- Infraa on rakennettu aina - Varhaiset rakenteet (kivikaudelta 1800-luvulle) - Teollistuvan Suomen rakentaminen (1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen) - Kaupungistuvan Hyvinvointi-Suomen rakentaminen (1950-) - Jälkiteollisen Suomen rakentaminen (1990-) - Rakentamisen haasteet tulevaisuudessa?
-Varhaiset rakenteet (kivikaudelta 1800- luvulle)
- Varhaiset rakenteet - Pronssikautiset ja rautakautiset rakenteet (1000 ekr. 1050 jkr): - Asuinpaikkojen pohjat, pronssikautiset hautaröykkiöt, muinais- eli mäkilinnat, kauppareittien muinaistiet - Rakentajina paikallisyhteisöt - Käsityökalut (reet, veneet, härkä- ja hevoskärryt, metallivahvisteiset tai rautateräiset lapiot, puu- metallikiilat, rautakirveet, aurat, hangot ym.) - TYÖMENETELMÄT PITKÄLTI SAMOJA 1800-LUVULLE SAAKKA!
- Mäkilinnat (viikinki- ja ristiretkiajalla n. 90 kpl)
- Ensimmäiset julkiset rakennustyöt - Keskiajalta 1800-luvun alkupuoliskolle: - Valtio- ja kirkko rakennuttajina tai taloudellisen/teknisen tuen antajana - ulkomaiset asiantuntijat (muurimestarit, koskenperkaus- ja linnoitusupseerit) - Päivätyövelvolliset rakentajat
- Linnat (Turun, Hämeen, Viipurin ja Olavinlinna)
- Linnoitukset 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa (Sveaborg, Ruotsinsalmi, Hamina, Lappeenranta)
- Koskenperkaukset, maankuivatukset ja järvenlaskut
- Varhaiset tienrakennukset (kärrytiet Lounais- ja Etelä-Suomi)
- Sisävesikanavat (Saimaan kanava 1856)
- Uutta teknologiaa: muuraustaito, mustaruuti, rauta, höyrykäyttöiset ruoppaajat sekä nosto- ja kuljetuslaitteet
- Uutta teknologiaa:
-Alkava teollistuminen ja kaupungistuminen (1800-luvun lopulta sotavuosiin)
Esa Rantamo
Esa Rantamo
- Rautatiet - 1918 mennessä noin 4200 km - Maailmansotien välillä rataverkko laajeni noin 2000 km:llä
- Kunnallistekniikkaa: katuja ja vesihuoltoverkostoja
- Maatalouden kuivatus- ja raivaustöitä
- Vesivoimaa!
- Kivi- ja rauta-ajasta teräsbetonikauteen
- Yrittäjäpioneerit
- Sota romahdutti rakentamisen määrän ja rakentaminen palveli maanpuolustustarkoituksia - Sodan jälkeinen jälleenrakennuskausi 1950-luvun alkuvuosiin saakka - Liikenneverkon jälleenrakentaminen - Siirtoväen asuttaminen ja pellonraivaustyöt - Alkavat Pohjoisen vesivoimahankkeet
Kaupungistuvan hyvinvointi-suomen rakentaminen (1950-
- Nykyaikaisen liikenneverkoston rakentaminen (tiet, rautatiet, satamat, meriväylät, lentokentät) - Kunnallistekniikkaa kaupunkeihin ja maaseudulle - Energiaa ja teollista tuotantoa - Suuret vesistöjärjestelyhankkeet
- Työllisyystöiden kausi 1950-luvun alusta 1960-luvun lopulle - Työllisyysvaroja myönnettiin alussa MVR-töihin pääosin talvikausina, budjettirahoituksen osuuden kasvaessa rakentaminen alkoi muuttua ympärivuotiseksi
- MVR-työ koneellistui 1960-luvulla - Konekanta kasvoi ja valikoima laajeni - Mekaanisista koneista hydraulisiin - Väellä kaudesta siirryttiin Voimalla -kauteen -> Suurten massatöiden kausi
- Nykyaikainen yrittäjäkunta - Urakoinnin osuuden voimakas lisääntyminen (oman työnä tekemisestä teettämiseen) - SML 1954 - INFRA ry 2007
Jälkiteollisen Suomen rakentaminen (1990-
Uuden rakentamisesta ylläpitoon
Esa Rantamo
Rakennusalan kansainvälistyminen - Vientitoiminnan alku 1970-1980-luvut - Ulkomaiset suuryritykset Suomeen 1990-luvulta alkaen
Ympäristöarvot, työturvallisuus ja terveysasiat nousseet keskeiseen asemaan
Uuden teknologian hyödyntäminen Väellä Voimalla - -> TAIDOLLA
Tulevaisuuden trendejä ja haasteita: - Tietotekniikan ja -verkkojen hyödyntäminen lisääntyy edelleen (tuottavuus, päästöt, energia- ja materiaalitehokkuus ) - Kansainvälistyminen ja kansainvälisen kilpailun lisääntyminen (tuottavuus ja tuotekehityksen haasteet) - Korjausvelan kertyminen ja rakentamisen tarpeet (esim. tieverkosto) - ympäristökysymysten vaikutus rakentamisen tarpeisiin? - > esim. ilmastonmuutos, jäämeren satamaliikenne ja pohjoisen liikenneväylähankkeet