäsittelykeskuksen alueet on varattu alueen yleiskaavassa kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä sen pohjoispuoli teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Ympäröivät alueet on yleiskaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Alueella ei ole asemakaavaa. Mahdolliset uudet alueet sijaitsevat välittömästi nykyisen kaatopaikan alueen yhteydessä. Ne ovat kaikki Uudenkaupungin kaupungin omistuksessa ja kaavoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi. Munaistenmetsän alueella toimivat biokaasua valmistava Biolinja Oy ja biodieseliä tuottava ja elintarviketuotantoon suuntautuva Sybimar Oy. 2 2,5 kilometrin päässä keskuksen sijoittumispaikasta Kalannintien pohjoispuolelle sijoittuu Uudenkaupungin rautavalimo URV Oy sekä Finnprotein Oy:n soijajalostamo. Materiaalinkäsittelykeskus tulee sijoittumaan olemassa olevan kaatopaikan yhteyteen L&T:n ostamalle määräalalle. Toimintaan sisältyy jätteiden vastaanotto ja tarkistaminen, esikäsittely ja jätemateriaalista riippuen eri vaiheita; mm. lajittelua jätejakeiden paalausta ja siirtokuormausta, seulontaa, murskausta, kuivausta ja pesua. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella erilaisia jätteitä, massoja ja maa-aineksia välivarastoidaan tarvittaessa.
3/22 Jätteiden esikäsittelyn ja mahdollisen välivarastoinnin jälkeen varsinaisia käsittelymenetelmiä ovat mekaaninen prosessi, stabilointi, kompostointi, biokaasun valmistus, alipainekäsittely, terminen käsittely ja fysikaalis-kemiallinen prosessointi. Osa jätteistä hyötykäytetään kaatopaikkarakenteissa. Hyötykäytettävän materiaalin ja muun käyttökelpoisen materiaalin toimittaminen hyödynnettäväksi materiaalinkäsittelykeskuksen ulkopuolelle tapahtuu kysynnän mukaan. Erilliskerätyt ja käsittelyistä syntyneet kierrätyskelpoiset jakeet ohjataan kierrätykseen soveltuville laitoksille tai hyötykäyttökohteisiin. Loppusijoitusalueille jäävät vain sellaiset massat, joita ei voida hyötykäyttää muualla tai paikan päällä. Hankkeen suunnittelun yhteydessä on tarkoituksena tutkia jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuuksia alueella ja sen ulkopuolella. Uudistuneen jätelain mukaiset hyödyntämistavoitteet ja muut jätehuoltoon kohdistuvat muutokset, kuten orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, määrittelevät suunniteltua toimintaa. Toteuttamiselle on määritelty erilaisia vaihtoehtoja, jotka riippuvat käsiteltävien jätteiden laadusta. Osa vaihtoehdoista tarkoittaa toiminnan laajentamista ja uusien alueiden käyttöönottoa nykyisen alueen läheisyydestä. Tavoitteena on löytää sellainen toiminnan vaihtoehto, josta on mahdollisimman paljon hyötyä ympäröivälle yhteiskunnalle sekä ympäristölle, joka ei aiheuttaisi lähiseudun asukkaille turvallisuus-, terveys- tai viihtyisyyshaittoja ja joka täyttäisi normaalit liiketoiminnan edellytykset. Käsittelykeskukseen suunnitellaan viisi erilaista toimintalinjaa (jätelinjaa): 1. asumisen jäte (tavanomaiset jätteet), 2. mekaanisesti käsiteltävä yritysjäte (tavanomaiset jätteet), 3. yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat(tavanomaiset / pysyvät / vaaralliset jätteet), 4. maa-ainekset ja ruoppausmassat (tavanomaiset / pysyvät / vaaralliset jätteet) ja 5. erilliskerätyt hyötyjakeet (tavanomaiset jätteet). Tavoitteena on synnyttää vuorovaikutteinen ja luova toimintamalli, joka edistää suljettujen kiertojen kierrätysyhteiskuntaan siirtymistä. Kokonaisuudesta tulee kansallisestikin kiinnostava esimerkki yksityisen yrityksen kehittämästä materiaalitehokkaasta toimintamallista, joka tarjoaa jätelain jätehierarkian mukaisen kilpailukykyisen vaihtoehdon jätteenpoltolle.ensisijainen hyöty koituu keskuksen asiakkaille, joiden jätehuoltomahdollisuudet paranevat. Lähiseudun asukkaat voivat tuoda jätteitä suoraan materiaalinkäsittelykeskuksen kierrätyspisteeseen. Ekologisuus ja yhteiskunnan hiilitaseen parantaminen ovat keskuksen liiketoiminnan ytimessä. Entisen kaatopaikan tilalle toteutettava ratkaisu lisää jätehuollon turvallisuutta ja minimoi haitalliset ympäristövaikutukset. Suunniteltu materiaalinkäsittelykeskus on linjassa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden kanssa. Jätesuunnitelmassa esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvarojen järkevää käyttöä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäistään jätteistä aiheutuvia vaaroja sekä ympäristö- ja terveyshaittoja. Materiaalinkäsittelykeskuksen materiaalivirtojen ja prosessien suunnittelu on käynnissä. Suunnittelu etenee ja käytettävät prosessit tarkentuvat vuoden 2014 aikana. Ympäristölupaa haetaan vuoden 2014 lopulla. Rakentaminen aloitetaan YVA-menettelyn valmistumisen jälkeen 2014 2015 ja tavoitteena on käynnistää keskuksen toiminta vuonna 2016. Vaihtoehdot Hankkeen toteutusvaihtoehdot on valittu sen mukaan, miten eri jätelinjat toteutuvat ja mitkä tällöin olisivat kokonaisuuden laitos- ja tilavaatimukset. Eri jätelinjoissa voisi käyttää osittain samoja prosesseja, joten prosessikohtainen mitoitustarve riippuu jätelinjojen yhdistelmistä. Vaihtoehtojen toteutumiseen vaikuttaa se, mitä jätteitä alueelle saadaan käsiteltäväksi. Osittain tähän vaikuttavat myös julkiset päätökset.
4/22 YVA-menettelyssä tarkastellaan hankevaihtoehtoja sekä YVA-laissa edellytettyä ns. 0- vaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä seuraavasti: YVA-menettelyssä tarkasteltavana on kolme vaihtoehtoa ja ns. 0-vaihtoehto. VE1: Innovatiivinen ja laaja toiminta. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätteiden vastaanotto ja käsittely, suuri mekaaninen käsittelylaitos, kierrätyspolttoaineen ja muiden jalosteiden valmistaminen, ympäristörakentaminen, maksimoitu resurssitehokkuus, turvallinen loppusijoitus sekä uusien prosessien ja liiketoimintamallien testaus. VE2: Laaja toiminta. Teollisuuden jätteiden vastaanotto ja käsittely, pieni mekaaninen käsittelylaitos, kierrätyspolttoaineen ja muiden jalosteiden valmistaminen, maksimoitu resurssitehokkuus, Uudenkaupungin yhdyskuntajätteiden siirtokuormaus sekä turvallinen loppusijoitus. VE3: Rajattu toiminta. Rajattu teollisuuden jätteiden vastaanotto ja käsittely, ei mekaanista käsittelylaitosta, Uudenkaupungin yhdyskuntajätteiden siirtokuormaus ja turvallinen loppusijoitus. VE0: Ei toteutusta. Uudenkaupungin yhdyskuntajätteen vastaanotto 10 vuotta, kaatopaikan ylläpito 30 vuotta, vastaanotettujen jätteiden siirtokuormaus, muut toimijat käsittelevät loput jätteet. Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Arviointimenettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lähtökohtana on, että tarkastellaan YVA-lain mukaisesti hankkeen välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia, jotka voivat kohdistua: a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön d) luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä e) a d alakohdassa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Hankkeen vaikutuksia on arvioitu vaikutustyypeittäin ohjelmaan perustuen. Vaikutukset on tunnistettu perustuen yleisiin vastaaviin alueisiin ja prosesseihin. Toiminnan haitalliset vaikutukset on arvioitu haittojen lieventämistoimineen ja hallintakeinoineen. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu vaikutuskohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden yhdistelmänä. Vaikutuksen merkittävyys on määritetty ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys. Tätä varten merkittävyys on luokiteltu vähäiseksi, kohtalaiseksi tai suureksi. Positiivista vaikutusta on kuvattu selostuksessa vihrein värisävyin ja negatiivista vaikutusta kelta-punaisin värisävyin. Keskeiset epävarmuustekijät on otettu huomioon.
5/22 Arvioidut ympäristövaikutukset käsittävät vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, kaavoitukseen, maisemaan, suojelukohteisiin ja kulttuuriperintöön, kasvillisuuteen ja eläimistöön, maaperään ja pohjavesiin, pintavesiin, kaatopaikkavesiin, liikenteeseen, ilmanlaatuun, alueen melutasoon, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, luonnonvarojen hyödyntämiseen, jätehuollon tavoitteisiin, sosioekonomiset vaikutukset ja ympäristöriskit. Tarkastelu kattaa rakentamisen sekä toiminnan aikaiset vaikutukset. Vaikutusten arviointi perustuu suurelta osin olemassa olevaan tietoon ja selvityksiin ympäristön nykytilasta. Kunkin vaikutustyypin osalta on esitetty käytetty tietopohja ja tehdyt selvitykset sekä arviointimenetelmät. Arviointi kokonaisuudessa on toteutettu asiantuntijatyönä. Tarkasteluun sisältyvät myös haitantorjuntakeinot sekä vaihtoehtojen vertailu. Vaikutustarkastelu on alueellisesti eriytetty vyöhykkeittäin laitosalueelle, lähialueelle ja laajalle alueelle kohdistuvaksi. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiselostuksen vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaululla. Arviointiselostus on pidetty nähtävänä Uudenkaupungin virastotalolla, yhteispalvelupisteessä sekä kirjastossa 10.6. 22.8.2014 välisen ajan ja siitä on pyydetty Uudenkaupungin kaupungin sekä muiden keskeisten viranomaisten lausunnot. Kuulutus arviointiselostuksen nähtävänä olosta on julkaistu lehdissä Uudenkaupungin Sanomat ja Vakka-Suomen Sanomat. Arviointiselostusta esittelevä yleisötilaisuus on pidetty 11.6.2014 hankkeen sijoitusalueella Munaistenmetsän vanhalla kaatopaikalla. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Lausuntoja tai lausuntoon liittyviä ilmoituksia on annettu 6. Mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot on lähetetty hankkeesta vastaavan käyttöön sähköisesti. Yhteenvedossa tuodaan esille lausuntojen keskeinen sisältö. Lausunnot Pyhärannan kunnalla ei ole huomautettavaa arviointiselostuksesta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES on ilmoittanut, että se ei anna lausuntoa. Uudenkaupungin kaupunginhallitus ilmoittaa, että yleisesti voidaan todeta, että laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus on kattava ja selkeä kokonaisuus, jossa kaikki keskeiset ympäristövaikutukset on riittävällä tasolla selvitetty. Asiat, jotka yhteysviranomainen on lausunnossaan tuonut esiin, on otettu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa huomioon. Varsinais-Suomen liiton maakäyttöjaosto toteaa, että YVA-selostuksessa esitetty materiaalikierrätyskeskuksen toiminta, toiminnan vaikutukset ja eri vaihtoehtojen vertailu ovat hyvin ja kattavasti kuvattu. Selostuksesta saa hyvin käsityksen
6/22 suunnitellun hankkeen ja toiminnan aikaisista vaikutuksista. Huomioiden alueen nykyisen maankäytön ja alueella olevan teollisen toiminnan ei suunniteltu hanke tule merkittävästi muuttamaan tai aiheuttamaan haitallisia vaikutuksia lähiympäristöön. Varsinais-Suomen liitto on aktiivisesti mukana kehittämässä jätteiden kierrätystä ja kiertotalouteen siirtymistä useissa eri hankkeissa ja toimintaympäristöissä. Tavoitteet resurssitehokkuuden lisäämiseen ovat tuotu selkeästi esille myös maakunnan tavoitteissa. Tuoreessa Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa resurssiviisaus on nostettu yhdeksi kärkiteemaksi, ja alueella on tahtotila tehdä Varsinais-Suomesta kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue. YVA-selostuksessa on todettu, että, vasta riittävän suuret volyymit eri kierrätysaineksia takaavat paremman mahdollisuuden ainesten uusiokäytölle. Riittävät volyymit tarkoittavat eri jakeiden osalta joko paikallisen, seudullisen, maakunnallisen tai valtakunnallisen kierrätys- ja keruuverkoston rakentamista. Varsinais-Suomen liitto on alueellisesti ollut aktiivisesti mukana kehittämässä paikkatietopohjaisia ratkaisuja, eri tahojen välisiä yhteistyömuotoja sekä erityyppisiä hankkeita tukemaan kiertotalouden kehittämistä ja toivoo vahvaa yhteistyötä hanketoimijan kanssa hankkeen toteuttamisen aikana. YVAselostuksessa kuvattu hanke on kiertotalouden kehittämisen kannalta keskeinen ja hanke tulisi toteuttaa ensisijaisesti toteutusvaihtoehdon 1 Laaja ja innovatiivinen toiminta mukaisesti. Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole omalta toimialaltaan huomautettavaa arviointiselostuksesta. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on ilmoittanut, että se on antanut lausuntonsa 24.9.2013, jossa todetaan, ettei pelastusviranomaisella ole lausuttavaa ennen rakennuslupavaihetta. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Arviointiselostuksessa on selvitetty Lassila & Tikanoja Oyj:n Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskuksen rakentamista koskevan hankkeen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan, onko arviointiselostuksessa esitetyt vaikutukset käsitelty YVA-lain ja asetuksen (10 ) sekä arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arvioinnin laadulle asettama vaatimustaso kiteytyy kannanottoon selostuksen riittävyydestä. Riittävyyden kriteereitä ovat arviointiselostuksen lainmukaisuus, merkittävien vaikutusten pätevä selvittäminen, olennaisten vaihtoehtojen tasapuolinen ja puolueeton tarkastelu sekä informatiivisuus. Yhteysviranomaisen lausunnossa on otettu huomioon arviointiselostuksen kuulemisvaiheessa annetut lausunnot. Hankekuvaus Hanke, sen lähtökohdat, tavoitteet ja sijainti on kuvattu selkeästi ja varsin seikkaperäisesti. Hankkeen sijoittuminen ympäristössään olisi kuitenkin tullut esittää peruskartalla, josta käy ilmi laitosalue ja lähialueet asutusalueineen ja keskeisimpine luonto- ja kulttuuriympäristökohteineen. Sivuilla 6 ja 7 käytetyt kartat, jotka kuvaavat hankealueen toimintoja ja alueen sijoittumista maankäytöllisesti, eivät anna hankkeen sijoittumisesta Uudenkaupungin alueelle selkeää kuvaa.
7/22 Hankkeesta vastaavan tavoitteena on synnyttää vuorovaikutteinen ja luova toimintamalli, joka edistää suljettujen kiertojen kierrätysyhteiskuntaan siirtymistä. Hankkeen suunnittelun yhteydessä on tarkoituksena tutkia jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuuksia alueella ja sen ulkopuolella. Hankkeen lähtökohtana on tarjota enemmän materiaalien uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksia sekä tarvittaessa turvallinen ja asianmukainen loppusijoituspaikka keskuksen asiakkaille, tuottaa raaka-aineita materiaalien jatkojalostusta tekeville yrityksille sekä synnyttää kiertotalouteen liittyviä investointeja ja työtä Uudenkaupungin alueelle. Kokonaisuudesta tulee kansallisestikin kiinnostava esimerkki yksityisen yrityksen kehittämästä materiaalitehokkaasta toimintamallista, joka tarjoaa osaltaan jätelain mukaisen kilpailukykyisen vaihtoehdon mm. jätteenpoltolle. Hankekokonaisuus eli materiaalinkäsittelykeskus on osa Munaistenmetsän alueen laajempaa toimintakokonaisuutta. Alueella toimivan Biolinja Oy:n laitoksessa valmistetaan entisen kaatopaikan rakenteista koottavasta kaasusta ja biohajoavista jätteistä biokaasua. Sybimar Oy on elintarviketuotannon sivuvirroista biodieseliä valmistava yritys. Hankkeen lopullisen toteutuksen laajuudesta ja muista toimijoista riippuen alueelle rakentuu suljettuja kiertoja hyödyntävä verkosto, jotka kehittävät toimintojaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa alueen muiden intressitahojen kanssa. Hankkeeseen sisältyvät toiminnat ja prosessit on kuvattu. Viiden eri jätelinjan sisältämät toiminnot ja paikalla tapahtuvat käsittelyprosessit on kuvattu tila- ja laitetarpeineen sekä todettu prosesseista aiheutuvat keskeiset päästöt. Hankekuvaus ei siis sisällä yksityiskohtaisia tietoja eri toiminnoista. Hankkeen toteuttamisaikataulu on kuvattu. Esitetyn aikataulun mukaan suunnittelu etenee ja käytettävät prosessit tarkentuvat vuoden 2014 aikana. YVA-menettelyn on arvioitu päättyvän vuoden 2014 aikana. Rakentamisen on todettu alkavan YVA-menettelyn valmistumisen jälkeen 2014-2015. Ympäristöluvan valmistelu aloitetaan arviointiselostusvaiheen aikana ja lupahakemus on tarkoitus jättää vuoden 2014 lopulla. Materiaalinkäsittelykeskuksen toiminta on tarkoitus käynnistää vuonna 2016. Ympäristölupakäsittelyn vaatima aika huomioon ottaen aikataulu on tiivis, mutta mahdollinen hankkeen käynnistymiseksi vuoden 2016 aikana. Hankkeen edellyttämät keskeiset luvat on todettu. Kemikaaliturvallisuuslain mukaisen ilmoitus- tai lupamenettelyn osalta on todettu, etteivät vähäiset kemikaalimäärät edellytä ilmoitusta tai lupaa. Maankäytön edellyttämän hyväksymismenettelyn osalta on asianmukaisesti todettu, että alueelle laaditaan asemakaava, mutta mikäli se ei ehdi valmistua hankkeen toteuttamisen aikataulun puitteissa, edetään hankkeen toteuttamiseksi suunnittelutarveratkaisulla. Hankkeen liittymistä valtakunnallisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin on käsitelty ja hankkeen suhdetta maankäyttösuunnitelmiin sekä muihin alueella oleviin toimintoihin on kuvattu. Suunniteltu materiaalinkäsittelykeskus on hyvin linjassa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden kanssa. Jätesuunnitelmassa esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvarojen järkevää käyttöä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäistään jätteistä aiheutuvia vaaroja sekä ympäristö- ja terveyshaittoja. Jätesuunnitelman keskeinen tavoite on lisätä jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä. Hankkeen elinkaaresta toiminnan rakentamisvaihe ja toiminta on otettu asianmukaisesti huomioon. Sen sijaan toiminnan lopettamista koskevaa osuutta ei ole mainittu arviointiselostuksessa, vaikka arviointiohjelmassa on todettu, että vaikutukset arvioidaan koko elinkaaren ajalta keskuksen rakentamisen, käytön ja lopettamisen osalta. Toiminnan lopettamiseen liittyviä toimenpiteet ja niiden vaikutukset, vaikka niiden ennakoiminen on
8/22 vaikeaa, olisi tullut yleisellä tasolla todeta ja kuvata tai selkeästi todeta toiminnan kestoon ja lopettamiseen liittyvä epätietoisuus. Vaihtoehtojen käsittely Hankkeessa on tarkasteltu nollavaihtoehdon lisäksi kolmea erilaista vaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat tarkastelussa riittäviä ja niiden arviointi toteutetaan yhdenvertaisesti. Vaihtoehtojen esittäminen on selkeää ja käsittely asianmukaista. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Yleistä Hankkeen vaikutuksia on selvitetty arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella pääsääntöisesti kattavasti ja perusteellisesti. Arviointiselostuksessa on YVA-lain mukaisesti käsitelty hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun ja ilmastoon, kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maankäyttöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä kuvattujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. YVA-lain mukaisesti arviointi ei sisällä hankkeen taloudellisten vaikutusten arviointia. Hanke esittää puitteet erilaisille toiminnoille. Hankkeeseen liittyy monia epävarmuuksia ja arviointi on tehty varsin yleisellä tasolla olemassa olevien suunnitelmien perusteella. Hankkeeseen sisältyviä eri toimintoja koskeva yksityiskohtainen tieto puuttuu. Tämän vuoksi on otettava huomioon, että niiden toimintojen osalta, jotka sellaisenaan edellyttäisivät YVA-menettelyä, ei voida katsoa arviointimenettelyä toteutetuksi tämän hankkeen arviointimenettelyssä. Vaikutusten arvioinnissa on eritelty rakentamisaikaiset ja toiminnan aikaiset vaikutukset. Toiminnan lopettamistoimia ja niiden vaikutuksia ei ole käsitelty eikä toiminnan kestosta ole esitetty ajallista arviota. Toiminnan lopettamisen vaikutuksia on ainoastaan sivuttu kaatopaikkavesien vaikutuksien osalta sivulla 36. Vaikka lähtökohtana on pysyvä ja materiaalien kierrätyksen muuttuviin tilanteisiin sopeutuva toiminta, jolloin tarkkojen lopettamistoimien esittäminen ei ole perusteltua, olisi vaikutusten selvittämisessä tullut tarkastella hankkeen lopettamisen vaikutuksia yleisesti niin kuin edellä hankekuvausta koskevassa osiossa on todettu. Arvioinnissa on hyvin painotettu ja arvioitu lähtökohtaisesti hankkeen aiheuttamia YVAlain tarkoittamia merkittäviä vaikutuksia. Arvioitujen vaikutusten perustaksi on kuvattu alueen nykytila, lähtötiedot ja arviointimenetelmät. Alueen nykytilan kuvaus on varsin suppea, mikä tulee esille jäljempänä usean arvioidun vaikutuksen yhteydessä. Arviointimenetelmät ja vaikutusmekanismit on selvästi kuvattu kunkin selvitettävän vaikutuksen yhteydessä. Arviointi on tehty pääasiassa asiantuntija-arvioina. Arviointi on tehty suunnitteluvaiheen hanketietoihin perustuen. Vaikutusten selvittämisessä on käytetty pääosin olemassa olevaa tietoa, mm. viranomaistietoja ja olemassa olevia selvityksiä. Tietoperustaa on täydennetty hanketietoihin pohjautuvilla laskelmilla, maastokäynneillä, suppealla luontoselvityksellä ja alustavalla riskinarvioinnilla sekä vuorovaikutuksen tuomalla tiedolla.
9/22 Epävarmuudet on tunnistettu ja tuotu esille. Vaikutukset on kattavasti esitetty. Haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimet on sisällytetty arviointiin niin, että haittojen ehkäisy- ja lieventämistoimet ovat osa toimintaa. Lieventämistoimet ovat pääpiirteissään konkreettisia ja toimivia. Arvioinnissa käytetty tietoperusta on yleisellä tasolla esitetty, mutta eri vaikutustarkastelujen pohjana olevia aiemmin tehtyjä selvityksiä tai muuta aineistoa ei ole merkitty yleiseen tapaan lähdeluetteloon eli arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto jää epäselväksi eikä arvioinnin johtopäätösten perusteet ole tarkistettavissa. Arviointiselostuksen laatija on yhteysviranomaisen pyynnöstä 3.10.2014 toimittanut luettelon keskeisimmästä aineistosta yhteysviranomaisen käyttöön. Arvioinnin tietoperusta on em. luettelo ja arviointiselostuksen asiasisältö huomioon ottaen asianmukainen. Keskeisen aineiston kirjaaminen erilliseen lähdeluetteloon tai arvioinnin ko. kohtaan on perusteltua ja tarpeen esittää täydennyksenä arviointiselostukseen. Arvioinnissa vaihtoehtoihin sisältyvien eri toimintojen yhteisvaikutukset sisältyvät tarkasteluun, vaikka sitä ei ole erikseen mainittu. Vaikutusten tarkastelualue Vaikutustarkastelu on alueellisesti eriytetty vyöhykkeittäin laitosalueelle, lähialueelle ja laajalle alueelle kohdistuvaksi. Laitosalueella on tarkoitettu eri toimintojen suunniteltua sijoittumisaluetta. Lähialueella tarkoitetaan ensisijaisesti välitöntä naapurustoa (noin 10 15 kotitaloutta) sekä laajemmin sijaintikuntaa, jossa sijaitsevat liikenneväylät ja kunnallinen puhdistamo, joiden kautta vaikutus voi ulottua välitöntä naapurustoa kauemmaksi. Laajat alueet tarkoittavat ensisijaisesti seutukuntaa ja myös koko maata, joiden jätehuollon infrastruktuurista keskus osaltaan vastaisi. Vaikutusalueen rajaus on riittävän laaja. Vaikutuskohtaisia tarkastelualueita ei kuitenkaan ole merkitty kartalle tai esitetty selkeitä etäisyyksiä kunkin vaikutuksen kohdistumisesta, mikä vaikeuttaa tarkastelun ulottuvuuden konkreettista käsittämistä ja tekee arvioinnin hieman epämääräiseksi. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Arviointi kohdistuu selkeästi hankkeen keskeisiin vaikutuksiin. Kaikki merkittävät vaikutukset ovat arvioinnissa mukana. Vaikutusarviointia koskevat huomiot ja lupamenettelyjen yhteydessä toteutettavat täydennystarpeet tuodaan esille pääosin arviointiselostuksen luvun 6 mukaisessa vaikutusten esittämisjärjestyksessä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, sivut 28 29 ja 6.2 Vaikutukset kaavoitukseen, sivut. 29-30 Alue on nykyisellään kaatopaikka- tai teollisuuskäytössä eikä hankkeen sijoittamiseen tarvittavilla uusilla alueilla ole erityisiä viihtyvyys- tai maisema-arvoja. Materiaalinkäsittelykeskuksen sijoittuminen alueelle on kaupungin maankäyttösuunnitelmien mukaista ja sopii erittäin hyvin alueen nykyiseen käyttöön, jossa kaatopaikkatoiminta yhdistyy materiaalien hyödyntämiseen ja teolliseen jalostamiseen. Yhteenvedon mukaan hankkeen kaikkien toteuttamisvaihtoehtojen vaikutus on vähäinen negatiivinen, mitä voidaan pitää perusteltuna.
10/22 Munaistenmetsän vanhan kaatopaikan ja nykyisen kaatopaikan alueet on merkitty alueen yleiskaavassa kaatopaikka-alueeksi (EK). Alueet pohjoispuolella on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Myös alue vanhan kaatopaikan länsipuolella on lähivirkistysaluetta. Alueella ei ole asemakaavaa. Materiaalinkäsittelykeskuksen mahdolliset uudet alueet sijaitsevat välittömästi nykyisen kaatopaikkaalueen yhteydessä. Ne ovat Uudenkaupungin kaupungin omistuksessa ja kaavoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi tai lähivirkistysalueeksi. Uudenkaupungin kaupunki on valmistautunut asemakaavoituksen käynnistämiseen. Arviointi yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön sekä kaavoitukseen on asianmukaisesti toteutettu. Vaikutukset maisemaan, suojelukohteisiin ja kulttuuriperintöön, sivu 31 Arviointi vaikutuksista maisemaan ja alueen luonteeseen on toteutettu aiempiin alueen karttoihin ja selvityksiin perustuen. Kaatopaikan lähiympäristö, mukaan lukien suunnitellut uudet alueet Peteksentien varrella, on havupuuvaltaista metsää. Alueen länsipuolella pääosin kapeahkon metsävyöhykkeen takana on peltoaukea. Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai kulttuuriperintökohteita eikä alueella esiinny erityisiä maisema-arvoja. Eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutusten on arvioitu olevan vähäinen negatiivinen. Jätelinjoille 1 ja 2 suunniteltu mekaaninen käsittelylaitos rakennettaisiin nykyisen kaatopaikka-alueen kuopan pohjalle, jolloin se ei näkyisi alueen ulkopuolelle. Jätelinjojen 3 ja 4 toiminnot sijoittuisivat vanhan maankaatopaikka-alueen välittömään läheisyyteen. Näille alueille ei ole suunniteltu korkeita, maisemaan vaikuttavia rakenteita. Jätelinjan 5 vastaanottotoiminnot sijoittuvat nykyiselle kaatopaikkaalueelle. Vaikutukset jäävät vähäisiksi. Arviointi on riittävä. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön, sivut 32-33 Arviointi sisältää jätelinjoittain vaikutukset luonnonvaraisiin kasveihin ja eläimiin, muutokset ravinnonsaannissa sekä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Arviointia varten tehtiin suppea luontoselvitys pohjautuen alueen ilmakuviin sekä alueelta otettuihin valokuviin ja tehtyihin kenttähavaintoihin, koska alueella ei ole aikaisemmin tehty luontoselvitystä. Arvioinnissa on todettu, että alueella ei ole erityistä luontoarvoa eikä herkkiä luontokohteita. Luontoympäristö on osittain kulunut ja mukautunut kaatopaikan olemassaoloon. Alue on vuodesta 1974 lähtien ollut kaatopaikkakäytössä, joten alueen alkuperäinen kasvillisuus ja eläimistö ovat muuttuneet. Alueella on mm. kettuja ja jäniksiä. Kaatopaikka ja sen ympäristö on alueen linnuston suosima ravinnonhankintapaikka ja satunnaisesti kävijöiden joukossa voi olla myös suojeltuja lajeja. Alueella on havaittu vierailevan merikotkia. Kummallakaan alueella ei esiinny luonnonsuojelunarvoista kasvustoa. Alueiden lähistöllä ei myöskään esiinny suojelunarvoisia luonto- tai kulttuurikohteita. Lähimpien arvokkaiden luonto- ja kulttuurikohteiden sijoittuminen olisi ollut tarpeen esittää kartalla arviointia tukemaan. Hankkeen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön aiheutuu lähinnä melusta, roskaantumisesta ja pölystä eri jätelinjoilla toteutettavan toiminnan seurauksena. Kasvillisuuteen ja eläimistöön vaikuttaa lisäksi metsän raivaaminen keskuksen käyttöön. Uuden alueen käyttöönotto hävittää niiltä nykyisen kasvillisuuden ja eläinten elinympäristön, mutta ei katkaise metsäaluetta. Vaikutuksen on arvioitu olevan vähäinen negatiivinen. Tehty arviointi hankkeen vaikutuksista on riittävä.
11/22 Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin, sivut. 33-34 Arviointi on toteutettu asiantuntija-arvioina prosessien ennustetun kuormituksen, käsittelylaitoksen rakenteiden ja maapohjan tiiviyden perusteella sekä ottaen huomioon nykyisen maaperän ja pohjaveden laatu sekä arvioidut pohjaveden virtaussuunnat. Kaatopaikka-alue sijaitsee kallioisen mäkialueen reunaosassa. Suunnitellun materiaalikäsittelykeskuksen osa on kalliolouhosaluetta. Lounaispuolella kallioalue rajoittuu luode-kaakkosuuntaiseen, savipeitteiseen Mourunojan maastopainanteeseen. Pohjoispuolella alue on metsäistä ja pienten mäkien ja kallioiden rikkomaa. Irtomaakerrosten kerrospaksuudesta johtuen kaatopaikka-alueella ei tavata maaperän pohjavettä. Maastohavaintojen perusteella alueen kallioperä on verrattain tiivistä ja heikosti vettä johtavaa ja alueella muodostuvan kalliopohjaveden määrä on vähäinen. Kaatopaikka-alueen lounaispuolisessa Mourunojan ruhjevyöhykkeessä kalliopohjaveden runsaampi esiintyminen on todennäköistä. Lähimmät vedenhankintakäytössä olevat kallioporakaivot sijaitsevat alueen koillis- ja kaakkoispuolilla noin 400 metrin etäisyydellä. Alue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Hankkeen maaperään ja pohjavesiin kohdistuva vaikutus voi syntyä lähinnä suorista nestemäisistä päästöistä tai pölyn liukenemisesta. Jätelinjojen 3 ja 4 lietteiden ja ruoppausmassojen käsittelyssä syntyy nestepäästöjä, mutta ne jäävät vähäisiksi. Orgaaninen pöly aiheuttaa vähäistä ravinnekuormitusta. Neste- ja pölypäästöjen hallitsemisesta eriste- ja suojarakenteilla ja päästöjen vähäisyydestä johtuen arvioinnissa on todettu, että millään jätelinjalla tai toteuttamisvaihtoehdolla ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjavesiin. Tehty arvio on perusteltu, joskin hankkeen pitkäkestoisuus ja häiriöpäästöjen mahdollisuus huomioon ottaen ehkä hieman liian ehdoton. Vaikutukset maaperään pohjavesiin on riittävällä tavalla arvioitu. Vaikutukset pintavesiin, sivut 34-35 Arviointi on toteutettu asiantuntija-arvioina sekä aikaisempaan selvitykseen perustuen prosessien ennustetun kuormituksen, vesien käsittelyn sekä alueen rakenteiden ja maapohjan tiiviyden perusteella sekä ottaen huomioon nykyinen veden laatu sekä arvioidut virtaamat. Nykyisellä kaatopaikka-alueella on pintavesiverkosto, josta pintavesi johdetaan painelinjalla ylös kalliota ja edelleen kaatopaikan eteläpuoliseen ojaan. Kaatopaikka-alueen ulkopuoleiset vedet johdetaan niskaojin alueen länsipuoleiseen Mourunojaan, joka laskee edelleen Lokalahdentien alittavan Vionojan ja Vionpuhdin kautta Kasarminlahteen Uudenkaupungin merialueelle. Merialueen yleinen käyttökelpoisuus Uudenkaupungin edustalla on luokiteltu tyydyttäväksi. Vaikutus pintavesiin aiheutuu lähinnä jätteiden käsittelyn vähäisistä nestepäästöistä ja pölystä. Ulkona tapahtuvista prosesseista aiheutuva pöly ei merkittävästi vaikuta pintavesiin kohdistuvaan kuormitukseen. Orgaaninen pöly muodostaa kuitenkin vähäisen ravinnekuorman, joka kulkeutuu pintavesien mukana vesistöön. Pintavesiin kohdistuvan vaikutuksen on arvioitu olevan vähäinen negatiivinen. Arvioinnissa on otettu huomioon Uudenkaupungin edustan vesialue herkkyydeltään kohtalaisena virkistys- ja matkailukohteena. Arviointia voidaan pitää sisällöllisesti riittävänä. Arvioinnin vaikutusten kohdentamiseksi ja havainnollistamiseksi olisi tullut esittää kartalla vesistöt ja pintavesien johtamisreitti.
12/22 Vaikutukset kaatopaikkavesiin, sivut 35 36 Arviointi on toteutettu asiantuntija-arvioina sekä aikaisempaan selvitykseen perustuen. Arvioinnissa on tarkasteltu hankkeen aiheuttamaa kuormitusta alueen jätevesien määrään ja käsittelyyn ottaen huomioon nykyinen veden laatu sekä arvioidut virtaamat. Kaatopaikkavesien muodostumiseen vaikuttaa ensisijaisesti rakennetun kentän pintaala sekä sadevesimäärä. Uudenkaupungin kaatopaikalta kertyy kaatopaikkavesiä noin 25 000 m 3 vuodessa. Kaatopaikkavedet alueella johdetaan keskitetysti tasausaltaaseen, josta ne pumpataan Uudenkaupungin viemäriverkostoon ja edelleen Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Tasausallas sijoittuu alueen eteläreunalle. Arviointiselostuksesta ei käy ilmi, onko olemassa olevan tasausaltaan tilavuus riittävä vai edellyttääkö suotovesimäärän hallinta tasausaltaan laajentamista tai muita toimenpiteitä. Tämä seikka tulee ottaa huomioon ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Hankkeessa kaatopaikkavesien laatuun ja ennen kaikkea määrään vaikuttavat nestepäästöt jätelinjojen 3 ja 4 uusien alueiden käyttöönotto. Uusien alueiden myötä suotovesien määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan eli olevan kokonaisuudessaan 50 000 m 3 vuodessa. Suotovesien määrän kasvu lisää kaupungin puhdistamon tulovirtaamaa noin 70 m 3 /d, mikä on vain noin 1 % puhdistamolle johdettavasta jätevesien kokonaismäärästä. Lisäkuormitus puhdistamolle ei ole merkittävä, vaikka suotovesien typpipitoisuus on 3-4 -kertainen asumajätevesiin verrattuna. Puhdistamolla on ollut vaikeuksia typenpoistossa. Arviointiselostuksen mukaan puhdistamo pystyy kuitenkin käsittelemään lisääntyvän jätevesimäärän. Arvioinnissa olisi ollut hyvä esitettyä selkeämmin todeta puhdistamolle johdettavien jätevesien määrä ja sen muutos, puhdistamon käsittelykapasiteetti ja vaikutus puhdistamon toimintaan. Arviointiselostuksessa on huomautettu, että suotovesistä johtuva puhdistamoa rasittava ravinnekuorma ei lisäänny vesien suhteessa. Todennäköisemmin vesi vähitellen laimenee, koska yhdyskuntajätteiden loppusijoitus alueella päättyy. Kuormitusta on kuitenkin todettu aiheutuvan jonkin aikaa loppusijoittamisen päättymisen jälkeenkin, sillä alueelle sijoitetut biohajoavat jätteet ovat merkittävin ravinteiden lähde. Arvioinnissa kaatopaikkavesien vaikutuksen on todettu asianmukaisesti olevan kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa sekä nollavaihtoehdossa vähäinen negatiivinen. Kaatopaikkavesiä koskevien vaikutusten arviointia voidaan pitää hankkeen suunnitteluvaiheeseen nähden riittävänä. Vaikutukset liikenteeseen, sivut 37-40 Arvioinnissa on tarkasteltu muutoksia liikennemäärissä ja vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen tehtyjen liikennemääräselvitysten ja käsiteltävään jätemäärään perustuvan kuljetustarpeen mukaisilla laskelmilla. Liikennevaikutukset syntyvät materiaalikeskuksen ollessa toiminnassa jätemateriaalin kuljetuksesta käsiteltäväksi laitokseen, henkilöasiakkaiden jätekuljetuksista ja työpaikkaliikenteestä. Nykyisin liikenne kaatopaikka-alueelle on arkisin noin 10 30 autokuljetusta päivässä kuormamäärien ollessa noin 1000 t kuukaudessa. Henkilöautoliikennettä kierrätyspisteeseen on noin 10 20 autoa päivässä. Liikennemäärä Kalannintiellä on 8 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 6 %. Valtatiellä 8 Kalannintien eteläpuolella liikennettä on 6 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, pohjoispuolella 7 300 ajoneuvoa vuorokaudessa.
13/22 Liikenne ohjataan alueelle pääväyliä pitkin. Jätteitä tuodaan materiaalinkäsittelykeskukseen noin 200 km:n säteeltä. Hankkeen myötä liikenne kasvaa erityisesti Peteksentiellä. Alueelle tulevan liikennemäärän on taulukossa arvioitu maksimissaan olevan 137 kuljetusta vuorokaudessa nykyisen toiminnan kuljetusten ollessa 13 eli kuljetusten määrä lähes kymmenkertaistuu. Myös henkilöautoliikenne lisääntyy; sen on arvioitu olevan noin 30 henkilöautoa vuorokaudessa. Liikenteen aiheuttamat haitat keskittyvät pääasiassa lähialueelle Peteksentielle kuormittaen kuitenkin myös entisestään rasitettuja pääväyliä ja erityisesti Peteksentien ja Kalannintien risteystä. Merkittävästi lisääntynyt liikenne aiheuttaa melua laitoksen toimintaaikoina maanantaista perjantaihin välillä 6 22. Raskas liikenne aiheuttaa lisääntyneitä riskejä, joita vähennetään yrityksen omilla hyvillä käytännöillä ja alihankkijoiden sopimuksiin liittyvillä vaatimuksilla. Hankkeesta vastaavan toiminnassa kiinnitetään huomiota kuljetusten turvallisuuteen. Kaikilla yrityksen käyttämillä kuljettajilla on edellytyksenä ennen työsuhteen aloitusta työturvallisuuskortit ja kuljettajat käyvät säännölliset ammattipätevyysdirektiivin mukaiset koulutukset. Eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutusten on arvioitu laajan toiminnan toteuttamisvaihtoehdoissa 1 ja 2 olevan kohtalainen negatiivinen ja toteuttamisvaihtoehdossa 3 vähäinen negatiivinen, mikä on perusteltua kuljetusten määrät huomioon ottaen. Lisäksi vaikutuskohteen herkkyys on arvioitu kohtalaiseksi, koska alueen liikennemäärien lisääntyminen vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Arviointia voidaan pitää riittävänä. Vaikutukset ilmanlaatuun, sivut 40 42 Arvioinnissa on tarkasteltu eri prosessien sekä liikenteen aiheuttamia päästöjä ilmaan sekä hiukkasten leviämistä asiantuntija-arvioina sekä aikaisemmin tehtyjen selvitysten perusteella. Kaatopaikka-alueen ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä merkittävin on yhdyskuntajätteen loppusijoittaminen kaatopaikan penkkaan, joka aiheuttaa hajuhaittaa. Hajuja aiheuttava toiminta sijoittuu kallioleikkauksen pohjalle. Keskuksen lähettyvillä ilmanlaatuun vaikuttavien toimijoiden, kuten 2 km päässä sijaitsevien Finnproteinin soijajalostamon, Uudenkaupungin rautavalimon ja Vakka-Suomen Voima Oy:n suunnitellun energiantuotantolaitoksen päästöt vaikuttavat ilmanlaatuun. Kaatopaikalle ei ole suunniteltu omaa energiantuotantoa. Jätelinjasta 1 (Asumisesta syntyvät jätteet) syntyy seospölyä mekaanisesta jätteen käsittelystä, yhdyskuntajätteen hajua käsittelystä ja välivarastoinnista sekä pakokaasuja liikenteestä, siirtoja kuljetuslaitteista sekä työkoneista esim. pyöräkoneista, kaivinkoneista ja liikuteltavista prosessilaitteista. Pölyäminen on vähäistä ja satunnaista, haju sen sijaan on jatkuvaa määrän riippuessa käsittelymääristä, lisäksi tulevat pakokaasut jätelinjan toiminta-aikoina. Jätelinjasta 2 (Mekaanisesti käsiteltävät kaupan ja teollisuuden jätteet) syntyy seospölyä mekaanisesta jätteen käsittelystä, lievää yhdyskuntajätteen hajua käsittelystä ja välivarastoinnista sekä pakokaasuja liikenteestä, siirto- ja kuljetuslaitteista sekä työkoneista. Pölyäminen on vähäistä ja satunnaista, haju sen sijaan on jatkuvaa määrän riippuessa käsittelymääristä, lisäksi tulevat pakokaasut jätelinjan toiminta-aikoina. Linjoilla 1 ja 2 pölyävät ja haisevat toiminnot sijoitetaan alueen pohjalle rakennettaviin sisätiloihin, jätteitä ei varastoida avoimesti ja hajujen muodostumista seurataan. Pölyämistä estetään tarvittaessa sitomalla pöly vesisuihkutuksella. Linjojen 1 ja 2 aiheuttamat pöly ja pakokaasut eivät vähäisten määrien vuoksi heikennä ilmanlaatua merkittävästi. Alueella
14/22 käsiteltävät yhdyskuntajätemäärät sen sijaan moninkertaistuvat nykyiseen nähden. oiminta siirtyy kuitenkin sisätiloihin alueen pohjalle, mikä estää tehokkaasti hajujen leviämistä. Tulevaisuudessa yhdyskuntajätettä ei enää tasoiteta penkkaan, joten avoimen käsittelyn loppuessa hajut vähenevät. Hajun määrä riippuu myös käsiteltävän jätteen syntypaikkalajittelun tasosta. Jätelinjan 1 kotitalouksista tulevat jätteet haisevat merkittävästi enemmän kuin jätelinjan 2 jätteet. Prosessissa erotellut tai erilliskerätyt biohajoavat jätteet siirretään käsiteltäväksi erikseen joko omana toimintana, Sybimar Oy:n laitokseen tai alueen ulkopuolella sijaitsevaan laitokseen. Nykyisin hajua on tuntunut satunnaisesti alueen lähellä ja tämä saattaa jatkua. Jätelinjasta 3 (Muuten kuin mekaanisesti käsiteltävät kaupan ja teollisuuden jätteet) syntyviä päästöjä ovat orgaaninen ja epäorgaaninen pöly, haihtuvat ja haisevat päästöt (orgaaniset yhdisteet) osassa jätteissä olevista haitta-aineista. Linjalla käsitellään myös hyvin runsaasti pölyäviä materiaaleja, kuten tuhkaa. Jätelinjasta 4 (Maa-ainekset ja ruoppausmassat) syntyviä päästöjä ovat orgaaninen ja epäorgaaninen pöly, sekä haihtuvat ja haisevat päästöt (öljyhiilivetyjä, liuottimia) osassa jätteissä olevista haitta-aineista, jotka vapautuvat esimerkiksi termisen käsittelynyhteydessä. Molemmista linjoista syntyy pakokaasuja liikenteestä, siirto- ja kuljetuslaitteista sekä työkoneista. Haju ja haihtuminen ovat satunnaista riippuen käsiteltävien massojen laadusta, pölyäminen jatkuvaa määrän riippuessa käsittelymääristä. Lisäksi tulevat pakokaasut jätelinjan toiminta-aikoina. Pakokaasut tai jätteistä haihtuvat yhdisteet eivät vähäisten määrien vuoksi heikennä ilmanlaatua merkittävästi. Haju jätelinjoista 3 ja 4 on ajoittaista ja riippuu jätteen laadusta. Haju on vähäistä verrattuna aiemmin yhdyskuntajätteen penkkaamisesta syntyviin hajuihin sekä alueella tapahtuvaan biojätteen käsittelemiseen. Pölypäästöt jäävät todennäköisesti itse alueelle tai sitä reunustavaan metsikköön. Jätelinjassa 5 (Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet) tuottaa pakokaasuja liikenteestä, siirto- ja kuljetuslaitteista sekä työkoneista. Mahdolliset elintarvikkeista likaantuneet erilliskerätyt pakkausjätteet voivat myös aiheuttaa satunnaisesti hajujen riskiä. Kaikkiaan pakokaasuja voi syntyä liikennemääräarvioiden mukaan noin 40 kuljetuksesta vuorokaudessa, mikäli keskus toimisi laskennallisella maksimikapasiteetilla. Vaikutusalueen jätelinjoittain on yhteenvedossa todettu olevan vaihtoehdolla 1 kohtalainen negatiivinen ja muilla vähäinen negatiivinen. Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin kohtalaiseksi, koska ilmanlaadulla on vaikutusta laitosalueen työntekijöiden sekä lähialueiden asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen. Ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset on riittävällä tavalla arvioitu. Meluvaikutukset, sivut 42-43 Arvioinnissa on tarkasteltu eri prosessien sekä liikenteen aiheuttamaa melua alueella asiantuntija-arvioina sekä muissa vastaavissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella. Melumallinnuksia ei ole tehty, koska on vielä epävarmaa, mitä toimintoja alueelle lopulta sijoittuu. Tämä on ymmärrettävä lähtökohta tilanteessa, jossa hankkeeseen liittyy monia epävarmuuksia, useita vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä. Arviointimenettelyyn liittyy kuitenkin aina se, että varmuutta siitä, mikä vaihtoehto toteutuu, ei ole. Tavoitteena on, että ympäristövaikutukset selvitetään niin hyvin kuin arviointimenettelyn aikana tiedossa olevien suunnitelmien perusteella on mahdollista. Melumallinnus eri vaihtoehtojen sisältämistä meluavista toiminnoista on paras arviointimenetelmä hankkeen vaihtoehtojen meluvaikutusten ja niiden yhteisvaikutusten selvittämiseksi. Ilman mallinnusta ja kartalla esitettyjä melualueita arviointi jää hyvin hataraksi. Myös melun vaikutuksen ulottuvuus tulisi selkeämmin ilmi mallinnuksella ja melun vaikutusalue kävisi selkeästi ilmi kartalta. Melumallinnukset tulee sisällyttää lupa- ja hyväksymismenettelyihin. Toiminnasta aiheutuva melu on jätteenkuljetusliikenteen ja kaatopaikkakoneiden aiheuttamaa ja rajoittuu kaatopaikka-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Melua aiheutuu myös alueen muista toiminnoista ja niihin liittyvästä liikenteestä sekä muusta liikenteestä. Toiminnan aikaisen melun lähteitä ovat kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa kuljetuk-
15/22 set, siirrot ja käsittely. Jätelinjan 1 ja jätelinjan 2 mekaaninen käsittely sijoittuisi alueen pohjalle sisätiloihin ja olisi käynnissä klo 6 22. Jonkin verran on toimintaa ulkona klo 6 22 mekaanisen käsittelyn ollessa käynnissä liittyen siirtoihin lajitteluun ja kuljetuksiin. Ulkona toiminnot on tarkoitus ajoittaa välille 7 18. Jätelinjan 3, 4 ja 5 melua aiheuttavien käsittelylaitteiden prosessit ovat vaihtelevasti käynnissä pääasiassa aikavälillä 7 18. Jonkin verran siirtoja ja kuljetuksia voidaan tehdä ajalla 6 22. Vastaavia toimintoja koskevien mittaustulosten perusteella 55 dbb:n melualueen oletetaan ulottuvan noin 60 metrin etäisyydelle melulähteestä. Melu ei ole kapeakaistaista. Kaikki toiminnot suunnitellaan niin, että melu ei ylitä sallittuja ohjearvoja läheisessä asutuksessa. Lähimpään asutukseen ulottuvan matkan perusteella ohjearvojen ylittymistä ei ole pidetty todennäköisenä. Arviointiselostuksen mukaan melua ei ole yöaikaan, iltaisin eikä sunnuntaisin. Lauantaisin meluavaa toimintaa liittyy lähinnä jätelinjaan 1. Toiminta-aikoja koskien on kuitenkin huomattava, että toimintaa on jonkin verran jo klo 6 alkaen eli tunnin verran yöajan puolella. Todennäköisesti suurimman meluhaitan on arvioitu koituvan lisääntyneestä liikennemelusta kaatopaikalle vievien teiden varsilla. Meluvaikutuksen on toteuttamisvaihtoehtojen osalta arvioitu olevan vähäinen negatiivinen. Vaikutuskohteen herkkyys on arvioitu kohtalaiseksi, koska melulla on vaikutusta laitosalueen työntekijöiden ja lähialueiden asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen sekä myös alueen eläinten elinoloihin. Melun arvioinnin yhteyteen sisällytetään yleensä myös tärinävaikutukset. Tärinää syntyy ainakin rakentamisvaiheessa ja mahdollisesti myös materiaalien siirtojen yhteydessä. Hankkeen mahdollisia tärinävaikutuksia ei ole arvioinnissa otettu huomioon. Melun sekä mahdollisen tärinän vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty. Arviointia tulee tältä osin täydentää lupa- ja hyväksymismenettelyiden yhteydessä. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, sivut 44 45 Toiminnan aiheuttamat pöly- ja hiukkaspäästöt, melu, haju, roskaantuminen ja haittaeläimet ja niiden vaikutukset hankkeen lähialueelle on arvioitu asiantuntija-arvioina olemassa olevien selvitysten, muiden vastaavien keskusten ja YVA-ohjelman aikana kerättyjen huolenilmausten perusteella. Alueen nykytilannetta on esitetty vaikutusalueen rajausten kuvaamisen yhteydessä. Nykytilanteessa merkittävin vaikutus muodostuu yhdyskuntajätteen loppusijoituksesta kaatopaikan penkkaan. Toiminta aiheuttaa hajuja, melua ja roskaantumista ja muodostaa houkuttelevan elinympäristön tuhoeläimille. Jätelinjasta 1 ja 2 syntyy seospölyä mekaanisesta jätteen käsittelystä, yhdyskuntajätteen hajua käsittelystä ja välivarastoinnista sekä pakokaasuja liikenteestä ja siirto- ja kuljetuslaitteista. Melua aiheutuu kuljetuksista, siirrosta ja mekaanisesta käsittelystä. Prosessoidun materiaalin siirroista ja välivarastoinnista koituu tuulen ja lintujen aiheuttamaa roskaantumista. Yhdyskuntajätteen käsittelyyn liittyvät myös haittaeläimet. Pölyäminen on vähäistä ja satunnaista, roskaantuminen ja haju jatkuvaa määrän riippuessa käsittelymääristä. Pakokaasut ja melu voivat haitata laitoksen toiminta-aikoina ja haittaeläimet erityisesti lämpiminä vuodenaikoina. Jätelinjalla 2 hajut ovat lievempiä kuin linjalla 1. Jätelinjasta 3 ja 4 syntyviä päästöjä ovat orgaaninen ja epäorgaaninen pöly, haihtuvat ja haisevat päästöt, käsittelyprosesseista, siirroista ja kuljetuksista aiheutuva melu sekä pakokaasuja liikenteestä ja siirto- ja kuljetuslaitteista. Haju ja haihtuminen on satunnaista riippuen käsiteltävien massojen laadusta, pölyäminen jatkuvaa määrän riippuessa käsittelymääristä, pakokaasut ja melu voivat haitata laitoksen toiminta-aikoina. Linjat 3 ja 4 eivät aiheuta roskaantumista eivätkä houkuttele merkittä-
16/22 västi haittaeläimiä. Jätelinja 5 tuottaa pakokaasuja liikenteestä sekä siirto- ja kuljetuslaitteista. Mahdolliset elintarvikkeista likaantuneet erilliskerätyt pakkausjätteet voivat myös houkutella tuhoeläimiä ja aiheuttaa satunnaisesti hajujen riskiä. Hajujen, melujen ja pölyjen haittojen minimointi on esitetty myös muualla arviointiselostuksessa. Alueella käsiteltävät jätemäärät kasvavat nykyiseen nähden, mutta koska yhdyskuntajätteisiin liittyvä toiminta siirtyy sisätiloihin matalalle kallioleikkauksen pohjalle, hajujen leviäminen ja tuhoeläinten toiminta estyy ja roskaantuminen vähentyy. Yhdyskuntajätettä ei enää tasoiteta penkkaan, joten avoimen käsittelyn loppuessa hajut ja tuhoeläinten elinmahdollisuudet vähenevät merkittävästi. Roskat siivotaan ympäristöstä, ja aluetta ympäröivä metsä pidättää sekä päästöjä että roskia. Melua esiintyy ajoittain, mutta se ei ylitä ohjearvoja asunnoissa. Melua ei ole yöaikaan eikä sunnuntaisin. Mikäli keskus toteutetaan suurimman vaihtoehdon mukaan, tähän liittyy uusien alueiden käyttöönotto ja puuston ja kasvillisuuden hävittäminen. Suunnitelluilla uusilla alueilla luonto on kulunutta ja roskaantunutta pitkän kaatopaikkatoiminnan ja ihmisten aiheuttaman roskaamisen vuoksi. Alueiden ympärille jätetään metsävyöhyke, joka ehkäisee maisemahaittoja sekä roskien, melun, pölyn ja hajujen leviämistä alueen ulkopuolelle. Todennäköisesti suurin haitta koituukin erityisesti jätelinjan 1 muodostamista hajuriskeistä sekä kaikista linjoista johtuvasta lisääntyneestä liikenteestä (melu, riskit), jota on hallittava suunnittelemalla logistiikka tehokkaasti sekä kehittämällä liikenneturvaa sekä yritysten omien kuljetusten että alihankkijoiden osalta. Liikennemääräarvioiden mukaan vaikutukset syntyisivät noin 40 kuljetuksesta vuorokaudessa laitoksen aukioloaikoina, mikäli keskus toimisi laskennallisella maksimikapasiteetilla. Käytännössä tällaisen toiminnan on katsottu olevan korkeintaan ajoittaista. Hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksen on arviointiselostuksessa todettu olevan vaihtoehdossa 1 kohtalainen negatiivinen, vaihtoehdoissa 2 ja 3 vähäinen negatiivinen. Hankkeen toteuttamatta jättämisellä ei ole vaikutusta. Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin kohtalaiseksi, koska alueen naapurustossa on pysyvää asutusta, alueen naapurustossa on lähivirkistykseen tarkoitettua VL-aluetta ja Uusikaupunki on alueellisesti merkittävä matkailukohde, jossa liikkuu ja majoittuu runsaasti matkailijoita erityisesti kesäaikaan. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen on riittävällä tavalla arvioitu. Luonnonvarojen hyödyntäminen, sivut 45 47 ja Jätehuollon tavoitteiden toteutuminen, sivu 47 Luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta keskus lisää mahdollisuuksia saada markkinoille kierrätysraaka-aineita ja maa-aineksia sekä jätepohjaisia polttoaineita, joilla voidaan korvata uusiutumattomia ja neitseellisiä raaka-aineita. Materiaalinkäsittelykeskuksen korvaamat raaka-aineet eivät kuitenkaan ole sellaisia, että ne olisivat erityisen niukkoja ja osa hyödyntämisestä perustuu energiahyötykäyttöön. Mitä enemmän keskukseen tulee erilaisia jätteitä, sitä todennäköisemmin tietty jätejae saadaan hyödynnettäväksi tai voidaan ottaa käyttöön uusia hyödyntämisprosesseja. Hyödyntämisen tuloksena tarkastellut määrät ovat summittaisia, sillä lopullinen määrä riippuu saatavan jätteen määrästä ja laadusta sekä toisaalta tuotteiden markkinakysynnästä. Vaikutus luonnonvarojen hyödyntämiseen on todettu kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa positiiviseksi. Vaikutus jätehuollon tavoitteiden toteutumiseen on yhteydessä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Materiaalinkäsittelykeskus ei vaikuta ensisijaisesti jätteiden määrän minimoimiseen, mutta sen mahdollisuudet vaikuttaa syntyneiden jätteiden hyödyntämisasteeseen ovat merkittäviä.