Jyväskylän kaupungin kotihoidon myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet 1.1.2019 alkaen
Sisällys 1. Yleistä... 1 2. Kotihoidon palvelujen myöntäminen, kohdentuminen, tavoitteet ja toimintaperiaatteet... 1 3. Kotihoidon asiakkuus... 2 4. Kotihoidon sisältö... 2 5. Säännöllinen kotihoito... 4 6. Tilapäinen kotihoito ja tilapäinen kotisairaanhoito... 6 7. Kotihoidon tukipalvelut... 7 7.1 Turvapalvelu... 8 7.2 Ateriapalvelu... 8 8. Päivätoiminta... 9 8.1 Kuntouttava päivätoiminta... 9 8.2 Omaehtoinen kuntosaliharjoittelu... 12 8.3 Hyvinvointi- ja kulttuurikeskus... 12 8.4 Asiointikuljetus Korpilahdella... 12
1. Yleistä 1 Kotihoidon myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet on laadittu turvaamaan asiakkaiden yhdenmukainen kohtelu ja tukemaan päätöksentekoa. Päätöksenteossa huomioidaan asiakkaan yksilöllinen avun tarve ja yksilöllinen päätöksenteko. Nämä soveltamisohjeet koskevat niitä kotihoidon palveluita, jotka on tarkoitettu henkilöille, joilla on alentunut toimintakyky korkean iän, sairauden, vamman tai jonkun muun syyn vuoksi. Jyväskylän kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) ja -asetukseen (607/83), kansanterveyslakiin (kansanterveyslaki 66/72), terveydenhuoltolakiin (1326/2010), lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki 980/2012) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antamaan laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019 (julkaisuja 2017:6). Toimintaa ohjaavat myös kaupunkistrategia, Keski-Suomen maakuntastrategia sekä ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelma. Kotihoito sisältää kotisairaanhoidon ja kotipalvelun. 2. Kotihoidon palvelujen myöntäminen, kohdentuminen, tavoitteet ja toimintaperiaatteet Jyväskylän kaupungin kotihoidon myöntämisen perusteet on kirjattu selkiyttämään palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville. Kotihoidon henkilöstö on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka työskentelevät yhteistyössä asiakkaan hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Kotihoidon toiminta on luottamuksellista ja henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tarpeenmukainen, tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan asuminen omassa kodissaan tukemalla asiakkaan toimintakykyä, terveyttä, hyvinvointia, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Kotihoidon palveluita tuotetaan kunnan omana toimintana, palvelusetelillä ja ostopalveluna.
2 Säännöllinen kotihoito on asiakkaan tarpeiden mukaista toimintakykyä parantavaa tai ylläpitävää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa. Palvelun sisältö perustuu aina jokaisen asiakkaan yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Asiakkaan toimintakykyä ja kotona selviytymistä ja tarvittavien palvelujen sisältöä arvioidaan jatkuvasti. 3. Kotihoidon asiakkuus Jyväskylän kaupungissa vanhuspalveluiden palveluohjaus ja neuvonta on keskitetty OIVA-keskukseen. OIVA-keskuksesta saa tietoa ikääntyneiden ja vammaisten palveluista. Keskukseen voi ottaa yhteyttä kuka tahansa tarvitessaan tietoa palveluista tai jos huoli herää omaisen, läheisen tai asiakkaan kotona pärjäämisestä. OIVA-keskuksesta saa palveluohjausta puhelimitse tai kotikäynneillä. Palvelujen myöntäminen perustuu henkilökohtaiseen palvelutarpeen arviointiin. Palveluohjaa- ja selvittää henkilön omat voimavarat, toimintakyvyn ja terveydentilan, päivittäisten toimintojen sujumisen, asumisolosuhteet ja sosiaalisen verkoston. Asiakkaan tarvitsemat palvelut suunnitellaan ja järjestetään yhdessä asiakkaan, läheisten ja muiden tahojen kanssa asiakkaan asuinpaikan huomioiden. OIVA-keskuksen palveluohjaaja tekee palveluista kirjallisen palvelupäätöksen myöntämisperusteiden mukaisesti. 4. Kotihoidon sisältö Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa. Kotisairaalan ja kotiutustiimin käynnit voivat myös olla osa kotihoitoa. Kotihoitoa toteutetaan asiakkaan kotiin tehtävillä kotikäynneillä, joiden sisältö on määritelty asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Kotihoidon käyntien määrä ja ajankohta sovitetaan asiakkaan hoidon tarpeeseen. Käyntejä tehdään tarvittaessa kaikkina vuorokauden aikoina. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan on mahdollista saada yksilöllisen arvioinnin ja tarpeen mukaan arkisin kotihoidon lääkärin palveluja tai kotihoidon kotikuntoutusta. Kotihoidon asiakkaan perushoitoon liittyvät perushoidolliset tehtävät: asiakkaan avustaminen päivittäisissä toiminnoissa, kuten henkilökohtainen hygienia (hampaiden ja hiusten pesu, ihon hoito, kynsien leikkaaminen, peseytyminen), wc-toimet ja pukeutuminen
asiakkaan säännöllisestä, terveellisestä ja monipuolisesta ravitsemuksesta huolehtiminen, esim. aamu-, ilta- ja välipalojen valmistuksessa avustaminen, valmiin aterian lämmityksessä avustaminen jääkaapin sisällön tarkistaminen 3 asiakkaan yksilöllisen toimintakyvyn eri osa-alueiden tukeminen kuntouttavilla työmenetelmillä terveydentilan ja yleistilanteen seuranta ja tarpeenmukainen hoito ja hoitoonohjaus hoitotarvikkeiden ja -välineiden hankinta tai hankinnassa avustaminen liikkumisessa ja tarvittavien apuvälineiden hankinnassa avustaminen harjoitusohjelman / kotikuntoutusohjelman suorittamisessa ohjaaminen ulkoiluavun järjestäminen (tai asiakkaan kanssa ulkoilu) 1 x viikko, (jos ulkoilua ei muutoin voida järjestää) Lääke- ja sairaanhoidolliset tehtävät: terveydentilan ja voinnin seuranta, asiakkaan sairauteen liittyvät seurannat (esim. verenpaineen ja painon seuranta) sekä tarvittavista säännöllisistä jatkoseurannoista huolehtiminen lääkehoidon toteuttaminen ja lääkehoidon vaikutusten havainnointi ja seuranta sekä arviointi lääkehoitosuunnitelman mukaisesti reseptien uusimisesta huolehtiminen apteekkiasioinnissa avustaminen; apteekkitilin avaaminen sekä lääkkeiden tilaaminen asiakkaan sopimusapteekista tarvittaessa yhteydenotot ja ajanvaraus asiakkaan lääkäriin injektioiden antaminen Iv -lääkityksen tai -nesteytyksen antaminen lääkärin ohjeiden mukaisesti haavahoidot lääkärin ohjeiden mukaan katetroinnit ja avannehoidot muistitestin, depressiotestin ja muiden hoidon toteuttamista edellyttävien testien tekeminen
Kodinhoidolliset tehtävät: 4 kodin yleissiisteydestä huolehtiminen, roskien vienti, näkyvien roskien siistiminen, vuoteen sijaus ja lakanoiden vaihto, tiskaus, pöytäpintojen pyyhkiminen, jääkaapin ja mikroaaltouunin siisteydestä huolehtiminen wc:n siisteydestä huolehtiminen sekä portatiivin tyhjennys ja pesu asiakkaan avustaminen ja neuvonta perussiivouksen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta Turvallisesta ympäristöstä huolehtiminen: psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden arviointi ja edistäminen elinympäristön turvallisuudesta sekä toimivuudesta /esteettömyydestä huolehtiminen ja tarvittaessa yhteydenotto asiantuntijatahoon tekniikan hyödyntäminen turvallisen ympäristön tukena (apuvälineet, turvapuhelin, turvakamera) Muut tehtävät: ohjaus ja neuvonta asiointiavun järjestäminen tarvittaessa avustaminen etuuksien, tukien ja edunvalvonnan hakemisessa avustaminen välttämättömien vaatteiden hankinnassa silloin, kun sitä ei ole mahdollista muutoin järjestää avustaminen pyykkihuollon hankinnassa saattoapuna toimiminen äkillisissä tutkimuksissa ja lääkärin vastaanotolla silloin, kun sitä ei ole mahdollista muutoin järjestää. 5. Säännöllinen kotihoito Säännöllisen kotihoidon alkaessa asiakkaan toimintakykyä, kuntoutumisen mahdollisuutta ja kotona selviytymistä selvitetään ja arvioidaan tarkemmin toimintakyvyn arviointi- ja seurantajärjestelmän (RAI) avulla. Viiden ensimmäisen viikon aikana palvelutarpeenarvioinnin ja RAI-arvioinnin perusteella suunnitellaan asiakkaalle hänen voimavarojaan tukeva hoito ja huolen- pito sekä muut tarvittavat palvelut.
Kotihoidon asiakkaille laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, jota päivitetään ja arvioidaan vähintään puolivuosittain. Asiakas ja hoitoon osallistuvat omaiset hyväksyvät hoito- ja palvelusuunnitelman allekirjoituksellaan, jolloin he sitoutuvat yhdessä sovittuun hoitoon ja hoivaan. Säännöllisestä kotihoidosta tehdään muutoksenhakukelpoinen palvelu- ja maksupäätös. Säännöllisen kotihoidon palvelut voidaan lopettaa, mikäli asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella myöntämisperusteet eivät enää täyty. 5 Asiakkaan palveluntarvetta arvioidaan jatkuvasti ja kotihoidon käyntien määrää ja palveluaikaa voidaan lisätä tai vähentää asiakkaan toimintakyvyn ja hoidon tarpeen mukaan. Tällöin selvitetään myös läheisten, muiden asiakkaan hoitoon liittyvien tahojen ja palveluntuottajien mahdollisuudet tukea asiakkaan kotona pärjäämistä. Säännöllistä kotihoitoa myönnetään: henkilölle, jonka hoivan ja huolenpidon tarve on jatkuvaa ja päivittäistä tai useamman kerran viikossa (vähintään 3x/vko) tapahtuvaa ja hoidon toteuttaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista henkilölle, joka tarvitsee sairaanhoidollista apua, mutta ei fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakykynsä rajoittuneisuuden vuoksi kykene joko itsenäisesti tai saattajan avustamana käyttämään terveyskeskuksen palveluja yöaikaan (klo 21-07) tapahtuvaa säännöllistä kotihoitoa myönnetään asiakkaan yksilöllisen hoidollisen tarpeen ja suunnitelman mukaan. Yöaikaan tapahtuvan säännöllisen kotihoidon käynnit sisältävät mm. asentohoidon, wckäynnin/vaipanvaihdon, aika- kriittisen lääkehoidon, saattohoidon. tuetun kotona asumisen/säännöllisen kotihoidon palvelusetelin saaneille asiakkaille tarvittava yöhoito sisältyy palvelusetelillä tuotettavaan palveluun. asiakkaalla on mahdollisuus kotiutusta suunniteltaessa kotikokeiluun, hänen ollessaan kirjoilla sairaalassa. säännöllisen kotihoidon tilapäisiä yökäyntejä voidaan myöntää yksilöllisen harkinnan mukaan 1-2 yötä henkilölle, joka tarvitsee yökäynnin terveydentilan ja voinnin seurannan vuoksi, tai omaishoitajan avun turvin asuvalle henkilölle, jonka omainen on tilapäisesti poissa kotoa tai yhden viikon ajan henkilölle, joka on kotiutunut sairaalasta ja hoitajien arvion mukaan tarvitsee öisin terveydentilan ja voinnin seurantaa.
Säännöllistä kunnallista kotihoitoa voidaan myöntää harvemmin kuin kolme kertaa viikossa vain perustelluista syistä, esimerkiksi 6 asiakkaalla ei ole taloudellisia edellytyksiä hankkia palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta: palvelua voidaan myöntää harvemmin kuin kolme kertaa viikossa asiakkaan bruttotulojen jäädessä täysimääräisen takuueläkkeen ja ylimmän hoitotuen suuruisen yhteenlasketun summan alle (1100,12 vuonna 2018). Pariskuntien kohdalla edellä mainittu tuloraja lasketaan kaksinkertaisena (yhteensä 2 200,24 vuonna 2018) asiakas, joka on sotainvalidi ja jonka vamman haitta-aste on Valtiokonttorin vuosittain ilmoittaman prosentin mukainen (vuonna 2018 10 %) asiakkaan avuntarve on suurempi kuin hänen oma näkemyksensä avuntarpeesta (sairaudentunnottomuus) asiakas on omaishoidontuen piirissä ja/tai asiakkaan läheisen jaksamista on tarkoituksenmukaista tukea kotihoidon palveluilla Seuraavissa tapauksissa henkilö ohjataan ensisijaisesti käyttämään yksityisiä palveluntuottajia: kun henkilön avun tarve on harvemmin kuin kolme kertaa viikossa kun henkilö pystyy hakeutumaan muiden terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden palvelujen piiriin kun henkilön avuntarve on vain siivouksessa, vaatehuollossa tai aterioiden valmistuksessa kun henkilön avuntarve on vain peseytymisessä Säännöllistä kotihoitoa ei voida myöntää: henkilölle, joka ei sitoudu yhteistyöhön tai ei halua palvelua, vaikka ymmärtää sen olevan välttämätöntä terveytensä kannalta henkilölle, joka ei suostu yhteistyöhön hoitonsa toteuttamiseksi henkilölle, jonka käyttäytymisen tai asuinympäristön vuoksi kotihoidon työntekijöiden turvallisuutta ja koskemattomuutta ei voida turvata 6. Tilapäinen kotihoito ja tilapäinen kotisairaanhoito Tilapäinen kotihoito tai tilapäinen kotisairaanhoito on tarkoitettu asiakkaan tilapäiseen palvelutarpeeseen ja se on kestoltaan alle kaksi viikkoa kestävää hoitoa ja huolenpitoa.
7 Tilapäistä kotihoitoa tai tilapäistä kotisairaanhoitoa myönnetään: henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt tai hoidon tarve on tilapäinen ja hoidon toteuttaminen vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista, eikä asiakas pysty itse hakeutumaan avoterveydenhuollon palveluihin käyttämällä julkista liikennettä tai taksipalveluja henkilölle, jonka tarvitsemaa palvelua ei ole mahdollista muutoin järjestää taloudellisten syiden vuoksi: harkinnanvaraisesti asiakkaan bruttotulojen jäädessä täysimääräisen takuueläkkeen ja ylimmän hoitotuen suuruisen yhteenlasketun summan alle ( 1 100,12 vuonna 2018), pariskuntien kohdalla tuloraja kaksinkertaisena (yhteensä 2 200,24 vuonna 2018) henkilölle, joka on sotainvalidi ja jonka vamman haitta-aste on Valtiokonttorin vuosittain ilmoittaman prosentin mukainen (vuonna 2018 10 %) Seuraavissa tapauksissa henkilö ohjataan ensisijaisesti käyttämään avoterveydenhuollon palveluja tai yksityisiä palveluntuottajia: verikokeiden ottaminen (mm. INR- kokeet) lyhytaikaiset haavahoidot yksittäiset sairaanhoidolliset toimenpiteet (ompeleen poistot, korvahuuhtelut) tarkistuskäynnit, joita terveydentilan tai voinnin seuranta ei vaadi Tilapäistä kotihoitoa ei voida myöntää: henkilölle, joka ei sitoudu yhteistyöhön tai ei halua palvelua, vaikka ymmärtää sen olevan välttämätöntä terveytensä kannalta henkilölle, joka ei suostu yhteistyöhön hoitonsa toteuttamiseksi henkilölle, jonka käyttäytymisen tai asuinympäristön vuoksi kotihoidon työntekijöiden turvallisuutta ja koskemattomuutta ei voida turvata 7. Kotihoidon tukipalvelut Säännöllisen kotihoidon käyntien lisäksi asiakas voi saada kotihoidon tukipalveluja kotona asumisen tueksi. Harkinnanvaraisesti tukipalveluja voi saada myös henkilö, jolla ei ole säännöllistä kotihoitoa, mutta jonka toimintakyky on selkeästi alentunut.
8 Tukipalvelut voidaan lopettaa, mikäli asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella myöntämisperusteet eivät enää täyty. 7.1 Turvapalvelu Turvapalvelun avulla asiakas saa apua kotiinsa äkillisissä hätätilanteissa. Turvapalvelu mahdollistaa asiakkaan turvallisuuden kotona turvapuhelimen ja erilaisten lisälaitteiden avulla. Lisälaitteita ovat mm. palovaroitin, ovihälytin ja turvakamera. Turvapalvelun aloittaminen vaatii avaimen toimittamisen turvapalvelulle. Tikkakosken, Korpilahden, Pohjoisen Palokan ja Vaajakosken alueilla avain toimitetaan tämän lisäksi myös alueen kotihoitoon turvapalvelun käyntejä varten. Avun hälyttäminen tapahtuu painamalla turvahälytinnappia. Asiakas saa tämän jälkeen yhteyden turvapalvelukeskukseen, josta asiakkaan tilanne selvitetään ja asiakkaalle järjestetään tarvittava apu. Myös lisälaitteista hälytys lähtee automaattisesti turvapalvelukeskukseen. Turvapuhelin ja erilaisia lisälaitteita myönnetään: henkilölle, jonka toiminta- ja/tai liikkumiskyky tai terveydentila on merkittävästi alentunut ja näistä syistä erilaisten vaaratilanteiden riski on suurentunut henkilölle, jolla on turvattomuuden tunnetta turvakamera voidaan myöntää mm. asiakkaalle, jonka käynnin voi korvata turvakameralla Turvapuhelinta ei myönnetä tai palvelu keskeytetään, mikäli asiakas käyttää turvapalvelua väärin perustein (häiritsevässä määrin ns. turhia hälytyksiä) ilman konkreettista avun tarvetta Palvelun keskeytys edellyttää aina palveluntarpeen arvioinnin ja/tai hoito- ja palvelusuunnitelman päivityksen. 7.2 Ateriapalvelu Kotihoidon tukipalveluna toimitetaan asiakkaalle valmiita aterioita kotiin. Ateria koostuu pääruuasta, jälkiruoasta sekä tuoreannoksesta. Ateriapalvelun toteuttamisen edellytyksenä on asiakkaan avaimen toimittaminen ateriankuljettajille.
9 Kotiin toimitettu ateriapalvelu voidaan myöntää seuraavilla perusteilla: henkilön toimintakyky on selkeästi rajoittunut ja ateriapalvelun tarve on jatkuvaa (3-7 kertaa viikossa) henkilö ei pysty itse valmistamaan tai hankkimaan riittävän monipuolista ruokaa henkilö tarvitsee ohjausta ja valvontaa ruokailussa tai ravitsemustilan seurantaa henkilön diagnosoitu erityisruokavalio ei toteudu ilman kotihoidon ateriapalvelua henkilö ei pysty kulkemaan itsenäisesti päivätoimintaan tai muuhun vastaavaan kunnan palveluyksikköön aterioimaan palvelu voidaan myöntää määräaikaisena, esimerkiksi sairaalasta kotiutuville (leikkaukset ym.) sotainvalideille, joilla vamman haitta-aste on Valtiokonttorin vuosittain ilmoittaman prosentin mukainen (vuonna 2018 10 %), myönnetään yksi ateria/vrk kotiin kuljetettuna maksuttomana vaihtoehtona lounassetelille 8. Päivätoiminta 8.1 Kuntouttava päivätoiminta Kuntouttava päivätoiminta tukee ikääntyneiden hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä ennaltaehkäisevät muuta palvelutarvetta. Päivätoiminta on asiakaslähtöistä ja toimintakykyä tukevaa tai edistävää ja se mahdollistaa asiakkaan ja omaisen osallistumisen palvelun suunnitteluun ja arviointiin. Palvelussa huomioidaan ihmisen sosiaaliset, fyysiset, psyykkiset, hengelliset, kognitiiviset (tiedolliset) ja kulttuurilliset tarpeet sekä voimavarat. Kuntouttava päivätoiminta tukee ja arvioi asiakkaan omatoimisuutta ja kotona selviytymistä tukevia palveluita yhteistyössä kotihoidon ja muiden tahojen kanssa. Erilaiset toimintatuokiot aktivoivat ja ylläpitävät asiakkaan toimintakykyä ja liikuntakykyä sekä kuntouttavat ja ehkäisevät syrjäytymistä. Ne tukevat myös omaishoitajien jaksamista. Kuntouttavan päivätoiminnan aikana arvioidaan asiakkaan toimintakykyä, omatoimisuutta ja kotona selviytymistä tukevia palveluja yhteistyössä OIVA-keskuksen palveluohjauksen ja kotihoidon kanssa. Päivätoimintapalvelut voidaan lopettaa, mikäli asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella myöntämisperusteet eivät enää täyty tai päivätoimintakäyntejä ei muun syyn vuoksi voida jatkaa (esim. väkivaltainen käyttäytyminen).
10 Kuntouttavat päivätoiminta palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti kotona asuville jyväskyläläisille, joiden toimintakyky on alentunut tai vaarassa alentua. Päivätoiminta palvelua järjestetään myös kohdennetusti aistivammaisille Jyväskylän kaupungin ostopalveluna. Kuntouttava päivätoiminta päivä sisältää toimintakykyä tukevaa toimintaa, esim. liikuntaa, ulkoilua ja erilaisia toimintatuokioita sekä monipuolisia kulttuuritapahtumia. Tärkeänä osana on sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaistuki. Tarvittaessa palveluun sisältyy myös yksilöllistä apua ja hoivaa toimintakykyä tukien. Kuntouttava päivätoiminta 1. sisältää aamupalan (iltapäivän välipalan), lounaan, kahvin/teen ja ryhmämuotoista kuntoutusta ja ohjelmaa. Kuntouttava päivätoiminta 1:n kesto on viisi (5) viikkoa, kaksi kertaa viikossa (4-5 tuntia/ kerta). Palveluun ovat oikeutettuja henkilöt, joiden riski säännöllisen kotihoidon palveluihin on kasvanut, toimintakyky on tilapäisesti heikentynyt terveydentilan muutoksesta johtuen, tai sairaalajakson jälkeen. Henkilön liikuntakyky, lihasvoima, tai tasapaino voi olla heikentynyt ja kaatumisen riski on kasvanut. Kuntouttava päivätoiminta voi tulla kyseeseen myös, jos henkilö kokee yksinäisyyttä ja sosiaalisen tuen tarvetta ja osallistuminen kodin ulkopuoliseen tai hyvinvointikeskuksen omaehtoiseen toimintaan ei ole mahdollista. Palvelussa ikääntynyt saa tietoa muistin hoidosta ja ylläpitämisestä, kun kognitiivinen kyky on heikentynyt diagnosoidun tai epäillyn muistisairauden alussa. Palveluun osallistujan täytyy kyetä sitoutumaan tavoitteelliseen ryhmäkuntoutukseen. Kuntouttava päivätoiminta 2. sisältää lounaan, kahvin/teen, ryhmämuotoista kuntoutusta ja ohjelmaa. Kuntouttava päivätoiminta 2:n kesto on 4 kuukautta, kerran viikossa (4-5 tuntia/kerta). Palveluun on oikeutettu ikääntynyt henkilö, joka on säännöllisen kotihoidon asiakas, tai asiakkaalla on kuntouttavan päivätoiminnan tarve. Asiakkaan kotona asumisen mahdollisuus on vaarantunut tilapäisesti, tai hänen toimintakykynsä on alentunut. Asiakas hyötyy ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta ja kykenee sitoutumaan tavoitteelliseen kuntoutusjaksoon. Palveluun osallistuvalla voi olla heikentynyt liikuntakyky tai heikentynyt lihasvoima tai kohonnut kaatumisen riski. Myös yksinäisyyden kokemuksen aiheuttama rajoittunut osallistumisen mahdollisuus oikeuttaa palveluun. Palvelun tavoitteena voi olla muistitoimintojen ylläpitäminen muistisairausdiagnoosin jälkeen (MMSE 20/30).
11 Kuntouttava päivätoiminta 3. Palvelu on tarkoitettu omaishoidettaville henkilöille. Kuntouttava päivätoiminta 3:n kesto on 7-9 tuntia/kerta. Päätös palvelusta tehdään määräaikaiseksi (yksi vuosi). Palvelu sisältää aamupalan, lounaan, kahvin tai teen sekä iltapäivän välipalan, ohjelmaa ja ryhmätoimintaa. Palvelu tukee omaishoitajien jaksamista. Tarvittaessa tässä palvelussa voidaan myöntää erillisenä palveluna pesuapua asiakkaalle, jonka kodin peseytymistilat ovat puutteelliset tai peseytyminen ei onnistu säännöllisen kotihoidon palvelun avulla. Kuntouttava päivätoiminta 4. Palvelu on toimintakykyä ylläpitävää päivätoimintaa. Palvelu sisältää lounaan, päiväkahvin (tai vaihtoehtoisesti aamupalan), ohjelmaa ja ryhmätoimintaa. Kuntouttava päivätoiminta 4. myönnetään kerran viikossa tapahtuvaksi, ja sen kesto on neljä (4) tuntia/kerta. Päätös palvelusta tehdään määräaikaiseksi (yksi vuosi). Tarvittaessa tässä palvelussa voidaan myöntää erillisenä palveluna pesuapua asiakkaalle, jonka kodin peseytymistilat ovat puutteelliset tai peseytyminen ei onnistu säännöllisen kotihoidon palvelun avulla. Päivätoimintaan haetaan ottamalla yhteyttä OIVA-keskukseen tai päivätoimintojen esimieheen. Yhteydenoton voi tehdä asiakas itse, omainen, läheinen sekä sosiaali- tai terveydenhuollon henkilö. Kuntouttavassa päivätoiminnassa kävijöille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Kuntouttavan päivätoiminnan 1 2:n asiakkaille tehdään alku- ja loppuarvioinnit. Päivätoiminnan palveluista palvelu- ja maksupäätöksen tekee joko OIVAkeskuksen palveluohjaaja tai palveluista vastaava palveluesimies. Kuljetus kuntouttavaan päivätoimintaan Tarvittaessa kuntouttavaan päivätoimintaan järjestetään edestakainen kuljetus. Kuljetuksella mahdollistetaan päivätoimintaan pääsy. Peseytyminen/ avustaminen peseytymisessä Päivätoiminta 3:n tai 4:n asiakkaalle, jonka kodin peseytymistilat ovat puutteelliset tai peseytyminen ei onnistu säännöllisen kotihoidon palvelun avulla, voidaan tarjota peseytymismahdollisuus tai apua peseytymisessä.
12 8.2 Omaehtoinen kuntosaliharjoittelu Omatoiminen ikääntynyt voi saada lukukausimaksulla kuntosalin käyttöoikeuden Kortepohjan ja Luhtisen kuntouttavaa päivätoimintaa tarjoavissa keskuksissa niiden aukioloaikana. Tavoitteena on fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen, lihaskadon etenemisen estäminen ja omatoimisuuden tukeminen. 8.3 Hyvinvointi- ja kulttuurikeskus Ikääntynyt, joka pystyy liikkumaan keskukseen itsenäisesti, eikä tarvitse henkilökohtaista avustamista ja hoivaa, voi maksuttomasti osallistua erilaisiin hyvinvointikeskuksen toimintatuokioihin ja esityksiin. Hyvinvointi- ja kulttuurikeskuksessa asiakkaalla on mahdollisuus tavata uusia ihmisiä ja laajentaa sosiaalista tukiverkostoaan. Toiminnalla ehkäistään yksinäisyyden kokemista. Hyvinvointikeskusten palvelut ovat kaikille avoimia keskusten aukioloaikojen mukaisesti, eikä palvelusta tehdä viranomaisen päätöstä. Hyvinvointikeskuksen lisäksi kotona asumista tukevat Jyväskylän kaupungin virtapiirit tai kerhot, jotka ovat ikäihmisten osittain vertaisohjattuja ja avoimia toimintoja. Ateriointi hyvinvointi- ja kulttuurikeskuksessa Ikääntynyt voi aterioida hyvinvointi- ja kulttuurikeskuksissa (aamiainen, lounas, kahvi/tee). Tavoitteena on elämänlaadun kohentuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Säännöllisistä ruokailuista sovitaan kyseessä olevan keskuksen työntekijöiden kanssa. 8.4 Asiointikuljetus Korpilahdella Palvelu myönnetään asiointia varten asiakkaalle, joka ei huonokuntoisuutensa ja liikkumisvaikeuksiensa vuoksi kykene ajamaan itse autoa tai käyttämään julkisia kulkuneuvoja.