Tässä numerossa mm. Parempi vuosi, mutta mihin verrattuna?... 4. Sukupolvenvaihdosten verohuojennukset...5. Vielä kerran SEPA... 7

2 2010 Tässä numerossa mm. Parempi vuosi, mutta mihin verrattuna?... 4 Sukupolvenvaihdosten verohuojennukset...5 Vielä kerran SEPA... 7 Tunnetko Tekesin rahoituspalveluja?... 8 Työsuhteet ja palkanmaksu lakon aikana... 11 Miksi osakassopimus on hyvä laatia?...13 Palvelualoille uusia tiedonantovelvoitteita...14 Yrittäjän tietosuoja... 16 Yrittäjän kuntoutusmahdollisuudet...17

Rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla! Soita arkisin (09) 229 221 maksuttomaan neuvontapalveluun, puhelusi yhdistetään asiantuntijalle! MakSuton puhelinneuvonta antaa monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoimintaan liittyen. SuoMen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan eturivin asiantuntijaa. kun Soitat, varaudu kertomaan jäsennumerosi. Löydät sen kätevimmin jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta. Kerro asiasi ja jäsennumerosi. Puhelusi yhdistetään kulloinkin tarvitsemallesi asiantuntijalle. Ota huomioon, että palvelussa on suuren kysynnän vuoksi ajoittain ruuhkaa. veroasiantuntija arvonlisävero elinkeinoverotus pääomatulon verotus Satu Grekin Veli-Matti Lamppu koulutusasioiden päällikkö yrittäjän oma ja työntekijöiden koulutus yrittäjyysopetus Harri Hellstén lainopillinen asiamies työoikeus yrittäjän sosiaaliturva Max Lindholm ombudsman (svenskspråkig service) arbetslivjuridik och kollektivavtalsfrågor utrikeshandel Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta työsuhdeasiat työaika palkkataulukot työehtosopimusten sisältö, yleissitovat sopimukset työnantajamaksut YT-laki Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta yhtiömuodot kuluttajansuoja kirjanpito ja tilintarkastus tietosuoja-asiat riitojen ratkaisu sovintomenettely Sopimusoikeus yrityksen sopimukset toimitussopimukset kiinteistöt ja rakentaminen kuljetus ja liikenne Verotus arvonlisäverotus yritysverotus henkilöverotus Ulkomaankauppa EU ja ulkomaankauppa idänkauppa USA:n kauppa, Latinalaisen Amerikan kauppa kansainvälinen neuvontaverkosto lähes 30 maassa Maksukyvyttömyysasiat konkurssi yrityssaneeraus velkajärjestely luottotietoasiat Ympäristöasiat ympäristönsuojelu ympäristövahingot jätehuolto viranomaisvelvoitteet Sukupolven- ja omistajanvaihdokset verotus perintö- ja perheoikeus uuden omistajan löytäminen Yrityspörssi ja Yrityskaupan Puhemies -palvelu Koulutus yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja koulutuksen rahoittaminen yrittäjätutkinnot yrittäjän oppisopimus henkilöstökoulutus työpaikallaoppimisen järjestelyt Yrittäjän sosiaaliturva eläkeasiat sairaus työterveyshuolto työkyvyttömyys työttömyys Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus kilpailuasiat julkiset hankinnat tekijänoikeus IT-oikeus patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym. lainsäädäntöasioiden päällikkö yritysjuridiikka sopimusoikeus maksukyvyttömyysasiat teollis- ja tekijänoikeus lainopillinen asiamies julkiset hankinnat ympäristöoikeus maankäyttö- ja rakennuslaki lainopillinen asiamies työoikeus sopimusoikeus julkiset hankinnat kilpailuoikeus Janne Makkula Tiina Toivonen Anja Tuomola Thomas Palmgren kv-asiamies yritysten kansainvälistyminen EU-asiat venäjänkauppa Risto Tuominen lainopillinen asiamies työoikeus tes-asiat sosiaaliasiat Outi Tähtinen työmarkkina-asioiden päällikkö työoikeus yrittäjän sosiaaliturva yritysjuridiikka sopimusoikeus Suomen Yrittäjissä sinua palvelee myös neljä lakineuvojaa sopimus- ja työoikeuden perusasioissa. Kysy alueellisista neuvontapalveluista omasta aluejärjestöstäsi! Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki puhelin (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi

Yrittäjä INFO 2 2010 Sisällysluettelo YrittäjäINFO Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p. (09) 2292 2952, raijaliisa.konkola@yrittajat.fi Visuaalinen ilme Suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Kirjoittajina tässä numerossa ovat veroasiantuntija Satu Grekin, lainopillinen asiamies Harri Hellstén, pääekonomisti Timo Lindholm, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen Suomen Yrittäjistä sekä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja ylitarkastaja Hanna Lankinen Tietosuojavaltuutetun toimistosta. ISSN 1239-4637 1. Verot ja rahat...4 Parempi vuosi mutta paljonko parempi ja mihin verrattuna?...4 Maksatko Suomen veroja ulkomaisesta pankista?...4 Suomeen tuodun käytetyn auton verotus... 5 Sukupolvenvaihdoksen verohuojennukset... 5 Täsmennyksiä YrittäjäInfon nro 1 teksteihin...7 SEPA koskee kaikkia yrityksiä...7 Korttimaksut tilille kahdessa päivässä...8 Suhdannerahoituksen vähimmäislaina-aika lyhenee...8 Tunnetko Tekesin rahoituspalveluja?...8 Tekesistä rahoitusta teollisuuden hankintaosaamisen kehittämiseksi...9 2. TYÖNANTAJAN ABC...11 Työsuhteet ja palkanmaksu lakon aikana...11 AIESEC-harjoittelijoita yrityksiin...11 Työpaikkailmoituksia yrittäjien omassa nettipalvelussa... 12 Työsuhdelomakkeita... 12 3. YRITYSTOIMINNAN ABC... 13 Osakassopimus osakeyhtiön riskinhallintakeinona... 13 Palveludirektiivin täytäntöönpano tuo palvelualan yrityksille uusia tiedonantovelvoitteita... 14 Yrityspörssi uudistui nyt yhä valtakunnallisempi!...15 Ympäristöneuvontaa yrityksille verkosta...15 Yrittäjän tietosuoja... 16 4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ... 17 Yrittäjän työkyky ja kuntoutusmahdollisuudet... 17 Arvonlisäveropäivät...10 Kiitä & muista... 18 Valtakunnalliset jäsenedut...iii-kansi YrittäjäInfon ilmestyminen vuonna 2010 Numero www.yrittajat.fi, kirjaudu jäsennumerolla 1/2010 8.1. 2/2010 5.3. 3/2010 7.5. 4/2010 27.8. 5/2010 15.10. 6/2010 3.12.

1. Verot ja rahat 2 2010 Parempi vuosi mutta paljonko parempi ja mihin verrattuna? Vuosi 2010 on alkanut ainakin vakaammissa merkeissä kuin 2009. Tuotannon ja liikevaihdon pudotus on useilla aloilla päättynyt tai ainakin hidastunut. On myös kertynyt kokemusta siitä, mitä kaikkea talouskriisistä on seurannut ja miten seuraukset kestetään. Jos viime vuosi oli pudotuksen vuosi, on tämä vuosi sopeutumisen vuosi useimmille yrityksille. Parhaimmillaan se voi olla myös uuden nousun tavoittelun aikaa. Nopeammin vai hitaammin? Yleinen käsitys näyttää olevan, että Suomi nousee talouskriisistä muuta Länsi-Eurooppaa hitaammin, koska tuotantorakenteemme on enemmän vientiteollisuuteen painottunut kuin muissa maissa ja koska viemme enimmäkseen investointihyödykkeitä. Molemmat havainnot pitävät paikkansa, mutta niiden vastapainoksi meillä on perusrakenteeltaan terve yrityssektori ja oleellisesti vauraampi ja monipuolisempi talous kuin 1990-luvun alun laman jälkeen. Kaikilla aloilla kasvun ei ole pakko jäädä hitaaksi. Julkisuudessa on myös tarjoiltu sellaista näkemystä, että Suomen talous toipuu kriisistä euromaiden keskiarvoa nopeammin, koska monet BKT-ennusteet tarjoavat Suomelle tänä vuonna suurempaa prosentuaalista kasvua kuin euroalueelle. Nämä ennusteet voivat hyvinkin osua kohdalleen, mutta tulkinta nopeammasta toipumisesta unohtaa viimevuotisen romahduksen. Se oli Suomessa kaksinkertainen euroalueeseen verrattuna. Prosenteissa kuvatut muutokset samoin kuin erilaisten luottamusindikaattoreiden ja barometrien saldoluvut - ovat näinä aikoina hankalasti tulkittavia. Niistä vedetään helposti vääriä johtopäätöksiä. Prosentit ja saldoluvut kertovat muutoksen suunnasta, mutta eivät siitä, kuinka kaukana kohtuullisesta tasosta tämän vuoden jälkeenkin voidaan olla. Kuluttajat luottavat ja säästävät Kuluttajien luottamusindikaattorista on viimeisten 12 kuukauden aikana piirtynyt erittäin kapean V:n muotoinen viiva. Sen jyrkästi nouseva osa johtuu Suomen taloutta koskevista hyvin optimistisista odotuksista. Tilastokeskuksen tuoreimman kuluttajabarometrin mukaan kuluttajat arvioivat myös omat säästämismahdollisuutensa tänä vuonna erittäin hyviksi. Tätä koskeva saldoluku oli tammikuussa varsin lähellä kaikkien aikojen ennätystä. Työttömyyden nousuun ja pitkittymiseen nähden kyseinen saldoluku on jopa epäilyttävän korkea. Kaupan ja palvelualojen yrityksille kuluttajien kovat säästämismahdollisuudet antavat ristiriitaisen viestin: säästämismahdollisuuksiin tarvitaan vähintään kohtuulliset tulot, mutta mistä ne kertyvät ja onko kuluttajien aikomuksena myös säästää suurempi osa tuloistaan vai kuluttaa enemmän? Suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi Kasvu etusijalle Valtaosa viime viikkojen talouspoliittisesta keskustelusta on pyörinyt pitkän ajan rakenteellisten kysymysten ympärillä: miten pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta, jotta julkisen talouden ns. kestävyysvaje saadaan joskus lapioitua umpeen. Toinen keskeinen kysymys koskee yritysverotuksen uudistamista ja ylipäätään sen uudistamistarvetta. Tulevia vuosikymmeniä koskevia talouden kysymyksiä ei voi vähätellä, mutta pitkän ajan talouskehitystä ei lainkaan paranna se, jos lähivuosina talouskasvu on vaisua. Talouden kehitys ja yritystoiminta eivät ole kiinni vain konkreettisista päätöksistä, vaan myös siitä, mistä keskustellaan ja mihin sävyyn. Kaksi tuoretta esimerkkiä tästä ovat keskustelu yritysverotuksen uudistamisesta sekä satamien lakon uhka. Molemmilla on ollut selvä vaikutuksensa käytännön yritystoimintaan jo ennen kuin yhtään veropykälää on säädetty tai yhtään lakkopäivää on koettu. Mitä enemmän yritysten ja sitä kautta koko talouden kasvupotentiaalista saadaan lähitulevaisuudessa irti, sitä vähemmän joudutaan miettimään mitä veroja korotetaan ja kuinka paljon tai mitä julkisia menoja vähennetään. Kasvu on se positiivisin vaihtoehto, jonka uskoisi saavan myös eniten kannatusta. Maksatko Suomen veroja ulkomaisesta pankista? Varaudu aikaistamaan veronmaksua toukokuun alusta maksaessasi verot ulkomaisesta pankista. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) 2292 2928, satu.grekin@yrittajat.fi Tähän saakka ulkomailta maksetut verot on katsottu maksetuksi ajoissa, jos ne ovat olleet Verohallinnon tilillä viikon kuluessa eräpäivästä, tai verovelvollinen on esittänyt tositteen tai muun selvityksen veron maksamisesta viimeistään eräpäivänä. Toukokuun alusta on voimaan tulossa muutos, jonka mukaan veron on oltava saajalla viimeistään eräpäivänä. Tämä tarkoittaa, että SEPA-maista maksettu vero on maksettava 3 päivää ennen eräpäivää 1.5.2010-31.12.2011. SEPA-siirtymäajan päätyttyä, eli vuoden 2012 alusta lukien maksu välittyy yhdessä päivässä. Muista maista maksettaessa verovelvollisen on itse huolehdittava, että raha on Suomen verohallinnolla viimeistään eräpäivänä. Muutos kiristää huomattavasti ulkomailta maksettujen verojen maksamisajankohtaa ja suosii kotimaisia pankkeja. Siten säännöllisesti Suomeen veroja maksavien on järkevää hankkia tili suomalaisesta pankista. Muutos ei koske kotimaasta maksettavia veroja. 4

2 2010 1. Verot ja rahat Suomeen tuodun käytetyn auton verotus Toitko käytetyn auton Suomeen 2006-2009 yrityksesi vähennyskelvottomaan käyttöön? ELV-palautus kuuluu myös sinulle. Verohallinto on palauttanut yksityishenkilöille autoverolle kannettua arvonlisäveroa, joita Suomi on EY-tuomioistuimen mukaan laittomasti aiemmin perinyt. Palautukseen ovat oikeutettuja myös auton maahantuoneet yritykset, jos auto ei ole ollut vähennykseen oikeuttavassa käytössä. Henkilöautoihin sisältyvä alv on kokonaan vähennyskelvoton, jos autolla ajetaan kilometrikin yksityisajoa. Muissa ajoneuvotyypeissä yksityiskäyttöä vastaava osuus alv:sta on vähennyskelvotonta. Tulli ei palauta veroa ilman pyyntöä muille kuin yksityishenkilöille. Palautuksen saadaksesi sinun tulee tehdä palautushakemus Tullille viimeistään 31.12.2010. Tämä siksi, koska Tulli ei tiedä, oletko voinut tehdä maksamastasi verosta vähennyksen ja saanut hyvityksen sitä kautta. Jos olet tuonut auton maahan ennen vuotta 2006, sinulla on oikeus palautukseen, jos sinulla on ollut verovalitus asiasta vireillä 6.11.2009, eli palautuslain voimaantulopäivänä. Jos sinulla kuitenkin on jo lainvoimainen päätös verovalitukseen, ja auto on tuotu ennen 2006, ainoa mahdollisuutesi on hakea tuomion purkua. Purun saaminen on erittäin harvinaista. Lisätietoja Tullin ajoneuvoveroneuvonnasta, p. 020 690 600. Satu Grekin Sukupolvenvaihdoksen verohuojennukset Yrittäjien neuvontapalveluun on alkanut tulla entistä enemmän sukupolvenja omistajanvaihdoksiin liittyviä kysymyksiä. Verotuksen näkökulmasta onkin hyvä aika ryhtyä toteuttamaan vaihdoksia. Nykyinen hallitus on jo tehnyt aikomansa sukupolvenvaihdoshuojennukset lahja- ja perintöveron keventämisen muodossa, eikä näköpiirissä ole uusia kevennyksiä. Tässä artikkelissa käydään läpi lahjanluonteisiin tai sukulaisten välisiin luovutuksiin liittyviä verosäännöksiä. Myöhemmissä YrittäjäInfoissa käsitellään muita yrityskauppoihin liittyviä verokysymyksiä. Yrityksen sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan karkeasti ottaen tilannetta, jossa yrityksen omistus vaihtuu perhepiirissä tai lähisukulaisten kesken. Virallista määritelmää sille ei ole. Se on yrityksen omistajuuden vaihtumisen erikoistapaus. Oleellisin ero verrattuna kauppaan ei-sukulaisten kesken on se, että tietyin ehdoin sukupolvenvaihdoksessa on saavutettavissa verohuojennuksia. Sukupolvenvaihdoksessa käytetään tavallisesti pienempiä kauppahintoja, lahjoituksia ja erilaisia variaatioita näiden väliltä. Vaihdokseen suunnitteluun hyvissä ajoin Vaihdoksen suunnitteluun kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin, jopa useita vuosia ennen vaihdosta. Aikaa vievin vaihe voi olla sen selvittäminen, kuka tai ketkä ryhtyvät jatkajiksi ja millä omistusosuuksilla. Ennen omistajanvaihdosta voidaan veroseuraamuksia pienentää esimerkiksi yhtiömuodon tai yhtiösopimuksen muutoksilla, osingonjaolla, jakautumisella, suunnatulla osakeannilla sekä omia osakkeita hankkimalla. Nämä toimenpiteet vievät aikaa, ja asiantuntijan avusta on varmasti hyötyä. Mitä pidemmän ajan kuluessa vaihdos tehdään, sitä paremmin yrityksen asiakkaat, sidosryhmät sekä jatkaja ja luopuja voivat sopeutua sukupolvenvaihdokseen. Olennaista on, että omistajanvaihdosta aloitettaessa on selvillä, mikä on järjestelyn lopullinen tavoite. Liiketoimintakauppa vai osakkeiden tai osuuksien myynti Osake- ja henkilöyhtiö voi vaihtaa omistajaa siten, että luovutuksen kohteena ovat yhtiön osakkeet tai osuudet. Toinen vaihtoehto on liiketoimintakauppa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa myyjänä on osakas tai yhtiömies. Saatu kauppahinta on hänen henkilökohtaista tuloaan. Liiketoimintakaupassa, jota kutsutaan myös substanssikaupaksi, myyjänä on yhtiö. Jos saatu kauppahinta halutaan yhtiöstä omistajille, osakeyhtiössä vaihtoehdoiksi jää osingon tai palkan nostaminen tai yhtiön purkaminen. Toiminimiyrittäjän yrityksen myynti on aina liiketoimintakauppa. Osakkeita tai osuuden myyjän verotus Osakkeiden tai osuuksien myyntiä pidetään verotuksessa luovutuksena. Myyntihinnasta vähennetään hankintahinta ja myynnin kulut. Jos erotus on positiivinen, veroa tästä luovutusvoitosta menee 28 %. Kun luopuja on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä ja kaupan kohde on omistettu yli 10 vuotta, hankintahinnan ja myynnin kulujen sijaan myyntihinnasta voidaan vähentää ns. hankintameno-olettama, joka tällöin on 40 %. Vähemmän aikaa omistetun omaisuuden myynnistä voidaan vähentää hankintameno-olettamana 20 %. Myynti on kuitenkin täysin verovapaa, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: myydään vähintään 10 %:n osuus osakeyhtiön osakkeista tai henkilöyhtiön osuuksista myyjä on omistanut nämä osakkeet tai osuudet vähintään 10 vuotta. Ellei ole, voidaan myös edellisen omistajan omistusaika laskea mukaan, jos omaisuus on saatu tältä lahjana tai perintönä ostajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa myyjän lapsi tai rintaperillinen tai myyjän sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli. Lapsi voi olla myös puolison lapsi tai myyjän tai hänen puolisonsa ottolapsi tai kasvattilapsi. Aviopuolisoon rinnastetaan myös avopuoliso, jos puolisot ovat eläneet avoliitossa verovuonna yhteisessä taloudessa ja olleet aikaisemmin keskenään avioliitossa tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Myyntivoitto muille sukulaisille, kuten omalle vanhemmalle tai veljen tai sisaren lapselle, tapahtuvasta myynnistä ei ole verovapaata. Myöskään myynti em. sukulaisten perustamalle yhtiölle ei ole verovapaa. Jos myyjä on osakeyhtiön perustajaosakkaita, aika alkaa perustamiskirjan al- 5

1. Verot ja rahat 2 2010 lekirjoitushetkestä. Silloin kun osakeyhtiön osakkeet on hankittu ostamalla, omistusaika lasketaan alkaneeksi siitä hetkestä, kun osakkeiden hankinnasta on allekirjoitettu kauppakirja. Kun henkilöyhtiö muutetaan osakeyhtiöksi, omistusaika lasketaan siitä hetkestä alkaen, kun myyjä on tullut henkilöyhtiön osuuksien omistajaksi. Toiminimenä toimimisaikaa ei oteta huomioon. Yritysmuodon muutos toiminimestä katkaisee siis aina omistusajan laskennan. Lahjanluonteisen luovutuksen luovutusvoitto Silloin kun täyden verovapauden edellytykset eivät täyty, tai hankintameno-olettamaa ei käytetä, on lahjanluonteisissa luovutuksissa syytä pitää silmällä, ylittääkö kauppahinta 75 % käyvästä arvosta. Ellei näin ole, luovutuksen verotus on kireämpää. Todellisen hankintahinnan sijaan saakin vähentää siitä vain vastikkeellisesti luovutettua vastaavan osan. Lahjaksi annettua vastaavaa osuutta hankintahinnasta ei saa tällöin vähentää. Esimerkki: Isä on hankkinut osakkeet 60 000 eurolla. Käypä arvo 100 000 euroa. Myydään tyttärelle hintaan 70 000 euroa. Koska myyntihinta alittaa 75 % käyvästä arvosta, hankintahintana ei saada vähentää koko 60 000 euroa, vaan siitä 7/10. Liiketoiminnan myyjän verotus Liiketoiminnan luovutusta ei veroteta edellä selostetulla tavalla, vaan samoin kuin muutakin yritykseen tulevaa tuloa. Henkilöyhtiöissä ja toiminimiyrittäjillä jaettava yritystulo verotetaan yrittäjällä osin pääoma- ja osin ansiotulona. Ansiotulon osalta voi saada tulontasausta, jolloin veroprosentti ei useammalta vuodelta kertyneen tulon vuoksi nouse kohtuuttomaksi. Jatkajan verot Sukupolvenvaihdos voi olla jatkajalle täysin lahjaveroton, jos kauppahintaa maksetaan. Jos kauppahinta on käypään arvoon nähden liian alhainen, voi muodostua veronalainen lahja. Lahjaveroa voidaan edellytysten täyttyessä huojentaa. Jatkajan ei tarvitse maksaa yrityskaupasta lainkaan lahjaveroa, jos seuraavat ehdot täyttyvät: kauppahinta on yli 50 % myytyjen osakkeiden tai osuuksien käyvästä arvosta, jos jatkaja sitoutuu harjoittamaan yritystoimintaa viiden vuoden ajan. Ilman jatkamisvelvoitetta kauppahinnan on oltava yli 75 % käyvästä arvosta, jolloin normaalistikaan lahjaveroa ei määrätä. huojennusta on pyydetty kirjallisesti verohallinnolta ennen perintö- tai lahjaverotuksen toimittamista. Silloin kun lahjaveroa tulee maksettavaksi, sukupolvenvaihdoshuojennus lasketaan siten, että yritysvarallisuus arvostetaan 40 %:iin arvostamislain mukaisesta arvosta. Vasta tästä arvosta lasketaan perintö- tai lahjavero, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy vähintään 10 % yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakkeista tai osuuksista verovelvollinen jatkaa yrityksessä yritystoimintaa ja osallistuu osakeyhtiön toimintaan ja sitä koskevaan päätöksentekoon yrityksestä tai sen osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa anomus huojennuksesta jätetään verohallinnolle ennen verotuksen toimittamista yrityksessä harjoitetaan elinkeinotoimintaa yritysvarallisuutta on käytetty yritystoiminnassa välittömästi ennen luovutusta (jos yritystoiminta on pakottavasta syystä ollut keskeytynyt ennen luovutusta, ei keskeytyminen välttämättä estä huojennussäännöksen soveltamista). Osakkeiden tai osuuksien myyminen edelleen ennen kuin viisi vuotta on kulunut niiden ostamisesta tulee jatkajalle hyvin kalliiksi. Hän joutuu nimittäin maksamaan omien myyntivoittoverojensa lisäksi alkuperäisen myyjän maksamatta jättämät verot 20 %:n veronkorotuksen kera. Alkuperäinen myyjä ei joudu maksamaan veroja tässä tapauksessa. Rahoituksesta Esimerkiksi rahoituksen saamisen edellytyksenä voi olla, että osakkeet, osuudet tai liiketoiminta ostetaan henkilökohtaisen omistamisen sijaan perustettavan uuden yhtiön nimiin. Tällöin ei ole mahdollista hyödyntää luovutusvoiton verovapautta. Sukupolvenvaihdoksen rahoituksessa voidaan menetellä myös siten, että kauppahinta tai osa siitä jätetään velaksi myyjälle. Verotuksessa kauppahinta katsotaan kuitenkin saaduksi jo myyntivuonna. Jos velalle maksetaan korkoa, korkotulo on saajalleen veronalaista pääomatuloa, ja maksajalle vähennyskelpoista tulonhankkimisvelan korkoa. Voidaan myös sopia, että laina on koroton. Korottomuuden tuomasta edusta ei vakiintuneen käytännön mukaan määrätä lahjaveroa. Satu Grekin 6

2 2010 1. Verot ja rahat Täsmennyksiä YrittäjäInfon nro 1 teksteihin MYEL-maksu YrittäjäInfossa 1/2010 olleessa Tärkeitä lukuja -taulukkoon oli päässyt virhe. Taulukossa ollut 43 /v ei merkitse mitään. Oikea tieto on, että maatalousyrittäjän MYEL-maksu määräytyy siten, että jos vuoden 2010 työtulo on alle 23 736,44 euroa, maksuprosentti alle 53-vuotiaille vakuutetuille on 10,388 %. 53 vuotta täyttäneen vakuutetun maksuprosentti on 10,976 %. Vakuutusmaksu nousee liukuvasti työtulon 23 736,44 ja 37 300,17 euron väliseltä osalta. 37 300,17 euron työtulon ylittävältä osalta maksu on alle 53-vuotiaille 21,2 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneille 22,4 % Yrittäjäosakkaan asunnon ja työpaikan väliset matkat YrittäjäInfon 1/2010 jutussa Kannattaa ottaa omasta yhtiöstä myös palkkaa todettiin, että matkakuluvähennyksen varmistamiseksi omistajan olisi syytä ottaa palkkaa henkilö- ja osakeyhtiöstä. Infon painamisen jälkeen Verohallinto julkaisi 22.1.2010 asiaa koskevan ohjeensa (Dnro 1284/32/2009). Ohjeessa todetaan, että palkan ottaminen on edellytys ainoastaan osakeyhtiömuotoisissa yhtiöissä. Avoimen tai kommandiittiyhtiön yhtiömiehen ei siten alkuperäisestä kirjoituksestani poiketen tarvitse ottaa palkkaa matkakuluvähennyksen varmistamiseksi, kuten ei yksityisen elinkeinonharjoittajankaan. Työsuhdematkalippu YrittäjäInfossa 5 ja 6/2009 kirjoitettiin työsuhdematkalipun veroedun kasvaneen. Työsuhdematkalippu on verovapaata 300 euroon saakka, sekä edun ylittäessä 600 euroa, mutta alittaessa 3 400 euroa. Verovapaata etua voi siten olla enintään 3 100 euroa vuodessa. Verohallinto on julkaissut työsuhdelipusta ohjeen, josta voi olla apua etua harkitsevalle työnantajalle. Ohje on sivulla vero.fi/arvikkeli/4372. Taulukko kuvaa edun veronalaista osuutta. Esimerkki: Lipun hinta 300, verotettavaa 0. Lipun hinta 350, verotettavaa 50 Lipun hinta 500, verotettavaa 200 Lipun hinta 600, verotettavaa 300 Lipun hinta 1000, verotettavaa 300 Lipun hinta 3400, verotettavaa 300 Lipun hinta 3800, verotettavaa 700 Lipun hinta 5000, verotettavaa 1900 Satu Grekin SEPA koskee kaikkia yrityksiä SEPA on suurempi muutos kuin euroon siirtyminen ja se tulee yllättävän nopeasti vastaan. Siirtyminen tuo kolme muutosta maksamiseen eli tilisiirtoihin, korttimaksuihin ja suoraveloituksiin. Yrityksiltä muutos vaatii investointeja järjestelmiin ja laitteisiin. Kaikkien yritysten on varmistettava joitakin asioita voidakseen toimia yhtenäisellä euromaksualueella. Vaikka yrityksillä ei olisikaan toimintaa ulkomailla, sen tulee selvittää sekä omat että kauppakumppaniensa kansainväliset pankkiyhteystiedot IBAN- ja BIC-muodoissa. Ne on oltava laskuissa ja tilisiirtolomakkeilla 1.7.2010 lukien. Myös pankkiviivakoodin sisältö muuttuu. Kotimaiseen tilinumeroon perustuva tilisiirtopalvelu poistuu. SEPA vaikuttaa myös palkkojen maksuun. Palkkapäivän sijasta annetaan maksupäiväksi eräpäivä, joka on palkanmaksupäivää edeltävä pankkipäivä. Maksukortit uudistuvat sirullisiksi SE- PA-korteiksi. EMV-sirut korvaavat aiemmat magneettijuovat ja antavat näin parempaa turvaa korttien kopiointia vastaan. SEPA tuo myös hyväksi koettuun kotimaiseen suoraveloitukseen suuren muutoksen, aivan erilaisen suoraveloituksen. SEPA-suoraveloituksessa asiakas antaa valtakirjan laskuttavalle yritykselle, ei enää pankille. SEPA-suoraveloitus on käynnistysvaiheessa, ja sen pitäisi olla halukkaille tarjolla viimeistään 1.11.2010. Kotimainen suoraveloitus lakkaa siirtymäajan jälkeen. Tuleva suoraveloitus aiheuttaa merkittäviä järjestelmämuutoksia. Kotimaista suoraveloitusta käyttäville yrityksille suositellaan e-laskuun perustuvia palveluja. Vanhat järjestelmät uudistettava Yhtenäiseen euromaksualueeseen siirtyminen edellyttää yrityksiltä investointeja järjestelmiin ja laitteisiin. Vanhat järjestelmät eivät kykene käsittelemään pitkiä IBAN- ja BIC-tunnuksia. Tilinumeropäivitys tarkoittaa näiden tunnusten käyttöön ottamista. Kassajärjestelmäpäivitykset käsittävät maksupäätteiden päivityksen sirupäätteiksi ja itse järjestelmän muuttamisen hyväksymään sirupäätteet. Myymäläyritysten, jotka saavat maksut käteisellä tai kortilla, on huolehdittava tilinumeroiden, kassajärjestelmien ja reskontran päivittämisestä. Pelkästään verkkokauppaa käyvältä yritykseltä jää pois huoli kassajärjestelmästä, koska asiakkaat maksavat ostoksensa verkkopankissa yrityksen tilille. Sellaisten yritysten, jotka myyvät tuotteitaan asiakkaille lähettämällä laskun jälkikäteen, on tilinumeroiden ja reskontran päivittämisen lisäksi uudistettava laskutusohjelmansa. Yrittäjän kannattaa seurata myös oman pankkinsa SEPA-tiedotusta ja pyytää tarvittaessa lisätietoja. 7

1. Verot ja rahat 2 2010 Korttimaksut tilille kahdessa päivässä Sirukorttien maksutapahtumien tilitysaika on lyhentynyt kahteen päivään. Luottokunta on lyhentänyt sirukorttimaksujen tilitysaikaa viidestä pankkipäivästä kahteen. Tilitysaika korttimaksuille lasketaan siitä päivästä, jolloin tapahtuma on saapunut Luottokuntaan. Uusi tilitysaika koskee sekä credit- että debitkortteja. Kauppiaan korttimaksujen tilitysaika lyhenee automaattisesti kahteen päivään, jos Luottokuntaan lähetetty korttimaksuaineisto on virheetöntä ja korttimaksut vastaanotettu sirumaksupäätteellä. Suhdannerahoituksen vähimmäislaina-aika lyhenee Finnveran suhdannerahoituksen vähimmäislaina-aikaa on lyhennetty kolmeen vuoteen. Jatkossa Finnveran suhdannerahoituksen laina-aika voi olla 3 6 vuotta aiemman 5 6 vuoden sijasta. Tyel-takausluoton osalta laina-aika voi olla 3 10 vuotta. Lisäksi voidaan myöntää 1 3 lyhennysvapaata vuotta aiemman 2 3 vapaavuoden sijasta. Finnvera on tarjonnut suhdannerahoitusta viime vuoden keväästä asti. Suhdannerahoitusta myönnettiin viime vuonna yli 500 yritykselle yhteensä 188 miljoonaa euroa. Mikä on suhdannelaina- ja takaus? Suhdannelaina tai -takaus on tarkoitettu yrityksille, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt viimeaikaisen talouskehityksen takia ja joiden rahoituksen saatavuus on vaikeutunut. Näiden myöntämisen edellytyksenä on, että rahoitettavalla yrityksellä on suhdannetilanteen parantuessa edellytykset kannattavaan toimintaan. Suhdannelainojen ja -takausten kokonaismäärä voi olla enintään 10 000 000 euroa yritystä kohden, ja pienin myönnettävä laina/takaus on 30 000 euroa. Suhdannelaina voidaan myöntää käyttöpääomaksi maksuvalmiuden turvaamiseen tai sellaisten investointien rahoittamiseksi, joilla turvataan yrityksen kilpailukyky. Suhdannelainaa ei voida käyttää Finnveran ja muiden rahoittajien vanhojen lainojen tai muiden vastuiden maksamiseen. Suhdannelaina on tarkoitettu yleensä yrityksille, joissa on enintään 1 000 työntekijää. Suhdannelainan laina-aika on 3 6 vuotta, joista 1 3 vuotta voi olla lyhennysvapaita. Suhdannetakaus voidaan antaa tavalliselle velkakirjaluotolle ja eläkevakuutusyhtiöiden TyEL-lainalle. Suhdannetakauksella taatun luoton laina-aika on 3 6 vuotta tai TyEL-lainoissa 3 10 vuotta. Suhdannetakaus voidaan myöntää vakuudeksi lainoille, joilla turvataan yrityksen käyttöpääomaa ja maksuvalmiutta tai rahoitetaan investointeja, joilla turvataan yrityksen kilpailukyky. Taattua luottoa ei voida käyttää Finnveran ja muiden rahoittajien vanhojen lainojen tai muiden vastuiden maksamiseen. Lisätietoja: www.finnvera.fi Tunnetko Tekesin rahoituspalveluja? Tekes rahoittaa projekteja, joissa kehitetään tuotteita, palveluja, tuotantomenetelmiä tai liiketoimintakonsepteja ja osaamista. Lisäksi Tekes tarjoaa rahoitusta nuorille innovatiivisille yrityksille liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Nykyään Tekes rahoittaa myös työorganisaatioiden kehittämistä. Projektia suunniteltaessa yrittäjän kannattaa varhaisessa vaiheessa ottaa yhteyttä Tekesiin. Projekti-ideaa on hyvä esitellä Tekesin tai lähimmän elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) asiantuntijalle ennen hakemuksen laatimista. Rahoitushakemuksen voit täyttää ja lähettää sähköisesti. Paljonko rahoitusta voi saada? Tekesin osuus määräytyy projektin haastavuuden, markkinaetäisyyden sekä yrityksen koon mukaan. Yrityksen täytyy aina osoittaa, että sillä on edellytykset kattaa projektin omarahoitusosuus. Tekesin rahoituksen lisäksi projektiin ei voi sisällyttää muuta julkista rahoitusta. Rahoitusta myönnetään yleensä tutkimuksellisiin ja haastaviin projekteihin, jotka luovat pohjaa tuotteiden, palveluiden ja työorganisaatioiden kehittämiselle. Laina on tarkoitettu erityisesti projekteihin, joissa syntyy markkinoitava tuote, palvelu tai uusi liiketoimintakonsepti. Tekesin rahoitus pk-yrityksille on projektin luonteesta riippuen avustusta 35 tai 50 prosenttia tai lainaa enintään 70 prosenttia. Rahoitus voidaan myöntää myös lainan ja avustuksen yhdistelmänä. Laina on luonteeltaan riskilainaa, joka myönnetään ilman vakuutta. 8 ELY-keskus voi myöntää valmistelurahoitusta selvityksiin, joilla valmistellaan pk-yritysten tutkimus- ja kehitystyötä. Innovaatiopalveluiden rahoituksessa yrityksen ostaman palvelun kohteena voi olla yrityksen liiketoimintamalliin ja strategian kehittämiseen liittyvä konsultointi, markkina- ja asiakastarvekartoitukset, tuotteen tai palvelun oikeuksiin liittyvät selvitykset. Ostopalvelut voivat kohdistua myös olemassa olevan tutkimustiedon hankintaan tai teknologian siirtoon sekä standardien käyttöönottoon, teollisoikeuksiin ja niiden suojaamiseen sekä käytettävyyteen ja muotoiluun liittyviin selvityksiin. Rahoitusta voidaan myöntää enintään 75 prosenttia ostopalvelujen kokonaiskustannuksista. Lisätietoja: www.tekes.fi

2 2010 1. Verot ja rahat Tekesistä rahoitusta teollisuuden hankintaosaamisen kehittämiseksi Tekes on julkistanut 19.2.2010 haettavaksi 1,5 miljoonaa euroa yritysten ja tutkimuslaitosten hankintaosaamisen kehittämishankkeisiin. Hakuaika päättyy 7.5.2010. Pk-yritys voi saada rahoitusta hankinnan perusvalmiuksien kehittämiseen. Haku kohdistuu erityisesti seuraaviin kappaletavarateollisuuden hankinnan osa-alueisiin. Toimiva ja kilpailukykyä parantava hankintatoimi teollisuuden verkottuneessa toimintamallissa. Markkinaehtoista kilpailutusta, yhteistyötä vaiko kumppanuutta? Miten yrityksen ulkopuolella oleva toimittajaresurssi integroituu koko yrityksen toimintaan? Arvoketjun eri toimijoiden roolit rajapinnoilla. Hankinnan johtamisen menetelmät, työkalut ja kannusteet. Hankintatoimen merkitys yrityksen johtamisessa ja toiminnassa. Hankinnan strategiat, toimittajien hallinta, riskien hallinta. Miten ulkoista toimittajaresurssia johdetaan ja mitataan? Pk-yritysten hankinnan perusvalmiuksien kehittäminen. Hankintojen organisointi, kansainväliset hankinnat jne. Hankkeille on eduksi laaja verkottuminen tutkimusorganisaatioiden ja/tai yritysten kesken. Hankkeissa toteutuva eri toimialojen välinen verkottuminen ja kansainvälisen tutkimusosaamisen tuominen hankkeisiin katsotaan myös eduksi. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 7.5.2010. Rahoituspäätökset pyritään tekemään viimeistään kesäkuussa 2010. Lisätietoja: www.tekes.fi 9

Arvonlisäveropäivät 6.5. ja 18.5. Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki Arvonlisäveropäivä Torstai 6.5.2010 klo 9.30 16.00 9.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 10.00 Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennykset käytännössä Nykyisten kiinteistöinvestointisäännösten sisältö ja soveltaminen Tehtyjen/tekemättömien vähennysten tarkistaminen Kiinteistön käyttötarkoituksen muutostilanteet Tarkistukset kiinteistön luovutustilanteissa Verohallituksen ohjeistuksen huomioiminen Tarkistusten huomioiminen tilinpäätöstiedoissa 11.30 Lounas 12.30 Vähennysoikeuden rajoitukset Henkilökuntamenojen vähennykset Hankinnat yksityiseen kulutukseen Neuvottelu- ja markkinointikulut vs. edustuskulut Veroton liiketoiminta huomiointi vähennyksissä 14.00 Kahvi 14.30 Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa Kuluveloitukset kotimaassa sekä ulkomaille Vähennyskelvottomien kulujen edelleenveloitus Arvonlisäveron ajallinen kohdistaminen Vähennysten oikea-aikainen tekeminen Myynnin veron tilitys lain edellyttämällä tavalla Ulkomaisten ostojen alv-käsittely Tavarahankinnat EU:sta ja kolmansista maista EU:n ulkopuolelta Kansainväliset palveluostot ja ostajan käännetty verovelvollisuus 2010 palvelukaupan myyntimaauudistuksen valossa Ulkomaisten arvonlisäverojen takaisinhakumahdollisuus uudistunut EU-menettely 2010 Tuoreinta oikeuskäytäntöä ja Verohallituksen ohjeistusta 16.00 Seminaarin päätös Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä Tiistai 18.5.2010 klo 9.30 16.00 9.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 10.00 Yhteisökaupan arvonlisäverotus Rajat ylittävä EU-tavarakauppa: yhteisömyynti ja yhteisöhankinta Yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset Verolliset yhteisöhankinnat Kolmikantakauppa ja yksinkertaistamissäännös Tavaran myynti asennettuna EU-maihin Yhteisökaupan uudistuneet ilmoitusvelvollisuudet 11.30 Lounas 12.30 EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus Tavaran myynti EU:n ulkopuolelle Verottoman vientimyynnin edellytykset ja vientinäyttö Verollinen maahantuonti Maahantuonnin veron vähennysoikeuden varmistaminen Veroton maahantuonti EU:n ulkopuolisen tavarakaupan ilmoitusvelvollisuudet 14.00 Kahvi 14.30 2010 uudistuneen kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverokysymyksiä Palvelujen myyntimaasäännökset uudistuivat 1.1.2010 Uudistuksen keskeinen sisältö ja käytännön esimerkkejä Milloin palvelu on myyty Suomessa? Milloin laskulle ei tule Suomen veroa? Milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta? ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus 1.1.2010 alkaen Kansainvälisen palvelukaupan uudet raportointivelvoitteet Kansainvälisiin toimintoihin liittyviä alv-kysymyksiä AVL:n laskumerkintävaatimukset kansainvälisessä kaupassa Kuluveloitukset kotimaassa ja ulkomaille Arvonlisäveron palautus ulkomailta: edellytykset, rajoitukset ja 2010 uudistunut EU-menettely 16.00 Seminaarin päätös Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Ernst & Young Oy Ilmoittautuminen Arvonlisäveropäivään viimeistään 26.4.2010 ja Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivään viimeistään 10.5.2010 sähköpostilla kurssit@yrittajat.fi tai puh. (09) 229 229 94 Jäsenhinta/seminaari 220 (+ alv), normaalihinta/seminaari 350 (+ alv) Kun osallistut molempiin seminaareihin: jäsenhinta 390 (+ alv), normaalihinta 610 (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan. Peruutus: Jos peruutus tehdään viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme 30 (+ alv) peruutusmaksua. Mikäli peruutus tehdään myöhemmin kuin kolme arkipäivää ennen koulutusta tai osallistuja jää saapumatta koulutukseen, perimme koko osallistumismaksun. Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

2 2010 Työsuhteet ja palkanmaksu lakon aikana Työnantajalla ei luonnollisestikaan ole velvollisuutta maksaa palkkaa lakon piirissä oleville työntekijöille. Jos työntekijät ovat lakon kannalta ulkopuolisia, mutta lakko vaikuttaa yrityksen toimintaedellytyksiin, jatkuu työnteko lakkotilanteessa normaalisti niin pitkälle, kuin se on yrityksen kannalta tuotannollisesti mielekästä. 2. Työnantajan ABC Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen, p. (09) 2292 2842, outi.tahtinen@yrittajat.fi Työnantaja voi järjestää työntekijöille myös muuta työtä. Jos työt loppuvat lakosta johtuen, on töiden loppuminen syytä todeta jokaisen työntekijän kohdalta erikseen. Työt saattavat loppua myös eri aikoihin eri työntekijäryhmiltä. Tällaisessa tilanteessa, kun työnteko yrityksessä keskeytyy yrityksen ulkopuolisen lakon vuoksi, jatkuu työnantajan palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslain 2 luvun 12 2 momentin perusteella työn päättymisestä seitsemän kalenteripäivän ajanjakson sisältämien työpäivien ajan. Tästä palkanmaksuvelvollisuudesta ei voi sopia toisin. Toimenpiteestä käytetään yleensä ilmaisua palkanmaksun keskeytys. Työntekijän palkka tältä seitsemän päivän ajalta määräytyy normaalin palkan tavoin. Käytettäessä aikapalkkaa eli kuukausipalkkaa tai kiinteää tuntipalkkaa, on tämä maksuperusteena. Työnantajalla on oikeus vähentää työnteon estymisen ajalta maksettavasta palkasta erilaiset konkreettiseen työn tekemiseen liittyvät lisät kuten olosuhde- ja vuorotyölisät, sunnuntaityö- ja juhlapyhäkorvaukset. Työnantaja saa myös vähentää työntekijälle työnteon estymisen ajalta maksettavasta palkasta, mitä työntekijältä on työsuorituksen puuttumisen johdosta säästynyt tai mitä hän on sinä aikana muulla työllä ansainnut tai jättänyt ansaitsematta. Jos työntekijä kieltäytyy työnantajan tarjoamasta työstä, työnantajalla on oikeus vähentää tarjottua työtä vastaava palkanosa seitsemän päivän palkasta. Vähennyksiä tehtäessä on kuitenkin huomioitava työsopimuslain kuittausoikeuden rajoitukset. Myös lomautus yrityksen ulkopuolisen lakon perusteella on mahdollinen, mutta tämä ei useinkaan ole yrityksen kannalta järkevää, koska palkka jouduttaisiin lomautustilanteessa maksamaan normaalilta lomautuksen kahden viikon ilmoitusajalta. Lomautusilmoituksen antamisajankohdan määrittely voi myös olla vaikeaa, koska työn loppuminen ei ole yrityksen toimenpiteistä riippuva eikä ajankohtaa voida tarkasti määritellä. Lomautukseen voi vielä liittyä yt-neuvottelujen käyminen yli 20 hengen yrityksissä. Jos lakon vuoksi työstään estyneet työntekijät saisivat lakolla etuja joko suoraan tai välillisesti, työnantaja voi keskeyttää näiden työntekijöiden palkanmaksun välittömästi. Tällainen tilanne voi tulla esimerkiksi silloin, jossa lakon vuoksi työstä estynyt työntekijä kuuluu sen työehtosopimuksen piiriin, jonka sisältöön lakolla pyritään vaikuttamaan. Oikeuskäytännön mukaan työntekijällä voi olla tietyissä tilanteissa oikeus sairausajan palkkaa lakon aikana, jos sairaus on alkanut ennen työtaistelun alkua. Lakon ulkopuolisilla työntekijöillä on oikeus työttömyysturvaan heti työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden päätyttyä. Lisätietoja Suomen Yrittäjien neuvonnasta p. (09) 229 221. Varaudu kertomaan soittaessasi jäsennumerosi. AIESEC-harjoittelijoita yrityksiin AIESEC on maailman suurin opiskelijajärjestö, jonka kautta yritysten on mahdollista rekrytoida harjoittelijoita 6 viikon 18 kuukauden ajaksi. AIESECin ulkomaan työharjoitteluvaihtoon kuuluu työharjoittelua edeltävä valmennus ja paluun jälkeinen kotiuttaminen. AIESECin kautta tulevat harjoittelijat käyvät läpi standardoidun valintaprosessin ja työelämään perehdyttävän koulutuksen, mikä varmistaa sen, että työharjoittelijat ovat osaavia, motivoituneita ja oikein asennoituneita. AIESEC-harjoittelijat ovat opintojensa loppuvaiheessa tai jo korkeakoulututkinnon suorittaneita ja siten oman alansa uusimman tiedon osaajia. Harjoittelijoiden kotimaa, kielitaito, harjoittelun kesto ja harjoittelijan koulutus- sekä työkokemustausta ovat joustavasti sovittavissa. Kaikki käytännön järjestelyt viisumista asuntoon hoidetaan AIESECin toimesta, ja työnantajalle jää mielekkään työpaketin suunnitteleminen työntekijälle. Jos harjoittelija-asia ei ole ajankohtainen, yritys voi osallistua AIESEC:n paikallisiin tai valtakunnallisiin seminaareihin, joiden kautta voi saavuttaa näkyvyyttä ja verkostoitua satojen korkeakouluopiskelijoiden kanssa ympäri Suomea. Lisätietoja: www.aiesec.fi, AIESECin yrityssuhdevastaava Lisamaria Markula, lisa.markula@gmail.com 11

2. Työnantajan ABC 2 2010 Työpaikkailmoituksia yrittäjien omassa nettipalvelussa Yrittäjävetoisille työpaikoille on luotu työpaikkailmoituksia varten oma verkkopalvelu, josta löytyy pienehköjen yritysten paikat helposti. Tähän palveluun ohjautuvat henkilöt, jotka hakevat työpaikkoja, joissa on mahdollisuus olla mukana aidosti yrityksen kehittymiseen vaikuttamassa. Yrittäjä voi ilmoittaa avoimet työpaikkansa helposti ja edullisesti sekä saada ilmoitukselleen hyvän lukijamäärän. Yrittäjien uudessa palvelussa työpaikkailmoitus näkyy yrittajat.fi ja uranus.fi -sivustojen lisäksi myös 17 johtavan maakuntalehden arena. fi - palvelun ura-arena-sivuilla. Normaalihinnoittelulla ilmoituspaketti maksaa 480 euroa, mutta yrittajat.fi:n kautta ilmoituksen jättäminen maksaa SY:n jäsenille ainoastaan 240,00 euroa (+alv). Näin tehty työpaikkailmoitus tavoittaa jopa yli 200 000 uranvaihtajaa ympäri Suomen. Ilmoitus on esillä hakuajan tai korkeintaan 30 vuorokautta. Yritys tekee työpaikkailmoituksen osoitteessa yrittajat.fi ja maksaa 240,00 euroa luottokortilla, tai pyytää laskutusta. Laskutuksen lisämaksu on 8 euroa. Uranus viimeistelee ilmoituksen (mm. lisää logon, kotisivulinkin, työpaikan kotikunnan kotisivulinkin, luokittelee hakua varten ilmoituksen ja varmistaa mahdollisimman hyvän hakukonelöydettävyyden). Uranus huolehtii myös siitä, että työnhakijat saavat sähköpostiinsa viestin, jos palveluun ilmoitettu työpaikka vastaa heidän hakutoiveitaan. Uranus lähettää yritykselle vahvistusviestin, jossa on linkki ilmoitukseen, sekä ohjeet, miten voi seurata ilmoituksen lukijamäärää sekä linkittää ilmoituksen näkymään yrityksen omilla kotisivuilla. Ilmoitus näkyy seuraavissa palveluissa: yrittajat.fi, uranus.fi, maakuntalehtien ura-arena.fi sekä ruotsinkielisten lehtien jobben.fi. Ilmoitus tavoittaa ura-arenan kautta myös Kalevan, Keskipohjanmaan, Pohjalaisen, Ilkan, Keskisuomalaisen, Savon Sanomien, Karjalaisen sekä Itä- ja Länsi- Savon kotisivuilla kävijät sekä ruotsinkielisistä lehdistä Hufvudstadsbladetin, Vasabladetin, Borgåbladetin, Västra ja Östra Nylandin sekä Österbottens Tidning ja Syd- Österbotten -lehtien sivuilla kävijät. Työsuhdelomakkeita Yrittäjien verkkopalveluun yrittajat.fi on koottu työnantajayrityksiä varten työsuhdelomakkeita työsuhteen solmimisesta työsuhteen päättymiseen. Lomakkeita käyttämällä varmistat, että toimit työlainsäädännön ja työehtosopimusten edellyttämällä tavalla. 1 Työsopimus 2 Työnhakulomake 3A Ennakkoselvitys lomautuksesta Ennakkoselvitys lomautuksesta (TSL 5:3) 3B Lomautusilmoitus Lomautusilmoitus (TSL 5:4) ja todistus lomautuksesta (TSL 5:5) 3C Lomautustodistus Todistus lomautuksesta (TSL 5:5) 4A Ennakkoselvitys Ennakkoselvitys (TSL 9:3) irtisanomisesta taloudellisista ja tuotannollisista syistä (TSL 7:3) tai osa-aikaistamisesta (TSL 7:11, 7:3) 4B Irtisanomisilmoitus Irtisanominen taloudellisista ja tuotannollisista syistä (TSL 7:3) 4C Osa-aikaistamisilmoitus Ilmoitus työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi (TSL 7:11) 5A Varoitus Varoitus (TSL 7:2) 5B Irtisanomisilmoitus Irtisanomisilmoitus henkilöön liittyvillä perusteilla (TSL 7:2) 5C Purkamisilmoitus Työsopimuksen purkamisilmoitus (TSL 8:1) 6 Purkautumisilmoitus Työsopimuksen pitäminen purkautuneena (TSL 8:3) 7 Työtodistus Työtodistus (TSL 6:7) 8 Sähköpostisuostumuslomake Saat käyttöösi lomakkeet www.yrittajat.fi sivujen Työnantajan ABC-osiosta kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi. Käytäthän yrityksesi työsuhdeasioissa myös jäsenyyteen kuuluvaa neuvontapalvelua, p. (09) 229 221. Soittaessasi kerro, että olet jäsen ja jäsennumerosi. 12

2 2010 Osakassopimus osakeyhtiön riskinhallintakeinona Osakassopimus on suositeltavaa laatia erityisesti harvaan omistettujen pk-yritysten osakkeenomistajien välillä. Keskinäisten pelisääntöjen määrittelemisellä ja niiden kirjaamisella sopimukseen voidaan välttyä useilta osakkaiden välisiltä riitatilanteilta tulevaisuudessa. 3. Yritystoiminnan ABC Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi Osakeyhtiön ja sen osakkaiden välisiä sekä osakkaiden keskinäisiä suhteita säätelee osakeyhtiölaki ja yhtiön yhtiöjärjestys. Osakeyhtiölaki säätelee osakeyhtiön toimintaa joustavasti, ja useat sen lainkohdista tulevat sovellettaviksi vain, jos yhtiön yhtiöjärjestyksessä ei määrätä asiasta toisin. Osakassopimus on puolestaan osakeyhtiön perustamiskirjan ja yhtiöjärjestyksen ulkopuolinen sopimus. Osakassopimuksen tekeminen ei ole välttämätöntä, mutta sillä pyritään yhä yleistyvässä määrin täydentämään osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen sääntelemiä, osakkaan asemaa koskevia määräyksiä. Minkälainen sopimus on osakassopimus? Osakassopimus on periaatteessa ihan samanlainen sopimus kuin mikä tahansa muu sopimus. Se perustuu vapaaehtoisuuteen, ja osapuolet voivat sopia osakassopimuksessa sopimusvapauden rajoissa lähes mistä tahansa. Osakassopimuksen laatimisen taustalla on sopijapuolten halu järjestää yhtiönsä asiat toisin tai tarkemmin kuin laissa säädetään. Myös mahdollisiin riitatilanteisiin, joihin osakeyhtiölaki ei anna vastausta, voidaan varautua osakassopimuksen laatimisella. Osakassopimuksella ei voida kuitenkaan syrjäyttää osakeyhtiölain pakottavia säännöksiä. Näin ollen esimerkiksi velkojien suojaksi säädettyjen normien vastaiset osakassopimukset ovat osapuolten välillä pätemättömiä. Osakassopimuksen osapuolina voivat olla kaikki tai vain osa yhtiön osakkeenomistajista. Myös yhtiö voidaan sitoa sopimukseen, mistä päättää hallitus ja viime kädessä yhtiökokous. On hyvä huomata, että osakassopimus sitoo sisällöltään vain sen osapuolia. Tässä asiassa yhtiöjärjestys ja osakassopimus eroavat toisistaan. Näin ollen osakassopimuksella ei voida asettaa velvoitteita esimerkiksi yhtiön tuleville osakkeenomistajille. Heidän sitoutumisestaan sopimukseen voidaan kuitenkin vapaasti sopia. Osakassopimus voidaan laatia kirjallisesti tai suullisesti, mutta mahdollisten tulkintatilanteiden helpottamiseksi kirjallinen muoto on suositeltava. Sopimuksen solmimiselle ei ole asetettu aikarajoja, minkä vuoksi se voidaan laatia milloin tahansa ennen ja jälkeen yhtiön perustamista, ja se voi olla kestoltaan joko lyhytaikainen tai pysyvä järjestely. Osakassopimusta ei toimiteta kaupparekisteriin, ja usein osapuolet sopivatkin osakassopimuksen olevan luottamuksellinen. Minkälaisissa tilanteissa osakassopimus on hyvä laatia? Osakassopimuksen laatimisen tavoitteena on usein sopia osapuolten välisestä yhteistyöstä yhtiön hallinnoimisessa ja johtamisessa sekä liiketoiminnan harjoittamisesta ja kehittämisestä. Myös osingonjakopolitiikasta tai osingonjaosta pidättäytymisestä voi olla tarpeellista sopia. Sopimalla puolestaan osakkeiden luovutusoikeuden rajoituksista voidaan ehkäistä sitä epätoivottua lopputulosta, että osakkeet ja sitä kautta yhtiön määräysvaltaa siirtyy ulkopuoliselle taholle. Osakassopimuksen sisältö kannattaa kuitenkin aina räätälöidä kunkin yhtiön ja sen osakkaiden tarpeiden mukaiseksi, minkä vuoksi sen laatimiseen on hyvä varata aikaa. Osakassopimusten tarkoitus ja käyttötapa vaihtelevat suuresti, mutta niiden merkitys korostuu erityisesti muutaman omistajan pienyhtiöissä sekä tasaosuuksin omistetuissa yhtiöissä (50/50). Yhtä suurin osuuksin omistetussa yhtiössä osakassopimuksen tavoitteena on tyypillisimmin ennaltaehkäistä erilaisia riita- ja pattitilanteita. Näissä tilanteissa päätökset edellyttävät pääsääntöisesti yksimielisyyttä, sillä kummallakaan osapuolella ei ole määräysvaltaa yhtiössä. Yhtiön toiminta saattaa lamaantua, jos päätöstä jostain asiasta ei saavuteta. Tästä syystä omistuksen jakaantuessa tasan kahden osakkaan kesken, osakassopimuksella on syytä määritellä osakkaiden yhteiset tavoitteet, päämäärät ja pelisäännöt. Osakassopimuksen yhtenä tarkoituksena voi olla myös vähemmistöosuuden omistaman osakkaan intressien suojaaminen päätöksentekotilanteessa. Esimerkiksi 60 % osakekannasta omistava osapuoli voi luopua osakeyhtiölain mukaisesta määräysvallastaan sopimalla, että jotkin päätökset edellyttävät yksimielisyyttä yhtiössä. Vähemmistöosakkaalle voidaan sopimuksella myöntää osakeyhtiölaista muuten hänelle tulevia oikeuksia paremmista oikeuksista. Myös perheyhtiön sukupolvenvaihdostilanteissa saattaa osapuolilla olla tarvetta sopia mahdollisesti vähemmistöosakkeenomistajiksi jäävien vanhempien valvonta- ja muista oikeuksista. Osakassopimuksella voidaan sopia esimerkiksi seuraavista asioista: Yhtiön hallinto (esim. hallituksen valinta ja kokoonpano) Toimielinten toimivallan rajat Osakkeenomistajien työpanokset, tehtävät ja vastuut Osakkeiden luovutus ja lunastaminen Salassapito ja kilpailukielto Voitonjako yhtiössä Rahoitusvastuut ja investointipäätökset Yhtiön liiketoiminnan kehittäminen Seuraamukset sopimusrikkomustapauksissa Sopimuksen voimassaolo Tarkempia ohjeita sopimusoikeudellisiin kysymyksiin saat yrittajat.fi sivuilta kohdasta Yritystoiminnan ABC sekä Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta p. (09) 229 221. 13

3. Yritystoiminnan ABC 2 2010 Palveludirektiivin täytäntöönpano tuo palvelualan yrityksille uusia tiedonantovelvoitteita Laki palvelujen tarjoamisesta astui voimaan 28.12.2009. Laki asettaa muun muassa uusia tiedonantovelvoitteita palvelualan yrityksille. Palveludirektiivin tavoitteena on edistää palvelujen tarjoamisen vapautta EU:n sisämarkkinoilla. Direktiivin tavoitteena on myös vahvistaa erityisesti kuluttajien oikeuksia palvelujen käyttäjinä sekä edistää palvelujen laatua. Tätä varten jäsenvaltioiden velvollisuutena on huolehtia siitä, että palvelualan yritykset antavat tiettyjä perustietoja itsestään ja toiminnastaan. Uudet tiedonantovelvoitteet on koottu lakiin palvelujen tarjoamisesta. Laki sisältää luettelon kahdentyyppisistä tiedoista: Osa näistä tiedoista on aina oltava palvelun vastaanottajan saataville, osan tarvitsee antaa vain palvelun vastaanottajan pyynnöstä. Palveluntarjoajan on hyvä huomata, että uudet velvoitteet täydentävät elinkeinonharjoittajalle muualla lainsäädännössä, esimerkiksi kuluttajansuojalaissa, asetettuja tiedonantovelvoitteita. Tämän vuoksi palveluntarjoajat täyttävät osan tiedonantovelvoitteistaan jo muun lain nojalla. Tiedonantovelvollisuudet koskevat myös yritysten välistä toimintaa, jossa sekä palveluntarjoaja että vastaanottaja ovat molemmat elinkeinonharjoittajia. Keitä tiedonantovelvollisuudet koskevat? Lakia palvelujen tarjoamisesta sovelletaan niihin elinkeinotoiminnassa tuotettuihin palveluihin, joista tavallisesti maksetaan Uudet tiedonantovelvoitteet koskevat pääsääntöisesti kaikkia palveluja, ellei jotain palvelualaa ole erikseen rajattu sääntelyn ulkopuolelle. vastiketta. Uudet tiedonantovelvoitteet koskevat pääsääntöisesti kaikkia palveluja, ellei jotain palvelualaa ole erikseen rajattu sääntelyn ulkopuolelle. Uudet velvoitteet koskevat esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalan, matkailualan ja rakennusalan palveluja sekä kirjanpito-, kiinteistöjen huolto- ja laitteistojen asennuspalveluja. Velvoitteet koskevat myös sellaisiin palveluntarjoajiin, jotka sijoittautumatta Suomeen tarjoavat täällä tilapäisesti palveluja. Tiedonantovelvoitteet eivät kuitenkaan koske kaikkia palvelualan yrityksiä. Nämä palvelut on nimenomaisesti lueteltu laissa. Ulkopuolelle jäävät esimerkiksi rahoitus- ja vakuutuspalvelut, työvoiman vuokraus, ihmisille tarjotut terveydenhuollon palvelut, apteekkipalvelut ja yksityiset turvallisuuspalvelut. Myös kuljetuspalveluja harjoittavat yritykset ovat säädettyjen velvoitteiden ulkopuolella. Muut liikennepalvelut, kuten esimerkiksi autokoulu-, muutto- ja autonvuokrauspalvelut, kuuluvat velvoitteiden piiriin. Oma-aloitteisesti annettavia tietoja Palvelualan yritysten on annettava omaaloitteisesti palvelun vastaanottajan saataville itsestään määrättyjä perustietoja. Tällaisia ovat esimerkiksi yrityksen nimi, yrityksen oikeudellinen muoto (esim. oy, ky ja ay), yhteystiedot sekä Y-tunnus tai muu vastaava rekisteritunnus. Myös toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot on annettava, jos yritystoiminta edellyttää lupaa (esimerkiksi perintätoiminta). Sääntelyn alaisella ammatinharjoittajalla, kuten esimerkiksi tilintarkastajilla, kiinteistönvälitysliikkeellä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeellä, on lisäksi eräitä muita tiedonantovelvoitteita. Palveluntarjoajan on annettava aina tiedot myös käyttämistään vakiosopimusehdoista ja palvelun hinnoista. Myös mahdollisesta takuusta, lakisääteisestä vastuuvakuutuksesta tai vakuudesta on kerrottava. Lisäksi tiedot palvelun keskeisestä sisällöstä tulee antaa, jos se ei käy ilmi asiayhteydestä. Tietojen antamistapaa säännellään laissa joustavasti. Tiedot voidaan antaa asiakkaalle vapaavalintaisesti joko yrityksen toimitiloissa tai ne voidaan saattaa asiakkaan saataville julkaisemalla ne internetverkkosivuilla, tarjottavia palveluja koskevissa esitteissä tai muulla vastaavalla tavalla. Tiedot tulee kuitenkin antaa tai ilmoittaa selkeästi ja hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä. Pyynnön perusteella annettavia tietoja Palveluntarjoajan ei tarvitse automaattisesti antaa kaikkia tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja palvelun vastaanottajalle, vaan osa tiedoista on annettava vain pyynnöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedot hinta-arviosta tai hinnan määräytymisen perusteista, jos palvelun hintaa ei ole ennakolta määritelty. Pyydettäessä on annettava tiedot myös palveluntarjoajaa mahdollisesti koskevista käytännesäännöistä (esimerkiksi Sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöt ohjeisto tai Reilun pelin säännöt) ja vastaanottajan käytettävissä olevista tuomioistuinten ulkopuolisista riidanratkaisumenettelyistä (esimerkiksi kuluttajariitalautakunta ja Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva välityslautakunta). Tällaisten tietojen antamistapaa ei ole säädetty, minkä vuoksi tiedot voidaan antaa vapaasti esimerkiksi suullisesti tai kirjallisesti. Palveluyritysten toimintaan myös helpotuksia Palveludirektiivin nojalla jäsenvaltiot joutuvat lainsäädännöllisten toimien lisäksi muun muassa yksinkertaistamaan ja keventämään omia kansallisia lupamenettelyitään. Direktiivi asettaa tavoitteeksi, että lupahakemusten käsittely viranomaisessa sujuu ripeästi ja että lupaa hakeva yritys voi halutessaan asioida sähköisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden tulee ottaa käyttöön keskitettyjä asiointipisteitä sekä kehittää sähköistä asiointia. Keskitettyjen asiointipisteiden kautta on saatavilla tietoa palveluelinkeinoja koskevista luvista, ilmoituksista ja säännöistä. Suomen keskitetty asiointipiste toimii YritysSuomi verkkopalvelun sivuilla. Palvelusta löytyy palvelualojen yritystoiminnan aloittamista ja harjoittamista koskevaa tietoa Suomesta. Verkkopalvelu toimii suomen, ruotsin ja englannin kielillä, ja sitä tukee Yritys-Suomi-puhelinpalvelu. Verkkopalvelun kautta pääsee myös muiden sisämarkkina-alueen valtioiden keskitettyihin asiointipisteisiin, joista yritykset saavat tietoa näiden maiden järjestelmistä. Palvelusta hyötyvät muun muassa ne palveluntarjoajat, jotka harkitsevat palveluvientiä sisämarkkina-alueella. Tiina Toivonen 14