ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI ( EKR.)

Transkriptio

1 ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat kuitenkin tulleet lännestä jo lähes 2000 vuotta ennen Kristuksen syntymää. Tästä kertovat muinaislöydöt aina kivikaudelta saakka. Itämeri peitti tuolloin Nakkilan aukean vielä alleen. Maankohoamisen seurauksena meri on tämän jälkeen paennut metriä alemmaksi ja silloinen Kokemäenjoen suulahti on muuttunut kuivaksi maaksi. Asukkaat elivät rantamilla pääasiassa kalastuksen ja metsästyksen varassa. Tätä ajanjaksoa kutsutaan Kiukaisten kulttuuriksi ja se oli eräänlainen "muutosajanjakso" kivi- ja pronssikauden välillä. Rieskaronmäen pienoismalli, Satakunnan museon kokoelmissa PRONSSIKAUSI ( EKR.) Pronssikausi saapui Satakuntaan noin 1500/1400 ekr. Pronssikauden rannikkoasutus noudatteli edellisen ajanjakson, Kiukaisten kulttuurin asuttamia alueita. Satakunnassa pronssikauden asutusta oli kapealla rantavyöhykkeellä Nakkilanlahden rantamilla. Kokemäenjoen alajuoksua myötäillen asutus ulottui Kokemäelle asti. Pronssikauden hautaraunioita tunnetaan Nakkilassa lähes 200. Rauniot sijaitsevat Nakkilanaukean reunoilla, silloisilla rannoilla. Pronssikauden kuuluisin esimerkki

2 Satakunnassa on myöhäispronssikautinen asuinpaikka ja kalmisto Nakkilan Rieskaronmäellä, ajalta noin ekr. Sittemmin Nakkilanlahti on maatunut ja entisen lahden alueet on raivattu pelloiksi. Suomen pronssikautisista asuinpaikoista tunnetuin on juuri Rieskaronmäki. Rieskaronmäen suorakaiteen muotoinen rakennus oli 17 metriä pitkä ja 8 metriä leveä, ja todennäköisesti harjakattoinen. Asunto ja karjasuoja olivat saman katon alla. Talon seinien arvellaan olleen turpeesta ja savella silatusta oksapunoksista tehty. Lattiana oli maapohja. Tämän rakennuksen läheisyydessä on löydetty myös nelimetrisen nelikulmaisen majan jäännös. Majan arvellaan olleen oksapunosseinäinen ja savella silattu. Tämän majan on ilmeisesti tuhonnut tulipalo. Rieskaronmäellä on ollut mahdollisesti kolmaskin rakennus, toinen maja. Rieskaronmäen talonpohja Kuva Matti Javanainen, Satakunnan museo Nakkilan Santalasta on löydetty maamme vanhimpiin pronssiesineisiin kuuluva keihäänkärki. Nakkilan seudulta on löydetty kaiken kaikkiaan lähes 20 pronssikautista esinettä, eli kymmenys kaikista Suomesta löydetyistä pronssikautisista esineistä. Nakkilan Santalan kärki on pienikokoinen. Se on uuden teknologian ensi airuita maassamme. Kuva Helsingin yliopisto, arkeologian laitos Löydettyjen esineiden joukossa on keihäänkärjen lisäksi muun muassa 2 pronssikirvestä, kaularengas, 3 rannerengasta, neula, 3 nappia, 3 pinsettiä ja kampa. Useimmat näistä esineistä on peräisin Skandinaviasta, mutta yksi kirves (löydetty Leistilästä) ja kaularengas (löydetty Rieskaronmäeltä) on itäistä tuontia, ilmeisesti Veikselin suulta. Rieskaronmäeltä löytynyt rannerengas Kuva Pentti Pere, Satakunnan museo

3 Nakkilan Viikkalan Selkäkankaan hautaraunio on suurin Suomessa tutkittu hautaraunio. Suorakaiteen muotoinen raunio on 40 metriä pitkä. Selkäkankaan röykkiö on yksi Suomen suurimpia hautaraunioita Kuva Jukka Moisanen, Museovirasto RAUTAKAUSI (500 EKR. 1150/1300 JKR.) ESIROOMALAINEN RAUTAKAUSI (500 EKR. 50 JKR.) Rautakausi alkoi Suomessa noin vuoden 500 ekr. paikkeilla. Satakunnan rautakautinen asutus on keskittynyt vesireittien, etenkin Kokemäenjoen varsille. Esiroomalainen rautakausi on rautakauden ensimmäinen periodi. Se seurasi pronssikautta. Kun pronssikausi loppui suunnilleen viimeisen vuosituhannen puolivälissä ennen ajanlaskumme alkua, alkoi yli 500 vuotta kestänyt ajanjakso, jota on pitkää kuvattu sanalla löytötyhjiö. Merkit ihmistoiminnasta tuona aikakautena vähenevät ja muuttuvat hajanaisemmiksi, mutta tutkimuksen edetessä myös esiroomalaisen rautakauden asutuskuva on vahvistunut ja vahvistuu edelleen. Tälle ajalle voidaan Nakkilasta ajoittaa mahdollisesti 1900-luvun alussa löydetyt pari rautaista rannerengasta Nakkilan Lammaisten kylän Hakamäestä. Rannerenkaat löydettiin matalasta röykkiöhaudasta. Arvellaan, että kyseiset rannerenkaat saattavat olla jo ajalta ennen Kristuksen syntymää eli esiroomalaiselta ajalta. Nakkilan Tattarasta röykkiöhaudasta löydettyjä esineitä arvellaan Hallstatt-aikaisiksi ( ekr.). Esineiden tunnistus on jäänyt arvailuksi niiden huonon kunnon vuoksi. Esineet kuitenkin löydettiin pronssikauden hiidenkiuasta muistuttavista röykkiöistä, joka viittaa niiden pitkään ikään. Haudoista löytyi myös saviastian palasia, joista yhdessä on kuoppakoristeita. Kuoppakoristeaihe on vieras Kristuksen syntymän jälkeisen ajan suomalaiselle keramiikalle.

4 Nakkilan Kyllijoen kiviröykkiöistä löydettyä neulantapaista esinettä sekä veitsenterää pidetään myös hyvin varhaisina, mahdollisesti esiroomalaiselta ajalta peräisin olevina esineinä. ROOMALAISAIKA (KR.S. 400 JKR.) Ajanlaskumme alussa alkanutta ajanjaksoa kutsutaan Euroopassa roomalaisajaksi, ja sen lasketaan kestäneen noin vuoteen 400 jkr. Vanhin varmasti ajoitettu rautakautinen kalmisto ja asuinalue Satakunnassa on Nakkilan Penttalan vanhemmalla roomalaisajalla (vuodet 0-200) asuttu Myllymäki. Myllymäen hautamuoto oli ns. tasaisen maan polttokalmisto. Asuinalueen paikka oli tuolloin Kokemäenjoen suualue, ja erinomaisessa paikassa kaupallisesti katsottuna, koska joki ja siihen laskevat sivureitit yhdistivät Penttalan sisämaan asutukseen ja äärettömiin erämaihin. Myllymäen kivilatomus oli rakennettu joko erikokoisista hiekkakivilohkareista ja -laatoista tai kerroksen ja pari muodostavista harmaista kivistä. Kalmistosta on löytynyt sekä poltettuja, että polttamattomia luunsiruja, minkäänlaista uurnaa ei ollut käytetty luita maahan haudatessa. Penttalan kalmistosta löytyi myös paljon esineitä: 7 kaularengasta, 13 rannerengasta, 8 silmäsolkea, 3 neulaa, 1 avoin sormus, 1 hihnanpäätehela, 3 keihäänkärkeä, 10 veitsenterää, 2 onsi- eli putkikirvestä, 1 myöhemmin kalmistoon joutunut viikinkiaikainen kirves, 1 tuluskivi, 2 sirppiä, 1 ns. uunilapio, 1 naskali, 1 luinen värttinänpyörä, saviastian paloja, heloja sekä useita epämääräisiä esineitä. Esineet, lukuun ottamatta viikinkiaikaista kirvestä, ovat vanhemman roomalaisajan loppupuolelta (noin jkr. Suomen vanhimpia tuluspiin palasia Rieskaronmäeltä Kuva Pentti Pere, Satakunnan museo

5 Lähteet: Elo, Jarkko & Ilari Kurri. Satakunnan maakuntakirja. Satakuntaliitto, Sarja A:247, Pori Salmo, Helmer. Satakunnan historia, II Rautakausi. Tyrvään kirjapaino Oy, Vammala Salo, Unto. Kotimaakuntamme Satakunta. Satakuntaliitto, Sarja A: 245, Pori Artikkeli: Salo, Unto. Kuvia Nakkilan menneisyydestä. Teoksesta: Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin. Nakkila-seura 30 vuotta ( ) Maakuntatutkija Akuliina Aartolahti, Satakunnan museo