b Elinkeino-, liikenne- ja Diaarinumero %iry ympäristökeskus

Transkriptio

1 b Elinkeino-, liikenne- ja Diaarinumero %iry ympäristökeskus VarsinaisSuomi VARELY/1 1/07.04/2013 Lassiia & Tikanoja 0yj Lausunto ympäristövaikutusten arvioi ntiselostuksesta Uudenkaupungin materiaaiinkäsitteiykeskus Hankkeesta vastaava Lassiia & Tikanoja 0yj on toimittanut Varsinais-Suomen eiinkeino-, iiikenne- ja ympäristökeskukseiie ympäristövaikutusten arviointimenetteiystä annetun iain mukaista yhteysviranomaisen iausuntoa varten ympäristövaikutusten arviointiseiostuksen, joka koskee Uudenkaupungin kaupungin Mu naistenmetsän aiueeiie suunniteitavaa materiaaiinkierrätyshanketta. ARV1OiNTISELOSTU KSESSA KUVATUT HAN KETIEDOT JA YM PÄRiSTÖVAI KUTUSTEN ARV1OINT1M ENETTELY Hankkeen nimi Uudenkaupungin materiaaiinkäsitteiykeskus Hankkeesta vastaavat YVA-Konsuitti Lassiia & Tikanoja Oyj Gaia Consuiting Oy Sentnerikuja 1 Lemminkäisenkatu C Heisinki Turku Ympäristövaikutusten arviointimenetteiy Ympäristövaikutusten arviointimenetteiystä annetun iain tavoitteena on edistää ympäris tövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnitteiussa ja päätöksenteossa sekä samaiia iisätä kansaiaisten tiedonsaantia ja osaiiistumismahdoiiisuuksia. Hanke edeiiyttää ympäristövaikutusten arviointimenetteiyä ympäristövaikutusten arviointimenetteiystä annetun lain 4 :n 1 mom:n ja asetuksen 6 :n 6 b) kohdan ja mukai sesti. Yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen eiinkeino-, iiikenne- ja ympäristökeskus. VARSINAISSUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA {MPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde kirjaamo.varsinaissuomi@e1ykeskusfi Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, Turku fax (02) wwwely-keskusfi/varsinais-suomi

2 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset pahakemu5a5iakrj0it Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää aikanaan lu sunnossa esitettyjen arviointiselo5tuk5e sisällöllisten vaatimusten toteutumista. lystä annetussa asetuksessa ja arviointiohjelmasta annetun yhteysviranomaisen lau Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan ympäristövaikutu5t arviointimenette nalta ja joita eri tahot pitävät tärkeinä. sa ja sen ympäristössä ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kan YVAmenetteIYSSä tarkoitus on, että selvitetään ne asiat ja vaikutukset, jotka hankkees tulee sijoittumaan olemassa olevan kaatopaikan yhteyteen kuksen alueella erilaisia jätteitä, massoja ja maa-aineksia välivarastoidaan tarvittaessa. ta ja siirtokuormausta, seulontaa, murskausta, kuivausta ja pesua. JätteenkäsittelYkes esikäsittely ja jätemateriaalista riippuen eri vaiheita; mm. lajittelua jätejakeiden paalaus L&T:n ostamalle määräalalle. Toimintaan sisältyy jätteiden vastaanotto ja tarkistaminen, pungin rautavalimo URV Oy sekä Finnprotein Oy:n soijajalostamo. päässä keskuksen sijoittumispaikasta Kalannintien pohjoispuolelle sijoittuu Uudenkau dieseliä tuottava ja elintarviketu0tant0o suuntautuva Sybimar Oy. 2 2,5 kilometrin toalueeksi. Munaistenmetsän alueella toimivat biokaasua valmistava Biolinja Oy ja bio ovat kaikki uudenkaupungin kaupungin omistuksessa ja kaavoitettu teollisuus- ja varas liset uudet alueet sijaitsevat välittömästi nykyisen kaatopaikan alueen yhteydessä. Ne yleiskaavassa merkitty hjvirkisty5alueek5i (VL). Alueella ei ole asemakaavaa. Mahdol (EK) sekä sen pohjoispuoli teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Ympäröivät alueet on alueet on varattu alueen yleiskaavassa kaatopaikka-alueeksi Munaistenmetsän vanhan kaatopaikan, nykyisen kaatopaikan sekä suunnitellun materi loputtua. dyskuntajätteitä vuoteen 2022 asti sekä jälkihoitamaan aluetta kaatopaikkat0iminn paikan ja jätekeskuksen alueen ja sitoutunut ottamaan vastaan paikka, jonka L&T on ottanut hoidettavakseen. L&T on ostanut uudenkaupungin kaato uudenkaupungin yh eella on nykyisin vanha, käytöstä poistettu kaatopaikka sekä toiminnassa oleva kaato 5 kilometrin etäisyydellä Uudenkaupungin keskustasta itään Peteksentien varrella. Alu Toiminta tulee sijoittumaan Munaistenmetsän kaatopaikkaaluee. Alue sijaitsee noin rojen delleenkäyttöä sekä Uudenkaupungin kehittymistä kohti hiilineutraaliutta. pungin alueelle. Keskus pyrkii edistämään alueellisesti ja valtakunnallisesti luonnonva sa on tarkoitus aikaansaada kiertotalouteen liittyviä investointeja ja työtä Uudenkau paikka hyötykäyttöön soveltumattomille kaatopaikkakelpoiswe jätemassoille. Hankkees jatkojalostusta tekeville, hyödyntää jätteitä energiana ja tarjota turvallinen loppusijoitus aalien uudelleenkäyttö ja kierräty5mahd0lli5u5 tuottaa raaka-aineita materiaalien taa jätteiden sisältämiä raaka-aineita uudelleen käytettäväksi; tarjota enemmän materi UuteenkauPunkiin suunniteltavan tavoitteena on palaut Hanke, sen tarkoitus ja sijainti Hankkeen on katsottu edellyttävän myös asemakaavan laatimista. kennuslain mukaiset rakennusluvat uudenkaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Hanke edellyttää ympäri5tönsu0jelulai mukaisen ympäristöluvan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Rakentamista varten uusille rakennuksille tarvitaan maankäyttö ja ra 2/22

3 dyntämisen mahdollisuuksia alueella ja sen ulkopuolella. Uudistuneen jätelain mukaiset Hankkeen suunnittelun yhteydessä on tarkoituksena tutkia jätteiden ja sivuvirtojen hyö paikan päällä. telmiä ovat mekaaninen prosessi, stabilointi, kompostointi, biokaasun valmistus, alipainekäsittely, terminen käsittely ja fysikaalis-kemialliflefl prosessointi. Osa jätteistä hyötykäytetään kaatopaikkarakenteissa. Hyötykäytettävän materiaalin ja muun käyttökelpoisen materiaalin toimittaminen hyödynnettäväksi keipoiset jakeet ohjataan kierrätykseen soveltuville laitoksille tai hyötykäyttökohteisiin. ateriaalinkäsittelykeskuksen uikopuoleile tapahtuu kysynnän mukaan. Erilliskerätyt ja käsittelyistä syntyneet kierrätys Loppusijoitusalueille jäävät vain sellaiset massat, joita ei voida hyötykäyttää muualla tai Jätteiden esikäsittelyn ja mahdollisen välivarastoiflflifl jälkeen varsinaisia käsittelymene jen yhdistelmistä. Vaihtoehtojen toteutumiseen vaikuttaa se, mitä jätteitä alueelle saadaan käsiteltäväksi. Osittain tähän vaikuttavat myös julkiset päätökset. tää osittain samoja prosesseja, joten prosessikohtainen mitoitustarve riippuu jätelinjo mitkä tällöin olisivat kokonaisuuden laitos- ja tilavaatimukset. Eri jätelinjoissa voisi käyt Hankkeen toteutusvaihtoehdot on valittu sen mukaan, miten eri jätelinjat toteutuvat ja Vaihtoehdot Materiaalinkäsittelykeskuksen materiaalivirtojen ja prosessien suunnittelu on käynnissä. Suunnittelu etenee ja käytettävät prosessit tarkentuvat vuoden aikana. Ympäristölupaa haetaan vuoden 2014 lopulla. Rakentaminen aloitetaan YVA-menettelyn valmistumisen jälkeen ja tavoitteena on käynnistää keskuksen toiminta vuonna sekä ympäristö- ja terveyshaittoja. voitteiden kanssa. Jätesuunnitelmassa esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvaro jen järkevää käyttöä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäistään jätteistä aiheutuvia vaaroja Suunniteltu materiaalinkäsittelykeskus on linjassa valtakunnallisen jätesuunnitelman ta kiinnostava esimerkki yksityisen yrityksen kehittämästä materiaalitehokkaasta toimintamallista, joka tarjoaa jätelain jätehierarkian mukaisen kilpailukykyisen vaihtoehdon jät teenpoltolle. Ensisijainen hyöty koituu keskuksen asiakkaille, joiden jätehuoltomahdolli ratkaisu lisää jätehuollon turvallisuutta ja minimoi haitalliset ympäristövaikutukset. Tavoitteena on synnyttää vuorovaikutteinen ja luova toimintamalli, joka edistää suljettujen kiertojen kierrätysyhteiskuntaan siirtymistä. Kokonaisuudesta tulee kansallisestikin nen ovat keskuksen liiketoiminnan ytimessä. Entisen kaatopaikan tilalle toteutettava suudet paranevat. Lähiseudun asukkaat voivat tuoda jätteitä suoraan materiaalinkäsit telykeskuksen kierrätyspisteeseen. Ekologisuus ja yhteiskunnan hiilitaseen parantami vanomaiset 1 pysyvät 1 vaaralliset jätteet) ja 5. erilliskerätyt hyötyjakeet (tavanomaiset sat(tavanomaiset 1 pysyvät 1 vaaralliset jätteet), 4. maa-ainekset ja ruoppausmassat (ta aiheuttaisi lähiseudun asukkaille turvallisuus-, terveys- tai viihtyisyyshaittoja ja joka täyt mahdollisimman paljon hyötyä ympäröivälle yhteiskunnalle sekä ympäristölle, joka ei täisi normaalit liiketoiminnan edellytykset. Käsittelykeskukseen suunnitellaan viisi erilaista toimintalinjaa (jätelinjaa): 1. asumisen jäte (tavanomaiset jätteet), 2. mekaanisesti ritelty erilaisia vaihtoehtoja, jotka riippuvat käsiteltävien jätteiden laadusta. Osa vaihtoehdoista tarkoittaa toiminnan laajentamista ja uusien alueiden käyttöönottoa nykyisen jätteen kaatopaikkakielto, määrittelevät suunniteltua toimintaa. Toteuttamiselle on mää alueen läheisyydestä. Tavoitteena on löytää sellainen toiminnan vaihtoehto, josta on hyödyntämistavoitteet ja muut jätehuoltoon kohdistuvat muutokset, kuten orgaanisen käsiteltävä yritysjäte (tavanomaiset jätteet), 3. yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemas jätteet). 3/22

4 4/22 YVA-menettelyssä tarkastellaan hankevaihtoehtoja sekä YVA-laissa edellytettyä ns. 0- vaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä seuraavasti: YVA-menettelyssä tarkasteltavana on kolme vaihtoehtoa ja ns. 0-vaihtoehto. VEi: Innovatllvinen ja laaja toiminta. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätteiden vastaanotto ja käsittely, suuri mekaaninen käsittelylaitos, kierrätyspolttoaineen ja muiden jalos teiden valmistaminen, ympäristörakentaminen, maksimoitu resurssitehokkuus, turvalli nen loppusijoitus sekä uusien prosessien ja liiketoimintamallien testaus. VE2: Laaja toiminta. Teollisuuden jätteiden vastaanotto ja käsittely, pieni mekaaninen käsittelylaitos, kierrätyspolttoaineen ja muiden jalosteiden valmistaminen, maksimoitu resurssitehokkuus, Uudenkaupungin yhdyskuntajätteiden siirtokuormaus sekä turvalli nen loppusijoitus. VE3: Rajattu toiminta. Rajattu teollisuuden jätteiden vastaanotto ja käsittely, ei mekaanista käsittelylaitosta, Uudenkaupungin yhdyskuntajätteiden siirtokuormaus ja tur vallinen loppusijoitus. VEO: Ei toteutusta. Uudenkaupungin yhdyskuntajätteen vastaanotto 1 0 vuotta, kaa topaikan ylläpito 30 vuotta, vastaanotettujen jätteiden siirtokuormaus, muut toimijat kä sittelevät loput jätteet. Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Arviointimenettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lähtökohtana on, että tarkastellaan YVA-lain mukaisesti hankkeen välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia, jotka voivat kohdistua: a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuu riperintöön d) luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä e) a d alakohdassa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Hankkeen vaikutuksia on arvioitu vaikutustyypeittäin ohjelmaan perustuen. Vaikutukset on tunnistettu perustuen yleisiin vastaaviin alueisiin ja prosesseihin. Toiminnan haitalli set vaikutukset on arvioitu haittojen lieventämistoimineen ja hallintakeinoineen. Vaiku tusten merkittävyyttä on arvioitu vaikutuskohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden yhdistelmänä. Vaikutuksen merkittävyys on määritetty ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys. Tätä varten merkittävyys on luokiteltu vähäiseksi, kohtalaiseksi tai suureksi. Positiivista vaikutusta on kuvattu selostuksessa vihrein vä risävyin ja negatiivista vaikutusta kelta-punaisin värisävyin. Keskeiset epävarmuustekijät on otettu huomioon.

5 /22 Arvioidut ympäristövaikutukset käsittävät vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, kaavoitukseen, maisemaan, suojelukohteisiin ja kulttuuriperintöön, kasvillisuuteen ja eläimistöön, maaperään ja pohjavesiin, pintavesiin, kaatopaikkavesiin, Iiikenteeseen, ilmanlaatuun, alueen melutasoon, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihty vyyteen, luonnonvarojen hyödyntämiseen, jätehuollon tavoitteisiin, sosioekonomiset vaikutukset ja ympäristöriskit. Tarkastelu kattaa rakentamisen sekä toiminnan aikaiset vaikutukset. Vaikutusten arviointi perustuu suurelta osin olemassa olevaan tietoon ja selvityksiin ympäristön nykytilasta. Kunkin vaikutustyypin osalta on esitetty käytetty tietopohja ja tehdyt selvitykset sekä arviointimenetelmät. Arviointi kokonaisuudessa on toteutettu asiantuntijatyönä. Tarkasteluun sisältyvät myös haitantorj untakeinot sekä vaihtoehtojen vertailu. Vaikutustarkastelu on alueellisesti eriytetty vyöhykkeittäin laitosalueelle, lähialueelle ja laajalle alueelle kohdistuvaksi. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiselostuksen vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenette lystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaululla. Arviointiselostus on pidetty nähtävänä Uudenkaupungin virastotalolla, yhteispalvelupis teessä sekä kirjastossa välisen ajan ja siitä on pyydetty Uudenkau pungin kaupungin sekä muiden keskeisten viranomaisten lausunnot. Kuulutus arvioin tiselostuksen nähtävänä olosta on julkaistu lehdissä Uudenkaupungin Sanomat ja Vak ka-suomen Sanomat. Arviointiselostusta esittelevä yleisötilaisuus on pidetty hankkeen sijoitusalueella Munaistenmetsän vanhalla kaatopaikalla. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Lausuntoja tai lausuntoon liittyviä ilmoituksia on annettu 6. Mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot on lähetetty hankkeesta vastaavan käyttöön sähköisesti. Yhteenvedossa tuodaan esille lausuntojen keskeinen sisältö. Lausunnot Pyhärannan kunnalla ei ole huomautettavaa arviointiselostuksesta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES on ilmoittanut, että se ei anna lausuntoa. Uudenkaupungin kaupunginhallitus ilmoittaa, että yleisesti voidaan todeta, että laa dittu ympäristövaikutusten arviointiselostus on kattava ja selkeä kokonaisuus, jossa kaikki keskeiset ympäristövaikutukset on riittävällä tasolla selvitetty. Asiat, jotka yhteysviranomainen on lausunnossaan tuonut esiin, on otettu ympäristövaikutusten arvioin tiselostuksessa huomioon. Varsi nais-suomen liiton maakäyttöjaosto toteaa, että YVA-selostuksessa esitetty materiaalikierrätyskeskuksen toiminta, toiminnan vaikutukset ja eri vaihtoehtojen vertailu ovat hyvin ja kattavasti kuvattu. Selostuksesta saa hyvin käsityksen

6 6/22 suunnitellun hankkeen ja toiminnan aikaisista vaikutuksista. Huomioiden alueen nykyisen maankäytön ja alueella olevan teollisen toiminnan ei suunniteltu hanke tule merkittävästi muuttamaan tai aiheuttamaan haitallisia vaikutuksia lähiympäristöön. Varsinais-Suomen liitto on aktiivisesti mukana kehittämässä jätteiden kierrätystä ja kiertotalouteen siirtymistä useissa eri hankkeissa ja toimintaympäristöissä. Tavoitteet resurssitehokkuuden lisäämiseen ovat tuotu selkeästi esille myös maakunnan tavoitteissa. Tuoreessa Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa resurssiviisaus on nostettu yhdeksi kärkiteemaksi, ja alueella on tahtotila tehdä Varsinais-Suomesta kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue. YVA-selostuksessa on todettu, että, vasta riittävän suuret volyymit eri kierrätysaineksia takaavat paremman mahdollisuuden ainesten uusiokäytölle. Riittävät volyymit tarkoittavat eri jakeiden osalta joko paikallisen, seudullisen, maakunnallisen tai valtakunnallisen kierrätys- ja keruuverkoston rakentamista. Varsinais-Suomen liitto on alueellisesti ollut aktiivisesti mukana kehittämässä paikkatietopohjaisia ratkaisuja, eri tahojen välisiä yhteistyömuotoja sekä erityyppisiä hankkeita tukemaan kiertotalouden kehittämistä ja toivoo vahvaa yhteistyötä hanketoimijan kanssa hankkeen toteuttamisen aikana. YVA selostuksessa kuvattu hanke on kiertotalouden kehittämisen kannalta keskeinen ja hanke tulisi toteuttaa ensisijaisesti toteutusvaihtoehdon 1 Laaja ja innovatiivinen toiminta mukaisesti. Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole omalta toimialaltaan huomautettavaa arviointiselostuksesta. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on ilmoittanut, että se on antanut lausuntonsa , jossa todetaan, ettei pelastusviranomaisella ole lausuttavaa ennen raken nuslupavaihetta. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Arviointiselostuksessa on selvitetty Lassila & Tikanoja Oyj:n Uudenkaupungin materiaa linkäsittelykeskuksen rakentamista koskevan hankkeen vaihtoehtojen ympäristövaiku tuksia. Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan, onko arviointiselostuksessa esi tetyt vaikutukset käsitelty YVA-lain ja asetuksen (1 0 ) sekä arviointiohjelman ja yh teysvi ranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arvioinnin laadulle asettama vaatimustaso kiteytyy kannanottoon selostuk sen riittävyydestä. Riittävyyden kriteereitä ovat arviointiselostuksen lainmukaisuus, merkittävien vaikutusten pätevä selvittäminen, olennaisten vaihtoehtojen tasapuolinen ja puolueeton tarkastelu sekä informatiivisuus. Yhteysviranomaisen lausunnossa on otettu huomioon arviointiselostuksen kuulemisvai heessa annetut lausunnot. Hankekuvaus Hanke, sen lähtökohdat, tavoitteet ja sijainti on kuvattu selkeästi ja varsin seikkaperäi sesti. Hankkeen sijoittuminen ympäristössään olisi kuitenkin tullut esittää peruskartalla, josta käy ilmi laitosalue ja lähialueet asutusalueineen ja keskeisimpine luonto- ja kult tuuriympäristökohteineen. Sivuilla 6 ja 7 käytetyt kartat, jotka kuvaavat hankealueen toimintoja ja alueen sijoittumista maankäytöllisesti, eivät anna hankkeen sijoittumisesta Uudenkaupungin alueelle selkeää kuvaa.

7 7/22 Hankkeesta vastaavan tavoitteena on synnyttää vuorovaikutteinen ja luova toimintamal Ii, joka edistää suljettujen kiertojen kierrätysyhteiskuntaan siirtymistä. Hankkeen suunnittelun yhteydessä on tarkoituksena tutkia jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuuksia alueella ja sen ulkopuolella. Hankkeen lähtökohtana on tarjota enem män materiaalien uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksia sekä tarvittaessa turval linen ja asianmukainen loppusijoituspaikka keskuksen asiakkaille, tuottaa raaka-aineita materiaalien jatkojalostusta tekeville yrityksille sekä synnyttää kiertotalouteen liittyviä in vestointeja ja työtä Uudenkaupungin alueelle. Kokonaisuudesta tulee kansallisestikin kiinnostava esimerkki yksityisen yrityksen kehittämästä materiaalitehokkaasta toimintamallista, joka tarjoaa osaltaan jätelain mukaisen kilpailukykyisen vaihtoehdon mm. jät teenpoltolle. Hankekokonaisuus eli materiaalinkäsittelykeskus on osa Munaistenmetsän alueen laa jempaa toimintakokonaisuutta. Alueella toimivan Biolinja Oy:n laitoksessa valmistetaan entisen kaatopaikan rakenteista koottavasta kaasusta ja biohajoavista jätteistä biokaa sua. Sybimar Oy on elintarviketuotannon sivuvirroista biodieseliä valmistava yritys. Hankkeen lopullisen toteutuksen laajuudesta ja muista toimijoista riippuen alueelle ra kentuu suljettuja kiertoja hyödyntävä verkosto, jotka kehittävät toimintojaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa alueen m uiden intressitahojen kanssa. Hankkeeseen sisältyvät toiminnat ja prosessit on kuvattu. Viiden eri jätelinjan sisältämät toiminnot ja paikalla tapahtuvat käsittelyprosessit on kuvattu tila- ja laitetarpeineen sekä todettu prosesseista aiheutuvat keskeiset päästöt. Hankekuvaus ei siis sisällä yksityis kohtaisia tietoja eri toiminnoista. Hankkeen toteuttamisaikataulu on kuvattu. Esitetyn aikataulun m ukaan suunnittelu ete nee ja käytettävät prosessit tarkentuvat vuoden aikana. YVA-menettelyn on arvioitu päättyvän vuoden 2014 aikana. Rakentamisen on todettu alkavan YVA-menettelyn valmistumisen jälkeen Ympäristöluvan valmistelu aloitetaan arviointiselos tusvaiheen aikana ja lupahakemus on tarkoitus jättää vuoden lopulla. Materiaalinkäsittelykeskuksen toiminta on tarkoitus käynnistää vuonna Ympäristölupakäsitte lyn vaatima aika huomioon ottaen aikataulu on tiivis, mutta mahdollinen hankkeen käynnistymiseksi vuoden aikana. Hankkeen edellyttämät keskeiset luvat on todettu. Kemikaaliturvallisuuslain mukaisen ilmoitus- tai lupamenettelyn osalta on todettu, etteivät vähäiset kemikaalimäärät edellytä ilmoitusta tai lupaa. Maankäytön edellyttämän hyväksymismenettelyn osalta on asianmukaisesti todettu, et tä alueelle laaditaan asemakaava, mutta mikäli se ei ehdi valmistua hankkeen toteutta misen aikataulun puitteissa, edetään hankkeen toteuttamiseksi suunnittelutarveratkai sulla. Hankkeen liittymistä valtakunnallisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin on käsitelty ja hankkeen suhdetta maankäyttösuunnitelmiin sekä muihin alueella oleviin toimintoihin on kuvattu. Suunniteltu materiaalinkäsittelykeskus on hyvin linjassa valtakunnallisen jäte suunnitelman tavoitteiden kanssa. Jätesuunnitelmassa esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvarojen järkevää käyttöä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäistään jätteistä ai heutuvia vaaroja sekä ympäristö- ja terveyshaittoja. Jätesuunnitelman keskeinen tavoite on lisätä jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä. Hankkeen elinkaaresta toiminnan rakentamisvaihe ja toiminta on otettu asianmukaisesti huomioon. Sen sijaan toiminnan lopettamista koskevaa osuutta ei ole mainittu arvioin tiselostuksessa, vaikka arviointiohjelmassa on todettu, että vaikutukset arvioidaan koko elinkaaren ajalta keskuksen rakentamisen, käytön ja lopettamisen osalta. Toiminnan lo pettamiseen liittyviä toimenpiteet ja niiden vaikutukset, vaikka niiden ennakoiminen on

8 8/22 vaikeaa, olisi tullut yleisellä tasolla todeta ja kuvata tai selkeästi todeta toiminnan kes toon ja lopettamiseen liittyvä epätietoisuus. Vaihtoehtojen käsittely Hankkeessa on tarkasteltu nollavaihtoehdon lisäksi kolmea erilaista vaihtoehtoa. Vaih toehdot ovat tarkastelussa riittäviä ja niiden arviointi toteutetaan yhdenvertaisesti. Vaih toehtojen esittäminen on selkeää ja käsittely asianmukaista. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Yleistä Hankkeen vaikutuksia on selvitetty arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä anta man lausunnon perusteella pääsääntöisesti kattavasti ja perusteellisesti. Arviointiselos tuksessa on YVA-lain mukaisesti käsitelty hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun ja ilmas toon, kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakentee seen ja suunniteltuun maankäyttöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä kuvattujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. YVA-lain mukaisesti arviointi ei sisällä hankkeen taloudellisten vaiku tusten arviointia. Hanke esittää puitteet erilaisille toiminnoille. Hankkeeseen liittyy monia epävarmuuksia ja arviointi on tehty varsin yleisellä tasolla olemassa olevien suunnitelmien perusteella. Hankkeeseen sisältyviä eri toimintoja koskeva yksityiskohtainen tieto puuttuu. Tämän vuoksi on otettava huomioon, että niiden toimintojen osalta, jotka sellaisenaan edellyt täisivät YyA-menettelyä, ei voida katsoa arviointimenettelyä toteutetuksi tämän hank keen arviointimenettelyssä. Vaikutusten arvioinnissa on eritelty rakentamisaikaiset ja toiminnan aikaiset vaikutukset. Toiminnan lopettamistoimia ja niiden vaikutuksia ei ole käsitelty eikä toiminnan kestosta ole esitetty ajallista arviota. Toiminnan lopettamisen vaikutuksia on ainoastaan sivuttu kaatopaikkavesien vaikutuksien osalta sivulla 36. Vaikka lähtökohtana on pysyvä ja ma teriaalien kierrätyksen muuttuviin tilanteisiin sopeutuva toiminta, jolloin tarkkojen lopet tamistoimien esittäminen ei ole perusteltua, olisi vaikutusten selvittämisessä tullut tar kastella hankkeen lopettamisen vaikutuksia yleisesti niin kuin edellä hankekuvausta koskevassa osiossa on todettu. Arvioinnissa on hyvin painotettu ja arvioitu lähtökohtaisesti hankkeen aiheuttamia YVA lain tarkoittamia merkittäviä vaikutuksia. Arvioitujen vaikutusten perustaksi on kuvattu alueen nykytila, lähtötiedot ja arviointime netelmät. Alueen nykytilan kuvaus on varsin suppea, mikä tulee esille jäljempänä usean arvioidun vaikutuksen yhteydessä. Arviointimenetelmät ja vaikutusmekanismit on sel västi kuvattu kunkin selvitettävän vaikutuksen yhteydessä. Arviointi on tehty pääasiassa asiantuntija-arvioina. Arviointi on tehty suunnitteluvaiheen hanketietoihin perustuen. Vaikutusten selvittämisessä on käytetty pääosin olemassa olevaa tietoa, mm. viranomaistietoja ja olemassa olevia selvityksiä. Tietoperustaa on täydennetty hanketietoihin pohjautuvilla laskelmilla, maastokäynneillä, suppealla luon toselvityksellä ja alustavalla riskinarvioinnilla sekä vuorovaikutuksen tuomalla tiedolla.

9 neistosta yhteysviranomaisen käyttöön. Arvioinnin tietoperusta on em. luettelo ja arvi- on yhteysviranomaisen pyynnöstä toimittanut luettelon keskeisimmästä ai eikä arvioinnin johtopäätösten perusteet ole tarkistettavissa. Arviointiselostuksen laatija lujen pohjana olevia aiemmin tehtyjä selvityksiä tai muuta aineistoa ei ole merkitty ylei Arvioinnissa käytetty tietoperusta on yleiseuä tasolla esitetty, mutta eri vaikutustarkaste sään konkreettisia ja toimivia. seen tapaan lähdeluetteloofl eli arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto jää epäselväksi ehkäisy- ja Iieventämistoimet ovat osa toimintaa. Lieventämistoimet ovat pääpiirteis ten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimet on sisällytetty arviointiin niin, että haittojen Epävarmuudet on tunnistettu ja tuotu esille. Vaikutukset on kattavasti esitetty. Haitallis tää perusteltuna. riaalien hyödyntämiseen ja teolliseen jalostamiseen. Yhteenvedon mukaan hankkeen kaikkien vaikutus on vähäinen negatiivinen, mitä voidaan pi sopii erittäin hyvin alueen nykyiseen käyttöön, jossa kaatopaikkatoiminta yhdistyy mate lykeskuksen sijoittuminen alueelle on kaupungin maankäyttö5uunnitelmi mukaista ja tarvittavilla uusilla alueilla ole erityisiä viihtyvyys- tai maisema-arvoja. Materiaalinkäsitte Alue on nykyisellään kaatopaikka- tai teollisuuskäytössä eikä hankkeen sijoittamiseen kaavoitukseen, sivut Vkutukset yhdyskuntarakenteeseen ia maankävttöön! sivut ia 6.2 Vaikutuk sen luvun 6 mukaisessa vaikutusten sittämisjärjestyk5e55ä. jen yhteydessä toteutettavat täydennystarpeet tuodaan esille pääosin arviointiselostuk tukset ovat arvioinnissa mukana. Vaikutusarviointia koskevat huomiot ja lupamenettely Arviointi kohdistuu selkeästi hankkeen keskeisiin vaikutuksiin. Kaikki merkittävät vaiku Vaikutuksetla niiden selvittäminen arvioinnin hieman epämääräiseksi. misesta, mikä vaikeuttaa tarkastelun ulottuvuuden konkreettista käsittämistä ja tekee Vaikutusalueen rajaus on riittävän laaja. Vaikutuskohtaisia tarkastelualueita ei kuiten kaan ole merkitty kartalle tai esitetty selkeitä etäisyyksiä kunkin vaikutuksen kohdistu liikenneväylät ja kunnallinen puhdistamo, joiden kautta vaikutus voi ulottua välitöntä naapurustoa kauem kotitaloutta) sekä laajemmin sijaintikuntaa, jossa sijaitsevat maksi. Laajat alueet tarkoittavat ensisijaisesti seutukuntaa ja myös koko maata, joiden sijoittumisaluetta. Lähialueella tarkoitetaan ensisijaisesti välitöntä naapurustoa (noin jätehuollon infrastruktuurista keskus osaltaan vastaisi. laajalle alueelle kohdistuvaksi. Laitosalueella on tarkoitettu eri toimintojen suunniteltua Vaikutustarkastelu on alueellisesti eriytetty vyöhykkeittäin laitosalueelle, lähialueelle ja Vaikutusten tarkastelualue teluun, vaikka sitä ei ole erikseen mainittu. Arvioinnissa vaihtoehtoihin sisältyvien eri toimintojen yhteisvaikutukset sisältyvät tarkas esittää täydennyksenä arviointiselostukseen. jaaminen erilliseen lähdeluetteloon tai arvioinnin ko. kohtaan on perusteltua ja tarpeen ointiselostuksen asiasisältö huomioon ottaen asianmukainen. Keskeisen aineiston kir 9/22

10 teollisuus- ja varastoalueeksi tai lähivirkistysalueeksi. Uudenkaupungin kaupunki on Vaikutukset maisemaan, suoielukohteisiin ia kulttuuriperintöön, sivusi seen ja maankäyttöön sekä kaavoitukseen on asianmukaisesti toteutettu alueen yhteydessä. Ne ovat Uudenkaupungin kaupungin omistuksessa ja kaavoitettu telykeskuksen mahdolliset uudet alueet sijaitsevat välittömästi nykyisen kaatopaikka kan länsipuolella on lähivirkistysaluetta. Alueella ei ole asemakaavaa. Materiaalinkäsit suus- ja varastoalueeksi (T) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Myös alue vanhan kaatopai een yleiskaavassa kaatopaikka-alueeksi (EK) Alueet pohjoispuolella on merkitty teolli MunaistenmetSän vanhan kaatopaikan ja nykyisen kaatopaikan alueet on merkitty alu valmistautunut asemakaavoituksen käynnistämiseen. Arviointi yhdyskuntarakentee arviointi hankkeen vaikutuksista on riittävä. katkaise metsäaluetta. Vaikutuksen on arvioitu olevan vähäinen negatiivinen. Tehty käyttöönotto hävittää niiltä nykyisen kasvillisuuden ja eläinten elinympäristön, mutta ei ja eläimistöön vaikuttaa lisäksi metsän raivaaminen keskuksen käyttöön. Uuden alueen misesta ja pölystä eri jätelinjoilla toteutettavan toiminnan seurauksena. Kasvillisuuteen Hankkeen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön aiheutuu lähinnä melusta, roskaantu tää kartalla arviointia tukemaan. Lähimpien arvokkaiden luonto- ja kulttuurikohteiden sijoittuminen olisi ollut tarpeen esit Arvioinnissa on todettu, että alueella ei ole erityistä luontoarvoa eikä herkkiä luontokoh Alueiden lähistöllä ei myöskään esiinny suojelunarvoisia luonto- tai kulttuurikohteita. paikka ja sen ympäristö on alueen linnuston suosima ravinnonhankintapaikka ja satun van merikotkia. Kummallakaan alueella ei esiinny uonnonsuojelunarv0i5ta kasvustoa. naisesti kävijöiden joukossa voi olla myös suojeltuja lajeja. Alueella on havaittu vieraile teita. Luontoympäristö on osittain kulunut ja mukautunut kaatopaikan olemassaoloon. kasvillisuus ja eläimistö ovat muuttuneet. Alueella on mm. kettuja ja jäniksiä. Kaato Alue on vuodesta lähtien ollut kaatopaikkakäytössä, joten alueen alkuperäinen vitystä. tehtiin suppea luontoselvitys pohjautuen alueen ilmakuviin sekä alueelta otettuihin valokuviin ja tehtyihin kenttähavaintoihin, koska alueella ei ole aikaisemmin tehty luontosel Arviointi sisältää jätelinjoittain vaikutukset luonnonvaraisiin kasveihin ja eläimiin, muutokset ravinnonsaannissa sekä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Arviointia varten Vaikutukset kasvillisuuteen ia eläimistöön, sivut välittämään läheisyyteen. Näille alueille ei ole suunniteltu korkeita, maisemaan vaikut ulkopuolelle. Jätelinjojen 3 ja 4 toiminnot sijoittuisivat vanhan maankaatopaikkaalueel kennettaisiin nykyisen kaatopaikka-alueen kuopan pohjalle, jolloin se ei näkyisi alueen alueelle. Vaikutukset jäävät vähäisiksi. Arviointi on riittävä. vähäinen negatiivinen. Jätelinjoille 1 ja 2 suunniteltu mekaaninen käsittelylaitos ra tavia rakenteita. Jätelinjan 5 vastaanottotoiminnot sijoittuvat nykyiselle kaatopaikka erityisiä maisema-arvoja. Eri euttamisvaihtoehtojen vaikutusten on arvioitu olevan dessä ei sijaitse uonnonsuojelualueita tai kulttuuriperintökohteita eikä alueella esiinny la pääosin kapeahkon metsävyöhykkeen takana on peltoaukea. Välittömässä läheisyy lut uudet alueet Peteksentien varrella, on havupuuvaltaista metsää. Alueen länsipuolel karttoihin ja selvityksiin perustuen. Kaatopaikan lähiympäristö, mukaan lukien suunnitel Arviointi vaikutuksista maisemaan ja alueen luonteeseen on toteutettu aiempiin alueen 10/22

11 käsitteiykeskuksen osa on kalliol0uh05ett Lounai5Pu0 kallioalue raloittuu luodekaakk05uunt5een5 havaintolen perusteella alueen kallioperä on verrattain tiivistä ja heikosti vettä lohtavaa rospaksuudesta lohtuen kaatopaikk1ui ei tavata maaperän pohiavettä. Maasto leila alue on met5äi5t a pienten mäkien a kallioiden rikkomaa lrtomaake05t ker savipeitteiseen Mourun0 maastopainanteeseen. pohjoispuo nykyisen maaperän a pohlaveden laatu sekä arvioidut pohlaveden virtaussunat. telyaitok5 rakeflteid ja maapohlan tiiviyden perustee sekä ottaen huomioon ArviOflti on toteutettu asiafltuflt1aro prosessien ennustetun Kaatopaikkaa silaitsee kauioisen mäkiaueen reuna05ass Suunnitet materiaai kuormituks käsit ja havainnollistamiseksi olisi tullut esittää kartalla vesistöt la pintavesien ohtami5reitti. Arviointia voidaan pitää sisällöllisesti riittävänä. Arvioinnin vaikutusten kohdentamiseksi laisena virkistys- a matkailuk0ltee Pintavesiin kohdistuvan vaikutuksen on arvioitu olevan vähäinen negatiivinen. Arvioinnissa on otettu huomioon nkaupungmn edustan vesialue kkyydeltään kohta vinnekuorman, ioka kulkeutuu pintavesien mukana vesistöön. pölystä. Ulkona tapahtuvista prosesseista aiheutuva pöly ei merkittävästi vaikuta pintavesiin kohdistuvaan kuormitukseen. Orgaaninen pöly muodostaa kuitenkin vähäisen ra Vaikutus pintavesiin aiheutuu lähinnä lätteiden sittelyn vähäisistä nestepää5t5ta a edustalla on luokiteltu tyydyttäväk5 nkaupungin merialueelle. Merialueen yleinen käyttökelpoisuus nkaupungin Mourun0In, ioka las- vedet johdetaan niska0in alueen länsipuoleiseen kee edelleen Lokalahdentien alittavan Vion0an a Vionpuhd kautta Kasarmi hteen ulkopuoleiset linlalla ylös kalliota a edelleen kaatopaikan eteläpuoseen oaan. KaatoPaikkaueen Nykyisellä kaatopaikklueea on pintave5iverk05t0 josta pintavesi johdetaan paine maapohan tiiviyden perusteella sekä ottaen huomioon nykyinen veden laatu sekä arvioidut virtaamat. prosessien ennustetun kuormituksen, vesien sittelyn sekä alueen rakenteiden a Arviointi on toteutettu asiantuntvioina sekä aikaisempaan selvitykseen perustuen pohave5ii on riittävällä tavalla arvioitu. pohiavesiin. Tehty arvio on peru5tettu joskin hankkeen pitkäkestoisuus ja häiriöpää5t että millään ätelinalla tai toteuttamisvaiht0e0a ei ole vaikutuksia maaperään tai nen pöly aiheuttaa vähäistä ravinnekuormitusta. Neste- a pölypää5tö eriste- a suoarakentei a päästölen isyyde5tä johtuen arvioinnissa on todettu, hallitsemisesta pau5ma550 sittely55 syntyy ne5tepää5t mutta ne jäävät vähäi5ik5 Orgaani en mahdollisuus huomioon ottaen ehkä hieman liian ehdoton. Vaikutukset maaperään nestemäisistä päästöi5t tai pölyn liukenemisesta. Jätelin10en 3 a 4 lietteiden a ruop Hankkeen maaperään ja pohave5 kohdistuva vaikutus voi syntyä lähinnä suorista la. tärkeällä eikä muullakaan yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla pohiave5ialuee minen on todennäköi5t Lähimmät vedenhankintakäytossä olevat kallioporakaivot si ait5evat alueen koillis- la kaakk0i5pu0u noin 400 metrin etäisyydeä. Alue ei siait5e lounai5pu05essa Mourun0 ruhlevyöhykkeessä kalliop0haveden runsaampi esiinty a alueella muod05tuv kalliopohlaven määrä on vähäinen KaatoPaiaueen 11/22

12 12/22 Vaikutukset kaatopaikkavesiin, sivut Arviointi on toteutettu asiantuntija-arvioina sekä aikaisempaan selvitykseen perustuen. Arvioinnissa on tarkasteltu hankkeen aiheuttamaa kuormitusta alueen jätevesien mää rään ja käsittelyyn ottaen huomioon nykyinen veden laatu sekä arvioidut virtaamat. Kaatopaikkavesien muodostumiseen vaikuttaa ensisijaisesti rakennetun kentän pintaala sekä sadevesimäärä. U udenkaupungin kaatopaikalta kertyy kaatopaikkavesiä noin m3 vuodessa. Kaatopaikkavedet alueella johdetaan keskitetysti tasausaltaa seen, josta ne pumpataan Uudenkaupungin viemäriverkostoon ja edelleen Uudenkau pungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Tasausallas sijoittuu alueen eteläreunalle. Arviointiselostuksesta ei käy ilmi, onko olemassa olevan tasausaltaan tilavuus riittävä vai edellyttääkö suotovesimäärän hallinta tasausaltaan laajentamista tai muita toimenpi teitä. Tämä seikka tulee ottaa huomioon ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Hankkeessa kaatopaikkavesien laatuun ja ennen kaikkea määrään vaikuttavat nestepäästöt jätelinjojen 3 ja 4 uusien alueiden käyttöönotto. Uusien alueiden myötä suoto vesien määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan eli olevan kokonaisuudessaan m3 vuodessa. Suotovesien määrän kasvu lisää kaupungin puhdistamon tulovirtaamaa noin 70 m3/d, mikä on vain noin 1 % puhdistamolle johdettavasta jätevesien kokonaismää rästä. Lisäkuormitus puhdistamolle ei ole merkittävä, vaikka suotovesien typpipitoisuus on 3-4 -kertainen asumajätevesiin verrattuna. Puhdistamolla on ollut vaikeuksia typen poistossa. Arviointiselostuksen m ukaan puhdistamo pystyy kuitenkin käsittelemään Iisääntyvän jätevesimäärän. Arvioinnissa olisi ollut hyvä esitettyä selkeämmin todeta puhdistamolle johdettavien jätevesien määrä ja sen muutos, puhdistamon käsittelyka pasiteetti ja vaikutus puhdistamon toimintaan. Arviointiselostuksessa on huomautettu, että suotovesistä johtuva puhdistamoa rasittava ravinnekuorma ei lisäänny vesien suhteessa. Todennäköisemmin vesi vähitellen laime nee, koska yhdyskuntajätteiden loppusijoitus alueella päättyy. Kuormitusta on kuitenkin todettu aiheutuvan jonkin aikaa loppusijoittamisen päättymisen jälkeenkin, sillä alueelle sijoitetut biohajoavat jätteet ovat merkittävin ravinteiden lähde. Arvioinnissa kaatopaik kavesien vaikutuksen on todettu asianm ukaisesti olevan kaikissa toteuttamisvaihtoeh doissa sekä nollavaihtoehdossa vähäinen negatiivinen. Kaatopaikkavesiä koskevien vaikutusten arviointia voidaan pitää hankkeen suunnitteluvaiheeseen nähden riittävänä. Vaikutukset liikenteeseen, sivut Arvioinnissa on tarkasteltu muutoksia liikennemäärissä ja vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen tehtyjen liikennemääräselvitysten ja käsiteltävään jä temäärään perustuvan kuljetustarpeen mukaisilla laskelmilla. Liikennevaikutukset syntyvät materiaalikeskuksen ollessa toiminnassa jätemateriaalin kuljetuksesta käsiteltäväksi laitokseen, henkilöasiakkaiden jätekuljetuksista ja työpaik kaliikenteestä. Nykyisin liikenne kaatopaikka-alueelle on arkisin noin autokulje tusta päivässä kuormamäärien ollessa noin t kuukaudessa. Henkilöautoliikennettä kierrätyspisteeseen on noin autoa päivässä. Liikennemäärä Kalannintiellä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 6 %. Valtatiellä 8 Kalannintien eteläpuolella liikennettä on ajoneuvoa vuorokaudessa, pohjoispuo leila ajoneuvoa vuorokaudessa.

13 riskejä, joita vähennetään yrityksen omilla hyvillä käytännöillä ja lihankkij0idefl sopi- lannintien risteystä. Merkittävästi lisääntynyt liikenne aiheuttaa melua laitoksen toimintaaikoina maanantaista perjantaihin välillä Raskas liikenne aiheuttaa lisääntyneitä taen kuitenkin myös entisestään rasitettuja pääväyliä ja erityisesti Peteksentien ja Ka Liikenteen aiheuttamat haitat keskittyvät pääasiassa lähialueelle Peteksentielle kuormit noin 30 henkilöautoa vuorokaudessa. rä lähes kymmenkertai5tu. Myös henkilöaut01iikenle lisääntyy sen on arvioitu olevan kuljetusta vuorokaudessa nykyisen toiminnan kuljetusten ollessa 1 3 eli kuljetusten mää lä. Alueelle tulevan liikennemäärän on taulukossa arvioitu maksimissaan olevan 137 seen noin 200 km:n säteeltä. Hankkeen myötä fiikenne kasvaa erityisesti Peteksentiel Liikenne ohjataan alueelle pääväyliä pitkin. Jätteitä tuodaan materiaaiinkäs1ttetykesi1 Jätelinjasta 2 (Mekaanisesti käsiteltävät kaupan ja teollisuuden jätteet) syntyy seospö jätteitä ei varastoida avoimesti ja hajujen muodostumista seurataan. Pölyämistä estetään tarvittaessa sitomalla pöly vesisuihkutuksella. Linjojen 1 ja 2 aiheuttamat pöly ja pakokaasut eivät vähäisten määrien vuoksi heikennä ilmanlaatua merkittävästi Alueella. ja 2 pölyävät ja haisevat toiminnot sijoitetaan alueen pohjalle rakennettaviin sisätiloihin, essa äsittelymääri5tä, lisäksi tulevat pakokaasut jätelinjan toiminta-aikoina. Linjoilla 1 ta. Pölyäminen on vähäistä ja satunnaista, haju sen sijaan on jatkuvaa määrän riippu livarastoinnista sekä pakokaasuja liikenteestä, siirto- ja kuljetuslaitteista sekä työkoneis lyä mekaanisesta jätteen käsittelystä, lievää yhdyskufltajättee hajua käsittelystä ja vä jätelinjan toiminta-aikoina. Jätelinjasta 1 (Asumisesta syntyvät jätteet) syntyy seospölyä mekaanisesta jätteen kä sen sijaan on jatkuvaa määrän riippuessa äsittelymääri5tä, lisäksi tulevat pakokaasut neista ja liikuteltavista prosessilaitteista. Pölyämiflen on vähäistä ja satunnaista, haju liikenteestä, siirtoja kuljetuslaitteista sekä työkoneista esim. pyöräkonei5ta kaivinko sittelystä, yhdyskuntajätteei hajua käsittelystä ja välivarastoinflista sekä pakokaasuja energiafltuotafltoa. tantolaitoksen päästöt vaikuttavat ilmanlaatuun. Kaatopaikalle ei ole suunniteltu omaa denkaupungin rautavalimon ja Vakka-Suomen Voima Oy:n suunnitellun energiafltuo vaikuttavien toimijoiden, kuten 2 km päässä sijaitsevien Finnproteinin soijajal05tam0fl teen loppusijoittaminen kaatopaikan penkkaan joka aiheuttaa hajuhaittaa. Hajuja aiheuttava toiminta sijoittuu kallioleikkauksen pohjalle. Keskuksen lähettyvillä ilmanlaatuun Kaatopaikkaaluee ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä merkittävin on yhdyskuntajät vitysten perusteella. Arvioinnissa on tarkasteltu eri prosessien sekä liikenteen aiheuttamia päästöjä ilmaan sekä hiukkasten leviämistä 5antuntijaarVi0ina sekä aikaisemmin tehtyjen sel Vaikutukset ilmanlaatuun sivut 40 tyminen vaikuttaa liikenneturvalli5uutee ja liikenteen sujuvuuteen. Arviointia voidaan nen negatiivinen, mikä on perusteltua kuljetusten määrät huomioon ottaen. Lisäksi vaikutuskohteefl herkkyys on arvioitu kohtalaiseksi, koska alueen liikennemäärien lisään pitää riittävänä. toehdoissa 1 ja 2 olevan kohtalainen negatiivinen ja toteuttamisvaiht0eld055a 3 vähäi Eri vaikutusten on arvioitu laajan toiminnan toteuttamisvaih tipätevyysdirektii mukaiset koulutukset. muksiin liittyvillä vaatimuksilla. Hankkeesta vastaavan toiminnassa kiinnitetään huomiota kuljetusten turvallisuuteen. Kaikilla yrityksen käyttämillä kuljettajilla on edellytyksenä ennen työsuhteen aloitusta työturvallisuuskortit ja kuljettajat käyvät säännölliset ammat 13/22

14 nisesti käsiteltävät kaupan a teollisuuden jätteet) syntyviä pää5töä ovat orgaaninen la pä0rgaanen pöiy haihtuvat a haisevat päästöt (orgaaniset yhdisteet) osassa Iätteis satunnaisesti a ueen lähellä a tämä saattaa jatkua. Jäteina5ta 3 (Muuten kuin mekaa oavat jätteet siirretään käsiteltäväksi erikseen joko omana toimintana, Sybimar Oy:n t5t1 enemmän kuin äteiin1an 2 jätteet Prosessissa erotellut tai erilliskerätyt bioha syntypaikkttei tasosta. Jätelinlan 1 kotitatouksista tulevat jätteet haisevat merkit minta siirtyy kuitenkin55 mistä. TuleVa15dessa yhdyskuntaätettä ei enää tasoiteta penkkaan joten avoimen käsitteiyn oppue55a haut vähenevät HaUn määrä riippuu myös käsiteltävän jätteen t11oihin alueen pohalle mikä estää tehokkaasti hauen jeviä käsiteltävät yhdyskuntaätemat sen sijaan moninkerta15tat jaitokseen tai alueen ukopu0hia sijaitsevaan Iaitoksee Nykyisin haiua on tuntunut nykyi5e nähden. 01- tojen sisältämistä meluavista toiminnoista on paras monia epävarmu5ia useita vaihtoeht* a niiden yhdistelmiä. arviointimenetelmä myös alueen muista toiminnoista a niihin liittyvästä liikenteestä sekä muusta liikentees tä. Toiminnan aikaisen melun lähteitä ovat kaikissa toteuttamisvhtoehdhissa kulletuk toeht0en meluvaikutusten a niiden yhtei5va1kutu5t selvittämi5ek5 tamaa a raoittuu kaatopaikkaalueee a sen välittömään eisyytee Melua aiheutuu Toiminnasta aiheutuva melu on ätteenkuletu5lenteen la kaatopaiak0neiden aiheut ilmi kartalta. Melumalnnukset tulee5isällyttää lupa- a asiantuntiiaa0ina sekä muissa vastaavissa kohteissa tehtyjen 5elvitysten peru5tee ulottuvuus tulisi selkeämmin ilmi mallinnuk5ea a melun vaikutusalue kävisi selkeästi a kartalla sitettyä melualueita arviointi ää hyvin hatarak5 Myös melun vaikutuksen Ilman mallinnusta na on, että ympäri5taikutuk5et selvitetään niin hyvin kuin aikana hankkeen vaih tiedossa olevien suunnitelmien perusteella on mahdollista. Melumannus eri vaihtoeh liittyy kuitenkin aina se, että varmuutta siitä, mikä vaihtoehto toteutuu, ei ole. Tavoittee puita sijoittuu. Tämä on ymmärrettävä lhtök0hta tilanteessa, jossa hankkeeseen liittyy la. Melumalnuksia ei ole tehty, koska on vielä epävarmaa mitä toimint* alueelle lo Arvioinnissa on tarkasteltu eri prosessien sekä liikenteen aiheuttamaa melua alueella työntekijöiden sekä lähialueiden asukkaiden rveyteen a teen erkkyy5 arvioitiin kohtalaiseksi, koska ilmanlaada on vaikutusta laitosalueen Mahdolliset elintarvikkeista likaantuneet jiskerätyt pakkauslätteet voivat myös aiheut pahtuvaan bioätteen käsitteiemlsee pölypäästöt jäävät todennä5e5ti itse alueelle ristä- Lisäk5i tulevat pakokaasut Iäteiinan toimintaa0in Haiu äteiin0i5ta 3 a 4 on aoittai5ta a riippuu lätteen aadu5ta Haiu on vähäistä verrat tai sitä reunustavaan metsikkö. JätelinIassa 5 (Muut erilliskerättävät äte- a hyötya Pakokaasut tai ättei5tä to- la kuietu51ttei5ta sekä työkonei5t Haiu a haihtuminen ovat satunnaista riippuen ovat orgaaninen ja pä 0rgaaninen pö y, sekä haihtuvat a haisevat p5töt (öyhii1ivety misen käsiteltävien massoien laadusta, pölyäminen jatkuvaa määrän riippuessa haihtuvat yhdisteet eivät vähäisten määrien vuoksi heikennä iimanaatua kohdistuvat vaikutukset on riittävällä tavalla arvioitu. merkittävästl Moemmi5ta den mukaan noin 40 kuletuk5e5ta vuorokaudessa, mikäli keskus toimisi laskenna5ea a, kuten tuhkaa. ä, Iiuottimia) inoi5ta syntyy pak0kaa5 liikenteestä, siir keet) tuottaa pakokaa5 liikenteestä, siirto- a kuletu5la1tt5ta sekä työkonei5t taa satunnaisesti ha1uen riskiä. Kaikkiaan pakokaa5 v0 syntyä liikennemääräarvio osassa ättei55ä olevista haittaainei5ta lotka maksimikapa51teet Vaikutu5aeen ätelin0ittain on yhteenvedossa todettu olevan vapautuvat esimerkiksi ter 5itteymää Jätelinlasta 4 (Maaainekset a tuna aiemmin yhdyskuntttn penkkaamisesta syntyviin haluihin sekä aiuee11a ta 0ppausmas5at) synwviä päästölä sä olevista haittaainei5t Linjalla käsitellään myös hyvin runsaasti pöyäviä materiaa vaihtoehd0a 1 kohtalainen negatiivinen a muilla tyvyyteen. llmanlaatn vähäinen negatiivine Vaikutu5k0 j4/22

15 Lauantaisin meluavaa toimintaa liittyy lähinnä jätelinjaan 1. Toiminta-aikoja koskien on asutukseen ulottuvan matkan perusteella ohjearvojen ylittymistä ei ole pidetty todennä tellaan niin, että melu ei yhtä sallittuja ohjearvoja läheisessä asutuksessa. Lähimpään Jonkin verran siirtoja ja kuljetuksia voidaan tehdä ajalla Vastaavia toimintoja kos en käsittelylaitteiden prosessit ovat vaihtelevasti käynnissä pääasiassa aikavälillä Ulkona toiminnot on tarkoitus ajoittaa välille Jätelinjan 3, 4 ja 5 melua aiheuttavi 22 mekaanisen käsittelyn ollessa käynnissä liittyen siirtoihin lajitteluun ja kuljetuksiin. metrin etäisyydelle melulähteestä. Melu ei ole kapeakaistaista. Kaikki toiminnot suunni pohjalle sisätiloihin ja olisi käynnissä klo Jonkin verran on toimintaa ulkona klo 6 kevien mittaustulosten perusteella 55 dbb:n melualueen oletetaan ulottuvan noin 60 set, siirrot ja käsittely. Jätelinjan 1 ja jätelinjan 2 mekaaninefl kästteiy sijoittuisi alueen köisenä. Arviointiselostuksen mukaan melua ei ole yöaikaan, iltaisin eikä sunnuntaisin. lyäminen on vähäistä ja satunnaista, roskaantuminen ja haju jatkuvaa määrän riippues toiminta-aikoina. Linjat 3 ja 4 eivät aiheuta roskaantumista eivätkä houkuttele merkittä haittaeläimet erityisesti lämpiminä vuodenaikoina. Jätelinjalla 2 hajut ovat lievempiä kuvaa määrän riippuessa käsittelymääristä, pakokaasut ja melu voivat haitata laitoksen haihtuminen on satunnaista riippuen käsiteltävien massojen laadusta, pölyäminen jat heutuva melu sekä pakokaasuja liikenteestä ja siirto- ja kuljetuslaitteista. Haju ja kuin linjalla 1. Jätelinjasta 3 ja 4 syntyviä päästöjä ovat orgaaninen ja epäorgaaninen pöly, haihtuvat ja haisevat päästöt, käsittelyprosesseista, siirroista ja kuljetuksista ai sa käsittelymääristä. Pakokaasut ja melu voivat haitata laitoksen toiminta-aikoina ja tamaa roskaantumista. Yhdyskuntajätteen käsittelyyn liittyvät myös haittaeläimet. Pö Jätelinjasta 1 ja 2 syntyy seospölyä mekaanisesta jätteen käsittelystä, yhdyskuntajät Prosessoidun materiaalin siirroista ja välivarastoinnista koituu tuulen ja lintujen aiheut kuljetuslaitteista. Melua aiheutuu kuljetuksista, siirrosta ja mekaanisesta käsittelystä. teen hajua käsittelystä ja välivarastoinnista sekä pakokaasuja liikenteestä ja siirto- ja taa houkuttelevan elinympäristön tuhoeläimille. kaatopaikan penkkaan. Toiminta aiheuttaa hajuja, melua ja roskaantumista ja muodos Nykytilanteessa merkittävin vaikutus muodostuu yhdyskuntajätteen loppusijoituksesta Alueen nykytilannetta on esitetty vaikutusalueen rajausten kuvaamisen yhteydessä. aikana kerättyjen huolenilmausten perusteella. olemassa olevien selvitysten, muiden vastaavien keskusten ja YVA-ohjelman Toiminnan aiheuttamat pöly- ja hiukkaspäästöt, melu, haju, roskaantuminen ja haittaeläimet ja niiden vaikutukset hankkeen lähialueelle on arvioitu asiantuntija-arvioina Vaikutukset ihmisten terveyteen elinoloihin ia viihtyvvyteen sivut 44 A tältä osin täydentää lupa- ja hyväksymismenettelyiden yhteydessä. Melun sekä mahdollisen tärinän vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty. Arviointia tulee sä. Hankkeen mahdollisia tärinävaikutuksia ei ole arvioinnissa otettu huomioon. tyy ainakin rakentamisvaiheessa ja mahdollisesti myös materiaalien siirtojen yhteydes Melun arvioinnin yhteyteen sisällytetään yleensä myös tärinävaikutukset. Tärinää syn laitosalueen työntekijöiden ja lähialueiden asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen sekä nen. Vaikutuskohteen herkkyys on arvioitu kohtalaiseksi, koska melulla on vaikutusta Meluvaikutuksen on osalta arvioitu olevan vähäinen negatiivi myös alueen eläinten elinoloihin. neestä liikennemelusta kaatopaikalle vievien teiden varsilla. yöajan puolella. Todennäköisesti suurimman meluhaitan on arvioitu koituvan lisäänty kuitenkin huomattava, että toimintaa on jonkin verran jo klo 6 alkaen eli tunnin verran 15/22

16 teutetaan suurimman vaihtoehdon mukaan, tähän liittyy uusien alueiden käyttöönotto ja elinmahdouuisuudet vähenevät merkittävästl Roskat siivotaan ympäri5tö5tä ja aluetta yhtä ohjearvoja asunnoissa. Melua ei ole yöaikaan eikä sunnuntaisin. Mikäli keskus to ympäröivä metsä pidättää sekä päästöjä että roskia. Melua esiintyy ajoittain mutta se ei tä ei enää tasoiteta penkkaan joten avoimen äsitteiyn Ioppuessa hajut ja tuhoeläinten Alueella käsiteltävät jätemäärät kasvavat nykyiseen nähden, mutta koska yhdyskunta jätteisiin iiittyvä toiminta siirtyy sisätiloihin mataia11e kallioieikkauksen pohjalle hajulen ja pöefl haittojen minimointi on esitetty myös muualla arviointiseiostuksessa. IaitteSta. Mahdolliset euntarvikketa ilkaantuneet eri1iskerätyt pakkauslätteet voivat västi haittaeiämi Jäte1flIa 5 tuottaa pakokaasula liikenteestä sekä siirto- la kuljetus myös houkute1a tuhoeläimiä a aiheuttaa satunnaisesti haujefl riskiä. Halulen, meiulefl leviäminen ja tuhoeläinten toiminta estyy ja roskaantuminen vähentyy yyskuntajätet teeseen ovat merkittäviä. ei vaikuta fl5isijaise5ti jätteiden määrän mmimoimiseen, mutta sen mahdollisuudet vaikuttaa syntyneiden jätteiden yödyntämi5as nonvar0jen hyödyntämiseen. Vaikutus jätehuollon tavoitteiden toteutumiseen on yhteydessä 10 0noflvar0jen yödyntämi5een on toteuttamisvat0ehd0i55a positiivi todettu kaikissa seksi. sen korvaamat raakaaineet eivät kuitenkaan ole sellaisia, että ne olisivat erityisen teen määrästä ja laadusta sekä toisaalta tuotteiden Vaikutus sena tarkastellut määrät ovat summittaisia, sillä lopullinen määrä riippuu saatavan jät täväksi tai voidaan ottaa käyttöön uusia ydyntämi5pr05e5se niukkoja ja osa hyödyntämisestä perustuu Mitä enemmän kes yödyntämi5en tulok kukseen tulee erilaisia jätteitä sitä todennäköi5emm tietty jätejae saadaan hyödynnet ja maaaineksia sekä jätepohjaisia poltt0aineita joilla voidaan korvata uusiutumattomia ja neitseeltisiä raakaaineita. noille 0fln0nvar0jen hyödyntämisen kannalta keskus lisää mahdollisuuksia saada markki arvioitu. kittävä matkailukohde, jossa liikkuu ja majoittuu runsaasti atkailij0ita erityisesti kesäaikaan.yaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen on riittävällä tavalla tossa on jirkistyk5een tarkoitettua VL aluetta ja Uusikaupunki on alueellisesti mer Hankkeen toteuttamatta jättämisellä ei ole vaikutusta. Vaikutuskohteen herkkws arvioitim kohtalaiseksi, koska alueen naapurustossa on pysyvää asutusta, alueen naapurus dossa 1 kohtalainen negatiivinen vaihtoehdoissa 2 ja 3 vähäinen negatiivinen. Hankkeen jtoehtojen vaikutuksen on arviointiselostuksessa todettu olevan vaihtoeh logistiikka tehokkaasti sekä kehittämällä liikenneturvaa sekä yritysten omien kuljetusten 40 kuljetuksesta vuorokaudessa laitoksen aukioloaikomna, mikäli keskus toimisi lasken johtuvasta jisääntyneestä liikenteestä (melu, riskit), jota on hallittava suunnittelemalla haitta koituukin erityisesti jätelinjan 1 muodostamista hajuriskeistä sekä kaikista linjoista korkeintaan ajoittaista. roskien, melun, pölyn ja hajujen leviämistä alueen ulkopuolelle. Todennäk5e5ti suurin vuoksi. Alueiden ympärille jätetään tsävyöhyke, joka ehkäisee nallisella maksimikapasjteeta. Käytännössä tällaisen toiminnan on katsottu olevan emahaitt0ja sekä että ankkij0iden osalta. Liikennemääräarvioiden mukaan vaikutukset syntyisivät noin ta ja roskaantunutta pitkän kaatopaikkatoimnan ja ihmisten aiheuttaman roskaamisen puuston ja kasvillisuuden hävittämine Suunnitellua uusilla alueilla luonto on kulunut 16/22

17 valmistaa ravinnetuotteita. Järe5telmä tukee innovatiivisia ratkaisuja. Jätelinlan 3 jät a loppu yödynnetään energiana. Vaihtoehtoja ovat biokaa a loppu hyödynnetään energiana, vaiht0eht0 ovat bio kaasutus, rinnakkaispoltto tai poltto. Biokaasutuksen mädätteestä voidaan edelleen 11 on astuttua voimaan. Koneellisella laittelulla osa lätteestä saadaan palautet paikkakie tarjoaa käsittelat0e0n alueen kaupan a teollisuuden yhdy5kuntttee kaato an 2 äte on syntypaikka1teltua loten siitä on o otettu erikseen hyötyakeit Ratkaisu sutus, rinnakkai5p0tt0 tai poitt0 Biokaasutuksen mädätteestä voidaan edelleen valmistaa ravinnetu0ttt järjestelmä tukee innovatiivisten ratkaisulen kehittämi5t Jätelin tua kiellon astuttua voimaan. Koneeliisella jalittelutta osa ättee5tä saadaan paiautettua Ratkaisu tarjoaa ajueen kuntien yhdy5kuntttele kaat0pa1kk JäteUnlan äte on syntypaikk1itt otefl siitä on o otettu erikseen hyötylakeita. myös haitat ajoittuvat pitkälle aikavälille. Kun uusi alue otetaan käyttöön, niin puu5t0 Rakentaminen toteutetaan alueella vaiheittain Uusien alueiden käyttöönottoon liittyy. maansiirtoa ja louhintaa. ennu5työt toteutetaan vuosien aikana vähitellen ja näin ypäristöriskejä koskeva tarkastelu on riittävä. paikallisiksl. TarkemPi riskinarviointi toteutetaan ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Yhteenvetona on todettu, että ympäristöriskit prosessivaiheissa ovat pieniä ja jäävät kuten virhe jätteen toimittamisessa, vastaanotossa ja tarkistamisessa, ulkona toteutet tavien prosessien säätilan vaikutus, pölyn hallinta, jätteen kuivaus ja pesuprosessit sekä jätetyypin käsittelwn tarvittavan prosessin ärittely55ä käytetyn analyysin virhe. kot on todettu. Riskien hallitsemiseksi on esitetty samassa yhteydessä tanittavat toimenpiteet. Tarkastelussa on ollut mukana myös prosessikohtaiset riskit pääpiirteissään Osana ympäristövkutu5ten arviointia on arvioitu alustavasti aalikasoissa, mekaaflisessa tai prose55ilaittei55a tulipalon sammu tusvesien sisältämät haitalliset aineet, liettyminen sekä kenttäalueiden pohjarakenteiden rikkoutuminen. Myös kone- ja laiteri rankka5ateid aiheuttama sen yrnpäristöriskejä. Merkittävimmiksi ympäristöriskeiksi on arvioitu tulipalo jätemateri Oitöriskit sivut esille. 1 0 kappaleella. Arviointi tuo y menettelyssä arvioitavia vaikutuksia riittävällä tavalla vioitu positiivisiksi kaikissa vaiht0ehd0i55 Vaihtoehdot lisäävät alueella työpaikkoja 4- UuteenkauPunk tuleviin investointeihin ja työpaikk0ih Hankkeen vaikutukset on ar suorat sosioekonomiset vaikutukset liittyvät fl5isijai5e5ti sittelyyn ja 1oppusijoituk5e. Jätelinjan 5 materiaalit siirtyvät kokonaan ympäristörakentami5ee Tämä tarjoaa mahdollisuuden muiden jätteiden turvalliseen tamiselle on asianmukai5h perustein arvioitu positiivisiksi kaan luonnonvaroja säästävän mahdollisuuden muiden jätteiden turvalliseen hyödynnettä sittelyyn nempi osa hyödynnetään muiden ätteiden 5ittely55ä. Tämä tarjoaa kustannustehok ja 0ppusijoituk5ee Jätelinjan 4 jätteistä voidaan hyödyntää materiaalina alueen ulkopuolella vain murto-05a, mutta puolet massoista käytetään alueen sisällä tapahtuvaan väksi ja korvaamaan mm. etalleja ja lasia. Vaikutukset jätehuollon tavoitteiden toteut teistä voidaan hyödyntää materiaalina alueen ulkopuolella vain murtoosa, mutta pääosa massoista käytetään alueen 5I5ll tapahtuvaan ympäristörakentamiseen a pie 17/22

18 minimoituvat. käsittelyyn. kennu5työt ajoitetaan niin, että niiden aiheuttamat haitat (melu, liikenne) ja telineitä, jotka näkyvät maisemassa, mutta vaikutuksen kesto on lyhytaikaineft Jäte laitoksissa. Rakentaminen toteutetaan pääosin päiväsaikaan ja arkipäivisin, jotta meluja liikennehaitat minimoidaan. Rakentaminen ei aiheuta poikkeuksellisia tilanteita vesien tään alueen rakentamisessa ja muut jätteet joko alueella tai Lassila & Tikanojan muissa päästöt ja melu sekä koneiden melu. Rakentamisesta syntyvät maamassat hyödyflne 5ittelylaittei5t0t. Rakentamisen pääasialliset ympäristövaik1t5et ovat liikenteen linjat 1 ja 2 vaativat pysyviä rakennuksia, joihin sijoitetaan melua ja hajua aiheuttavat linja Oy:n biokaasulaitos, jotta rakentaminen ei aiheuta riskiä laitoksen toiminnalle. Ra teet Rakentamisessa otetaan huomioon kaatopaikkakaasun keräysverkosto sekä Bio kasvillisuus ja pintamaa poistetaafl alueelle tehdään tarvittavat pohja- ja muut raken kentaminen on maa- ja teollisuusrakentamista, jonka aikana alueella on koneita, laitteita suudessa. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, mikäli alueelle saadaan lupa ottaa vastaan riittävän isoja jätevolyymejä. solmukohdaksi, joka kykenisi vastaamaan jätehuollon kehittämi5tarp5 myös tulevai Hankkeesta vastaavan näkemys 0fl, että kielteiset ympäristövaikutukset ovat hallittavis vastaavalla on voimakas sitoutumishalu alueen kehittämiseen uuden kiertotalouden heessa eri jätelinlojen volyymejä ei ole tarpeen nostaa tästä selvityksestä. Hankkeesta luttaisiin hakea nsisijai5e5ti laajimman vaihtoehdon 1 perusteella. Lupahakemu5v sa ja myönteiset mahdollisuudet ovat niin merkittäviä, että ympäristölupahakemusta ha miselle ja siten laajemmille ympäristöedue. vä vaikutus pienen maa-alueen luontoon. Toisaalta nimenomaan laajimpiin toteutusvaihtoehtoihifl 1 ja 2 liittyvät merkittävimmät positiiviset vaikutukset jätteiden hyödyntä teutusvaiht0el0t edellyttävät uusien alueiden käyttööflottoa ja siltä osin niillä on pysy- kaatopaikkat01mmnne ja toiminnan riskit on mahdollista hallita alueella. Laajimmat to sessa on 0jjnanharj0ittajaUa pitkä kokemus. sijoituspaikka on suunniteltu tällaiselle riin. Haitat ovat hyvin tunnettuja ja tyypillisiä tällaiselle toiminnalle ja niiden hallitsemi suuksia ottaa käyttöön uusia prosesseja ja saada yhä uusia jätteitä hyödyntämisen p11- toiminnan volyymeistä, mutta toisaalta suuremmat volyymit myös lisäävät mahdolli pääasiassa kaatopaikkaa oleellisesti kuuluvista toiminnoista. Niiden suuruus riippuu Arviointiselostuksen mukaan yhteenvetona nähdään, että toiminnan haitat syntyvät mikä on suunnitellun toiminnan laajuuden perusteellakin ennustettavaa. jhtoeht0jen ympäristövaikutuksista vaikutustwpeittämn on esitetty vertailutaulukossa, korkeampi hyödyntämisaste ja enemmän työlli5tämi5vaikutu5t& Yhteenveto toteutus josta käy värikoodeilla selvästi ilmi, että negatiivisia vaikutuksia ja myös positiivisia vaikutuksia on eniten laajimmalla vaihtoehdolla 1 ja seuraavaksi eniten vaihtoehdolla 2, toehdoissa. Jätelinjat 1 ja 2 lisäävät vaikutuksia lähinnä liikenteen kautta, lisäksi niillä tusten kannalta erot syntyvät nimenomaan jätelinjojen 1 ja 2 kautta, koska niissä on paikoille välttämättömään loppusij0itu5t0immntaan ne ovat läsnä kaikissa toteutusvaih on vaikutusta ilmanlaatuun hajujen ja jsääntyneen liikenteen vuoksi. Positiivisten vaiku linjoista 3 ja 4 tulevat useimmat haitalliset vaikutukset. Koska linjat 3 ja 4 liittyvät kaato Luvussa 8 on esitetty yhteenveto eri vaihtoehdoista. Yhteenvedossa todetaan, että jäte Yhteenveto hankkeen vaikutuksista a hankkeen Rakentamisesta syntyvät vaikutukset on riittävällä tavalla kuvattu lyhyesti ja selkeästi. KeskeisimPien haittavaikutusten on asianmukaisesti todettu aiheutuvan melusta ja liikenteestä. 18/22

19 19/22 Vaikutusarvioinnin perusteella on todettavissa, että vaihtoehtojen haitalliset vaikutukset eivät suoraan estä minkään vaihtoehdon toteuttamista. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi on kuitenkin esitetty melko yleisellä tasolla, minkä vuoksi vaihtoehtojen mukaisten toimintojen tarkentuminen ja lupamenettelyn yhteydessä esitettävä tarkempi selvitys an taa tarkemman tiedon vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta erityisesti ympäristölu van myöntämisperusteiden näkökulmasta. On huomattava, että vaihtoehtojen mukaiset jätelinjojen kokonaisjätemäärät voivat sisältää toimintoja, joiden laatu ja laajuus saatta vat käsiteltävästä jätemateriaalista riippuen olla laadultaan ja laajuudeltaan hyvin erilai sia luvan myöntämisperusteiden näkökulmasta. Seuranta Seurantaa on käsitelty sivulla 51. Arviointiselostukseen on koottu yhteenveto hankkeen vaikutusten seurantaan liittyvistä asioista ja esitetty alustava seurantaohjelma. Seurantaohjelma tarkentuu ympäristölupahakemuksen yhteydessä ja on ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyen riittävällä tavalla esitetty. Esitetty seuranta käsittää melun, hajun, kaatopaikkavedet, massataseen, pölypäästöt, pintavedet, turvallisuuden ja vali tukset haitoista. Osallistuminen Arviointimenettelyssä on keskeistä osallistuminen ja sen avulla saatavan palautteen ai to huomioon ottaminen sekä hankkeen ympäristövaikutusten riittävä selvittäminen. Ar vioinnissa on sidosryhmille varattu riittävä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja antaa lausuntonsa hankkeesta. Arviointiselostuksessa on informoitu YVA-menettelyn kulku keskeisine vaiheineen yleisötilaisuus mukaan lukien. Hankkeesta tiedottamisesta ja yh teydenpidosta sidosryhmiin on varustauduttu. Hankkeella on oma verkkosivusto ja hankkeen tiedottamisessa on pyritty hyödyntämään myös Uudenkaupungin kaupungin tiedotuskanavia. Raportointi Arviointiselostus on kohtuullisen hyvin jäsentynyt, mutta selostuksen layout antaa hie man sekavan vaikutelman. Selostuksen sisältö on tiiviisti esitetty ja siinä on runsaasti tietoa. Teksti on helppolukuista ja hyvin muullekin kuin asiantuntijalle avautuvaa. Rapor toinnissa arvioinnin painopisteet tulevat hyvin esille. Selostuksessa on käytetty kartta- ja muuta havainnemateriaalia. Karttamateriaalin laajempi käyttö olisi ollut tarpeen myös vaikutusalueen esittämiseksi ja hankealueen lähiympäristön laadun ja erityispiirteiden esille tuomiseksi. Vaikka arviointiselostuksesta puuttuu muutamia asioita, selostus antaa ympäristövaiku tusten arvioinnista annetun lain mukaisesti hyvän kokonaiskuvan hankkeen ympäristövaikutuksista. Arvioi ntiselostuksen ri ittävyys Arviointiselostus on asianmukaisesti laadittu ja antaa riittävän kokonaiskuvan hankkeen ympäristövaikutuksista. Arviointiselostusta tulee täydentää ennen sen liittämistä hank keen lupahakemuksiin tai muihin hyväksymismenettelyihin seuraavilla asioilla: *Luettelo arvioinnissa käytetystä keskeisestä aineistosta *Selvitys hankkeen lopettam istoimista ja niiden vaikutusarviointi

20 20/22 *Suotovesjen hallintaa koskevat mahdolliset lisätoimenpiteet *Keskeisten meluavien toimintojen melumallinnukset ja mahdollinen tärinävaikutus *Kartat joista ilmenee sijainti vesistöihin nähden, lähialueiden asutus sekä läheiset arvokkaat luontokohteet Arviointi täyttää esille tuoduista asiasisältöön ja raportointiin liittyvistä puutteellisuuksista huolimatta sille asetetut vaatimukset. LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO Menettelyn aikana saadut alkuperäiset lausunnot säilytetään Varsinais-Suomen elinkei no-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arkistossa. Yhteysvi ranomaisen lausunto lähete tään tiedoksi lausunnonantajille ja niille mielipiteen esittäjille, jotka ovat antaneet osoitetietonsa. Yhteysviranomaisen lausuntoja arviointiselostus on nähtävänä alkaen internetissä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kotisivulla sekä yhden kuukauden ajan virka-aikana Uudenkaupungin kaupunginvirastossa, yhteispalvelupisteessä ja kirjastossa aiemmin julkais tuun kuulutukseen perustuen. Vastuualueen johtajan sijainen, yksikönpäällikkö nna-l ena Seppälä Ylitarkastaja Li itteet 1. Luettelo lausunnonantajista 2. Suoritemaksun määräytyminen ja sitä koskeva oikaisuvaatimusosoitus Suoritemaksu Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.